KALAJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

KALAJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 2 (20) Saatteeksi Henkilöstöohjaus valmistautui vuoden 2017 alkupuoliskolla intensiivisesti tulevaan aluehallintouudistukseen. Pohjois-Pohjanmaan liitto keräsi runsaan määrän tietoa siirtyvästä henkilöstöstä, palvelussuhteista ja henkilöstöhallintoon liittyvistä käytänteistä. Odotettavissa oli, että vuoden 2018 aikana käytäisiin lukuisa määrä yt-neuvotteluja historiallisen suureen muutokseen liittyen. Kalajoen kaupungin henkilöstön kannalta aluehallintouudistus on merkittävä: sosiaali- ja terveyspalveluiden, ympäristöterveydenhuollon sekä maaseutuhallinnon toimintojen siirtyminen maakunnan vastuulle tarkoittaa Kalajoen kaupungilla kaikkiaan noin 550 henkilön siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Tämä vastaa noin puolta kaupungin henkilöstöstä. Uudistuksen siirtyminen vuoteen 2020 antoi tarvittavaa lisäaikaa valmistelulle. Muutos on luonnollisesti merkittävä siirtyvälle henkilöstölle mutta se vaikuttaa myös jäljelle jäävään kuntaan. Erityisesti tukipalveluiden on skaalauduttava uudestaan vastaamaan puolet pienemmän organisaation tarpeisiin. Tästä johtuen mm. toimistotyön uudelleen organisointia on ryhdytty valmistelemaan jo vuonna 2017. Helmikuussa 2017 voimaan astunut kilpailukykysopimus lisäsi viikkotyöaikaa 30 minuutilla. Samalla leikattiin myös lomarahoja 30 %:lla. Vuonna 2016 voimakkaasti nousseet sairauspoissaolot kääntyivät laskuun samalla kun työterveyshuollon uuden sopimuksen myötä saavutettiin säästöjä työterveyshuollon kustannuksissa. Nämä tekijät vaikuttavat yhdessä siihen, että työvoimakustannukset olivat vuotta 2016 alhaisemmalla tasolla. Kalajoen kaupungin henkilöstön keski-ikä vuonna 2017 oli 47,62 vuotta. Henkilöstömme on edelleen jonkin verran kunta-alan keskiarvoa iäkkäämpää mutta keski-ikä on kuitenkin kääntynyt laskuun. Voimakas eläköityminen ja uudet rekrytoinnit muuttavat tilannetta luonnollisesti. Eläkepoistuma jatkuu vahvana myös tulevien viiden vuoden aikana. Tämä auttaa osaltaan ratkaisemaan aluehallintouudistukseen liittyviä henkilöstön mitoituskysymyksiä. Samaan aikaan on kuitenkin huolehdittava siitä, että organisaation osaaminen säilyy riittävällä tasolla. Viimeisten vuosien aikana myös kunta-alalla on saatu totutella ajatukseen siitä, että mikään ei ole yhtä pysyvää kuin muutos. Uudistamista tapahtuu sekä ympäröivissä rakenteissa että organisaation sisällä. Nämä haastavat henkilöstöä, jonka jaksamisesta on huolehdittava. Esimiesten rooli muutoksissa on merkittävä ja myös he tarvitsevat omassa tehtävässään tukea, jota tarjotaan mm. esimiesvalmennusten kautta.

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 3 (20) 1. Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä kattaa kaupunkiin palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa hyödynnetään henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Palvelussuhde 31.12 Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset Määräaikaiset joista työllistettyjä 134 54 3 628 207 5 762 261 8 Yhteensä 188 835 1023-1,42-4,74 +100,00 Yhteensä henkilöstömäärä oli vuoden 2017 lopussa 1023, joista vakinaisia 762 henkilöä ja 261 määräaikaisia. Henkilöstön kokonaismäärä on pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna 23 henkilöllä. Vakinaisten määrä on pysynyt samalla tasolla, määräaikaisten määrä väheni 13 henkilöllä. Kokoaikaisten lukumäärä 31.12 776 Osa-aikaisten lukumäärä 31.12 238 Osa-aikaeläkeläisten lukumäärä 31.12 9 Palkattomalla työ-/virkavapaalla olevien lukumäärä 67 Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakautuma 2005-2017 Vuosi miehiä % naisia % yhteensä 2005 119 24,0 377 76,0 496 2006 121 24,2 379 75,8 500 2007 121 23,8 387 76,2 508 2008 118 23,4 387 76,6 505 2009 125 22,2 437 77,8 562 2010 144 19,3 603 80,7 747 2011 139 18,3 619 81,7 758 2012 144 18,2 649 81,8 793 2013 149 18,8 642 81,2 791 2014 148 19,1 629 80,9 777 2015 145 18,9 622 81,1 767 2016 143 18,5 630 81,5 773 2017 134 17,6 628 82,4 762 Naisten osuus koko henkilöstöstä on 82,4 %. Kunta-alalla neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia. Kalajoen kaupungin henkilöstön sukupuolijakauma vastaa siten kunta-alan sukupuolijakaumaa.

