PÄÄTÖS Nro 98/2013/1 Itä-Suomi Dnro ISAVI/117/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 15.11.2013 ASIA HAKIJA Leppisuon turvetuotannon ympäristölupa, Kiuruvesi Jarkko Juntunen Luvejoentie 37 74250 Nissilä HAKEMUS Jarkko Juntunen on 23.12.2011 aluehallintovirastoon saapuneella, sittemmin täydentämällään ja muuttamallaan hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Leppisuon 57,5 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Kiuruveden kaupungissa. Hakija on pyytänyt lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta, mutta on peruuttanut pyynnön aluehallintovirastolle 22.3.2012 saapuneessa kirjeessä. Lisäksi hakija on hakenut oikeutta johtaa turvetuotantoalueen kuivatusvedet toisten mailla olevaa Sikapuroa pitkin Suojokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Leppisuon turvetuotantoalue on uusi, eikä sillä ole aikaisempaa lupaa. Hakija hallitsee aluetta vuokrasopimuksen perusteella. Vuokra-aika päättyy 31.12.2036, mutta hakijalla on etuoikeus jatkaa vuokrasopimusta, mikäli alueella on jäljellä tuotantokelpoista turvetta. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
2 (33) Ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistamassa ja 22.3.2013 lainvoiman saaneessa Pohjois-Savon maakuntakaavassa Leppisuon alue on merkitty kaavamerkinnällä EO1 747 eli turvetuotantoon soveltuva alue. Tällä merkinnällä on osoitettu ne pääosin tuotannon ulkopuolella olevat Geologisen tutkimuskeskuksen tutkimat turvetuotantoon soveltuvat suot, jotka ovat ojitettuja ja sijainniltaan tuotantoon sopivia. Maakuntakaavaan sisältyy seuraava kaavamääräys: Valuma-alueilla 4.56 (Koskenjoki), 4.57 (Luupuvesi), 4.66 (Tiilikkajoki) ja 4.67 (Keyritynjoki) ja 14.7 (Rautalammin reitin vesistöalue) on kiinnitettävä huomiota turvetuotantoalueiden toiminnan järjestämiseen ja ajoitukseen siten, ettei toiminnan aiheuttaman kuormituksen yhteisvaikutus aiheuta veden laadun heikkenemistä. Leppisuon kuivatusvesien alajuoksulla maakuntakaavassa on suojelualuemerkinnällä SL esitetty Kaislanen (23.502) ja Luupujärvi (23.507). Lisäksi Luupuvesi on merkittymaakuntakaavassa nat -merkinnällä Natura 2000-verkostoon kuuluva alue. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tuotantoalueen ja auma-alueen pinta-ala on 2.7.2013 toimitetun kuntoonpanosuunnitelmakartan mukaan yhteensä 57,5 ha. Energia- ja ympäristöturvetta tuotetaan jyrsinturvemenetelmällä. Turve kootaan mekaanisella kokoojavaunulla. Vuotuinen tuotantotavoite on 31 000 m 3. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2030. Alueen jälkikäytöstä päättää sen omistaja. Tuotannon loputtua aluetta voidaan käyttää viljelysmaana tai se voidaan metsittää taikka muuttaa laskuojat tukkimalla jälleen suoksi. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Sarkaojien päissä ovat lietesyvennykset, virtausta hidastavat lietteenpidättimet ja rumpuputket. Kuivatusvedet käsitellään ennen niiden vesistöön johtamista ympärivuotisesti virtaamansäätöpadoilla, laskeutusaltailla ja pintavalutuskentällä. Hakemusta on 7.12.2012 muutettu niin, että alkuperäisen suunnitelman mukaisen pienkemikaloinnin sijasta kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Kenttä rakennetaan välittömästi laskutusaltaiden eteläpuolelle. Sen pinta-ala on 2,5 ha, mikä on 4 % eristysojin rajatun tuotantoalueen pinta-alasta. Laskeutusaltaista vesi pumpataan sähköpumpulla putkea pitkin pintavalutuskentän yläreunaan. Pumpun mitoitus on 60 litraa/sekunti. Kentän alareunaan kaivetaan keräilypato, johon tulee V-mittapato. Kentän muut reunat pengerretään niin, että pintamaa poistetaan pengermaiden alta ja estetään näin oikovirtauksien syntyminen penkereen ali. Alueella olevat vanhat metsäojat tukitaan noin 10 metrin välein. Kentän toimintaa seurataan säännöllisesti ja sitä korjataan, jos oikovirtauksien vuoksi ilmenee tarvetta. Kentän turvepaksuus on 1 1,5 metriä ja kaltevuus matalimman ja korkeimman pisteen välillä noin 0,7 %.
3 (33) Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden keskimääräisten ominaiskuormitusten perusteella hakija on arvioinut Leppisuon turvetuotannon aiheuttavan tuotantovaiheessa Sikapuroon seuraavat kuormitukset (kg/v): Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Brutto 1 355 388 11,5 Netto 713 193 4,6 Turvetuotannon nettokuormitusta arvioitaessa on kokonaiskuormituksesta (brutto) vähennetty ns. taustahuuhtouma (ojitetun metsäalueen kuormitus), jolloin nettokuormitus kuvaa turvetuotannon aikaansaamaa kuormituslisäystä. Pöly, melu ja liikenne Käytettävistä koneista eniten pölypäästöjä aiheuttavat kääntäjä ja mekaaninen kokoojavaunu. Kuljetuksessa käytetään suojattua kalustoa. Lastauksessa kuljetusvälineen päälle pudonnut turve karisee pois ennen saapumista yleiselle tielle. Työkoneista äänekkäin on mekaaninen kokoojavaunu. Lähin asuttu kiinteistö on noin 600 metrin etäisyydellä ja välissä on metsämaata, joten melun ei arvioida nousevan kiinteistöllä päivällä yli A-painotetun ekvivalenttitason 55 db eikä yöllä yli 50 db. Varastointi ja jätteet Työkoneita varten tarvitaan noin 14 000 litraa polttoainetta vuodessa. Se varastoidaan varasto- ja huoltoalueelle kaksoisseinämäiseen säiliöön. Voiteluöljyä käytetään noin 1 500 litraa ja voiteluaineita 15 25 kilogrammaa vuodessa. Käytetyt voiteluöljyt varastoidaan huoltokoppiin 200 litran tynnyreihin ja toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi. Aumojen peitteenä käytetään noin 1 500 kilogrammaa muovia, joka käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Rikkoutunut muovi toimitetaan poltettavaksi voimalaitoksessa. Kierrätyskelpoiset jätteet kierrätetään. Muut jätteet toimitetaan kunnallisessa jätehuollossa käsiteltäviksi. Kannot ja muu puuaines jyrsitään kunnostuksen yhteydessä turpeen sekaan ja käytettään polttoaineena. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Vesienkäsittely, jätehuolto ja työmaan turvallisuusjärjestelyt täyttävät hakijan mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön vaatimukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Luupuveden valuma-alueella olemassa olevien ja suunniteltujen turvetuotantoalueiden luonto- ja vesistövaikutusten kuvaamisessa ja arvioinnissa on Leppisuon hakemusasiakirjojen lisäksi käytetty aluehallintovirastossa samaan aikaan vireillä olevan
