Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös 2012

SISÄLLYSLUETTELO Hallintojohtajan katsaus...2 Puolustushallinnon rakennuslaitos...6 Toiminta-ajatus...7 Toimiala ja tehtävät...7 Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet...8 Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka...8 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut... 25 1. Nykyiset henkilöstöpanokset...25 A. Määrä ja rakenne...25 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö...25 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä...25 3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti...26 4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan...26 5. Henkilöstön ikärakenne...27 6. Henkilöstön koulutusrakenne...28 B. Työajan käyttö...28 C. Työvoimakustannukset...30 2. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen...32 A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto...32 1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma...32 2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa...32 3. Sairauspoissaolot...33 4. Tapaturmapoissaolot...34 B. Henkilöstöinvestoinnit...34 1. Työterveyshuollon kustannukset...34 2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset...34 3. Tuotto- ja kululaskelma 2012...37 4. Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja 2012...38 Talvimaisema. Kuva: Timo Hirvi

Hallintojohtajan katsaus Toimintasuunnitelma sisältää keskeiset henkilöstösuunnittelua ja muutosturvaa koskevat periaatteet. Rakennuslaitoksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni saa uuden työpaikan joko Rakennuslaitoksessa, puolustushallinnossa, muualla valtionhallinnossa tai yksityisellä. Rakennuslaitos käyttää aktiivisesti kaikkia valtiokonsernin ja puolustushallinnon tukitoimenpiteitä henkilöstön tukemisessa. Vuoden 2012 aikana jalkautettiin varhaisen välittämisen malli koko Rakennuslaitoksessa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, auditoitiin kehityskeskustelumenettely ja laadittiin yhteistyösopimus koulutus- ja kehittämisyhteistyöstä Amiedun kanssa. Koulutusyhteistyön tavoitteena on tehostaa osaamisen kehittämisen strategista suunnittelua, nostaa esille entistä tehokkaammin koulutustarpeita sekä ylläpitää ja päivittää henkilöstön osaamisen perustasoa. Rakennuslaitoksen sisäistä viestintää tukemaan käynnistettiin intranet -projekti syksyllä 2012. Projektin tavoitteena on ottaa käyttöön vuoden 2014 alkupuolella viestinnällinen intranet, johon kerätään organisaation sisäinen tiedotus ja ohjeistus. Puolustusministeri Stefan Wallin teki 15.6.2012 päätökset puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta. Päätökseen sisältyy joukko-osastojen lakkauttamisia ja yhdistämisiä sekä rakenteellisia uudistuksia. Rakennuslaitoksessa puolustusvoimauudistuksen toteutuksen suunnittelu käynnistyi jo alkuvuodesta puolustusministeriön 15.2.2012 antaman ohjauskirjeen perusteella. Henkilöstön edustajien kanssa valmisteltiin puolustusvoimauudistuksen toimintasuunnitelma Rakennuslaitoksessa, joka toimitettiin puolustusministeriöön toukokuussa 2012. Puolustusvoimauudistuksen toteutukseen liittyen Rakennuslaitoksen ylläpidettävä huoneistoala vähenee noin 370 000 htm 2. Tämän myötä Rakennuslaitoksen henkilöstö vähenee noin 100 henkilötyövuodella vuoden 2015 alkuun mennessä laskettuna vuoden 2011 tasosta. Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen väliseen tulossopimukseen sisältyi kaksi henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevaa tulostavoitetta. Tulostavoitteena oli säilyttää työtyytyväisyyden taso panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin sekä nostaa keskimääräinen eläkkeellelähtöikä 64 vuoteen. Työtyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2012 oli 3,5 asteikolla 1 5. Vuoden 2012 tutkimustulosten mukaan tavoitearvo saavutettiin kokonaisindeksin ollessa 3,5 (3,5). Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä vuonna 2012 oli 64 v 3 kk (64 v 1 kk). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä oli 58 v 5 kk (59 v 3 kk) ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus koko henkilöstöstä oli 0,3 % (1,1 %). Keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä vuonna 2012 oli Rakennuslaitoksessa 63 v 9 kk. 2

Rakennuslaitoksen asiakastyytyväisyyttä on seurattu vuodesta 1995 lukien. Kiinteistötalouden Instituutin (KTI) vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan koko aineiston tasolla tarkasteltuna asiakastyytyväisyys pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 4,0 (4,0). Henkilöstön tilaa koskevien vuoden 2012 tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että henkilöstön keski-ikä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna ja oli 51,6 (51,3) vuotta. Henkilöstörakenne pysyi lähes samana. Henkilöstöstä naisten osuus oli 36,5 % (36,5) miesten 63,5 % (63,5). Kertomusvuonna siirtyi eri eläkkeille 45 (63) henkilöä. Henkilöstön terveydentilan osalta tilanne pysyi lähes ennallaan. Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohti laski edelleen edellisiin vuosiin verrattuna. Kertomusvuonna se oli 12,8 (13,6) päivää. Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto, jonka painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan alueilla sopimuksen mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen. Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2012 Rakennuslaitokselle asetetut tulostavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin. Tuloksista on raportoitu erikseen julkaistavassa Rakennuslaitoksen toimintakertomuksessa. Kiitos hyvistä tuloksista kuuluu koko Rakennuslaitoksen henkilöstölle. RITVA PEURA Hallintojohtaja 3

VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustushallinto voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen Maisema. Kuva: Susanna Martikainen 4

Kalliomaisema. Kuva: Leena Tammilehto YLIVOIMATEKIJÄT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. ARVOT Asiakaslähtöisyys Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Turvallisuus ja luotettavuus Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 5

Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon rakennuslaitos on vuonna 1994 perustettu nettobudjetoidusti toimiva puolustusministeriön alainen laitos. Rakennuslaitoksen toimialoja ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamispalvelut, ympäristöpalvelut ja hallintopalvelut. Laitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2012 oli 162,6 miljoonaa euroa. Rakennuslaitoksessa on seitsemän aluetta ja keskusyksikkö. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2012 oli 829. Luku sisältää 10 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli 13 henkilötyövuotta. Rakennuslaitoksessa työskenteli vuoden 2012 lopussa yhteensä 889 henkilöä. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1 707 henkilötyövuodella eli 67 prosentilla. 250 200 Henkilöstö alueittain, lkm (889 henkilöä) 2010 2011 2012 150 100 50 0 Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö HTV 3000 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina 1993-2012 2500 2000 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1500 1000 500 6

Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää puolustushallinnolle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta sekä osaamista kehitetään tämän toimintaajatuksen mukaisesti. Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon sekä erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on 16,2 % (17,2 %, 18,5 %) Henkilöstö toimialoittain 31.12.2012 (suluissa vuodet 2011, 2010) 2,5 % (2,4 %, 2,5 %) 5,4 % (5,6 %, 5,6 %) Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut 8,8 % (8,3 %, 8,3 %) 0,7 % 25,6 % (25,2 %, 24,8 %) 40,8 % (41,3 %, 40,3 %) Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Lisäksi Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille asukasisännöintipalveluja. Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Johtokunta Jouko Tuunainen ORGANISAATIO 1.1.2013 Johtaja Pekka Salojärvi Hallintoyksikkö Ritva Peura Ylläpitoyksikkö Timo Mäkelä Rakennuttamisyksikkö Raimo Jokela/Pekka Kettunen Ympäristöyksikkö Sara Kajander Etelä-Suomi Aki Toivonen Häme Matti Leppänen Länsi-Suomi Reima Johansson Keski-Suomi Taisto Hämäläinen Itä-Suomi Tapio Laitinen Kainuu Sakari Hukkanen Lappi Yrjö Heiniemi 7

Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää sotilaallisen maanpuolustuksen tarvitsemat kiinteistö- ja ympäristöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta kehitetään tämän toiminta-ajatuksen mukaisesti. Puolustusvoimauudistus aiheuttaa tulevina vuosina suuria muutoksia puolustusvoimien toiminta- ja organisaatiorakenteessa, varuskuntarakenteessa sekä Rakennuslaitoksen organisaatiossa ja toiminnassa. Puolustusvoimauudistus vaikuttaa Rakennuslaitokseen kolmessa eri vaiheessa: 1) varuskuntien lakkauttaminen, 2) logistiikkajärjestelmän uudistaminen ja 3) tilahallinnan kokonaistarkastelu. Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka tähtää toiminnan tuloksellisuuden ja palvelukyvyn parantamiseen. Rakennuslaitoksella on oltava palveluksessa riittävä määrä jatkuvasti kehittyvää, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä, jotta se voi menestyksellisesti hoitaa sille annetut tehtävät. Puolustushallinnon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan Rakennuslaitoksen toimintaan ja henkilöstömäärään. Keskeisiä henkilöstöpolitiikan vaikuttavuustavoitteita ovat asiakastyytyväisyyden tason säilyttäminen korkealla tasolla ja työtyytyväisyyden tason säilyttäminen panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan painopistealueet ja sisältö on jaettu neljään eri osa-alueeseen. kohti osaamiskeskusta laadukas asiakasyhteistyö osaava henkilöstö hyvä johtaminen ja esimiestyö Kohti osaamiskeskusta Rakennuslaitoksen suorituskyvyn säilyttäminen ja henkilöstön osaamisvaatimusten saavuttaminen varmistetaan tehokkaalla rekrytoinnilla, henkilöstörakenteen muutoksilla sekä panostuksella jatkuvaan koulutukseen. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntijatehtävistä, rakennuttamisesta, palvelujen järjestämisestä sekä energiahuollosta. Rakennuslaitoksella on omaa palvelutuotantoa strategisesti tärkeissä kohteissa. Koko organisaatiolle ja sen kaikille toiminnoille yhteisiä osaamisalueita ovat valmius, turvallisuus ja riskienhallinta, palvelujen järjestäminen, kriisinhallinnan tuki, tekninen turvallisuus, viranomaistoiminnot, hankinta, kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta sekä raportointi. Nämä osaamisalueet muodostavat Rakennuslaitoksen rekrytointipolitiikan painopistealueen. Vuosi 2012 Ympäristöyksikön perustaminen Vuoden 2011 lopussa tehtiin päätös Ympäristöyksikön perustamisesta keskusyksikköön ja sen edellyttämästä organisaatiomuutoksesta ja asiantuntijaresurssien lisäämisestä 1.1.2012 lukien. Ympäristöyksikkö kehittää puolustusvoimien tarpeisiin sotilastoiminnan ympäristövaikutusten erikoisosaamista sekä hankkii ja tuottaa ympäristönsuojelualan palveluja liittyen ympäristön tutkimiseen ja kunnostamiseen, ympäristötekniseen suunnitteluun, ympäristönsuojelun teknisten rakenteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, ympäristötarkkailuun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimiala osallistuu myös puolustusvoimien jätehuollon kehittämiseen sekä kriisinhallintatehtäviin liittyvien ympäristöhankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä vastaa Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä johdon linjausten mukaisesti. Valmius, turvallisuus ja riskienhallinta Valmiusjohtaja suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa johtaa Rakennuslaitoksen valmiuden ylläpitoa ja suunnittelua, riskienhallinnan ja turvallisuuden kehit- 8