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 4 (20) Määräaikaisuuden pääasiallisimmat perusteet Sijaisuus muodostaa perusteena noin 40 % kaikista määräaikaisuuksista. Toiminnan uudelleen organisointi on ollut perusteena mm. opetuspalveluiden organisaatiomuutoksen sekä siihen liittyvien tehtävien yhteydessä. Nämä määräaikaisuudet on sidottu yhtenäiskoulun toiminnan aloittamiseen. Lisäksi kyseistä perustetta käytetään uuden, vielä vakiintumattoman toiminnan alkaessa. Ulkoisista tekijöistä johtuva väliaikainen työvoiman tarve on usein käytetty määräaikaisuuden peruste mm. maatalouslomituksessa ja varhaiskasvatuksessa. Kansalaisopiston opettajista useat ovat sivuvirassa. Määrätyllä työkokonaisuudella tarkoitetaan määräaikaisuuden perusteena tiettyä, rajattua tehtävää, jolla on selvä alku ja loppu. Määräaikaisuuden perusteeseen on kiinnitetty erityistä huomiota viime vuosina. Jokaiselle määräaikaiselle palvelussuhteelle tulee olla olemassa kunnallisen viranhaltijalain tai työsopimuslain ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen perusteltu syy. Perustellun syyn on oltava todellinen ja tarvittaessa toteen näytettävissä. Määräaikaisuuden peruste 2017 kpl Sivuvirat 40 Määräaikaiset Epäpätevyys 1 Kausiluonteinen työ 6 Muu perusteltu syy 9 Määrätty työ tai työkokonaisuus 16 Palkkatuki Sijaisuus 101 Toiminnan uudelleen organisointi 39 Työntekijän aloite 2 Ulkoisista tekij. johtuva väliaik. työvoiman tarve 34 Ulkopuolinen rahoitus 12 Harjoittelu 1 Yhteensä 261 Henkilöstö palvelualoittain Vuoden 2015 alussa tapahtuneen perusturva- ja sivistyspalveluiden yhdistymisen myötä lähes 70 % kaikista Kalajoen kaupungin vakinaisista työntekijöistä työskentelee hyvinvointipalveluissa. Määräaikaisuuksista merkittävä osa kohdistuu myös hyvinvointipalveluihin. Ruokahuolto on siirtynyt vuoden 2013 alussa hallintopalveluista teknisiin palveluihin. Tukityöllistetyt työpaikat ovat vähentyneet olennaisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Syynä on työllistämistuen painopisteen siirtäminen julkisista organisaatioista vahvemmin yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden suuntaan.

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 5 (20) Vakinaiset 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Hallintopalvelut 50 55 23 23 26 28 27 Elinkeinopalvelut 7 7 8 8 4 4 4 Hyvinvointipalvelut 536 541 537 Perusturvapalvelut 359 370 369 371 Sivistyspalvelut 167 176 178 168 Tekniset palvelut 92 94 124 121 114 117 114 Maaseutupalvelut 83 91 89 86 87 83 80 Yhteensä 758 793 791 777 767 773 762 Muut Määräaikaiset 310 288 324 315 287 270 253 Tukityöllistetyt 33 35 22 23 16 4 8 Yhteensä 343 323 346 338 303 274 261 Yhteensä 1101 1116 1137 1115 1070 1047 1023 2. Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana sekä osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä eli 31.12. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/ 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön työskentelyä koko kalenterivuoden aikana. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 % koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa- aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä 1.3. 31.5. = 92/365 = 0,25 henkilötyövuotta). Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet on laskettu yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet 2017 Miehet Naiset Yhteensä Henkilötyövuodet palvelussuhteessa - ei sis. opettajia, kansalaisopiston päätoimisia tai sivutoimisia tuntiopettajia eikä eläinlääkäreitä 132,77 636,12 768,89