4 (33) Haisurämeen turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksessa esitettyjä tietoja. Haisurämeen hakemusasiakirjoihin sisältyy mm. Luupuveden valuma-alueen turvetuotannon kuormitusselvitys vuodelta 2012 ja Haisurämeen ja Palosuon turvetuotantoalueiden viitasammakkoselvitys vuodelta 2012, jossa on raportoitu mm. Kaislasen viitasammakkoinventoinnin tulokset sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Haisurämeen turvetuotantoalueen vaikutuksesta Luupuveden lintujärvet Natura-alueeseen. Tuotantoalueen nykytila Leppisuo on kokonaan ojitettua metsätalousmaata. Sillä ei ole tavattu suojeltavia eläin- eikä kasvilajeja. Aluehallintoviraston käytössä on ollut alueen metsätaloussuunnitelman tiedot. Aluehallintovirasto on 13.6.2013 (klo 06 10) tehnyt suunnittelulle turvetuotantoalueelle maastokäynnin. Maastokäynnillä alue kuljettiin 50 100 metrin välein kauttaaltaan läpi. Suunniteltu tuotantoalue on kokonaan ojitettu ja kasvaa pääosin 35 50-vuotiasta puustoa. Alueen halki kulkevan metsäautotien pohjoispuolen länsiosa on mänty- /koivurämemuuttumaa, jossa puuston runsaussuhteet vaihtelevat eri sarkojen välissä. Pohjoisosan metsäautotien pohjoispuoleinen alue on lähes puhdasta männikköä ja eteläpuoli taas varsin reheväpohjaista (mm. runsaasti metsäalvejuurta) koivikkoa, jossa on sekapuuna vain niukasti mäntyä ja kuusta. Metsäautotien pohjoispuolen itäosa on myös reheväpohjaista, runsaasti sanikkaisia kasvavaa koivikkoa. Osalla aluetta ei juuri ole enää havaittavissa suolajistoa ja nämä alueet ovatkin luokiteltavissa lähes MT-tyypin kangasmetsiksi. Metsäautotien eteläpuoleinen alue on maaperältään pohjoisosaa karumpaa ja männikkövaltaisempaa. Suotyyppi on alun perin ollut isovarpurämettä, jossa varvuston pääkasvi vaihtelee suopursusta vaiveroon ja seassa on paikoin runsaastikin juolukkaa, vaivaiskoivua ja suomuurainta. Alueen halki kulkevan ojitetun puron varressa on paikoin tiheää, pääosin koivua kasvavaa metsää, jossa on sekapuuna mäntyä ja kenttäkerroksessa runsaasti metsäalvejuurta. Suunnitellun pintavalutuskentän alue on pääosin 45-vuotiasta mäntyä kasvavaa isovarpurämemuuttumaa, jossa kenttäkerroksen lajisto koostuu vaivaiskoivusta, suopursusta, vaiverosta ja juolukasta. Paikoin on myös muurainta ja tupasvillaa. Maastokäynnillä ei havaittu luonnontilaisia suotyyppejä eikä rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja. Maastokäynnillä otetuista valokuvista tehty kooste on liitetty asiakirjoihin. Linnuston pääosan muodostivat pajulintu (14 reviiriä) ja peippo (13 reviiriä). Lisäksi havaittiin rautiainen, sini- ja talitiainen, metsäkirvinen ja metsäviklo. Alueen länsipuoleiselta Pitkäkorven alueelta kuului käki ja kuivatusvesien purku-uoman varressa, maantien itäpuolen kuusikossa havaittiin tiltaltti ja maantien itäpuolen pensaikoissa lehtokerttu. Asutus ja maankäyttö Leppisuo sijaitsee 17 kilometriä Kiuruveden keskustasta pohjoiseen Kiuruvesi- Vieremä -maantien länsipuolella. Leppisuon ympäristö on ojitettua metsätalousmaata.
5 (33) Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee 600 metrin etäisyydellä suon koillispuolella. Suoalueen länsipuolella sijaitsevaan, vakituisesti asuttuun taloon on matkaa noin kilometri. Lähimmät viljelyalueet ovat myös suon koillispuolella noin 400 metrin etäisyydellä. Asutuksen etäisyyden vuoksi turvetuotannosta ei hakijan mukaan aiheudu pöly- eikä meluhaittaa. Turve kuljetetaan metsäautotietä yleiselle tielle, jonka varrella oleville kiinteistöille voi ajoittain aiheutua pöly- ja meluhaittaa. Lähin käytössä oleva kaivo sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä pintavalutuskentästä. Tämä ja kauempana olevat kaivot ovat eri pienvaluma-alueella kuin Leppisuo. Leppisuota ympäröi metsätalouskäytössä oleva, ojitettu suoalue. Luupujoen valuma-alueella (04.57) oli ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmän mukaan turvetuotantoa vuonna 2012 noin 530 hehtaarilla ja Leppisuon kanssa samalla Välijoen-Suojoen osavaluma-alueella (04.573) noin 430 hehtaarilla. Suojelualueet ja -kohteet Leppisuon läheisyydessä ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Lähin Natura-kohde on linnuntietä noin kahdeksan kilometriä tuotantoalueesta kaakkoon sijaitseva Luupuveden lintujärvet (FI0600074). Kohteeseen kuuluvat Luupuvesi, Välijärvi- Yläjärvi ja Kaislanen ovat valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohteita. Järvien linnusto on pohjoissavolaisittain hyvin edustava. Kasvillisuustyypiltään Suur- Luupuvesi on lähinnä kaislatyyppiä. Saraniitty on kaikissa järvissä selväpiirteinen ja leveä vyöhyke. Kaislanen on tulva-aikoja lukuun ottamatta lähes umpeenkasvanut vesialue. Luupuveden alueella on myös kalataloudellista merkitystä. Järvien muutonaikainen merkitys linnustolle on huomattava. Leppisuon kuivatusvedet on suunniteltu johdettavaksi Sikapuron ja Suojoen kautta Kaislaseen ja edelleen Välijokea pitkin Luupuveteen. Pohjois-Savon ELY-keskus on katsonut Haisurämeen turvetuotantohankkeen Naturaarvioinnista antamassaan lausunnossa, että hankkeella on jonkin verran vaikutusta Natura-kohteen Luupuveden lintujärvet suojeluarvoihin. Vaikutusta voi syntyä erityisesti kiintoainekuormituksen kautta, joka tosin on nyt ja tulevaisuudessa huomattavasti pienempää kuin Natura-kohdetta perustettaessa vuonna 1998. Hankkeen vaikutukset eivät yksinään tai arvioituna yhdessä muiden samaa Natura-kohdetta kuormittavien hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä Natura-kohteen suojeluperusteena olevia luontoarvoja. Haisurämeen suunnitellun turvetuotantoalueen kuivatusvesien lähtöpaikasta on noin kilometrin matka Natura-kohteeseen sisältyvään Kaislaseen. Leppisuolta kuivatusvedet kulkisivat ensin vajaan viiden kilometrin matkan Sikapuroa pitkin ja sen jälkeen noin 6,5 kilometrin matkan Suojokea pitkin ennen niiden päätymistä Kaislaseen. Haisurämeen ja Palosuon turvetuotantoalueiden viitasammakkoselvityksen mukaan Kaislanen, johon myös Leppisuon kuivatusvedet Sikapuroa ja Suojokea pitkin tulevat, on kokonaisuudessaan viitasammakolle soveltuvaa kutualuetta ja alueella havaittiin