tämistä ja toteuttamista asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Valmiuden, turvallisuuden ja riskienhallinnan osaamisaluetta on vahvistettu myös alueellisesti. Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen alueilla on jo päätoimiset valmiuspäälliköt ja Kainuun ja Lapin alueille on nimetty yhteinen valmiuspäällikkö. Alueellisten valmiuspäälliköiden tehtäviin kuuluvat myös turvallisuuden ja riskienhallinnan kehittäminen ja niiden toteuttamisen ohjaaminen. Turvallisuuden johtoryhmä toimii asiantuntijana turvallisuuden ohjaamisessa ja kehittämisessä. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen jatkuvuussuunnittelu on vuoden 2012 aikana jatkunut keskittyen rakennemuutoksen mukaisten muutosten ja riskien hallintaan sekä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja toimintavalmiuksien kehittämiseen. Palvelujen järjestäminen Palvelujen järjestämistehtäviin kuuluvat mm. sopimusten hallinta, valvonta ja johtaminen, palvelutehtävien järjestäminen joko omana palvelutuotantona tai kilpailuttamalla, laatutason määritys, hoitosuunnitelmien laadinta, raportointi, laadun seuranta, kulutuksen seuranta ja optimointi. Palvelujen järjestämisessä otetaan kaikkien asiakasryhmien osalta huomioon toimintaympäristön asettamat vaatimukset palveluille. Palvelujen tuotteistamiseen liittyen Rakennuslaitos on valmistellut Pääesikunnan Logistiikkaosaston johdolla ylläpidon sopimusten yhtenäistämistä. Palvelusopimusten yhtenäistäminen lisää läpinäkyvyyttä ja palvelujen vertailtavuutta Rakennuslaitoksen eri alueiden välillä ja myös markkinoilla toimiviin yrityksiin. Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen asiantuntijarooliin puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla kuuluu keskeisesti rakennusten ja rakenteiden teknisten laitteistojen teknisestä turvallisuudesta vastaaminen. Rakennuslaitos kehittää turvallisuuteen liittyviä toimintamalleja yhteistyössä valvovana viranomaisena toimivan Pääesikunnan teknisen tarkastusosaston kanssa. Kertomusvuoden aikana Rakennuslaitos on laatinut kuvauksen Tekninen turvallisuus puolustushallinnon kiinteistöissä. Kuvausta on käsitelty Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan ja Pääesikunnan Teknillisen tarkastusosaston kanssa. Seuraavassa vaiheessa tarkistetaan yhdessä puolustushaaraesikuntien kanssa kuvauksen ja puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän yhteensopivuus ja rajapinnat. Hankintaosaaminen Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 75 % kokonaiskustannuksista vuonna 2012. Kierrätysjulisteita 2012. 9

Rakennuslaitoksen hankintaohje päivitettiin keväällä 2012. Hankintaohjeessa määrätään mm. hankintatoimen ohjauksesta, organisaatiosta, johtamisesta, vastuista, kehittämisestä sekä julkisten hankintojen suunnittelusta, valmistelusta, toteuttamisesta, päätöksenteosta, seurannasta ja valvonnasta. Hankintaohjeeseen on lisätty periaatteet ja yleisohjeet riskienhallinnan, turvallisuuden, toiminnan jatkuvuuden ja valmiuden liittämisestä hankintaprosessiin. Rakennuslaitoksen tilaustenhallintajärjestelmäprojekti (Tilha) käynnistettiin 16.5.2012 yhdessä Valtiokonttorin kanssa. Rakennuslaitos kehittää Tilhan avulla hankintatoimeaan ja taloushallintoaan yhtenäistämällä tilauskäytäntöjä sekä sähköistämällä tilaamisen ja ostolaskujen käsittelyn prosesseja. Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta Vuoden 2012 Kirave- järjestelmän kehittämistyön painopisteenä oli ympäristötieto-osio. Erityiset osaamisalueet Rakennuslaitoksen erityisiä osaamisalueita ovat suoja- ja erikoisrakentaminen, sotilastoiminnan ympäristövaikutukset, varuskunnan kiinteistökannan ja infrastruktuurin tunteminen ja TUVE. Laadukas asiakasyhteistyö Tällä painopistealueella varmistetaan asiakaspalvelun kehittäminen asiakkaan tarpeiden perusteella ja asiakastyytyväisyyden pitäminen tavoitetasolla. 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,67 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,74 3,74 3,78 3,84 Indeksi 4,00 3,99 3,91 3,87 3,85-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12 Asiakastyytyväisyys Rakennuslaitoksessa tehdään vuosittain asiakastyytyväisyystutkimus, jossa tiedustellaan puolustusvoimien edustajilta käsitystä laitoksen tuottamien tai hankkimien palveluiden laatutasosta. Tutkimuksen toteuttaa Kiinteistötalouden Instituutti, joka on puolueeton, alansa johtava tutkimuslaitos. Vuoden 2012 asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin syksyllä internet-pohjaisena kyselynä. Vastausprosentti oli 52 % (58 %) ja kaikista vastauksista (180) laskettu kokonaisindeksi oli 3,99 (4,0). Koko aineiston tasolla tarkasteltuna asiakkaiden kokonaistyytyväisyydessä ei ole tapahtunut muutosta viime vuoteen nähden. Viime vuonna tapahtunut merkittävämpi nousu asiakastyytyväisyydessä on pystytty säilyttämään. Osa-alueittain tarkasteltuna kokonaistyytyväisyyksissä on havaittavissa sekä nousua että laskua, mutta muutokset ovat pääosin varsin maltillisia. Asiakkaiden kokonaistyytyväisyydet ovat laskeneet hieman rakennuttamisen, palveluiden hinta-laatusuhteen, yhteistyön sujuvuuden ja kiinteistönhuollon osalta. Muiden palveluiden osalta asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on säilynyt lähes ennallaan muutoksen ollessa kuitenkin positiivinen. Palvelukohtaisesti lasketut kokonaistyytyväisyysarvosanat ovat edelleenkin 3,9-4,2 välillä. Siivouspalvelut saa parhaan arvosanan (ka 4,2) ja rakennuttaminen heikoimman (ka 3,9). Yhteistyön sujuvuus saa edelleenkin asiakkailta varsin korkean arvosanan (ka 4,2), kun taas palveluiden hinta-laatusuhteeseen (ka 3,4) ja sopimuskäytäntöihin (ka 3,7) suhtaudutaan hivenen kriittisemmin. Palvelukohtaisia tuloksia kysymystasolla tarkasteltaessa tuloksista erottuu tänäkin vuonna positiivisesti henkilöstön palveluhenkisyys. Mielikuva palveluiden hinta-laatusuhteesta ja raportointi saavat kriittisimmät arvosanat koko aineiston tasolla. Kysymystasolla tarkasteltuna selkeimmät negatiiviset muutokset viime vuoteen nähden ovat tapahtuneet vastaajien tyytyväisyydessä rakennuttamiseen ja siinä erityisesti toiminnan edellyttämien tarpeiden ymmärtäminen hankkeen eri vaiheissa. Viime vuonna samaisen kysymyksen kohdalla oli tapahtunut selkeämpi nousu. Kun tuloksia verrataan soveltuvin osin toimitilapuolelle toteutettuun asiakastyytyväisyysvertailuun, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys on selvästi yli keskitason tyytyväisyydessä siivous- ja jätehuoltopalveluihin, kiinteistönhoitoon sekä ulkoalueiden hoitoon. Vertailuaineistossa asiakkaiden 10

tyytyväisyys vuokrasuhteeseen sisältyviin palveluihin on hieman noussut viime vuodesta, mutta positiivinen ero vertailuaineistoon on edelleen varsin suuri. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyvät Kainuun ja Lapin alueilta. Kriittisimmät arviot Puolustushallinnon rakennuslaitos saa tänäkin vuonna henkilöiltä, jotka toimivat useammalla kuin yhdellä alueella (3,6). Aluekohtaiset arvosanat ovat muutoin 3,9-4,3 välillä. Kokonaistyytyväisyys on noussut selkeimmin Kainuun ja Keski-Suomen alueilla. Selkein lasku on havaittavissa Länsi-Suomen alueella. Tulosyksiköittäin tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyvät Leijona Catering Oy:stä ja Millog Oy:stä. Selkein nousu kokonaistyytyväisyyksissä on tapahtunut Leijona Catering Oy:ssä (ent. Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus) ja Ilmavoimissa. Asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on laskenut selkeimmin Maavoimien Materiaalilaitoksessa ja Maavoimissa. Tulosyksikkökohtaiset tulokset liikkuvat 3,9-4,2 välillä. Vastaajista 41 % (39 % v. 2011) kokee Rakennuslaitoksen toiminnan tukevan vision parhaat palveluratkaisut puolustushallinnolle toteutumista joko erinomaisesti tai kiitettävästi. Vastaajista 93 % kokee Rakennuslaitoksen palvelutarjonnan riittävänä. Yhteenvetona voidaan todeta, että asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on varsin korkealla tasolla. Edellisinä vuosina tapahtunut nousu asiakkaiden kokonaistyytyväisyydessä on pystytty säilyttämään. Myös eri alueiden ja tulosyksiköiden väliset erot tyytyväisyyksissä ovat maltillisia ja kokonaistyytyväisyys on varsin korkea eri alueilla ja tulosyksiköissä. Palvelukohtaisesti korkeimmat arvosanat saa tänäkin vuonna siivous. Kaikissa palveluissa erityisen hyvät arvosanat saa palveluhenkilöstön palveluhenkisyys. Ulkoinen ja sisäinen viestintä Rakennuslaitos vastaa toimialaansa kuuluvien viestintätehtävien toteuttamisesta hallinnonalan yhdessä sopimien linjausten mukaisesti. Rakennuslaitoksen viestintästrategiassa on kuvattu muun muassa viestinnän vastuut. Viestinnän vastuut jakautuvat laitoksen johdolle ja asianomistajille. Puolustusvoimauudistuksen toteutuksessa viestinnän tavoitteena on: täyttää henkilöstön tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen tarpeita. tukea puolustusvoimauudistuksen toteuttamista. Ylläpitoyksikkö. Kuva: Leena Tammilehto 11