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 6 (20) Henkilötyövuodet opettajat 40,08 105,85 145,93 - ei sis. sivutoimisia tuntiopettajia eikä kansalaisopiston tuntiopettajia Yhteensä 172,85 741,97 914,82 3. Työajan jakautuminen Työajan jakautuminen ilmentää sitä, kuinka työntekoon tarkoitettua työaikaa tosiasiallisesti käytetään. Alla olevassa taulukossa työajan jakauma on laskettu ja raportoitu tunteina ja työpäivinä. Oleellisinta on seurata prosenttiosuuksia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Muiden kuin opettajien työajan jakauma Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta 1.000 Kalenterivuoden päivät vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) 170272 100 Vähennetään työpäivinä: vuosilomat ja muut lomat 24117 14,2 2767,0 terveysperusteiset poissaolot 9959 5,8 785,5 perhevapaat 4825 2,8 77,6 koulutus 825 0,5 70,1 muut palkalliset poissaolot 779 0,5 51,9 muut palkattomat poissaolot 6637 3,9 vapaana annetut työaikakorvaukset 1021 0,6 94,7 Tehty vuosityöaika 122 109 71,7 3 846,7

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 7 (20) Summissa ei ole eläinlääkäreitä (ei ole työaikaa) ja opettajia. Palkkakustannukset eivät sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaaliturvan kuluja Vuosilomien määrä on yhteydessä henkilöstön keski-ikään ja ennen kaikkea palvelussuhteiden kestoon: mitä pidempi palvelussuhde, sitä suurempi lomaoikeus. Vuosityöajasta vähennettävät työpäivät ovat pääosin samalla tasolla kuin vuonna 2016. Terveysperusteisten poissaolojen määrä on kuitenkin vähentynyt noin 800 työpäivällä edelliseen vuoteen nähden. Myös muut palkattomat poissaolot, joihin kuuluvat mm. kuntoutustuella olevat työntekijät, ovat vähentyneet noin 900 työpäivällä. Opettajien työajan jakauma Opettajien työajan jakautuma voidaan raportoida vastaavalla tavalla soveltaen kuin muun henkilöstön työajan jakauma. Jakaumaa ei tehdä niistä opettajista, joille maksetaan tuntiperusteinen palkkio (lähinnä sivutoimiset tuntiopettajat). Mahdolliset koulutukseen käytetyt veso-päivät lasketaan koulutukseen. Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta 1.000 Kalenterivuoden päivät vähennetään lauantait sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja veso-päivät) Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) 30459 100 Vähennetään työpäivinä: rehtoreiden vuosilomat 88 0,3 22,5 opettajien laskennallinen vuosiloma-aika 2859 9,4 534,7 terveysperusteiset poissaolot 890 2,9 125,9 perhevapaat 740 2,4 29,3 koulutus 343 1,1 40,5 muut palkalliset poissaolot 142 0,5 12,0 muut palkattomat poissaolot 1300 4,3 Tehty vuosityöaika 24 097 79,1 764,9

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 8 (20) 4. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Tiedot tukevat myös ikäjohtamista. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 65 ja yli 46 144 198 276 95 3 6,04 18,9 25,98 36,22 12,47 0,39 Yhteensä 762 100,00 Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 47,62 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on laskenut hiukan edellisestä vuodesta (47,93). Tätä ennen henkilöstön keski-ikä on noussut useita vuosia peräkkäin. Muutos on suoraan yhteydessä voimakkaaseen eläköitymiseen sekä rekrytoinnin kautta tapahtuneeseen henkilöstön vaihtumiseen. Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä on 45,8 vuotta (2016). 5. Poissaolot Poissaolot kalenteripäivinä vuosina 2010-2017 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Sairaus 11995 15594 14045 13231 14188 13912 15028 14602 Tapaturmat 1325 583 1251 672 639 835 1000 606 Kuntoutus 951 2422 1664 2047 1409 1706 2442 1460 Perhevapaa 7892 8445 7404 8351 11544 8486 8343 8413 Muu vapaa 8272 6282 6309 5491 4427 5370 5436 6528 Opintovapaa/ oppisopimus 1956 1894 2576 2266 1151 2174 3079 3505 Koulutus 840 934 886 986 900 1000 908 917 Lapsen sairaus 411 483 536 503 650 588 610 573 Vuorotteluvapaa 2530 2612 3217 3216 3778 4208 2208 1022 Lomautus 414 1076 771 816 653 324 0 0 Vuosiloma 31628 33422 34897 35775 35612 34689 32715 33420 Lomarahavapaa 1160 1336 882 940 1076 1103 1364 974 Yhteensä 69374 75083 74438 74294 76027 74395 73133 72020 Vuosilomien jälkeen poissaoloperusteista suurimman joukon muodostavat sairauspoissaolot ja per-