6 (33) kymmeniä viitasammakkokoiraita. Viitasammakko (Rana arvalis) on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaan kielletty. Viitasammakko on myös luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu laji. Viitasammakko on Suomessa luokiteltu elinvoimaiseksi ja viitasammakon suojelutaso on arvioitu suotuisaksi koko maassa. Vesistö ja sen tila Leppisuo sijaitsee Välijoen-Suojoen vesistöalueella (04.573). Valuma-alueen pintaala on 156,85 km 2 ja järvisyys yksi prosentti. Hankealueen tuotantokelpoisen alan (57,5 ha) osuus valuma-alueen pinta-alasta on 0,4 %. Välijoen virtaamat ovat seuraavat: keskiylivirtaama (MHQ) 6,1 m 3 /s keskivirtaama (MQ) 1,6 m 3 /s keskialivirtaama (MNQ) 0,1 m 3 /s Sikapuro on perattu. Leppisuon ja sen alapuolella olevien soiden ja peltojen vedet laskevat suoraan Sikapuroon, joten sitä ei hakijan mukaan voi pitää luonnontilaisena. Suojoki on maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon kuormittama. Suojoki virtaa valuma-alueen alaosassa olevaan Kaislaseen ja siitä edelleen Välijokea pitkin Luupuveden Rätylänlahteen. Ympäristöhallinnon ylläpitämässä Hertta-järjestelmässä ei ole Sikapuron eikä Kaislasen veden laatua koskevia tietoja. Suojoesta on tuloksia vuosilta 1995 2002 näytepisteestä 3, joka sijaitsee Sikapuron yhtymäkohdasta noin neljä kilometriä alajuoksulle päin. 2000-luvun 12 näytteen fosforipitoisuuden vaihteluväli oli 45 180 µg/l (keskiarvo 89 µg/l), kemiallisen hapenkulutuksen vaihteluväli 19 48 mg/l (keskiarvo 29 mg/l) ja kiintoainepitoisuuden vaihteluväli 1 8 mg/l (keskiarvo 5,3 mg/l). Välijoen vesi on humuspitoista ja rehevää. Veden kokonaisfosforipitoisuus on vuosina 2000 2007 ollut keskimäärin 103 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1 133 µg/l. Veden kiintoainepitoisuus samana ajanjaksona on ollut keskimäärin 10 mg/l, väriluku 337 mg Pt/l ja ph 6,3. Luupuveden Rätylänlahdelta on Kiuruveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tutkimustiedot vuoden 2001 tammikuulta. Lahdessa oli käytännössä happikato (hapen kyllästysaste 5 %), vesi oli hyvin rehevää (fosforipitoisuus 210 µg/l) ja tummaa (väriluku 450 mg Pt/l). Rätylänlahti on osa Luupuveden Taipaleenlahtea, josta on vesinäytteitä mm. vuosilta 1997, 1998, 2000 ja 2001. Hapen kyllästysaste vaihteli välillä 13 36 prosenttia. Vuosien 1997 1998 talviaikaan otetun neljän näytteen fosforipitoisuuden vaihteluväli oli 66 150 µg/l (keskiarvo 105 µg/l), kemiallisen hapenkulutuksen vaihteluväli 19 36 mg/l (keskiarvo 28 mg/l) ja rautapitoisuuden vaihteluväli 4 800 7 000 µg/l (keskiarvo 5 900 µg/l). Luupuvettä on kunnostettu aktiivisesti 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Järven vedenpintaa on nostettu 43 cm rakentamalla pohjapato järven luusuaan vuonna 1999 (Itä-Suomen vesioikeuden päätös 28.8.1996 nro 56/96/2). Talvinen hapetus on aloitettu vuonna 2002 ja vesikasvillisuutta niitetään vuosittain aukkopaikkojen saamiseksi muun muassa vesilinnustolle.
7 (33) Kalasto ja kalastus Luupuveteen ja Suojokeen ei ole ELY-keskuksesta saadun tiedon mukaan tehty kalaistutuksia 2000-luvulla. Luupuvedellä on ollut kalakuolemia. Osakaskuntien ilmoittamien tietojen mukaan Luupuvedessä on runsas ahvenkanta sekä kohtalainen tai runsas särki-, hauki- ja säynekanta. Made- ja lahnakannat ovat heikot. Muikkua, taimenta, kuhaa tai siikaa ei tavata, ei myöskään rapuja. Alueen kalastus on virkistyskalastusta. Vesistön käyttö Sikapuron ja Suojoen rannoilla ei ole asuttuja kiinteistöjä. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Leppisuon alue on ojitettu ja sen vapaa vesivarasto on tyhjentynyt. Alueen pohjamaalaji ei ole sulfidipitoista. Turvetuotannon ojitus ei näistä syistä juuri lisää alapuolisen vesistön happamuutta. Vesien käsittelyllä poistetaan typpeä, fosforia, humusta ja kiintoainetta. Alapuoliseen vesistöön kulkeutuva kiintoaine on niin hienojakoista, että se ei laskeudu alapuoliseen virtaavaan vesistöön kalojen kutualueille eikä se haittaa kalojen kutua. Elohopeapitoisuuden ei odoteta nousevan turvetuotannon vuoksi. Hakemuksessa esitetyn laskelman mukaan Leppisuon turvetuotannon kuivatusvesien aiheuttama nettokuormitus olisi kiintoaineen osalta 0,27 %, kokonaistypen osalta 0,3 % ja kokonaisfosforin osalta 0,1 % Kaislasen ja Luupuveden välisen Välijoen kuormituksesta. Vapo Oy:n Haisurämeen turvetuotantoalueen lupahakemukseen liitetyn raportin Luupuveden valuma-alueen turvetuotannon kuormitusselvitys mukaan Luupuveden valuma-alueella (04.57) oli turvetuotannossa 1990-luvun lopulla noin 1 200 hehtaaria ja vuonna 2012 noin 400 hehtaaria seuraavilla soilla: Kaikonsuo 226 ha (sisältää Pieni Jokisuon, Kaijansuon ja Pohjoissuon) Valkeissuo 25 ha, Pitkälehdonsuo 93 ha, Eteläsuo 7 ha (vuonna 2011) sekä Peräsuo 50 ha. Lisäksi samalla valuma-alueella on pieni osa Ruuskansuon turvetuotantoalueesta. Ympäristöhallinnon ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti) kirjatut luvut poikkeavat edellä mainituista siten, että koko Luupujoen valuma-alueella (04.57) oli vuonna 1999 tuotannossa 1188 hehtaaria, 2003 2005 keskimäärin 560 hehtaaria, vuosina 2010 2012 keskimäärin 508 hehtaaria ja vuonna 2012 tuotannossa oli 529 hehtaaria. Leppisuon lisäksi Luupujoen osa-valuma-alueella 04.573 (Välijoen- Suojoen valuma-alue) sijaitsevat em. soista Kaikonsuo ja Pitkälehdonsuo. Vahtirekisterin mukaan tällä osavaluma-alueella oli vuonna 1999 tuotannossa 708 hehtaaria ja vuonna 2012 tuotannossa oli 430 hehtaaria turvesuota. Vahti-rekisterissä ensimmäiset turvetuotannon kuormitustiedot ovat vasta vuodelta 2003. Vuosien 2003 2005 keskiarvon mukaan Luupujoen (04.57) valuma-alueella tuotannossa olleiden turvetuotantoalueiden kiintoainekuormitus oli noin 61 000 kg/vuosi, fosforikuormitus noin 310 kg/vuosi ja typpikuormitus noin 10 500 kg/vuosi. Vuosina 2007 2009 sekä vuosina 2010 2012 vastaavat luvut olivat 89 450/71 500 ki-