PHRAKL Asiakastyytyväisyys toimialoittain v.2010-2012 Sopimuskäytännöt Yhteistyön sujuvuus Palveluiden hintalaatusuhde Rakennuttaminen Tekniset palvelut Energiapalvelut Siivouspalvelut Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito 1 2 3 4 2010 2011 2012 Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso edesauttaa Rakennuslaitoksen toimintojen ylläpitämistä rakennemuutoksen aikana. tukea Rakennuslaitoksen sidosryhmäsuhteiden ylläpitoa. Puolustusvoimauudistuksessa viestinnän painopiste on sisäisessä viestinnässä. Sisäisessä viestinnässä kohderyhmänä on Rakennuslaitoksen henkilöstö. Ulkoisessa viestinnässä kohderyhmiä ovat hallinnonala, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit sekä tiedotusvälineet. Viestintäkanavia ovat: johtajan kenttäkierros, aluejohtajien tiedotustilaisuudet, ohjausryhmän kokouspöytäkirjat, yhteistoimintamenettely, Muuriankkuri ja Muuriset sekä Rakennuslaitoksen sähköinen ilmoitustaulu. Sisäistä viestintää tukemaan Rakennuslaitos käynnisti intranet -projektin syksyllä 2012. Projektin tavoitteena on ottaa käyttöön vuoden 2014 alkupuolella viestinnällinen intranet, johon kerätään organisaation sisäinen tiedotus ja ohjeistus. Ulkoiseen viestintään liittyen kertomusvuonna julkaistiin kaksi Muuriankkuri -sidosryhmälehteä. Lehden tarkoituksena on kertoa ja tiedottaa puolustushallinnon kiinteistötoimen erityispiirteistä, toimia hallinnonalan eri kumppanien yhteisenä foorumina sekä esitellä laajemminkin kiinteistöalan yleisiä kehitysnäkymiä. Kertomusvuonna julkaistiin lisäksi kaksi Muuriset- julkaisua. Muuriset- julkaisun tavoitteena on kertoa lyhyesti Rakennuslaitosta koskevista ajankohtaisista asioista. Rakennuslaitos osallistui Turvallisuus ja puolustus 2012 -messutapahtumaan 27.-29.9.2012. Rakennuslaitoksen Internet-sivuilta löytyy perustietoa Rakennuslaitoksesta. Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous Kokonaistyytyväisyys palveluihin 2 3 4 2012 PHRAKL 2012 muut 12

Turvallisuus ja Puolustus 2012-messut. Kuva: Henrik Helin 13

Osaava henkilöstö Rakennuslaitoksen organisaation osaaminen muodostuu pääasiassa asiantuntija-, hankinta- ja palvelutuotanto-osaamisesta. Koko henkilöstön erityisosaamisalueeseen kuuluu tehtävien edellyttämässä laajuudessa valmius- ja turvallisuusosaaminen. Rakennuslaitos tukeutuu ammatillisen koulutuksen osalta yleiseen koulutusjärjestelmään ja strategisen osaamisen osalta puolustusvoimien koulutukseen, palo- ja pelastusalan koulutukseen sekä yleiseen turvallisuusalan koulutukseen. Erityistä osaamista vaativissa tehtävissä, kuten suojarakentamisen erityistehtävissä, hankitaan tietoa ja osaamista kansainvälisen tietojenvaihdon ja yhteistyön kautta. Työnantaja ja työntekijä vastaavat yhdessä osaamisen kehittämisestä. Osaaminen kehittyy työssä oppimisen, osaamisen jakamisen ja koulutuksen avulla. Osaamisen kehittämisen keinojen valinta tapahtuu joko ryhmäkohtaisesti työnantajan toimesta tai yksilökohtaisesti kehityskeskusteluprosessin yhteydessä. Osaamisen johtaminen ja hallinta on keskeinen menestystekijä Rakennuslaitokselle. Osaamisen johtaminen vaikuttaa merkittävästi myös laitoksen palvelukykyyn, tuloksellisuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Rakennuslaitos panostaa henkilöstökoulutukseen, tukee oppisopimuskoulutusta sekä omaehtoista opiskelua. Ammattitaidon kehittäminen Omaehtoinen ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus on yksi tapa tukea Rakennuslaitoksen henkilöstön kehittymistä. Tätä tarkoittavia sopimuksia on Osaajia työmarkkinoille tapahtuma Joensuussa. Kuva: Kirsti Helin 14

tehty työntekijöiden ja työnantajan välillä esimerkiksi ammattikorkeakoulututkintojen suorittamista varten. Nykyiset aikuiskoulutusjärjestelmät antavat mahdollisuuden yhdistää työ ja opiskelu toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Yhteistoiminta asiakkaiden kanssa syvenee entisestään ja se edellyttää henkilöstöltä lisääntyvää maanpuolustusosaamista. Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta asettaa uusia vaatimuksia myös Rakennuslaitoksen henkilöstön kehittämiselle. Oman henkilöstön osaamiskartoitus päivitetään kehityskeskustelujen yhteydessä. Henkilöstön halukkuutta kansainvälisiin tehtäviin kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä on työskennellyt muutamia Rakennuslaitoksen asiantuntijoita. Asiantuntijana toimiminen edellyttää jokaiselta Rakennuslaitoksessa työskentelevältä hyvää oman ammattialan hallintaa, joustavuutta ja kykyä palvella asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä kykyä ja halua kehittää itseään ja omaa työtehtäväänsä. Rakennuslaitoksessa oli vuonna 2012 yhteensä 2436 (2870) koulutuspäivää. Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 0,9 miljoonaa euroa (1 miljoona euroa) Se on 0,6 % (0,6 %) Rakennuslaitoksen vuoden 2012 liikevaihdosta. Koulutuspäivien määrä oli 2,9 (3,3) yhtä henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien 2000-2012 aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut oppisopimuskoulutuksena yhteensä 249 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa. Koulutusyhteistyö Amiedun kanssa Puolustushallinnon rakennuslaitos on solminut koulutus- ja kehittämisyhteistyöhön liittyen sopimuksen Amiedun kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tehostaa osaamisen kehittämisen strategista suunnittelua, nostaa esille entistä tehokkaammin koulutustarpeita sekä ylläpitää ja päivittää henkilöstön osaamisen perustasoa. Valtakunnallisena toimijana Amiedulla on hyvät mahdollisuudet osallistua Rakennuslaitoksen työntekijöiden peruskoulutuksen päivittämiseen ja tietotaidon ajan tasalla pitämiseen. Räätälöidyt koulutukset ja koulutuksen toteutukset voidaan järjestää tasalaatuisina kaikilla toimialoilla ympäri Suomea. Koulutus- ja kehittämisyhteistyöhön liittyen toteutetaan vuonna 2013 Rakennuslaitoksen tarpeisiin suunniteltu sisäilmasto-koulutusohjelma sekä kehityskeskusteluvalmennus uusille esimiehille. 25 20 15 10 5 0 Oppisopimuskoulutuksella suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut 2010 2011 2012 Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Henkilöstön tukeminen muutoksessa Ympäristöpalvelut Yhteensä Hansel Oy:n puitejärjestelyyn liittyen Rakennuslaitos on tehnyt Amiedun kanssa palvelusopimuksen uudelleensijoituksen tukipalveluista. Puolustusvoimauudistuksen toteutukseen liittyvän johtajan kierroksen yhteydessä keväällä esiteltiin uudelleensijoittamisen tukipalvelujen sisältö ja motivoitiin henkilöstöä osallistumaan tilaisuuksiin. Syksyn aikana järjestettiin yhden päivän kestävä Muutoksen kohtaaminen -valmennus seitsemällä eri paikkakunnalla. Lisäksi aluejohtajia ja erikseen nimettyjä työnantajan edustajia valmennettiin henkilökohtaisten YT-keskustelujen läpiviemiseen. Loppuvuoden aikana käynnistettiin työnhakuvalmennustilaisuudet, jotka jatkuvat vuonna 2013. Työnhakuvalmennusten tavoitteena on uuteen tehtävään sijoittumisen tukeminen. Yhteisesti toteutettua työnhakuvalmennusohjelmaa voidaan jatkaa tarvittaessa yksilöllisellä työnhakuvalmennuksella, joka painottuu käytännön työnhaun tukemiseen, ohjaamiseen ja seurantaan. Amiedun ja Rakennuslaitoksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin on osallistunut yhteensä n. 200 henkilöä vuonna 2012. Henkilöstötuki jatkuu suunnitelman mukaisesti vuonna 2013. 15

Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä varmistetaan esimiestaitojen kehittäminen, tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden omaksuminen, muutostilanteiden hallinta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä työhyvinvoinnin, työsuojelun, yhteistoimintamenettelyn ja motivoivien palvelussuhteen ehtojen kehittäminen. Henkilöstövoimavarojen johtaminen on keskeinen osa Rakennuslaitoksen johtamista. Rakennuslaitoksen toiminnan tehokkuuden ja toiminnan laadun parantaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen ja kehittäminen jatkuvassa muutostilanteessa ovat asettaneet erityisiä vaatimuksia henkilöstöjohtamiselle. Haasteellisuutta on lisännyt Rakennuslaitoksen oman palvelutuotannon jatkuva ulkoistaminen valtion linjausten mukaisesti ja pitkään jatkunut epävarmaksi koettu organisaation tulevaisuus. Päämääränä on kuitenkin aina ollut hyvä johtaminen, mikä on nähty edellytyksenä laitoksen tulevalle kehittymiselle, arvioitiinpa asiaa tuottavuuden, tehokkuuden, taloudellisuuden, henkilöstön työhyvinvoinnin tai asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Puolustusvoimauudistuksen toteuttaminen Rakennuslaitoksessa Puolustusvoimien komentajan ratkaisuehdotus julkaistiin 8.2.2012. Rakennuslaitoksen puolustusvoimauudistusta koskeva projekti sekä yhteistoimintamenettely käynnistettiin 14.2.2012. Puolustusministeriö antoi 15.2.2012 ohjauskirjeen puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta. Puolustusvoimauudistuksen toteutusta varten perustettiin ohjausryhmä, joka muodostui Rakennuslaitoksen johtoryhmästä sekä Rakennuslaitoksen yhteistyöneuvottelukunnasta. Rakennuslaitos laati oman toimintasuunnitelmansa uudistuksen vaikutuksista laitoksen organisaatioon, toimintaan ja henkilöstöön. Toimintasuunnitelma toimitettiin puolustusministeriöön 4.5.2012. Uudistus toteutetaan Rakennuslaitoksen osalta samassa aikataulussa puolustusvoimien kanssa. Toimintasuunnitelman tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky ja kaikkien toimintojen häiriötön jatkuminen puolustusvoimauudistusprosessin aikana sekä tavoitteeksi asetettujen kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset tilojen määrään ja ylläpito- ja energiahuollon kustan- 16

