Tulevaisuuden rautatieliikenne Vastaus megatrendeihin ja instrumentti Suomen kehittämisessä Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Miten Suomi navigoi tulevaisuuteen? Tulevaisuus syntyy aina tekemällä - ei ennustamalla Vetävätkö toimijat samaan suuntaan vai kaikki eri suuntiin? Ei ole yhtä määrättyä tulevaisuutta luodattava erilaisia tulevaisuuksia skenaarioita: toivottavia ja ei-toivottavia Rautatien tarpeellisuuden arviointi ei saa perustua vain nykytilaan Tulevaisuuden mahdollisuuksien realisoiminen infrastruktuuri yksi mahdollistajista
Rautatieliikenteeseen vaikuttavia muutosvoimia Edistäviä voimia Kasvihuonekaasujen vähentäminen Kestävän kehityksen suosiminen kuljetuksissa ja logistiikassa Ympäristöystävällisten tuotteiden kysynnän kasvu Väestön keskittyminen ja taloudellisen toiminnan vahvistuminen kaupunkialueilla Elinkeinoelämä koko Suomen kattavaa Valmistuksen siirtyminen takaisin Aasiasta Vapaa-ajan matkailun volyymin kasvu Liikkumisen lisääntyminen Tuotekeskeisyydestä palveluihin siirtyminen Henkilöliikenteen kilpailun Kilpailun vahvistuminen avautuminen kaikilla toimialoilla Asiakasvolyymien Julkisen liikenteen keskittyminen laatutasovaatimusten Eri liikennemuotojen nousu hinnoittelu Yhteistyön kasvu Uusien toimijoiden ja yritysten välillä uusien konseptien Uudet toimintamallit tuleminen markkinoille tavaraliikenteessä Liikenteen sähköistyminen ICT kapasiteetin lisääjänä Matka- ja kuljetusketjujen kehitys eri osapuolten yhteistyöllä Infranpitäjän vahvempi kumppanuus operaattoreiden ja elinkeinoelämän kanssa Pitkäjänteiset infraohjelmat Ilmastonmuutoksen hillintä Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen Muutokset kuljetuksissa ja liikkumisessa Rautatiemarkkinat Kilpailu Teknologiset innovaatiot, uudet palvelut Infranpitäjän rooli Bulkkikuljetusten vähentyminen Alueellisemman tuotannon mallit esim. 3D-tulostus Työpaikkasidonnaisuuden vähentyminen digitaalisuus mobiilit työskentelytavat paikkasidonnaisuuden väheneminen Muiden liikennemuotojen kilpailukyvyn vahvistuminen Hidastavia voimia Teknologioiden ja tuotteiden elinkaarten lyheneminen
Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n ja Suomen päästötavoitteet rautatieliikenteelle tavoitellaan kehitysharppausta ja osuuden kasvua Kaupungistuminen kaupunkiseutujen välinen junaliikenne lähijunaliikenteen kasvava rooli kaupunkiseuduilla Kaupan murros: verkkokaupan kasvu pakkauskartongin tarve sellun kysynnän kasvu rautatiekuljetukset ketjun eri vaiheissa kappaletavaran kuljetusten potentiaali?
Rautateiden henkilöliikenne Ranska, Saksa, Ruotsi, Suomi Henkilökilometriä, miljardeja Henkilökilometriä, miljardeja 120,0 14,0 100,0 12,0 80,0 10,0 60,0 Ranska Saksa 8,0 6,0 Suomi Ruotsi 40,0 4,0 20,0 2,0 0,0 2000 2005 2010 2015 0,0 2000 2005 2010 2015 Suhteellinen muutos vuodesta 2000 170,0 160,0 150,0 140,0 130,0 120,0 110,0 Suomi Ranska Saksa Ruotsi 100,0 90,0 2000 2005 2010 2015 Lähde: International Transport Forum 2018
Rautateiden tavaraliikenne Ranska, Saksa, Ruotsi, Suomi Tonnikilometriä, miljardeja Tonnikilometriä, miljardeja 140,0 25,0 120,0 20,0 100,0 80,0 Ranska 15,0 Suomi 60,0 Saksa 10,0 Ruotsi 40,0 20,0 5,0 0,0 2000 2005 2010 2015 0,0 2000 2005 2010 2015 Suhteellinen muutos vuodesta 2000 160 140 120 100 80 60 40 Suomi Ranska Saksa Ruotsi 20 0 2000 2005 2010 2015 Lähde: International Transport Forum 2018
Ruotsin havaintoja rautatieliikenteen muutosvoimista Investoinnit rautatieinfrastruktuuriin investoinnit johtivat nopeiden yhteyksien syntyyn rautatieliikenteestä kilpailukykyinen lentoliikenteeseen nähden Alueellisen rautatiejärjestelmän kehittäminen läänit edistäneet paikallisen rautatiejärjestelmän kehittymistä tärkeimpänä tavoitteena yhtenäiset työpaikka-alueet tunnin vyöhykkeellä Lisääntynyt liikennemuotojen välinen kilpailu vuonna 1997 pitkämatkaisen linja-autoliikenteen vapauttaminen myös SJ laski hintojaan halpalentoyhtiöiden synty myös SJ siirtyi joustavaan hinnoitteluun joukkoliikenteen hintakilpailu siirtänyt yksityisautoilua joukkoliikenteeseen Lähde: Nelldal et al. 2015