8 (33) logrammaa kiintoainetta, 350/362 kilogrammaa fosforia ja 10 044/8 800 kilogrammaa typpeä/vuosi. Em. vuosien sademäärissä oli vaihtelua vuosien välillä, mutta vuosijaksojen sademäärien keskiarvoissa ei ole merkittäviä eroja, sillä sadannan vuosikeskiarvo Leppisuota lähinnä olevalla Lapinlahden seuranta-asemalla (Korpijäven luusua) oli vuosina 2007 2009 noin 670 millimetriä ja vuosina 2010 2012 noin 710 millimetriä. Sademäärät vuosittain olivat seuraavat: 2007 790 mm 2008 737 mm 2009 480 mm 2010 593 mm 2011 686 mm 2012 849 mm Välijoen-Suojoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden osuus koko Luupujoen (04.57) valuma-alueen turvetuotantoalueiden kuormituksesta oli vuonna 2012 kiintoaineen osalta noin 36 %, kokonaisfosforin osalta 42 % ja kokonaistypen osalta noin 45 %. Aluehallintovirastossa on Välijoen-Suojoen valuma-alueella Leppisuon 57,5 hehtaarin lisäksi vireillä Haisurämeen 88,7 hehtaarin suuruisen alueen turvetuotannon ympäristölupahakemus. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyvaiheessa (YVA) on 184 hehtaarin suuruinen Jokisuo. Vesienhoitosuunnitelma Leppisuon kuivatusvesien purkureitti kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueeseen. Kuivatusvedet laskevat reittiä Sikapuro-Suojoki-Kaislanen-Välijoki-Luupuvesi. Luupuvesi on Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa luokiteltu matalaksi runsashumuksiseksi järveksi (MRh) ja sen ekologinen tila on arvioitu välttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. Välijoen ja Suojoen ekologinen tila on asiantuntija-arvion mukaan tyydyttävä ja kemiallinen tila hyvä. Vesienhoitosuunnitelmassa on asetettu tavoite pienentää Luupuveden fosforipitoisuutta 40 prosentilla nykyisestä noin sadasta µg:sta/l alle 55 µg:aan/l. Luupuveden a- klorofyllipitoisuutta pitäisi alentaa nykyisestä 39 µg:sta/l alle 25 µg:aan/l. Lisäksi tavoitteena on mainittu umpeenkasvun hillitseminen sekä kiintoainekuormituksen ja sisäisen kuormituksen vähentäminen. Vesienhoitosuunnitelmassa edellytetään, että uusien turvetuotantoalueiden vesienkäsittely on BAT:n vaatimusten mukaista. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2010 2015 todetaan, että Luupuveden tilan paraneminen vaatii sekä ravinne- että a-klorofyllipitoisuuksien erittäin merkittävää vähentämistä. Voimakkaan perustuotannon ja järven mataluuden seurauksena järvellä havaitaan säännöllisesti hapettomuutta, jonka seurauksena sisäinen kuormitus heikentää osaltaan järven tilaa. Mallitarkastelujen ja asiantuntijaarvioiden perusteella Luupuveteen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi alentaa 40 % hyvän tilan saavuttamiseksi (ulkoisen kuormituksen nykytaso noin 10 kg/vrk). Luupu-
9 (33) veden alapuolisen Luupujoen osalta vähennystarve on noin 30 %. Luupuveden alueella merkittävin ulkoinen kuormittaja on maatalous, mutta myös turvetuotannon osuus on huomattava, noin kahdeksan prosenttia kokonaisfosforikuormituksesta. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan uusilla turvetuotantoalueilla vesienkäsittelyn on oltava vähintään pintavalutuksen tehoista. Ympäristöriskit Tulipaloihin varaudutaan tekemällä sisäasiainministeriön ohjeen mukainen määrä yli 50 m 3 :n paloaltaita alkusammutusta varten ja hankkimalla tuotantoalueelle ohjeen mukainen alkusammutuskalusto. Yhteydenpitoa varten kaikilla työntekijöillä on GSMpuhelin. Ennen tuotannon alkua käydään palopäällikön kanssa läpi alueen paloturvallisuusvalmius ja tarkastetaan työmaa. Työkoneiden kuljettajat opastetaan käyttämään alkusammutuskalustoa ja sammuttamaan turvepaloa. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toimintaa tarkkaillaan pitämällä käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään mm. seuraavat tiedot: - tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta - tieto ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä - tuotantomenetelmä - ojitustoiminnan aika ja paikka - vesiensuojelurakenteiden kunnon ja toimivuuden seuranta sekä poikkeavuuksien havainnointi - laskeutusaltaiden, ojaston ja sarkaojien lietesyvennysten puhdistukset - mittapadon asennus ja korjaukset - sääolot: sademäärät, tuulen nopeus ja suunta, rankkasateet - havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta, esimerkiksi metsäojituksista - jätehuoltoon liittyvät toimet - jälkihoitoon liittyvät toimenpiteet Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallussa. Vastuuhenkilön nimi ilmoitetaan ELY-keskukselle. Kuntoonpanovaiheessa otetaan laskeutusaltaan jälkeen yksi näyte joka toinen viikko, kevättulvan aikaan näyte viikossa, kesä-lokakuussa näyte joka toinen viikko ja marras-toukokuussa näyte kuukaudessa. Näytteistä määritetään kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine, kokonaisfosfori ja -typpi sekä ph. Joka toisella näytteenottokerralla määritetään ammoniumtyppi, fosfaattifosfori, nitraatti- ja nitriittityppi sekä rauta. Tuotannon aikana tarkkaillaan päästöjä vesistöön tehostetusti kahtena vuotena ja sen päätyttyä tehdään kahtena vuotena suppea tarkkailu hakemuksessa esitetyllä tavalla. Kun tehostettu ja suppea tarkkailu ovat päättyneet, vuosikuormitus arvioidaan
10 (33) kyseisen vuoden samalla alueella tarkkailussa olevien tuotantoalueiden ominaiskuorituslukujen keskiarvojen perusteella ottaen huomioon myös hydrologiset olot. Suppeassa tarkkailussa näytteet otetaan kerran kuussa ja niistä määritetään kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine, kokonaisfosfori ja -typpi, ph, rauta, ammoniumtyppi, fosfaattifosfori sekä nitraatti- ja nitriittityppi. Poikkeustilanteissa, esimerkiksi kovien sateiden ja kaivutöiden jälkeen otetaan ylimääräiset näytteet, joista määritetään kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine, kokonaisfosfori ja -typpi sekä ph. Turvetuotannon vaikutusta alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan kolmen vuoden välein alkusyksystä toteutettavalla piilevämenetelmällä (SFS-EN 13946). Kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu järjestetään liittymällä Suojoella tehtävään velvoitetarkkailuun. Korvaukset Hankkeesta ei hakijan mukaan aiheudu kiinteistökohtaisesti korvattavaa haittaa. Myöskään alueen kalastukselle ei aiheudu sellaista haittaa, että se edellyttäisi kalatalouskorvausta. JÄTEVEDEN JOHTAMINEN TOISEN MAALLA OLEVAAN OJAAN Hakija on hakenut oikeutta johtaa turvetuotantoalueen kuivatusvedet toisten mailla olevaa Sikapuroa pitkin kiinteistöjen 263-410-34-0, 263-410-10-3, 263-410-27-0, 263-410-28-0, 263-410-10-45, 263-410-15-25, 263-874-1-0, 263-410-14-69, 263-410-16-72, 263-410-11-6 sekä 263-410-75-2 kautta Suojokeen. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemus on tullut vireille 23.12.2011. Sitä on täydennetty 22.3.2012, 3.5.2012 ja 2.7.2013. Hakemusta on muutettu vesienkäsittelyn osalta 7.12.2012 niin, että vesienkäsittelymenetelmänä on kemiallisen saostuksen sijaan pintavalutuskenttä. Samalla on toimitettu pintavalutuskenttää koskevat tiedot, joita on vielä 2.7.2013 täsmennetty. Muutokset on selostettu edellä kertoelmassa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kiuruveden kaupungissa 18.5. 18.6.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 16.5.2012 Kiuruvesi-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ka-