nustasoon on arvioitu puolustusvoimilta saadun tiedon pohjalta. Puolustusvoimauudistuksen toteutukseen liittyen Rakennuslaitoksen ylläpidettävä huoneistoala vähenee noin 370 000 htm 2. Tämän myötä Rakennuslaitoksen henkilöstö vähenee noin 100 henkilötyövuodella vuoden 2015 alkuun mennessä laskettuna vuoden 2011 tasosta. Tiedot tarkentuvat uudistuksen toteutuksen edetessä. Puolustusvoimauudistus aiheuttaa suuria muutoksia puolustusvoimien toiminta- ja organisaatiorakenteessa, varuskuntarakenteessa sekä Rakennuslaitoksen organisaatiossa ja toiminnassa. Puolustusvoimauudistus vaikuttaa Rakennuslaitokseen kolmessa eri vaiheessa: 1) varuskuntien lakkauttaminen, 2) logistiikkajärjestelmän uudistaminen ja 3) tilahallinnan kokonaistarkastelu. Toimintasuunnitelman jalkauttamiseksi järjestettiin ns. johtajan kenttäkierros, joka käsitti alueinfot sekä alue-yt:t. Alueinfotilaisuuksia varten valmisteltiin aluekohtaiset informaatiopaketit, joissa käsiteltiin puolustusvoimauudistuksen toteutusta alueen näkökulmasta. Puolustusministeriön hallinnolliset päätökset joukko-osastojen lakkauttamisesta annettiin 15.6.2012. Osana puolustusvoimauudistuksen toimintasuunnitelman valmistelua laadittiin riskianalyysi puolustusvoimauudistuksen toteutuksen vaikutuksista Rakennuslaitokseen. Samassa yhteydessä mietittiin toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi. Toimenpiteet on kirjattu toimintasuunnitelmaan. Riskienhallintasuunnitelmaan otettujen riskikokonaisuuksien todennäköisyys on hyvin korkeaa tasoa pl. viestintä, jossa on olemassa vahvistetut menettelytavat ja keinot. Palvelukyvyn säilyttäminen lakkautustilanteissa muodostaa riskiympäristön, jossa henkilöriskit ovat merkittävin kokonaisuus. Henkilöriskit synnyttävät muita riskejä, joten ne on otettava aina vahvasti huomioon. Organisaation muutoksen sekä toimintamallin suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvällä riskiympäristöllä voi olla toteutuessaan vaikutusta palvelukyvyn heikkenemiseen siten, että Rakennuslaitoksella ei ole vaatimusten mukaista riittävää palvelukykyä kaikissa eri uhkamallien mukaisissa tilanteissa. Riskianalyysissä on tunnistettu seuraavat keskeisimmät riskit asteikolla 1-5: palvelukyky ei säily lakkautustilanteessa ja siirtymäaikana, riskiluku 4. rakennuslaitoksen organisaatiota ja toimintaa ei kyetä sopeuttamaan puolustusvoimauudistuksen linjauksiin, riskiluku 4. viestintä epäonnistuu ja ei tavoita kaikkia osapuolia oikea-aikaisesti ja oikeasisältöisesti, riskiluku 3. Muutoksen johtaminen ja muutosturva puolustusvoimauudistuksessa Henkilöstöpoliittiset tukitoimenpiteet ja henkilökohtaiset yt-menettelyt on aloitettu syksyllä 2012. Rakennuslaitoksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni saa uuden työpaikan joko Rakennuslaitoksessa, puolustushallinnossa, muualla valtionhallinnossa tai yksityisellä. Rakennuslaitos käyttää aktiivisesti kaikkia valtiokonsernin ja puolustushallinnon tukitoimenpiteitä henkilöstön tukemisessa. Puolustusvoimauudistukseen liittyvä henkilöstösuunnittelu tehdään Rakennuslaitoksen alueilla keskusyksikön ohjauksessa. Henkilöstösuunnittelua tehdään osana alueen yhteistoimintamenettelyä. Alueet kirjaavat toteutetut henkilöstön tukitoimenpiteet henkilöstömuutosten koontitaulukkoon yhtenäistä menettelytapaa noudattaen. Mahdolliset irtisanomiset toteutetaan kesällä 2013 ja kesällä 2014 joukko-osaston lakkauttamisajankohdasta riippuen. Tukitoimenpiteet päättyvät vaiheittain joko 1.1.2014 tai 1.1.2015. Tukitoimenpiteet irtisanomisuhan alaisille - yhteistyö hallinnonalan sisällä sekä valtionhallinnossa - oma aktiivisuus työnhaussa ja esimiehen tuki - työnhakupalvelut ja urasuunnittelu - uudelleenkouluttautuminen ja kouluttautumisen tukeminen - henkilöstön erityistuet, joita ovat siirto toisen työnantajan palvelukseen, irtisanoutumiskorvaus (tulee mahdolliseksi vaiheittain vuosina 2013 ja 2014) ja siirtyminen ylivahvuuteen. Rakennuslaitos panostaa erityisesti Rakennuslaitoksen sisäiseen työnhakuun ja tehtävien täyttömenettelyyn myös oman työssäkäyntialueen ulkopuolella. Vapautuvia työpaikkoja tarjotaan ensisijaisesti omalle henkilöstölle. Tehtävään palkattavan henkilön tulee olla tehtävään sopiva ja pätevä henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä koulutus, kokemus ja työtaidot, tai hänet voidaan tehtävään helposti kouluttaa. Uudelleenkouluttautumisella tarkoitetaan työmarkkinakelpoisuuden parantamista. Uudelleen- 17

kouluttautuminen käsitellään osana henkilökohtaisia yt-neuvotteluja. Tuettavina asioina voivat tulla kyseeseen; koulutusmaksut sekä koulutukseen liittyvä työaika ts. voidaan myöntää palkallista vapaata koulutukseen sekä osallistumiseen työnhakuvalmiuksien parantamiseen liittyvään valmennukseen (esim. Työvoimahallinto). Rakennuslaitos voi myöntää palkallisia opintovapaita ns. lukuvapaita, joista tehdään erilliset henkilökohtaiset sopimukset. Lisäksi voidaan myöntää palkatonta opintovapaata. Opintoihin liittyvinä korvauksina voidaan maksaa kurssimaksuja ja opetusmateriaalia. Koulutusvaihtoehtojen pohdinta sisältyy työnhakuvalmennukseen. Rakennuslaitoksen organisaation uudistaminen Rakennuslaitoksen puolustusvoimauudistuksen toimintasuunnitelmaan sisältyy myös Rakennuslaitoksen organisaation uudistamista koskeva osuus. Henkilöstöjärjestöt osallistuvat suunnittelutyöhön. Työtä valmistelemaan perustettiin organisaation kehittämistyöryhmä. Työ on tarkoitus saada valmiiksi kesään 2013 mennessä. Rakennuslaitoksen toiminnan ja organisaation muutokset esitellään luonnoksina puolustusministeriölle ennen niiden toteuttamisvaihetta ja ennen niitä koskevan yhteistoimintamenettelyn aloittamista. Tilahallinnan kokonaistarkastelu Puolustusvoimauudistukseen liittyen puolustusministeriö asetti huhtikuussa 2012 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia tilahallinnan kokonaistarkastelu. Työryhmän tulee tarkastella nykyistä toimintaa ja siihen liittyviä haasteita, vertailla tilahallinnan eri toimintamalleja, ottaa huomioon puolustushallintoon kohdistuvat menosäästöt sekä tehdä ehdotus tilahallinnan kehittämiseksi siten, että se maanpuolustuksellisista lähtökohdista vastaa tehokkaasti ja taloudellisesti nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Työryhmän määräaika on 1.5.2012 1.9.2013. Rakennuslaitoksen johtaja on jäsenenä työryhmässä. Henkilöstöosio toimintamalliin Rakennuslaitoksen sähköisen toimintamallin henkilöstöosio jalkautettiin läpi organisaation vuoden 2012 aikana. Henkilöstöosio kattaa työsuhteen elinkaaren rekrytointitarpeesta työsuhteen päättymiseen. Henkilöstöosio on jaettu viiteen osa-alueeseen: työsuhteen alku, henkilöstöjohtaminen, työsuhdeasiat, henkilöstöprosessin kehittäminen ja työsuhteen päättyminen. Kunkin osa-alueen alta löytyy lisää tietoa ja linkkejä tarpeellisiin asiakirjoihin ja lomakkeisiin. Myös turvallisuusasiat on huomioitu osa-alueittain. Kehityskeskusteluprosessi ja sen auditointi Kertomusvuoden aikana hallinnon prosessit, joiden mukana kehityskeskustelukäytännöt, on kuvattu ja viety laitoksen laatujärjestelmään. Tavoitteena on varmistaa yhtenäinen, oikeudenmukainen kehityskeskustelukäytäntö koko laitokseen. Kehityskeskusteluprosessiin kuuluu pulssimittaus, ryhmä- ja henkilökohtaiset keskustelut. Johtoryhmä valitsi kehityskeskusteluprosessin auditoinnin kohteeksi vuonna 2012. Tarkoituksena oli jakaa hyviä käytäntöjä ja löytää kehitettäviä kohteita myönteisessä oppimista edistävässä ilmapiirissä. Yhteensä 95 Rakennuslaitoksessa työskentelevää henkilöä Lapin, Kainuun ja Länsi-Suomen alueilta osallistui päivän kestäviin auditointitilaisuuksiin 5.9.2012 4.10.2012 välisenä aikana. Järjestelmän toimivuutta arvioitiin ennakkoon laadittujen haastattelukysymysten avulla. Osa kysymyksistä oli suunnattu koko ryhmälle ja osa ainoastaan esimiehille. Päivän päätteeksi auditoijat antoivat suullisen palautteen havainnoistaan. Auditonnin perusteella voi päätellä, että Rakennuslaitoksen kehityskeskustelukäytäntö oli hyvin tunnettu. Keskusteluihin suhtauduttiin yleisesti myönteisesti ja ne nähtiin tarpeellisina. Henkilöstön kehittämiseen suhtauduttiin myönteisesti ja koulutustilaisuuksiin pääsi joustavasti. Usealla alueella oli pulssimittauksen tai ParTy -kyselyn tulosta käytetty hyväksi työhyvinvointihankkeita käynnistettäessä. Eniten kehitettävää on keskustelujen aikatauluissa, tavoitteiden asettamisessa, oman ryhmän tunnistamisessa sekä suorituksen arvioinnissa. Ryhmistä löytyi muutamia henkilöitä, joiden viimeisestä kehityskeskustelusta oli kulunut useita vuosia, vaikka Rakennuslaitoksen henkilöstöpoliittinen tavoite on käydä kehityskeskustelut 100 %:sti. Auditoinneissa havaitut yksilöidyt korjauskehotukset annetaan alueille sähköisen laatujärjestelmän kautta. Puutteet otetaan huomioon seuraavan käytävän kehityskeskustelukierroksen aikana vuonna 2013. Parempi Työyhteisö -kyselyssä arvioidaan vuosittain kehityskeskustelujen tasoa kahdeksalla eri kysymyksellä. Vastausten yhteistulos ilmoitettiin asteikolla 1 5. Rakennuslaitoksen tavoitteena on, 18