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 9 (20) hevapaat. Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun edellisen vuoden jälkeen, mistä tarkemmin kohdassa 14, Työterveyshuolto. Opintovapaata on edelleen käytetty runsaasti. Joitakin tehtäviä hoidetaan myös oppisopimusperusteisesti, mikä on perusteltu tapa kasvattaa organisaation osaamispääomaa. Vuorotteluvapaasäännöksiin tulleet muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että vapaiden määrä on enää neljännes aktiivisimmista vuosista. Lomarahojen leikkauksen jälkeen myös lomarahavapaiden määrä on vastaavasti vähentynyt. Kohtaan Muu vapaa kirjautuvat mm. työajantasaukset, toisen viran hoito ja kuntoutustuki. Kaikkiaan eri tyyppisten poissaolojen määrä väheni yli 1000 päivällä edelliseen vuoteen verrattuna. Lomautukset koskevat pääasiassa koulunkäynninohjaajia ja koulujen keittiöhenkilökuntaa, joita on lomautettu koulujen loma-aikojen ajaksi. Vuonna 2015 käyttöön otetun mallin myötä koulunkäynninohjaajia on työllistetty koulujen loma-aikoina muihin Kalajoen kaupungin tehtäviin, joita heillä on edellytyksiä hoitaa ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella. Näitä tehtäviä tarjottiin vuonna 2017 koulujen talvi-, kesä- ja syyslomilla varhaiskasvatuksessa, sosiaalipalveluissa, asumispalveluissa ja vapaa-aikapalveluissa. Lomautuksille ei siten ole ollut perusteita. Samalla tavoin lomautukset on voitu välttää myös ruokapalveluissa keskuskeittiön toiminnan aloittamisen myötä. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työ- tapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Terveysperusteiset poissaolot aiheuttavat kustannuksia sairausloma-ajan palkan ja sijais- kustannusten muodossa sekä luonnollisesti työpanoksen menetyksenä. Vuodesta 2015 lähtien ns. omailmoituspoissaoloille (1-3 pv) on saatu selkeämpi seurantamalli. Myös nämä poissaolot tulevat nyt työterveyshuollon tietoon, jolloin niitä voidaan seurata entistä paremmin ja myös tällaisiin, mahdollisesti toistuviin poissaoloihin pystytään reagoimaan varhaisessa vaiheessa. Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät 1.000 euroa Lyhyet poissaolot alle 4 pv 2451 190 4 29 pv 6401 458 30 60 pv 2971 180 61 90 pv 947 40 91 180 pv 1311 33 yli 180 pv 1127 25 Yhteensä 15208 926 Edellä mainituista poissaoloista erikseen - tapaturmat ja työmatkatapaturmat 665 44 Sairauslomapäivien kokonaismäärä laski 820 päivällä vuodesta 2016. Lyhyet poissaolot, jotka johtuvat tyypil-