11 (33) latalousviranomaiselta, Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Kiuruveden kaupunginhallitukselta. Hakemuksen muutoksen johdosta on varattu tilaisuus vastineen antamiseen niille, jotka olivat toimittaneet asiassa lausunnon tai muistutuksen. Samalla on lähetetty tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimittama Sikapuron kosteikon suunnitelma. Vastineet oli toimitettava aluehallintovirastolle viimeistään 31.1.2013. Lausunnot 1) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen mukaan Leppisuon lähialueilla sijaitsee useita muita turvetuotantoalueita ja turvetuotantoalueiden pinta-ala valuma-alueella (Luupujoki) on suuri (noin 1 400 ha). Leppisuon 57,5 hehtaarin turvetuotantoalalla ei kuitenkaan ole sellaista vaikutusta alueen ympäristöön, ettei lupaa voitaisi myöntää, koska kyseiseltä valumaalueella sijaitsevilta muilta tuotantoaloilta on alueita poistunut ja poistumassa tuotannosta. Lisäksi esitetyt kuivatusvesien käsittelymenetelmät ovat yleisesti parantuneet ja Leppisuon tuotannossa sovelletaan vesienkäsittelyn osalta turvetuotannon parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Leppisuon läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Leppisuota lähinnä oleva Natura-alue, Luupuvesi sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä tuotantoalueesta kaakkoon. Leppisuo on tällä hetkellä pääosin ojitettua metsätalousmaata. ELY-keskuksen uhanalaisten lajien rekisterin (UHEX-rekisteri) perusteella alueella ei esiinny uhanalaisia kasvi-, eläin- taikka hyönteislajeja. Hakemusta tulee täydentää alueen suotyyppien kartoituksella. Alueella saattaa esiintyä suojeltaviksi luokiteltavia suotyyppejä. Läheisen asutuksen takia pölyn ja melun vähentämistä tulee tehdä puustoon perustuvilla suojavyöhykkeillä, joiden tulee olla hakijan hallinnassa ja tuotanto tulee suunnitella niin, että lähiasutukselle ei aiheudu pöly- tai meluhaittaa. Tuotantoalue sekä auma-alueet tulee sijoittaa niin, että lähimpään asutukseen on matkaa vähintään 400 metriä. Tuotannossa syntyvä melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo 07 22 välisenä aikana A painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo 22 07 välisenä aikana arvoa 50 db. Loma-asutukseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db. Alueelle tulee rakentaa eristysojat ulkopuolisten vesien ohjaamiseksi pois tuotantoalueelta. Suunnitellun tuotantoalueen eteläosien läpi kulkee perattu Sikapuro, joka tuotantosuunnitelman perusteella siirrettäisiin kulkemaan läntisen eristysojan kautta. Purouoman siirto katsotaan ojitukseksi, joka voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti. Leppisuon osuus Välijokeen kohdistuvasta kuormituksesta on vähäinen (kiintoaineesta 0,5 %, fosforista 0,08 % ja typestä 0,8 %). Esitetyt vesiensuojelutoimenpiteet edustavat turvetuotannon tämän hetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ovat soveltuvia kyseiselle alueelle. Kemikalointi tulee tehdä ympärivuotisesti ja käytettävän kemikaalin varastointi sekä käyttö tulee toteuttaa niin, ettei kemikaalia pääse leviämään ympäristöön hallitsemattomasti. Lisäksi kemikalointi vaatii riittävän allastilavuuden
12 (33) saostumista ja selkeytymistä varten sekä tilaa lietteen läjitysalueille. Hakemuksessa on esitetty laskeutusaltaiden poikkileikkauskuva, mutta laskeutusaltaiden määrä jää hakemuksessa epäselväksi. Auma-alueiden osalta tulee varmistua siitä, että auman ja läheisten ojien väliin jätetään riittävä suojavyöhyke, ettei turvepöly leviä ojiin aumauksen ja lastauksen aikana. Hakemuksessa esitetty kuntoonpanovaiheen vesistötarkkailu on riittävä. Alueelta tulee kuitenkin ottaa ennen kuntoonpanovaihetta näytteet, joiden perusteella alueen nykyinen kuormitus ennen Leppisuon turvetuotannon aloittamista saadaan selville ja tulevia kuntoonpanovaiheen ja tuotannon aikaisia tuloksia voidaan verrata ennen tuotantoa olleeseen tilanteeseen. Hakemuksessa esitetty käyttötarkkailu on riittävä ja hakemuksessa esitetyn suppean tarkkailun lisääminen tehostettuun tarkkailuun antaa valmiudet tarkemman lisätiedon saamiseen tuotannon vaikutuksista. Hakijan tulee osallistua Pohjois-Savon alueelliseen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelmaan virtavesi- ja järvitarkkailuun pisteissä Välijoki 10, Suojoki 4 ja Luupuvesi 3. Polttonestesäiliöiden tulee olla lukittavia ja laponestolaitteilla varustettuja sekä suojaaltaallisia tai kaksivaippaisia. Lisäksi säiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle. Tuotantokoneiden huoltopaikat tulee järjestää tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, ettei maaperään pääse haitta-aineita. Huolto- ja tankkauspaikat tulee sijoittaa riittävän matkan päähän ojarakenteista mahdollisten öljyvuotojen leviämisen estämiseksi. Tuotannossa syntyvät ongelmajätteet tulee varastoida tiivispohjaisessa, katetussa ja lukitussa varastossa niin, etteivät ongelmajätteet pääse leviämään ympäristöön. Ongelmajätteet tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ongelmajätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen. Turvetuotantoalueelle tulee laatia ohje häiriö- ja poikkeustilanteiden hoitamista varten. Lisäksi merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa ympäristöviranomaisille. Häiriötilanteiden syyt on selvitettävä välittömästi ja havaitut häiriötekijät ja viat on korjattava viipymättä. Hakemuksen perusteella Leppisuolla tuotetaan turvetta arviolta vuoteen 2030 asti. Tuotantoalueiden poistuessa käytöstä tulee ELY-keskukselle toimittaa suunnitelma kolme kuukautta aikaisemmin tuotannosta poistuvien alueiden jälkikäytöstä. Ennen koko turvetuotannon lopettamista, tulee ELY-keskukselle toimittaa alueen jälkikäyttösuunnitelma vähintään kolme vuotta ennen toiminnan lopettamista. Tuotannosta poistuvien alueiden vedet on johdettava edelleen vesienkäsittelyjärjestelmien kautta. Luvan saaja tulee määrätä laatimaan tuotantoalueelle ns. omavalvontasuunnitelma, missä esitetään toimenpiteet, joilla hakija itse seuraa toimintaansa ja sen ympäristövaikutuksia. Suunnitelman tulee sisältää mm. kuvaus siitä, miten alueen toimijat koulutetaan ympäristönsuojelutehtäviin ja ympäristövaikutusten seurantaan, tuottajan tekemä vesiensuojelurakenteiden (sarkaojarakenteet, laskeutusallas, pintavalutuskenttä, pumppaamo, mittapato) toiminnan seuranta ja korjaustoimenpiteet, tuottajan tekemä melun ja pölyn seuranta (esim. tuulipussi), tuottajan toimenpiteet ojaston (sarkaojat, kokoojaojat, laskuojat, eristysojat) kunnon seurannassa ja kunnostamisessa, tuottajan tekemä jätehuollon ja polttonesteiden varastoinnin seuranta sekä tuotantokoneiden kunnon ja ympäristönsuojeluvarustuksen seuranta. Omavalvontasuunnitel-