Havaintoja Ruotsista ja muualtakin Rautatieyhtiöiden välinen kilpailu Ruotsissa todellista kilpailua samoista asiakkaista rautatieyhtiöiden välillä vasta 2015 MTR:n Göteborg Tukholma yhteys laski hintoja ja lyhensi matkustusaikaa kilpailu vaikuttaa hintoihin ja palvelutasoon Etelä-Ruotsin tiheästi asutuilla seuduilla Iso-Britanniassa henkilöjunaliikenteen kilpailun avaaminen 1990-luvulla lisännyt junamatkustamisen määrää ja kasvattanut rautatieliikenteen osuutta Ruotsissa ja Saksassa on kilpailutettu alueellista ja paikallista henkilöliikennettä Italiassa, Ruotsissa, Itävallassa ja Iso-Britanniassa myös ns. avoimen markkinoillepääsyn reittejä
Rautatieliikenteen uusi tuleminen Suomessa rautateiden tavaraliikenne avattu kilpailulle 2007 Fennia Rail markkinoille 2016 Uusia tavaraliikenneoperaattoreita ja uusia toimintamalleja uusia asiakkaita, kustannustehokkaita kuljetuksia ja kuljetusketjuja rautateitä aletaan käyttää verkkona? Toimitusketjuajattelun vahvistuminen intermodaaliseen liikenteeseen painetta Lähde: Rautatieuutiset
Rautateiden henkilöliikenne avautumassa - kilpailu kannustaa kehittämään Kilpailu avataan ensin Etelä-Suomen taajamaliikenteessä Tavoitteena aloittaa kilpailutettu liikenne kesäkuussa 2022 Kokemuksia hyödynnetään muun henkilöliikenteen kilpailun avaamisessa Suomen markkinat kiinnostavat useita ulkomaisia junayhtiöitä mm. Ruotsissa operoivat SJ ja MTR Nordic MTR voitti SJ:n Tukholman lähijunaliikenteen kilpailutuksessa MTR on yksi kovimmista kilpailijoistamme. Meidän pitää kehittyä koko ajan, koska he ovat niin hyviä Dan Olofsson, kilpailutetun liikenteen päällikkö, SJ
Keskeisiä ratayhteyksiä kehittämällä Suomelle kasvua Radanvarren kaupunkiseutuja väestö 2015 ja Tilastokeskuksen ennuste 2030 Mitä jos rautateiden henkilöliikenteen markkinaosuus olisi 8%? Pietarsaaren seutu 50 000 (2015) + 2 560 (2030) Vaasan seutu 107 700 (2015) + 3 950 (2030) Seinäjoen seutu 110 500(2015) + 2 090 (2030) Kokkolan seutu 53099 (2015) + 2 470 (2030) Oulun seutu 245 000 (2015) + 18 110 (2030) Kuopion seutu 134 000(2015) + 10 000(2030) Jyväskylän seutu 181 100(2015) + 8 570(2030) Tampereen seutu 367 900(2015) + 47 530 (2030) Turun seutu 322 600 (2015) + 16 910 (2030) Helsingin seutu 1,4milj (2015) + 168 800 (2030) Hämeenlinnan seutu 94 800 (2015) + 2 460(2030) Lähde: Tilastokeskus, StatFin
Alueiden kytkentä toisiinsa Suomen kytkentä maailmaan VISIO Kaupunkiseutujen välisiä nopeita yhteyksiä sekä kytkentöjä pääkaupunkiseutuun, satamiin ja lentoasemiin
Rautatieliikenne Suomen kehittämisen instrumenttina Viennin ja tuonnin hyvät yhteydet Kansainvälinen vuorovaikutus vaatii sujuvat matka- ja kuljetusketjut Ulkomaisten matkailijoiden tulovirta on miljardibisnes Suomi voi saada lisää kansainvälisiä yrityksiä Suomi voi olla globaalien logististen virtojen alustana Liikenneväylät osana teollisuuden tuotantolinjoja Työssäkäyntialueet laajentuvat, nopea rautatieliikenne mahdollistaa sen kestävällä tavalla Kaupungistuminen keskittää väestöä, kaupunkiseuduilla tarvitaan modernia kestävän kehityksen mukaista liikennejärjestelmää
Rautateiden sääennuste: odotettavissa 2020-luvun puoliväliin mennessä Uutta tarjontaa ja hintakilpailua Volyymikasvua erityisesti henkilöliikenteessä Tavaraliikenteen uudistuva rooli: teollisuus, kauppa, transito, uudet toimintamallit Uusia operaattoreita sekä tavara- että henkilöliikenteeseen Rautateillä vahva rooli ilmastokysymyksessä Merkittäviä muutoksia toimintaympäristössä Ratojen rakentaminen vauhdissa, verkollisen kehittämisen uusi aika Kaupunkien kytkentä toisiinsa nopeilla junayhteyksillä ratakapasiteetti turvattava