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 10 (20) lisesti kausiflunssan tyyppisistä ohimenevistä sairauksista, olivat edellisen vuoden tasolla. Merkittävimmät muutokset olivat yli 30-180 päivää kestävissä poissaoloissa. Pitkät, yli 180 päivää kestävät poissaolot nelinkertaistuivat. Vuonna 2017 yli 30 päivän sairauspoissaoloja oli yhteensä 89 henkilöllä. Yhteensä tämä henkilömäärä oli poissa 9640 sairauspäivää eli 63,4 % kaikista sairauspoissaolopäivistä. Sairauspoissaolojen hallinnan kannalta onkin tärkeää panostaa pitkien poissaolojen ehkäisyyn ja tässä asiassa on tehty määrätietoista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Pitkien sairauspoissaolojen joukossa on kuitenkin kyse myös esim. vakavista kasvainsairauksista, joihin ei voida vaikuttaa. Vuosi Sairauslomapäivät/henkilö 2008 12,3 2009 14,2 2010 12,4 2011 14,7 2012 13,7 2013 12,2 2014 13,3 2015 13,8 2016 15,3 2017 14,8 Kunta-alalla keskimääräinen sairauspoissaolopäivä/henkilö on 16,7 (2016). Yllä laskettu sairauspoissaolopäivien tilastointi perustuu palkkatoimiston saamiin tietoihin, joka käsittää koko kaupungin henkilöstön, palvelussuhteen pituudesta riippumatta. Sairauspoissaolojen syitä on tilastoitu täsmällisemmin kohdassa 14. Työterveyshuolto. Perhevapaat ja tilapäiset hoitovapaat lkm pv pv/ hlö Naiset 168 8859 52,7 Miehet 19 125 6,6 Yhteensä 187 8984 Loppusummassa on huomioitu perhevapaat 8413 päivää sekä tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi 571 päivää. 6. Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet, ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on raportoitu lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina.

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 11 (20) Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 65 8,41 Päättyneet palvelussuhteet 82 10,61 Vuonna 2017 otettiin toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen 65 henkilöä, joista 58 naisia ja 7 miehiä. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 5099 kappaletta, joista naisille 4046 ja miehille 1053. Alkaneiden vakinaisten palvelussuhteiden määrä vuonna 2017 oli edellisvuoden tasolla. Päättyneitä palvelussuhteita oli vuonna 2017 sen sijaan 27 enemmän kuin vuonna 2016. Vaihtuvuutta selittää keskeisesti voimakas eläköityminen. Henkilöstön rekrytoinnissa käytetään valtakunnallista Kuntarekry-palvelua. Järjestelmässä tehtiin vuonna 2017 yhteensä 113 rekrytointia, joiden kautta haettiin 142 työpaikkaa. Näistä 81 oli työsuhteita ja 61 virkasuhteita. Hakemuksia tehtiin järjestelmän kautta 1304 kpl. Rekrytoinneista merkittävä osa kohdentui hyvinvointipalveluihin. 7. Eläköityminen Eläköityminen on raportoitu vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden lukumäärinä sekä päätöksen saaneiden henkilöiden keski-ikänä. Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 33 63,3 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 2 62,3 Toimintavuonna 2017 vanhuuseläkkeelle siirtyi 33 henkilöä ja osa-aikaeläkkeen aloitti 2 henkilöä. Osaaikaeläkkeen hakeminen päättyi 31.12.2016 ja viimeiset myönnetyt osa-aikaeläkkeet ovat alkaneet 1.1.2017. Osa-aikaeläkkeen korvaa osittainen vanhuuseläke, joka tuli käyttöön 1.2.2017 alkaen. Vuoden aikana työnantajan tietoon tuli kolme henkilöä, jotka ovat hakeneet itselleen osittaista vanhuuseläkettä. Eläkepoistumaennuste vuosille 2018 2033 Vuosi Eläkepoistuma henkilöä/vuosi 2018 34 2019 41 2020 34 2021 37 2022 36 2023 35

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 12 (20) 2024 29 2025 33 2026 40 2027 38 2028 32 2029 31 2030 35 2031 32 2032 26 2033 23 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Lkm % koko henkilöstöstä Keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista 21 2,1 56,5 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 10 1 57,5 Kuntoutustuelle siirtyneitä 7 0,7 52,3 Täydelle työkyvyttömyyseläk- keelle siirtyneitä 4 0,4 61,2 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Vuonna 2015 yhteismäärä oli seitsemän henkilöä. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ikä lähentelee lakisääteistä eläkeikää, mutta muutoin keski-ikä on suhteellisen alhainen. Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-eläkemaksut koostuvat - palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia - eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 - varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttö- myyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Työnantaja voi vaikuttaa erityisesti kahteen jälkimmäiseen omilla toimenpiteillä. Työkyvyttömyyseläkkeestä ja kuntoutustuesta aiheutuvat varhemaksut ovat merkittäviä. Työnantaja seuraa sekä näiden maksujen suuruutta euroissa että prosenttiosuutta palkkakustannuksista. Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Eläkemenoperusteisena ja varhemaksuna kerättävä osuus jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken.