13 (33) ma tulee esittää ELY-keskukselle. Luvan saajan tulee esittää valvontaviranomaisille vuosiraportoinnin yhteydessä raportti omavalvonnan toteuttamisesta. 2) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen toteaa, että Luupujoen kalakannat ja kalastus kärsivät voimakkaasta rehevöitymisestä ja vesikasvillisuuden peittävyyden lisääntymisestä. Järvessä esiintyy ajoittain kalakuolemia eikä järveen voida tehdä tavanomaisia kalastonhoitotoimenpiteitä kuten kalanistutuksia. Kalatalousviranomaisen mielestä Luupuveden kuormitusta ei saa nykytasosta enää lisätä. Lupahakemuksessa esitetty valumavesien käsittely on hyväksyttävissä, mikäli se pystytään toteuttamaan hakemuksen mukaisella tavalla. Tällöin luvan myöntämiseen ei ole estettä. 3) Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä vastaava Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta lausuu, että hakemusta tulee täydentää luontoselvityksellä, johon sisältyvät kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit ja erityisesti suojeluarvot. Tuotantoalueen halki kulkee Sikapuro. Hakemuksessa ei ole esitetty suunnitelmaa Sikapuron vesien johtamisesta tuotantoalueen ohi. Turvetuotannon vesienkäsittelyssä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. pintavalutuskenttä ja kemiallinen vesien käsittely. Turvetuotannon vesienkäsittelyssä tulee käyttää ympärivuotisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakija on tarkentanut hakemustaan siten, että Leppisuon tuotanto-alueen vedet käsiteltäisiin ympärivuotisesti kemikaloimalla. Hakemuksessa esitetty laitteisto on ollut käytössä vain pari vuotta, joten tuloksia laitteiston toimivuudesta pitemmältä aikaväliltä ei ole. Hakemuksessa ei ole myöskään esitetty tarkempia laskelmia ja suunnitelmia siitä, miten kemikalointi Leppisuolla käytännössä toteutettaisiin. Kemikaloinnin ympärivuotisen käytön toimivuudesta ei ole juurikaan tutkimus- ja seurantatietoa. Kemiallisen vesien puhdistuksen suunnittelu- ja mitoitusohjeita ei ole julkaistu, mutta esimerkiksi Vapo Oy:llä on erityisosaamista menetelmän kehittämisessä. Vapo Oy:n suunnittelu- ja mitoitusohjeiden mukaan viipymän mitoitusvaluman aikana on oltava vähintään 5 10 tuntia. Hakija on esittänyt, että viipymä on 4,7 tuntia. Hakemuksessa ei ole esitetty, miten vesi johdetaan kemikalointilaitteesta laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaiden viereen olisi suositeltavaa rakentaa lietteen läjitysalue. Hakemuksessa on esitetty puutteellisesti tiedot alapuolisista vesistöistä ja niiden tilasta. Hakemuksessa ei ole myöskään huomioitu vesienhoitosuunnitelmassa esitettyä tietoa vesistöjen tilasta, tilatavoitteista ja niihin pääsemiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Polttonesteet, voiteluaineet ja jäteöljy tulee varastoida siten, ettei niitä pääse maaperään tai ojiin. Polttoöljysäiliöt on varustettava ylitäytönestimillä.
Muistutukset ja mielipiteet 14 (33) Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja menetelmiä. Päiväaikaan klo 7 22 melu ei saa lähimmän asuinrakennuksen piha-alueella ylittää tasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo 22 7 tasoa 50 db (LAeq). Loma-asuntojen pihapiirissä melu ei saa päiväaikaan ylittää tasoa 45 db (LAeq) eikä yöllä tasoa 40 db (LAeq). Asutuksen ja tuotantoalueen välisen suojavyöhykkeen tulisi olla vähintään 400 metriä. 4) Kiuruveden kaupunginhallitus korostaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan edellyttämistä Leppisuon turvetuotannon vesienkäsittelyssä. Lähtökohtana tulee olla Kaislasen ja Luupuveden ekologisen tilan heikkenemisen estäminen. Leppisuon turvetuotantoalueen lisäksi tulee arvioida Leppisuon ja Haisurämeen yhteisvaikutusta Kaislasen ja Luupuveden nykyiseen tilaan ottaen huomioon jo nykyisin järviä rasittava turvetuotantoalueiden kuormitus. 5) XX (263-410-15-25) on huolestunut suon kuivatusvesien hänen peltoviljelmilleen ja Sikapuron ylittävälle sillalle mahdollisesti aiheuttamasta tulvan vaarasta. 6) Iisalmen Luonnon Ystäväin yhdistys ry on muistutuksesta tarkemmin ilmenevin perustein pitänyt hakemuksen tietoja riittämättömiä lupaharkintaan, koska alapuolisten vesistöjen tila on esitetty puutteellisesti, eikä hakemuksessa ole otettu huomioon valuma-aluetta 04.57 koskevaa maakuntakaavan kaavamääräystä eikä vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Yhdistyksen mielestä vesien purku Suojokeen lisää kuormitusta altaiden ja lampien puuttumisen vuoksi. Hakemuksessa myös sekoitetaan Suojoen ja Luupujoen valuma-alueet. Yhdistyksen mukaan ympärivuotisen kemikalisoinnin puhdistustehosta ei ole riittävää tietoa. Hakemuksessa esitettyjä Pohjois-Suomen turvesoiden kuormituslukuja ei voida sellaisenaan soveltaa Leppisuon olosuhteisiin. Kemiallisella puhdistuksella saavutettava 30 %:n puhdistusteho typelle ja kiintoaineelle on liian alhainen. Kuivatusvesien puhdistusta tulee tehostaa useampiosaisella puhdistusjärjestelmällä. Yhdistys vaatii aluehallintovirastoa pyytämään täydennyksiä hakemukseen ja ilmoittamaan täydennyksistä yhdistykselle sekä kuuluttamaan hakemuksen täydennysten jälkeen uudelleen. Kivennäis- eli mineraalimaat suojavyöhykkeineen tulee rajata pois lupa-alueesta tai kentistä sekä kieltää mineraalimaiden reunojen turha ojitus. Sikapuron uomaan kajoaminen tulee kieltää, koska tämä lisäisi heti ravinne-, rauta- ja kiintoainepäästöjä. Luvan tulisi olla määräaikainen ja määrätä luvassa kemiallisen puhdistuksen rajaarvoista, rauta-arvojen tarkkailusta, yksilöidystä päästötarkkailusta, eristysojien lietesyvennyksistä, mineraalimaakontaktin kiellosta sekä alueen jälkihoidosta.