että keskustelut käydään vähintään kerran vuodessa jokaisen työntekijän kanssa. Tähän tavoitteeseen on päästy kertomusvuonna vähän paremmin kuin vuotta aikaisemmin 87 % (82 %). Vaikka kehityskeskustelujen määrällinen tavoite ei ole aivan toteutunut, arviot esimiesten työskentelystä ja keskustelujen toimivuudesta ovat jonkin verran parantuneet tai pysyneet ennallaan. Yhtä moni vastaaja kuin viime vuonna kokee, että kehityskeskustelut tukevat työssä onnistumista 3,1 (3,1), tavoitteiden ymmärtämistä 3,2 (3,2), auttavat osaamisen kehittämisessä 2,9 (2,9), sekä että niillä on myönteinen merkitys oman työhyvinvoinnin kannalta 3,0 (3,0). Käsitys esimiehen kyvystä kuunnella hänelle annettua palautetta on parantunut edelliseen kyselyyn verrattuna 3,7 (3,6), sen sijaan keskusteluille asetetut tavoitteet toteutuvat edelliseen verrattuna yhtä hyvin kuin viime vuonna 3,5 (3,5). Jotkut keskusteluja kuvaavat arviot ovat hivenen parantuneet tai pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2011, mutta siitä huolimatta käsitys keskustelujen hyödyllisyydestä oman työn kannalta ei ole muuttunut 2,9 (2,9). Tämä on yleinen huomio vastaavanlaisissa kyselyissä muissakin organisaatioissa. Työterveyslaitoksen vertailuaineiston alhaisin luku on 2,2 ja korkein organisaatiotulos vastaavassa kysymyksessä oli 3,9. Työhyvinvoinnin kehittäminen Rakennuslaitoksen yksi keskeisiä kehittämisalueita on työhyvinvointi. Organisaation työhyvinvoinnin syntyminen on monitahoinen prosessi. Tutkimusten mukaan keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat hyvä työnhallinta, arvostava ja oikeudenmukainen johtaminen sekä hyvä työilmapiiri. Työhyvinvointi syntyy töissä, työtä tekemällä. Työhyvinvoinnin ylläpitämisen merkitystä korostaa Rakennuslaitoksen henkilöstön ikääntyminen. Rakennuslaitoksessa työskentelevien keski-ikä on 51 vuotta 6 kuukautta ja senioriikäisiä, yli 45-vuotiaita, on 80 % (74%) koko laitoksen henkilöstöstä. Vuonna 2012 sairauspoissaoloja oli 10742 (11681) työpäivää. Henkilötyövuotta kohti se on 12,8 (13,6) työpäivää vuodessa. Sairauspäivien määrässä henkilötyövuotta kohden tapahtui selvää laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2012 myönnettiin 3 (10) työkyvyttömyyseläkettä ja 5 (3) osatyökyvyttömyyseläkettä Rakennuslaitoksen palveluksessa oleville henkilöille. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä oli 58 v 5 kk (59 v 3 kk) Kertomusvuonna keskimääräinen eläkkeellelähtöikä oli 63 v 9 kk (63 v 1 kk). Tulostavoitteeksi oli asetettu 64 vuotta. Henkilöstön kehittämisasiantuntija Leena-Riitta Iskanius siirtyi eläkkeelle 1.1.2013. Kuva: Leena Tammilehto 19

Työterveyshuolto Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto ja palveluiden pääasiallinen tuottaja on Terveystalo Oy. Yhtenäiset sopimuskäytännöt koskevat lähes koko laitoksen henkilöstöä. Varuskuntien terveysasemien piirissä ovat Hallissa, Säkylässä, Niinisalossa ja Rovaniemellä työskentelevä laitoksen hen- 27 22 17 12 7 2 20000 18000 16000 14000 12000 Työkyvyttömyyseläkkeet 2000-2012 -00-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12 Sairauspäivät 2001-2012 10000-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 kilöstö. Näiden lisäksi paikallisen terveyskeskuksen palveluja käytetään Tammisaaressa. Työterveyshuoltojärjestelyjen tavoitteena on Rakennuslaitoksen yhtenäinen, oikeudenmukainen ja korkeatasoinen henkilöstöjohtamista tukeva työterveyshuoltojärjestelmä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Toiminta perustuu työterveyslakiin ja valtiovarainministeriön määräyksiin ja ohjeisiin hyvistä työterveyshuoltokäytännöistä. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan alueilla sopimuksen mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota työkykyriskien hallintaan, sairauspoissaolojen vähentämiseen, työkyvyttömyyseläkkeiden mahdollisimman tehokkaaseen ehkäisemiseen sekä ikääntyvien työntekijöiden tukemiseen työssä jaksamisessa niin, että työurat jatkuisivat mahdollisimman pitkään. Rakennuslaitoksessa on käytössä ns. varhaisen välittämisen malli, jossa yhteistoiminnassa työterveyshenkilöstön kanssa puututaan työkykyä uhkaaviin riskeihin. Mallissa on määritelty eri toimijoiden tehtävät ja vastuut. Vuoden 2012 aikana jalkautettiin Rakennuslaitoksen uudistettu varhaisen välittämisen mallin sisältö ja periaatteet. Uudistettu varhaisen välittämisen malli sisältää mm. työterveyslain muutoksen sairauspoissaolojen ilmoittamisesta, päivärahaetuuksien hakemisesta sekä työkyvynarvioinnista (30-60-90 malli). Työterveyshuolto tuottaa täsmällistä tilastotietoa Rakennuslaitoksen henkilöstön terveydentilasta. Työterveyshuollon raportoinnissa seurataan lääkärissä käyntien yhteyttä työhön, vastaanottokäyntien syitä, terveystarkastuksien löydöksiä sekä sairauspoissaoloja. Raportoinnin perusteella voi havaita, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy hakeutua työterveyshoitoon. Sen sijaan mielenterveyteen liittyvät oireet ovat vertailuryhmiin nähden vähäisemmät Rakennuslaitoksen henkilöstöllä. Rakennuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista n. 36 % on käytetty ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon ja 64 % sairaudenhoitoon. Työnantajan kustantamat vapaaehtoiset terveyden seurantatarkastukset muodostavat suurimman menoerän ennalta ehkäisevässä työterveyshoidossa. Tarkastukseen kutsutaan ikäryhmittäin seuraavasti: ikäkausille 35 40 ikäkausille 40 57 ikäkausille 58-5 vuoden välein 3 vuoden välein 1 vuoden välein 20

Terveystarkastuksen yhteydessä otetaan yleistä terveydentilaa kuvaavat yleisimmät laboratoriokokeet, tehdään työkykyindeksi- (TKI) ja työuupumusindeksitutkimus (BBI-15), arvioidaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijät sekä diabetesriski ja pyritään tunnistamaan alkoholin riskikäyttäjät. Työterveystarkastus sisältää myös työfysioterapeutin arvion eri lihasryhmien toimintakyvystä. Työnantajan kustantamassa, vapaaehtoisissa ja lakisääteisissä terveystarkastuksessa kävi toimintakertomusvuonna yhteensä 356 (330) henkilöä. Tarkastetuilla henkilöillä työkykyindeksi (TKI) oli vain hieman vertailuryhmään heikompi, kun arvioitiin hyvän työkyvyn tasoa. Työuupumusta kuvaava indeksi (BBI-15) oli puolestaan parempi kuin vertailuryhmässä, kun arvioitiin kohtalaisen tai vakavan uupumuksen riskiä. Vakavia, ylipainoon, sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen kohdistuvia terveysriskejä tunnistettiin 38:lla henkilöllä. Tarkastuksen yhteydessä on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta kaikissa terveydentilaan ja työkykyyn liittyvissä kysymyksissä. Työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä Terveenä eläkkeelle - hanke jatkui edelleen toimintavuonna. KELA on myöntänyt työnantajakohtaisia TYK- kuntoutusryhmiä siivoojille ja kiinteistönhoito- ja kunnossapitohenkilöstölle sekä ASLAK-kuntousta esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on varattu mahdollisuus järjestää työnantajan kustantamia kuntoremonttiryhmiä. TYKY-toiminta on vakiintunut Rakennuslaitoksessa ja sen painopiste on työhyvinvointia lisäävässä ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa koko henkilöstölle. TYKY-toimintaan käytettiin vuonna 2012 noin 0,7 (0,8) työpäivää henkilötyövuotta kohti ja investointi henkilöstöön ilman palkkakustannuksia oli 85 euroa henkilötyövuotta kohti. Toiminnan tukemiseksi on järjestetty vuosittain Rakennuslaitoksen yhteinen työhyvinvointiseminaari. Kertomusvuonna päivien teemana olivat työn imu pohja kestävälle työhyvinvoinnille, hyvä vuorovaikutus arjessa, työssä jaksamisen tukeminen eri muodoissa sekä varhaisen välittämisen malli. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puolustusministeriö ohjaa hallinnon alan tasa-arvotyötä toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän avulla. Rakennuslaitoksella on edustus tässä ryhmässä. Puolustusvoimauudistus on valittu hankkeeksi, jonka vaikutukset selvitetään eri sukupuoliin hallinnon alalla. Rakennuslaitos tekee vastaavan selvityksen omasta henkilöstöstään. Työilmapiirikysely Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on tehty työilmapiirikysely joka toinen vuosi vuodesta 1996 alkaen. Vuodesta 2008 alkaen työilmapiirikysely on tehty johtokunnan päätöksen mukaisesti vuosittain. Kyselyn tuloksesta laskettua indeksiä käytetään laitoksen vaikuttavuutta ja henkilöstön tilaa kuvaavana tärkeänä mittarina. Vuodesta 2008 lukien kyselyn on toteuttanut Työterveyslaitos, mikä antaa mahdollisuuden verrata Rakennuslaitoksen tulosta muiden organisaatioiden tulokseen niin yksityisissä yrityksissä kuin valtion hallinnossa. Parempi Työyhteisö kysely perustuu työstressiä ja organisaatiokäyttäytymistä selittäviin teorioihin sekä Terve Organisaatio malliin. Kysymykset on valittu niin, että ne ovat tutkitusti yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin, työyhteisön toimivuuteen ja muutosvalmiuteen. Kysymysaineistoa muokattiin osittain Rakennuslaitoksen erityistarpeisiin. Tavoitteena oli säilyttää aikaisemmasta kyselystä joitakin laitoksen toiminnan kannalta keskeisiä kysymyksiä, jotta saataisiin säilytettyä tulosten vertailtavuus. Eri kysymysten kokonaistulosta arvioitaessa käytetään asteikkoa 1 5. Kokonaistulos ilmoitetaan Parempi Työyhteisö avainlukuina, joihin voidaan verrata Suomen keskiarvoa ja Suomen korkeimman organisaation tulosta sekä tietysti laitoksen omaa kehittymistä. Avainlukujen osa-alueet ja tulokset on kuvattu Parempi Työyhteisö -kaaviossa. Kyselyn vastausprosentti oli 61 % ( 67 %) ja siihen vastasi 546 ( 603) henkilöä. Rakennuslaitoksen avainluku oli kertomusvuonna 14,3 (14,2). Tulos on parantunut yhden kymmenyksen verrattuna edellisvuoteen sekä viisi kymmenystä verrattuna Suomen keskiarvotulokseen. Rakennuslaitosta varten laskettu kokonaistyytyväisyysindeksi oli 3,5 (3,5). Indeksi on samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Alueittain tarkasteltuna paras tulos oli keskusyksikössä 3,9 (3,8). Viime kyselyyn verrattuna tulostaan pystyivät parantamaan yhden kymmenyksen Kainuun, Itä-Suomen, Lapin ja Etelä-Suomen alueet. Tulos heikkeni yhden kymmenyksen Hämeen ja Länsi-Suomen alueilla. Keski-Suomessa tulos oli sama kuin vuonna 2011. Kysely koostuu työhyvinvointiin vaikuttavasta 21

