Juurikäävän torjunnasta. Tuula Piri Juha Honkaniemi

Transkriptio

1 Juurikäävän torjunnasta Jarkko Hantula Tuula Piri Juha Honkaniemi

2 Juurikäävän torjunnan keinot Kantokäsittely tai talvihakkuu vähentävät uusien infektioiden syntyä y ei vaikuta rihmastotartuntaan Kannonnosto vähentää uusien infektioiden syntyä vähentää rihmastotartuntaa hiukan Puulajirotaatio poistaa juurikäävän kasvupaikalta

3 Milloin juurikäävän torjuntaa tarvitaan? Nykyinen ohje edellyttää torjuntaa äitienpäivän ja isänpäivän välisenä aikana keväällä itiötuotanto alkaa viikon pari kevään koiton jälkeen lämpötila viisi astetta? syksyllä itiötuotanto loppuu viikon pari pakkasten jälkeen Kä ä ö ä k kä i l l h i Käytännössä kantokäsittely loppuu heti pakkasten alkaessa

4 Joulukuu 2013 Pysähtyikö juurikäävän itiötuotanto? Jatkuiko juurikäävän itiötuotanto?

5 Mitä ei tiedetä juurikäävän syksystä, talvesta ja keväästä? Missä lämpötilassa tarkalleen juurikäävän itiöemä lakkaa tuottamasta itiöitä? on itsestään selvää ettei se tuota niitä pakkasella Missä lämpötilassa itiötuotanto tapahtuu? 5 asteesta puhutaan usein Kuinka pitkään riittävän ä korkeaa k lämpöä pitää jatkua? riittääkö vuorokausi pakkasjakson jälkeen? Minkälainen pakkasjakso lopettaa itiötuotannon? riittääkö yksi lokakuun pakkasyö? Vaikuttaako pakkasjakson pituus juurikäävän itiötuotannon t loppumiseen? Onko tärkeää vuorokauden keskilämpö vai kylmin/lämpimin hetki?

6 Mitä juurikäävän torjuntaa panostettu tuki on saanut aikaan? Suomessa on 2012 käsitelty juurikääpää vastaan noin hehtaaria metsää kustannukset hehtaaria kohden noin 75 euroa josta kemera-tukea euroa Suomesta ei ole suoraa tutkimustietoa hyödyistä, mutta Motti-simulaattoriin i ii on tekeillä juurikääpäsovellus seuraavassa vain suuntaa antavia laskelmia varmempia tuloksia vielä vuoden 2014 aikana

7 Tuusula: käsittelyn vaikutus nettotuloihin 3% korkokannalla Metsikkö MT, istutuskuusikko (1800 kpl/ha), mätästys Onnistunut käsittely nostaa Metsänhoito nettohakkuutuloja Tapion Hyvien metsänhoitosuositusten 146 mukainen, kaikki hakkuut kesäaikaisia euroa/ha kiertoaika 61 v. ensiharvennus 34 v. 2. harvennus 46 v. päätehakkuu ja molemmat Juurikääpätasot harvennukset Matala kesällä, Ei lahoa kolme edellisessä käsittelyä puusukupolvessa Itiöinfektion todennäköisyys 20% hyöty 25euoa/ euroa/ha ayli Keskitaso käsittelykustannusten 10% edellisen puusukupolven kannoista lahoja vain päätehakkuu Itiöinfektion todennäköisyys 50% kesällä Korkea 30% edellisen puusukupolven hyöty kannoista 71 lahoja euroa/ha yli Itiöinfektion todennäköisyys 90% käsittelykustannusten

8 Viitasaari: käsittelyn vaikutus nettotuloihin 3% korkokannalla Metsikkö MT, istutuskuusikko (1800 kpl/ha), mätästys Onnistunut käsittely nostaa Metsänhoito Tapion Hyvien metsänhoitosuositusten mukainen, kaikki hakkuut kesäaikaisia nettohakkuutuloja 114 euroa/ha kiertoaika 65 v. ensiharvennus 35 v. päätehakkuu ja molemmat 2. harvennus 47 v. harvennukset kesällä, kolme Juurikääpätasot Matala Ei lahoa edellisessä käsittelyä puusukupolvessa Itiöinfektion todennäköisyys 20% käsittelyistä tulee yhden Keskitaso 10% edellisen puusukupolven puusukupolven aikana tappiota kannoista lahoja Itiöinfektion todennäköisyys 50% 7 euroa Korkea vain päätehakkuu kesällä 30% edellisen puusukupolven kannoista lahoja Itiöinfektion todennäköisyys 90% hyöty 39 euroa/ha yli käsittelykustannusten k t t