15 (33) Hakijan vastine Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat ELY-keskus esittää hakemuksen täydennystä alueen suotyyppien kartoituksella. Suo on kauttaaltaan ojitettua talousmetsää. Jos alueelle ei tule turvetuotantoa ja UPM- Kymmene tarvitsee alueen puuston raaka-aineeksi, alue aukkohakataan, kannot poistetaan ja ojat puhdistetaan. Metsätaloudessa ei nykyisin normaalisti tehdä talousmetsiin luontokartoitusta. Myös talousmetsinä olevien, turvetuotantoon haettavien soiden luontokartoitusvaatimus on kohtuuton, koska alue ei kuitenkaan tule säilymään ennallaan hakuun jälkeen. Kuntoonpanosuunnitelmaan (1:5 000) on merkitty kaksi laskeutus- ja lieteallasta. Laskeutusaltaat puhdistetaan lietepumpulla sekoituksen estämiseksi. Hakemuksen kohdassa 8.1 on esitetty tuotannon aikaisen käyttötarkkailun päiväkirjan pito. Kuormitustarkkailu on velvoitetarkkailua, jonka toteuttaa akkreditoitu konsultti. Julkisuudessa ovat käsitteet omavalvonta ja velvoitetarkkailu sekoittuneet. Tarkkailusuunnitelmat esitetään Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/kalatalous Hakijalla ei ole huomauttamista lausunnosta. Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen/ylä-savon SOTE kuntayhtymä, Kiuruveden kaupunginhallitus Lausunnon antajat esittävät luontoselvityksen täydennystä. Hakija viittaa tältä osin ELY-keskukselle antamaansa vastineeseen. Sikapuro alkaa suoalueen kaakkoispäästä. Ojat on aikoinaan kuivatettaessa johdettu puron alkupäähän. Kuntoonpanosuunnitelmassa on esitetty sekä ulkopuolisten että tuotantoalueen vesien johto. Kevytkemikalioinnista turvetuotannossa ei vielä ymmärrettävästi ole pitkäaikaisia kokemuksia, maatalouden kokeet on aloitettu 2000-luvulla. Tähänastiset tulokset Luumäen Leppisuolta vuodelta 2010 osoittavat, että varsinkin kokonaisfosfori (reduktion keskiarvo 68,5 %, maksimi 91,7 %) sekä COD Mn (68,6 %, maksimi 90,0 %) poistuvat tehokkaasti. Kokonaistypen keskiarvo oli 30,3 % (maksimi 62,9 %) ja kiintoaineen 40 %, kiintoaineen tulos heitteli. Tulokset ovat sulan maan ajalta, mutta Kemiran mukaan ei talvikemikalioinnissa ole vaikeuksia. Viipymäaikaa on tarvittaessa helppo jatkaa pidentämällä altaita, jos tulokset näyttävät sitä vaativan. Nykyisissä altaissa viipymä on noin tunti, joten suunnitelmassa oleva 4,7 tuntia on huomattava lisäys perustason altaisiin. Lausunnonantajan vaatimus 5 10 tuntia on Turveteollisuusliiton ohjeesta Turvetuotannon vesienpuhdistusmenetelmät. Ohjetta ollaan uudistamassa syksyyn mennessä, joten se ehtinee käyttöön Leppisuota kunnostettaessa.
Hakemuksen muutos 16 (33) Aluehallintovirastoon lähetetyssä uudessa piirustuksessa vesi kemikaliointilaitteesta johdetaan altaan pohjaosaan eristetyllä putkella, jolloin se ei joudu talvella jään päälle. Laskeutusaltaiden vieressä on piirustuksen mukaan kaksi lieteallasta. XX Leppisuon nykyinen alue on kokonaan metsäojitettu ja vedet laskevat suoraan Sikapuroon. Turvetuotantoalueella sarkaojien päissä on lietesyvennykset, virtausta hidastavat lietteenpidättimet ja rumpuputket. Kokoojaojissa on virtaamansäätöpadot, joten nykytilanteeseen verrattuna virtaama tasaantuu ja pienentää alapuolisten alueiden tulvariskiä. Iisalmen Luonnon Ystäväin yhdistys ry. Hakemuksen laskelmassa on käytetty Turveteollisuusliiton ohjeen Turvetuotannon vesienpuhdistusmenetelmät kemikaliointimenetelmän puhdistustehojen alarajaa. Muistuttaja esittää vain karkeimpien partikkeleiden tarttuvan näytevedestä suodattimeen. Ottamatta kantaa akkreditoitujen laboratorioiden näytteenoton oikeellisuuteen, voi todeta, että myös alapuolisen vesistön näytteet otetaan samalla tavalla, joten tuotantoalueen prosentuaalinen osuus kuormituksista säilyy samana. Vaikka laskelmiin verrattuna kuormitus olisi kaksinkertainen, jäisi vaikutus alapuoliseen vesistöön kiintoaineen osalta 1,0 %:iin, typen 1,6 %:iin ja fosforin osalta 0,16 %:iin, joka mahtuu luontaiseen vaihteluun. Yhdistys vaatii toimittamaan itselleen yksilöidyn vastineen. Yhdistys on muistutuksen tekijä, lupaviranomainen ratkaisee lupaan liittyvät asiat. Hakija on 7.12.2012 aluehallintovirastoon saapuneella kirjeellä esittänyt kuivatusvesien puhdistusmenetelmäksi kemikaloinnin sijaan kustannussyistä ympärivuotista pintavalutuskenttää. Muutettu vesienkäsittelymenetelmä on kuvattu edellä kertoelmaosassa. Hakemuksen muutoksen johdosta annetut lausunnot 1) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on hakemuksen muutoksen johdosta todennut, että muutoksessa esitetty vesiensuojelutoimenpide (kemikaloinnin muuttaminen pintavalutuskentäksi), edustaa turvetuotannon tämän hetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja on soveltuva kyseiselle alueelle. Pintavalutuskentän koko on ilmoituksessa esitetty olevan 4 % tuotantoalueen pinta-alasta. Pintavalutuskentän mitoituksen tulee perustua valuma-alueen pinta-alaan. Pintavalutuskentälle johdettavien vesien pumppaamon tulee olla ympärivuotisessa toiminnassa, joka vastaa nykyistä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Pintavalutuskentän valmistelussa tulee estää oikovirtaukset sekä kiinnittää erityistä huomiota kentän ympärille rakennettavaan penkereeseen, ettei oikovirtauksia pääse syntymään pengerrakenteiden alakautta. Laskeutusaltaiden osalta tulee huomioida, mitä ELY-keskus on aikaisemmassa lausunnossaan altaiden rakenteista todennut.