Parempi Työyhteisö -avainluvut 2012 Työyhteisön kehittämisedellytykset Työyhteisön toimivuus Työn perusedellytykset Henkilöstön hyvinvointi PHRAKL 2 3 4 Suomen keskiarvo Suomen korkein organisaatiotason tulos Parempi Työyhteisö -tuloskooste 2012 Työnilo Työryhmän toimivuus Työryhmän kehittämisaktiivisuus Työryhmien välinen yhteistyö Esimiehen toiminta Johtamiskäytännöt Kuormitustekijät työssä* Työn hallinta Tehtävien ja tavoitteiden tunteminen Työstressi* 0 1 2 3 4 *Stressi ja kuormitustekijät työssä:pienempi arvo on parempi 2010 2011 2012 kymmenestä osa-alueesta. Kun Rakennuslaitoksen tulosta verrataan Suomen keskiarvoon, Rakennuslaitoksen tulos ylittää maan keskiarvon kysymyksissä: työn ilo, työryhmän toimivuus, työryhmien välinen yhteistyö, kuormitustekijät työssä, esimiehen toiminta, johdon toiminta, työn hallinta sekä kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet. Suomen keskiarvo ei ylitä rakennuslaitoksen keskiarvoa millään osa-alueella. Työryhmän kehittämisaktiivisuus oli samaa tasoa vertailuaineistossa ja Rakennuslaitoksessa. Sen sijaan työstressiä tunnetaan Rakennuslaitoksessa vähemmän kuin keskimäärin Suomen työpaikoilla. Rakennuslaitoksen aikaisemmin tehtyihin kyselyihin voidaan verrata kysymyksiä työn sisällöstä, henkilöstöpolitiikasta, palkkauksesta ja maanpuolustustahdosta ja sitoutumisesta. Työn sisältöön liittyvät seikat ovat laitoksen vahvuus, mitä osoittaa vastausten korkeat arviot työn haasteellisuudesta ja työtehtävien itsenäisyydestä. Henkilöstöpolitiikka ja siihen liittynyt työnantajakuva ovat korkeammalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä, samoin käsitys palkkauksesta on parantunut. Arvio maanpuolustustahdosta ja sitoutumisesta on aina ollut korkealla tasolla, mutta vuoden 2012 tulos on entisestään parantunut. Vuoden 2012 työilmapiirikyselyssä kysyttiin kolmatta kertaa henkilöstön mielipidettä tasa-arvon ja henkilöstön tasapuolisen kohtelun toteutumisesta. Käsitys miesten ja naisten kohtelusta on samalla tasolla kuin vuoden 2011 kyselyssä (2,1). Merkille pantavaa on, että vertailuaineiston vastaava luku on 1,9. Eri-ikäisten ja eri ammattiryhmiin kuuluvien kohtelussa ei kyselyn mukaan ole tapahtunut muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Huomattavaa kuitenkin on, että neljännes vastaajista on havainnut epätasa-arvoisuutta eri ammateissa toimivien kohtelussa. Lukua voidaan pitää korkeana, vaikka se on parantunut kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna. Henkilöstön tasapuolinen kohtelu on toteutunut vastaajien mukaan samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin: töiden jakamisen (3,4), tiedon saannin (3,3), koulutukseen pääsyn (3,6) sekä mahdollisuuden perhevapaaseen tai sairaan lapsen hoitamiseen (4,0) kysymysten osalta. Mahdollisuus siirtyä uusiin tehtäviin (2,8) ja käsitys palkkauksesta (3,2) on parantunut yhden kymmenyksen edelliseen kyselyyn verrattuna. Tutkimuksen tekijä (Työterveyslaitos) arvioi Rakennuslaitoksen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita seuraavasti: 22

VAHVUUKSIA: tulokset ja kokonaisavainluku edellisiin vuosiin verrattuna hieman korkeampia työryhmien välinen yhteistyö on hyvällä tasolla ja on hieman parantunut työn iloa ja työnhallintaa koetaan hieman enemmän kuin 2011 työn rahalliseen korvaukseen ollaan tyytyväisempiä kuin aikaisemmin kuormitus ja stressi on pysynyt samalla tasolla huolimatta organisaation ajankohtaisista haasteista KEHITTÄMISKOHTEITA JA HUOMIOITA: 4 3 2 1 Kokonaistyytyväisyysluvut alueittain 2010 2011 2012 vastausprosentti on kokonaisuudessaan ja joillakin paikkakunnilla laskenut kyselyn tulosten hyödyntämistä tulisi kehittää (mm. avovastaukset) alueiden välillä suurimmat erot: johtamiskäytännöissä, työryhmien kehittämisaktiivisuudessa ja esimiestyössä 0 Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö PHRAKL Tulosten hyödyntämiseksi on sovittu, että esimiehet järjestävät omille työryhmilleen työtyytyväisyyskyselyn tuloksia käsittelevän tilaisuuden, jossa pohditaan kunkin työyhteisön kehittämiskohteita. Muita jatkotoimenpiteitä ovat esimiesvalmennus ja esimiesten seurantatapaaminen, jossa arvioidaan tehtyä kehittämistyötä, muutoksia, onnistumisia ja ongelmakohtia sekä laaditaan konkreettisia suunnitelmia jatkotyöskentelylle paikkakunnittain. Työilmapiirikyselyn tulokset ja kaikki asiaan liittyvä aineisto ovat koko henkilöstön luettavana sähköisellä ilmoitustaululla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä koko laitosta että yksittäisiä työpaikkoja koskevassa kehitystyössä. 4 3,5 3 2,5 2 1,5 Parempi Työyhteisö -kysely, vertailutietoa vuosilta 2010-2012 (Rakennuslaitoksen omat kysymykset) 1 0,5 0 Työn sisältö Palkkaus Henkilöstöpolitiikka Maanpuolustustahto ja sitoutuminen PHRAKL 2010 PHRAKL 2011 PHRAKL 2012 23

Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin portaat 1994-2012 24

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 1. Nykyiset henkilöstöpanokset A. Määrä ja rakenne 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Henkilöstörakennetta tarkastellaan toimialoittain, joita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamis-, ympäristö- ja hallintopalvelut. Henkilön sijoittelu toimialaan on määräytynyt pääasiallisen tehtävän mukaan. Rakennuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa 889 (904) henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 1,7 % (4,2 %). Luvussa ei ole vuorottelu- ja palkattomalla vapaalla olevia ja heidän sijaisensa on merkitty määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 854 (879) henkilöä. Määräaikaisia palvelussuhteita oli vuoden lopussa 35 (25). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 3,9 % (2,8 %). Määräaikaiset sijoittuvat toimialoittain: kiinteistöpalvelut 12 (11), siivouspalvelut 12 (5), tekniset palvelut 1 (4), energiapalvelut 1 (1), rakennuttamispalvelut 3 (2), hallintopalvelut 5 (2) ja ympäristöpalvelut 1 (0). Vuonna 2011 valtiolla työskentelevien määrä pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010, vähenemä oli 1,5 %. Rakennuslaitoksessa määräaikaisten työsuhteiden määrän osuus on ollut vuosittain huomattavasti alhaisempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Vuonna 2011 koko valtionhallinnossa määräaikaisten osuus oli 10,7 %. Lukuun eivät sisälly harjoittelijat, oppisopimussuhteiset eikä työllisyyden hoitovaroin palkatut. On havaittavissa, että valtiolla määräaikaisten työsuhteiden määrä on selvässä laskusuunnassa. 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Kokoaikaisen henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 773 (789) henkilöä, vähennystä edelliseen vuoteen oli 16 henkilöä. Osa-aikaisen henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 81 (90) henkilöä. Vähennystä vuoteen 2011 oli 9 henkilöä. Osaaikaisten määrä koko henkilömäärästä oli 9,1 % vuonna 2012 (10 %). 1000 800 600 400 Henkilömäärä toimialoittain 2010-2012 (vakinaiset) 2010 2011 2012 12 10 8 6 4 Henkilömäärä toimialoittain 2010-2012 (määräaikaiset) 2010 2011 2012 25 25 35 200 2 0 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 25

Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 52 (64) henkilöä, joista kertomusvuoden aikana osaaikaeläkkeelle siirtyneitä oli 3 (10) henkilöä. Osa-aikaeläkkeiden avulla työnantaja pyrkii vähentämään työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolopäivien määrää sekä lisäämään työelämän joustoa mahdollistamalla henkilöstön pehmeämmän siirtymisen vanhuuseläkkeelle. Rakennuslaitoksessa osa-aikaisten määrä on ollut keskimäärin korkeampi kuin koko valtionhallinnossa. Vuonna 2011 Valtionhallinnossa osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 6,6 %. Osa-aikaisten määrään vaikuttavat muun muassa organisaation ikärakenne, toimiala ja työn luonne. 3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti Vuonna 2012 Rakennuslaitoksen kokonaishenkilötyövuosimäärä oli 829 (854), vähennystä edelliseen vuoteen oli 2,9 % (4,2 %). Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1707 henkilötyövuodella eli 67 %. Valtionhallinnossa henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1,7 %:lla vuodesta 2010 vuoteen 2011. Merkittävä muutos valtionhallinnon henkilötyövuosimäärissä tapahtui vuoden 2009 ja 2010 välillä, jolloin henkilötyövuodet vähenivät 28 %:lla. 1000 800 600 400 200 0 Kiinteistöpalvelut Kokoaikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä 2010-2012 2010 2011 2012 Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2012 oli 63,5 % (63,5 %) ja naisten osuus 36,5 % (36,5 %). Valtiolla keskimäärin miesten ja naisten osuus henkilöstöstä jakautuu tasaisemmin. Valtionhallinnossa miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2011 oli 51,3 % ja naisten osuus oli 48,7 %. Rakennuslaitoksen sukupuolen jakauma johtuu muun muassa Rakennuslaitoksen toimialoista, jotka ovat pääosin perinteisesti miesvaltaisia lukuun ottamatta siivous- ja hallintopalveluita. 400 300 Henkilötyövuodet toimialoittain, HTV (829) 2010 2011 2012 140 120 100 Osa-aikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä 2010-2012 2010 2011 2012 200 80 60 100 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut 40 20 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 26