9 Torjunnan merkityksestä tuleville puusukupolville Etelä-Suomi Jos oletetaan nykytilanteeksi y juurikääpäisyys edellisessä puusukupolvessa 10% ja itiöinfektion tn. 50% (kuvan keskitaso ) 1. kiertoajan aikana juurikääpäisyys kasvaa n. 50 prosenttiin käsittelemättömässä metsikössä ja n. 37 prosenttiin käsitellyssä Keski-Suomi Jos oletetaan nykytilanteeksi juurikääpäisyys edellisessä puusukupolvessa 0% ja itiöinfektion tn. 20% (kuvan matala ) 1. kiertoajan aikana juurikääpäisyys kasvaa n. 22 prosenttiin käsittelemättömässä ättö ä ä metsikössä ja n. 6 prosenttiin käsitellyssä ä toisen sukupolven hyödyt ovat ilmeisesti merkittävästi suuremmat kuin Etelä-Suomessa mutta mallitus on vielä kesken...

10 Laskelmista Tehty optimaalisen metsänhoidon perusteelta Todellisuudessa metsiä ei useinkaan hoideta niiden mukaisesti juurikääväntorjunnan hyödyt näissä ovat edellä esitettyjä laskelmia suuremmat pidempi metsän kiertoaika Monet laskelmien oletukset epätarkkoja tulokset suuntaa antavia, parempia on tulossa

11 Ruotsalainen kenttätutkimus Oliva ym. tutkivat tki t vuotta sitten harvennettuja ja käsiteltyjä metsiköitä käsittelyn jälkeen juurikäävättömällä kasvupaikalla juurikääpäisyys oli yhtä vähäistä kuin talvihakkuissa tai harventamattomassa metsässä juurikääpäisellä kasvupaikalla kantokäsittelyn vaikutus peittyi rihmastotartunnan kautta levinneeseen juurikääpään Kuinka juurikääpäistä kasvupaikkaa kannattaa käsitellä?

12 Kokonaisuus Kantokäsittely mahdollistaa koneyrittäjien ympärivuotisen toiminnan Kantokäsittely mahdollistaa teollisuuden ympärivuotisen puuhuollon Ilmastonmuutos lyhentää juurikääpäturvallisen talvikauden pituutta Mikä on näiden taloudellinen merkitys?

13 Juurikäävän levinneisyys Kuva: Müller, Henttonen, e Nevalainen & Piri Kuusenjuurikääpä esiintyy VMI:n mukaan koko kuusen levinneisyysalueella Männynjuurikääpäkin koko Etelä- Suomessa Torjunta saattaisi pitkällä aikavälillä olla suhteellisesti tehokkainta alueilla, joilla juurikääpää esiintyy vähiten rihmastotartunnan merkitys on pienempi, mutta lisääntyy nopeammin

14 Juurikäpäkloonin ikä on ilmeisesti vain satoja vuosia Ei ole huomioitu edellä esitetyissä kustannuslaskelmissa Juurikääpäkloonien rajallisen iän syy ei ole tiedossa epäselvää on myös se, miksi jonkun kloonin kasvu pysähtyy ja toisen jatkuu Jos syy selviäisi, voitaisiin tietoa todennäköisesti hyödyntää torjunnassa uuden hypoteesin mukaan syynä voisivat olla juurikäävän loiset kuten virukset

15 Ongelmia Energiapuuharvennuksissa i kantokäsittelyn kä työn jälki on kuljettajakohtaista osa kuljettajista tuottaa suorastaan kelvotonta jälkeä jos aineet loppuvat, saatetaan työ jatkaa siitä huolimatta loppuun Samat ongelmat todennäköisesti myös muissa harvennus- ja päätehakkuissa mitä pienemmät kannot, sitä enemmän kuljettajan ammattitaito korostuu Kuljettajien koulutus ja motivointi ovat avainasemassa