17 (33) ELY-keskuksen tietoon on tullut hanke, missä on perusteilla riistakosteikko Leppisuon alapuolisen uoman (Sikapuro) vesien käsittelyyn. Kosteikko edesauttaa toteutuessaan omalta osaltaan myös Leppisuon turvetuotantoalueen vesien puhdistumista. Aluehallintovirasto on kirjeellään 19.8.2013 pyytänyt ELY-keskuksen kannanottoa luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesta Natura-arvioinnin tarpeesta Leppisuon turvatuotantohankkeen osalta. 23.8.2013 toimittamassaan lausunnossa ELY-keskus on katsonut, että vesistövaikutukset ovat ainoa mahdollinen hankkeen vaikutusmekanismi Natura-alueelle. Turvetuotannon kokonaisvaikutuksia koko Luupuveden valuma-alueella on arvioitu vuonna 2012 valmistuneessa raportissa Luupuveden valumaalueen turvetuotannon kuormitusselvitys (FCG suunnittelu ja tekniikka Oy 2012). Selvitykseen sekä aikaisempiin lausuntoihinsa nojautuen ELY-keskus katsoo, että Leppisuon hankkeen ympäristövaikutukset, yksinään tai arvioituna yhdessä muiden samaa Natura-kohdetta kuormittavien turvetuotantohankkeiden kanssa, eivät todennäköisesti merkittävästi heikentäisi Natura-kohteen Luupuveden lintujärvet suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Luupuveden Natura-alueesta on ELY-keskuksen käytettävissä myös linnustoselvitys vuodelta 2009. Tämän vuoksi varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-vaikutusten arviointia ei tarvitse laatia tätä lupahakemusta varten. 2) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta uudistaa aiemmin antamansa lausunnon. Hakemuksen muutoksessa esitetty ympärivuotinen pintavalutuskenttä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaista. Pintavalutuskentän rakentamisen yhteydessä on olemassa olevat ojitukset ja urat tukittava, jottei synny oikovirtauksia. Sikapuron alkupään mahdollinen tulvariski on otettava tarkasti huomioon tuotantoalueen ja pintavalutuskentän sijoittumisessa ja tarvittavien pengerrysten sekä eristysojien toteuttamisessa. Vaikka käytössä Leppisuolla tulisi olemaan ympärivuotinen pintavalutuskenttä ja Sikapuroon kuivatusvesien purkukohdan alapuolelle on suunnitteilla erillisenä hankkeena riistakosteikko, niin alapuolisten vesien (mm. Luupuvesi) kemiallisen ja ekologisen tilan ollessa luokissa välttävä ja tyydyttävä, tulee kuivatusvesien käsittelyyn kiinnittää erityistä huomiota. Pintavalutuskentälle lautakunta esittää seuraavia puhdistustehon osalta vähintään seuraavia raja-arvoja: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Puhdistustehot on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna. Puhdistusteho tulee laskea virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset em. pintavalutuskentän tarkkailusta myös sen varalle, jos puhdistustehoa koskevia vaatimuksia ei saavuteta. Vesistö- ja päästötarkkailua on tarpeen tehdä osallistumalla Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailuohjelmaan. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraporttien tulokset on toimitettava tiedoksi myös Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
18 (33) Luontoselvitysten tarpeellisuuteen liittyen ympäristölautakunta toteaa, että ympäristöluvan myöntäminen edellyttää ympäristönsuojelulain 42 vaatimusten täyttymistä. Lupaviranomaisen tulee ratkaista se, että onko hakemuksessa esitetty tarpeelliset tiedot. Hakemuksen muutoksen johdosta esitetyt mielipiteet 3) Iisalmen Luonnon Ystäväin yhdistys ry toistaa aiemmassa muistutuksesta esittämänsä, että hakemuksen tiedot ovat riittämättömiä lupaharkintaan vesienkäsittelyyn liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi sekä edellyttää tältä osin hankittavan lisätietoja. Aiemmin esittämänsä lisäksi yhdistys vaatii turvetuotannon aiheuttaman kiintoainekuormituksen laskemista uudelleen, sillä rankkasateiden aiheuttamat kuormituspiikit, sulamisesta johtuvan tulvahuipun tuoma kuormitus sekä eristysojien ja pintavalutuskentän kaivamisen ja eristysojien eroosion aiheuttama kuormitus on jätetty huomioimatta. Yhdistys toistaa aiemman kantansa, että kivennäismaat tulee rajata pois tuotantoalueesta. Yhdistys viittaa lausunnossaan aluehallintoviraston Kokkosuon päätökseen, jossa lupahakemus hylättiin pintavalutuskentän ravinnesuhteisiin liittyvien ominaisuuksien vuoksi sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hylättiin samalla valumaalueella sijaitsevan Kaikonsuon uutta tuotantoalaa koskeva osuus. Päästöjen seurantamittaukset tulisi tehdä käyttäen myös 0,4 1,2 mikronikoon suotimilla, jotta saataisiin selville hienojakoisen orgaanisen aineksen osuus. Lisäksi yhdistys toteaa vastineessaan, että kosteikkojen perustaminen vesiensuojelutyönä on sinänsä kannatettavaa, mutta samalla on otettava huomioon, että turvemaalle perustava kosteikko aiheuttaa rakentamisaikana ja alkuvuosina alapuolisen vesistön samentumista ja ravinteisuuden lisääntymistä. Hakijan vastine hakemuksen muutoksen johdosta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon hakijalla ei ole huomauttamista. Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen / Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pintavalutuskentälle asetettavat puhdistustehon raja-arvot antavat kuvan vain kentän teknisestä toimivuudesta eikä tuotantoalueelta tulevasta kuormituksesta verrattuna vastaanottavan vesistön tilaan. Mitä puhtaampaa pintavalutuskentälle tuleva vesi on, sitä vaikeampi siitä on saada suuria prosenttimääräisiä reduktioita. Hakija toistaa edellisessä vastineessa esittämänsä käsityksen luontoselvityksen tarpeellisuudesta talousmetsissä, ojitetuilla puupelloilla: Suo on kauttaaltaan ojitettua talousmetsää. Jos alueelle ei tule turvetuotantoa ja UPM-Kymmene tarvitsee alueen
19 (33) puuston raaka-aineeksi, alue aukkohakataan, kannot poistetaan, mahdollisesti laikutetaan ja ojat puhdistetaan. Metsätaloudessa ei nykyisin normaalisti tehdä talousmetsiin luontokartoitusta. Myös talousmetsinä olevien, turvetuotantoon haettavien soiden luontokartoitusvaatimus on kohtuuton, koska alue ei kuitenkaan tule säilymään ennallaan hakkuun jälkeen. Iisalmen Luonnon Ystäväin yhdistys ry. Muistuttaja esittää ylimalkaisia perusteluja Leppisuon turvetuotannon vaikutuksista alapuoliseen vesistöön. Muistutuksessa ei ole esitetty tutkimuksiin perustuvia arvioita. Hakija viittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoon. Leppisuon turvetuotantoalueen hakemuksen kuormituslaskut perustuvat Pohjois- Suomen tarkkailusoiden keskimääräisiin ominaiskuormituksiin 2003 2008, näytteitä on satoja, joten niihin kuuluu myös poikkeustilanteiden arvoja. Tuotantoalueen eristysojat on sijoitettu noin metrin turvepaksuiselle alueelle. Länsi- ja eteläpuolen eristysojista on piirustukset, itäpuolen ojina käytetään nykyisiä metsäojia, ojissa on lietesyvennykset. Muilla alueilla tehtyjen pölyselvitysten mukaan turvetuotannon pölypäästöt mekaanisella vaunulla ovat noin 12 kg/ha. Leppisuon eristysojien pituus on noin 3,6 kilometriä, joten pölystä aiheutuva kuormitus metrin levyiseen ojaan on noin 4,3 kilogrammaa edellyttäen, että tuuli puhaltaa jatkuvasti ojiin päin. Eristysojien ja pintavalutuskentän teko kuuluu kunnostuksen aikaisiin päästöihin. Kosteikon rakentaminen ei kuulu Leppisuon ympäristöluvasta päätettäväksi. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa aluehallintoviraston käytössä ovat olleet seuraavat asiakirjat: Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 sekä Pohjois- Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2010 2015. Haisurämeen turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen aineisto; mm. Luupuveden valuma-alueen turvetuotannon kuormitusselvitys vuodelta 2012, Haisurämeen ja Palosuon turvetuotantoalueiden viitasammakkoselvitys vuodelta 2012 sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Haisurämeen turvetuotantoalueen vaikutuksesta Luupuveden lintujärvet Natura-alueeseen. Suomen riistakeskuksen laatima Sikopuron kosteikon toimenpidesuunnitelma (14.9.2012) sekä riistakeskuksen ilmoitus kosteikon rakentamisen toteuttamisesta vuoden 2012 loppupuolella. Leppisuon vuokra-aluetta koskeva osuus UPM Metsän metsätaloussuunnitelmasta.