5. Henkilöstön ikärakenne Vuonna 2012 Rakennuslaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 51,6 (51,3) vuotta. Seniori-ikäisiä, joihin lasketaan 45-65-vuotiaat, oli Rakennuslaitoksessa 80 % (74 %) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli henkilöstöstä 46 % (44 %). Rakennuslaitoksessa työskentelevien naisten keski-ikä oli 50,9 vuotta ja miesten 52,0 vuotta. Koko valtionhallinnossa henkilöstön keski-ikä on n. 6 vuotta alempi kuin Rakennuslaitoksessa. Valtionhallinnon henkilöstön keski-ikä vuonna 2011 oli 45,7 vuotta ja vähintään 45-vuotiaiden prosenttiosuus oli 55,3 %. Seniori-ikäisten määrä on noussut jonkin verran valtionhallinnossa eli valtion henkilöstö ikääntyy. 400 300 200 100 0 Koko henkilöstön ikäjakauma 31.12.2012 Nainen Mies 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Sihteeri Kirsti Kainlauri siirtyi eläkkeelle 31.3.2012. Kuva: Leena Tammilehto 27

6. Henkilöstön koulutusrakenne Vuonna 2012 koulutustasoa kuvaava indeksi Rakennuslaitoksessa oli 3,4 (3,4). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Koulutustasoa kuvaava indeksi oli valtionhallinnossa 5,1 vuonna 2011. Luku on laskusuunnassa, vaikkakin valtiolla suuri osa työtehtävistä vaatii tekijältään korkeaa koulutustasoa. B. Työajan käyttö Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta vuonna 2012 oli 78,1 % (77,2 %). Vuosilomien osuus oli suurin 13,7 % (14,2 %) säännöllisestä työajasta. Rakennuslaitoksen palveluksessa olevalla henkilöstöllä on suurimmalla osalla vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yli 15 vuotta, joka oikeuttaa 38 päivän pituiseen vuosilomaan. Koulutuksen osuus säännöllisestä työajasta vuonna 2012 oli 1,2 % Henkilöstön koulutusrakenne 2012 KOULUTUSASTE MIES NAINEN YHT. Yleissivistävä koulutus ml. tuntematon 170 100 270 Keskiaste 243 160 403 Alin korkea-aste 84 48 132 Alempi korkeakouluaste 52 9 61 Ylempi korkeakouluaste 16 7 23 Tutkijakoulutus 0 0 0 YHTEENSÄ 565 324 889 KOULUTUSTASOINDEKSI 2012 3,4 Työajan käyttö vuosi 2012 LAITOS YHTEENSÄ Työpäivien lkm (pv) Henkilötyövuosien lkm Päivää/htv Tuntia/htv 1. Vuosiloma 28961 842 34,4 254,5 2. Äitiysloma 1168 842 1,4 10,3 3. Sairaus 10723 842 12,7 94,2 4. Palkaton sairaus 20 842 0,0 0,2 5. Tapaturma 1013 842 1,2 8,9 6. Lapsen sairaus 222 842 0,3 2,0 7. Muut palkalliset vapaat 145 842 0,2 1,3 8. Reservin kertausharjoitukset 10 842 0,0 0,1 9. Koulutus 2436 842 2,9 21,4 10. Ammattiyhdistystoiminta 288 842 0,3 2,5 11. Yhteistoiminta 171 842 0,2 1,5 12. Työsuojelun yhteistoiminta 117 842 0,1 1,0 13. Tyky- ja virkistystoiminta 562 842 0,7 4,9 14. Kuntoutukset 477 842 0,6 4,2 Ei tehty vuosityöaika 407,0 Tehty vuosityöaika 1450,4 Säännöllinen vuosityöaika 1857 Työpäivien pituus keskimäärin 7,4 Työpäivien lukumäärä vuodessa 251 28

Toimistopäällikkö Ritva Mäki-Töyli siirtyi eläkkeelle 30.11.2012. Kuva: Maarit Harju 29

(1,3 %). Työkykyä ylläpitävään toimintaan käytettiin vuonna 2012 yhteensä 562 (715) työpäivää. Kuntoutuspäivien määrä laski hieman edellisvuodesta ja oli kertomusvuonna 477 (487) työpäivää. Sairauspäivien lukumäärä laski edellisestä vuodesta 939 sairauspäivällä. Sairauspoissaolot olivat 5,1 % (5,4 %) säännöllisestä työajasta. Koko valtionhallinnossa tehdyn vuosityöajan osuus vuonna 2011 oli 78,7 % säännöllisestä työajasta. Rakennuslaitoksen sairauspoissaolojen määrä on suhteellisen korkea verrattuna valtionhallinnon keskimääräisiin sairauspoissaoloihin. Vuonna 2011 valtionhallinnon keskimääräiset sairauspoissaolot olivat 4 % ja koulutus keskimäärin 0,9 %. C. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset olivat vuonna 2012 yhteensä 42,7 (41,6) miljoonaa euroa, josta maksettujen palkkojen osuus oli 32,6 (31,9) miljoonaa euroa ja muiden työvoimakustannusten osuus 10,1 (9,7) miljoonaa euroa. Työvoimakustannukset nousivat hieman edellisestä vuodesta. Laskennallinen henkilötyövuoden hinta oli 51 545 (48 373) euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 5,8 %. Valtionhallinnossa henkilötyövuoden hinta on ollut keskimäärin korkeampi kuin Rakennuslaitoksen laskennallinen henkilötyövuoden hinta. Vuonna 2011 valtionhallinnon keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli 54 275 euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 2,4 %. Työvoimakustannuksista oli 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 - tehdyn työajan palkkoja 58,4 % 58,1 % 56,2 % 57,7 % 55,6 % 56,7 % 57,5 % - välillisiä palkkoja 18,1 % 18,7 % 19,5 % 18,3 % 18,0 % 18,7 % 18,8 % - sosiaaliturvamenoja 17,5 % 17,8 % 18,5 % 18,7 % 20,7 % 18,5 % 18,7 % - muita välillisiä työvoimakustannuksia 6,0 % 5,4 % 5,8 % 5,3 % 5,7 % 6,1 % 5,0 % Työvoimakustannukset vuosilta 2000-2012 Vuosi Palkkasumma Sosiaaliturva- ja muut työvoimakust. Milj. euroa Työvoimakustannukset Muutos- % Milj. euroa Muutos- % Työvoimakustannukset yht. Milj. euroa Muutos- % Euroa/ htv Palkat Muutos- % Euroa/ htv Muutos- % 2012 32,6 2,2 10,1 4,1 42,7 2,6 38767 4,4 50749 4,9 2011 31,9-0,3 9,7-5,8 41,6-1,7 37148 3,5 48374 1,9 2010 32,0-0,6 10,3 1,0 42,3 0,0 35894 6,7 47490 7,2 2009 32,2-0,6 10,2-12,1 42,3-4,0 33635 5,5 44280 2,2 2008 32,4 3,0 11,6 13,7 44,1 5,7 31884 9,3 43314 12,0 2007 31,5-0,8 10,2 4,1 41,7 0,3 29174 4,1 38664 5,3 2006 31,7-0,9 9,8-13,3 41,5-4,1 28024 7,2 36727 1,8 2005 32,0 0,3 11,3 4,6 43,3 1,2 26136 2,2 36094 5,4 2004 31,9 1,9 10,8 0,9 42,8 1,9 25568 4,0 34258 3,8 2003 31,3-0,3 10,7-8,5 42,0-2,6 24590 5,0 33001 2,6 2002 31,4-0,9 11,7-3,3 43,1-1,8 23415 2,7 32173 2,2 2001 31,7-2,5 12,1 11,0 43,9 0,9 22803 5,6 31483 9,0 2000 32,5-6,9 10,9 18,5 43,5-5,8 21599 8,4 28880 9,8 30

Rakennuslaitoksen työvoimakustannukset yhteensä 2012 2011 2010 Työvoimakustannuserä YHTEENSÄ Muutos-% YHTEENSÄ Muutos-% YHTEENSÄ I. PALKKASUMMA EUROA 32 641 687 2,2 31 947 256-0,1 31 981 582 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT 25 074 851 3,7 24 179 827-0,7 24 348 071 A. VÄLILLISET PALKAT 7 566 836-2,6 7 767 429 1,8 7 633 511 1. Lomaraha 1 944 735-3,1 2 007 373 8,0 1 907 905 2. Loma-ajan palkat - vuosiloma-ajan palkat (sis. säästövapaat) 4 150 770 0,7 4 122 278 0,4 4 104 568 3. Lomarahavapaat 64 638-31,3 94 043 5,8 88 916 4. Äitiysloma-ajan palkat 41 784-5,8 44 343 159,7 17 076 5. Sairausajan palkat 1 258 890-4,9 1 324 408-2,9 1 364 605 6. Muut palkalliset vapaat 21 288-43,2 37 467 5,8 35 429 7. Lapsen sairaus 25 327-27,5 34 916 11,7 31 257 8. Reservin kertausharjoitukset 1 683-89,8 16 577 32,9 12 477 9. Koulutusajan palkat 380 654-10,9 427 291-8,6 467 546 10. Ammattiyhdistystoiminta 44 193 12,0 39 451-36,4 62 022 11. Yhteistoiminta 31 414 72,8 18 182-3,2 18 783 12. Työsuojelun yhteistoiminta 20 346 40,3 14 503 9,4 13 257 13. Tyky- ja virkistystoiminta 77 377-15,0 91 028-11,2 102 498 14. Kuntoutukset 66 041 12,4 58 771 148,5 23 655 15. Sairausvakuutuslain mukaiset palautukset -562 304-0,2-563 202-8,6-616 483 B. SOSIAALITURVA 7 507 496 1,6 7 391 518-5,4 7 817 099 16. Työnantajan sotu-maksut 703 557 2,2 688 642-5,2 726 525 16A. Sairausvakuutuslain mukaisten palautusten sotu-maksujen oikaisu -11 810-1,2-11 948-13,2-13 758 17. VaEL-vakuutusmaksut 6 338 864-0,2 6 349 718-4,8 6 672 754 18. Tapaturmavakuutusmaksut 351 144-3,8 365 106 2,2 357 153 19. Työttömyysvakuutusmaksu 125 741-100,0 74 425 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 2 581 650 14,1 2 262 315-10,0 2 514 934 20. Matkakustannusten korvaukset 1 273 040 5,3 1 208 657-0,6 1 216 498 21. Koulutus 426 884-13,0 490 786-8,6 537 216 22. Työsuojelu 291 911 17,3 248 960-7,3 268 690 23. Terveydenhoito- ja sairaudenhoito 499 729 127,0 220 139-44,5 396 533 24. Virkistys- ja sosiaalitoiminta 71 967-3,5 74 583-3,4 77 201 25. Muut kustannukset 18 119-5,6 19 190 2,1 18 796 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUST. YHTEENSÄ IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 17 655 982 1,3 17 421 262-3,0 17 965 544 42 730 833 2,7 41 601 089-1,7 42 313 615 31

2. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto 1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Vuonna 2012 Rakennuslaitoksesta siirtyi kaikki eläkemuodot mukaan lukien eläkkeelle 45 henkilöä (63 henkilöä). Vuonna 2012 osa-aikaeläkkeelle siirtyi 3 henkilöä (10), työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 3 henkilöä (10) ja vanhuuseläkkeelle 34 henkilöä (40). Lisäksi osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 5 henkilöä. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä vuonna 2012 oli 64 v 3 kk (64v 1 kk). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä oli 58 v 5 kk (59 v 3 kk) ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus koko henkilöstöstä oli 0,3 % (1,1 %). Kaikki eläkelajit huomioiden keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä vuonna 2012 oli 62 v 11 kk (63 v 1 kk). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla vuonna 2012 oli 4 henkilöä (8 henkilöä). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä Rakennuslaitoksessa on alentunut selkeästi kertomusvuonna. Aiemmin luku on ollut jonkin verran korkeampi. Valtionhallinnon henkilöstöstä on keskimäärin alle 0,1-0,2 % siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle, kun vastaava luku Rakennuslaitoksessa on ollut noin 1,1-2,1 %. Vuonna 2011 valtionhallinnossa keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 61,4 vuotta. Valtion henkilöstö jatkaa työelämässä entistä pidempään. 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa 2010 2011 2012 Alle 1 1-2 3-5 6-10 11-15 16-20 21-25 Yli 25 2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa Rakennuslaitoksen henkilöstöstä 66,6 %:lla (67,5 %) on vähintään 16 vuotta palvelusaikaa puolustushallinnossa. Uusien rekrytointien määrän vähentyessä alle vuoden palveluksessa olleiden määrä on laskenut edellisistä vuosista, vuonna 2012 uusia henkilöitä rekrytoitiin 40, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 51. Lähtövaihtuvuus vuosina 2010-2012 50 40 2010 2011 2012 30 20 10 0 Toinen organisaatio Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Muu eläke (esim. osa-aikaeläke) Kuollut Palkaton vapaus, vuorotteluvapaa, opiskelu 32

3. Sairauspoissaolot Vuonna 2012 pitkäkestoisten sairauspoissaolojen (11-45 päivää) lukumäärä laski edellisestä vuodesta. Sairaustapauksia oli kertomusvuonna 169 (185). Lyhytkestoiset sairauspoissaolot (1-3 päivää) vastaavasti nousivat lukumääräisesti hieman vuodesta 2011 ja niitä oli kaikkiaan 1076 (912) vuonna 2012. Pitkäkestoiset sairauspoissaolot (46-65 päivää) pysyivät samalla tasolla, 13 (13), sitä vastoin 66-130 päivää kestävät sairauspoissaolot nousivat lukumääräisesti 24 (15). Yli 130 päivää kestäviä sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 11 (8). Kokonaisuutena sairauspoissaolot laskivat edellisestä vuodesta 8,0 % (939 työpäivää). Lasku kohdistuu lähinnä pitkäkestoisiin sairauspoissaoloihin. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä oli 10 742 (11 681) työpäivää. Yhden sairauspoissaolotyöpäivän hinta vuonna 2012 oli 208 euroa (192 euroa) eli se on noussut jonkin verran. Sairauspoissaoloja oli koko Rakennuslaitoksessa henkilötyövuotta kohti 12,8 työpäivää, vastaava luku vuonna 2011 oli 13,6 työpäivää. Rakennuslaitoksessa terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumääräinen prosenttiosuus laskettuna vuoden 2012 joulukuun henkilömäärästä, oli 31 % (28 %) vuonna 2012. Valtiolla terveysprosentti oli vuonna 2011 39,5 %. Valtiolla lyhyiden (1-3 päivää) poissaolojen osuus sairauspoissaoloista on suurin, 75,1 % vuonna 2011. 1200 1000 800 600 400 200 0 Sairauspoissaolot, lkm 2010 2011 2012 1-3 4-10 11-45 46-65 66-130 yli 130 Toimistosihteeri Pirjo Venäläinen siirtyi eläkkeelle 30.9.2012. Kuva: Leena Tammilehto 33

450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Tapaturmapoissaolot, pv 2010 2011 2012 1-3 4-10 11-35 36-90 yli 90 4. Tapaturmapoissaolot Tapaturmia sattui vuonna 2012 45 (46) kpl. Tapaturmapoissaolopäiviä vuonna 2012 kertyi 1013 (1019). Henkilötyövuotta kohden tapaturmapoissaolo kesti 1,2 (1,2) työpäivää. Tapaturmapoissaoloja, jotka kestivät 4-10 työpäivää oli yhteensä 16 (13) tapausta. Yli 90 päivää kestäviä työtapaturmia oli kertomusvuonna kaksi. Valtionhallinnon organisaatioiden töiden luonteesta johtuen työtapaturmia sattuu keskimäärin vähän. Valtionhallinnossa oli vuonna 2011 henkilötyövuotta kohti laskettuna tapaturmapoissaoloja 0,4 työpäivää. B. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 1. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2012 olivat 695 219 (614 198) euroa, nousua vuodesta 2011 oli 13,2 %. Kustannukset yhtä henkilötyövuotta kohden olivat 826 (714) euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 15,7 %. Valtiolla työterveyspalvelujen kustannukset vuonna 2011 olivat 375 euroa/henkilötyövuosi. 2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2012 yhteensä 1 miljoona euroa (1,0). Koulutuksen hinta vuonna 2012 oli 1060 euroa/htv (1181 euroa/htv). Koulutuspäivän hinta vuonna 2012 oli 366 euroa/päivä (354 euroa/päivä) eli koulutuspäivän hinta on hieman noussut edellisistä vuosista. Työvoimakustannuksista koulutuskustannusten osuus oli 2,1 % (2,2 %). Vuonna 2012 koulutuspäiviä oli 2436 (2870) ja keskimäärin henkilöstö oli koulutuksessa 2,9 (3,3) työpäivää henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksessa tuetaan monimuotoisesti koulutusta. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien 2000-2012 aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut yhteensä 249 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa, joista vuonna 2012 suoritettiin kahdeksan. Suoritetut tutkinnot jakautuivat eri toimialoille seuraavasti: siivouspalvelut 7 ja tekniset palvelut 1. Henkilöstö on sitoutunut myös omaehtoiseen kouluttautumiseen ja asiantuntijuuden lisäämiseen. Omaehtoisesti suoritettuja tutkintoja ovat olleet muun muassa insinööri AMK, tradenomi ja ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnot. Valtionhallinnossa vuonna 2011 koulutukseen käytettiin 2,2 työpäivää henkilötyövuotta kohti ja koulutuskustannukset olivat keskimäärin 879 euroa henkilötyövuotta kohti. Sairausajan ja työterveyshuollon kustannukset 2007-2012 2012 2011 2010 2009 2008 2007 Sairausajan palkat euroa 1 258 890 1 324 408 1 364 605 1 381 469 1 423 156 1 470 939 Työterveyshuollon kustannukset euroa 695 219 614 198 604 573 620 914 539 526 610 025 Terveydenhuollon kust.yhteensä *) euroa 2 235 093 2 241 101 2 294 909 2 366 676 2 364 012 2 441 636 Sairauspäivät 10 742 11 681 12 961 13 304 15 515 17 281 Euroa/sairauspäivä 208 192 177 178 152 141 *) Sis. palkat +sosiaalikulut+työterveyshuollon kustannukset 34

Työterveyshuollon kustannukset 2000-2012 *)Työterveyshuollon Euroa/ Htv Muutos-% kokonaiskust. Muutos-% Htv Muutos-% 2012 842-2,1 695 219 13,2 825,68 15,6 2011 860-3,5 614 198 1,6 714,18 5,3 2010 891-6,8 604 573-2,6 678,53 4,5 2009 956-6,0 620 914 15,1 649,49 22,4 2008 1017-5,7 539 526-11,6 530,51-6,3 2007 1078-4,7 610 025 39,7 565,89 46,6 2006 1131-5,8 436 525 12,4 385,96 19,2 2005 1200-4,0 388 412-2,7 323,68 1,3 2004 1250-1,9 399 326 8,2 319,46 10,2 2003 1274-5,1 369 224 7,0 289,81 12,7 2002 1342-3,6 345 106 8,4 257,16 12,4 2001 1392-7,6 318 484 9,9 228,80 19,0 2000 1507-13,9 289 718 24,0 192,25 44,0 *) sis. mm. fysikaaliset hoidot, erikoislääkärit, jotka työterveyslääkäri on määrännyt Pirkkalan varuskunnassa tyhjien pullojen keräys. Kuva: Kirsti Helin 35

Koulutuspäivät 4000 3500 2010 2011 2012 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä Koulutuskustannukset euroa/htv 3 500 3 000 2010 2011 2012 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä Koulutuskustannukset euroa/päivä 700 600 2010 2011 2012 500 400 300 200 100 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 36

3. Tuotto- ja kululaskelma 2012 Tuotto- ja kululaskelma 2012 2012 2012 2011 2011 2010 2010 % % % TUOTOT 162 552 100,0 161 121 100,0 146 225 100,0 KULUT 163 031 100,3 160 089 99,4 147 099 100,6 Työvoimakulut 42 731 26,3 41 601 25,8 43 290 29,6 tehdyn työajan palkat 25 075 15,4 24 180 15,0 24 348 16,7 välilliset palkat 7 567 4,7 7 767 4,8 8 426 5,8 - vuosilomapalkat 4 151 2,6 4 122 2,6 4 105 2,8 - sairausajan palkat 1 259 0,8 1 324 0,8 1 365 0,9 - koulutusajan palkat 381 0,2 427 0,3 468 0,3 - muut välilliset palkat 1 776 1,1 1 894 1,2 2 488 1,7 sosiaaliturva 7 507 4,6 7 392 4,6 8 001 5,5 muut välilliset kulut 2 582 1,6 2 262 1,4 2 515 1,7 Ulkopuoliset palvelut 52 005 32,0 51 547 32,0 44 278 30,3 Muut kulut 68 295 42,0 66 941 41,5 59 531 40,7 Tilikauden jäämä -479-0,3 1 032 0,6-874 -0,6 Tuotot = tuloslaskelman liikevaihto - palautus puolustusvoimille Työvoimakulut = tuloslaskelman henkilöstökulut + muut välilliset työvoimakulut Hamina Tattoo Bastionin holvisto. Kuva: Kirsti Helin 37