16 Työn laadun merkitys Iso-Britanniassa (Webber ym) Korsikanmännyllä 50 testattiin harmaaorvakkakäsittelyn peittävyyden 15 merkitystä 10 5 kantokäsittelyn 0 tehokkuudelle Percentage of stumps colonized by H. annosum 100 % 75 % 50 % No treatment

17 Tuusula: käsittelyn vaikutus nettotuloihin 3% korkokannalla Metsikkö MT, istutuskuusikko (1800 kpl/ha), mätästys Epäonnistunut käsittely nostaa Metsänhoito nettohakkuutuloja Tapion Hyvien metsänhoitosuositusten 37 euroa/ha mukainen, kaikki hakkuut kesäaikaisia kiertoaika 61 v. päätehakkuu ja ensiharvennus 34 v. 2. harvennus 46 v. molemmat harvennukset Juurikääpätasot kesällä, Matala kolme käsittelyä Ei lahoa edellisessä käsittelyistä puusukupolvessa tulee Itiöinfektion todennäköisyys 20% tappiota 84 euroa/ha Keskitaso vain päätehakkuu 10% edellisen puusukupolven kannoista lahoja kesällä Itiöinfektion todennäköisyys 50% käsittelystä Korkea tä tulee 30% edellisen puusukupolven tappiota kannoista lahoja 38 euroa/ha Itiöinfektion todennäköisyys 90%

18 Käsittelyjäljen laatu on keskeistä Osa potentiaalisesta hyödystä jää saamatta huono käsittely voi olla jopa tappiollista t Korjauskeinoja j omavalvonta tai työjäljen tarkastaminen voisivat motivoida kuljettajia esimerkiksi torjunta-aineita käsittelevien henkilöiden koulutukseen voisi sisällyttää opetusjakson, joka tähtäisi työn laadun tärkeyden ymmärtämiseen

19 Mikä nykyisessä tukijärjestelmässä on hyvää ja mitä tulisi kehittää? Lisännyt kantokäsittelyä yksityismetsissä huomattavasti hidastaa juurikäävän leviämistä Metsänomistajat eivät ole samassa asemassa erityisesti männynjuurikäävän suhteen tuki riippuu asuinkunnasta Ei ilmeisesti kata tarpeeksi laajasti riskialueita

20 Kenelle tukea pitäisi myöntää? Nykyjärjestelmä periaatteessa hyvä yksityinen y vs. valtio/yritykset y Maantieteellinen kattavuus pitäisi saada kuntoon torjunta kuusen koko levinneisyysalueella männynkannot Oulun läänissä ja sen eteläpuolella mutta missä kulkee pohjoinen nollaraja metsän huonomman tuoton takia?

21 Tuen määrä? Tuen pitäisi vastata todellisia ainekustannuksia Jos on pakko tinkiä tuesta harvennukset pelkästään talvelle voisiko käsittelytarpeen kriteerinä olla myös kasvupaikan juurikääpäisyys? juurikäävän määrä ei näy puun päälle eikä sitä siis tiedetä etukäteen toistaiseksi ei ole tiedossa miten suuri juurikäävän määrä tekee kantokäsittelystä kannattamattoman tai jopa tappiollisen

22 Juurikäävän torjuntaan liittyviä tutkimustarpeita Lämpötilojen merkitys juurikäävän itiöinnille syksyllä ja keväällä Millä tavoin juurikääpäistä kasvupaikkaa kannattaa käsitellä mikä määrä juurikääpää tekee kantokäsittelystä hyödyttömän uudistaminen lehtipuulle tai kannonnosto olisi juurikääpäisillä kasvupaikoilla kantokäsittelyä parempi Pitäisi kehittää taloudellisesti kannattava menetelmä juurikäävän poistamiseksi metsästä sen levittyä sinne

23 Yhteenveto Juurikäävän torjunnan taloudelliset hyödyt ylittävät selvästi sen kustannukset erityisesti niillä paikoilla, joilla juurikääpä on harvinainen mutta itiöitä esiintyy ilmassa saavutettu hyöty kertautuu vielä myöhemmissä puusukupolvissa p rihmastotartunnan pysyessä pienempänä kehno työn jälki on kallista Tiedontarpeita ja kehitettäviä asioita on edelleen runsaasti

24 Kiitos