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 13 (20) Maksut 1.000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 276 0,80 Eläkemenoperusteinen maksu 1092 - ( ei lasketa) Varhe-maksu laski edellisestä vuodesta, jolloin se oli yhteensä 329 000. Eläkemenoperusteinen maksu oli puolestaan 1.433.000 vuonna 2016. 8. Työvoimakustannukset Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset sekä investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kaupungin taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Muutos % ed. 1000 euroa vuodesta Työvoimakustannukset vuonna 2017 yhteensä, josta 1. Palkat yhteensä, josta 32815-3,55 vuosiloma-ajan palkat 2922 2,05 terveysperusteisten poissaolojen palkat, brutto 926-9,83 perhevapaiden palkat, brutto 177-41,81 muut lakisäästeisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat 244-13,52 Kela-korvaukset 453-9,27 tapaturmakorvaukset 39-25,64 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 8835-11,5 3. Muut rekrytointikustannukset (ei erikseen eritelty) vuokratyövoiman kustannukset (ei erikseen eritelty) 4. Henkilöstöinvestoinnit työterveyshuolto, netto 238-20,1 koulutus ja muu kehittäminen 80-10 kuntoutus 11-81,82 muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet jne.) Ei eritelty erikseen

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 14 (20) Palkkakustannukset laskivat noin 1,17 M vuodesta 2016. Kilpailukykysopimuksen myötä tehty lomarahaleikkaus ja työnantajamaksujen lasku muodostavat suurimman osan erotuksesta. Henkilöstömäärä väheni jonkin verran, millä on myös vaikutusta palkkakustannuksiin. Sairauspoissaolojen vähetessä myös terveysperusteisten poissaolojen palkkakustannukset, Kelakorvaukset ja tapaturmakorvaukset vähenivät edelliseen vuoteen nähden. Työterveyshuollon sopimus kilpailutettiin vuonna 2016 ja uusi sopimus astui voimaan vuoden 2017 alusta. Sopimuksen ja vähentyneiden sairauspoissaolojen yhteisvaikutuksena työterveyshuollon kustannukset laskivat yhteensä noin 70.000 vuoteen 2016 verrattuna. 9. Palkkaus Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä, työkokemus- tai muista vuosisidonnaisista lisistä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista. Virka- ja työehtosopimuksissa on osassa tehtäviä palkkahinnoittelut, joissa on todettu tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Kunnissa harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Sopimusjärjestelmä on kunta-alalla joustava. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työeh- tosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Vuonna 2017 ei maksettu lainkaan yleiskorotuksia tai järjestelyeriä. LS-sopimuksessa jaettiin henkilökohtaista lisää. Kilpailukykysopimuksen myötä 1.2.2017 voimaan astuneissa virka- ja työehtosopimuksissa lisättiin työaikaa 30 min/viikko. LS-sopimuksessa työajan lisäys oli 1 h 15 min/viikko terveyskeskuslääkäreiden ja -hammaslääkäreiden osalta. Samalla lomarahaa leikattiin 30 % ajalle 2017-2020. Konserniyhtiöissä otettiin käyttöön AvainTES, jonka piirissä on kaikkiaan seitsemän työntekijää.

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 15 (20) Henkilöstö sopimusaloittain 31.12.2017 KVTES OVTES LS TS TTES Yhteensä miehet 96 47 7 22 16 188 naiset 665 135 24 9 2 835 yhteensä 761 182 31 31 18 1023 10. Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto kokoontui vuonna 2017 yhteensä viisi kertaa ja käsitteli 31 asiaa. Henkilöstöjaoston kokoonpano vuonna 2017 on ollut seuraava: Myllylä Raili puheenjohtaja -31.5.2017 Niemelä Kullervo varapuheenjohtaja -31.5.2017 Kinare Eero jäsen -31.5.2017 Rahja Mikko jäsen -31.5.2017 Saari Hanna jäsen -31.5.2017 Rahkola Mauno puheenjohtaja 1.6.2018 - Rahja Jukka varapuheenjohtaja 1.6.2017 - Halmeenpää Hanna jäsen 1.6.2017 - Niemelä Mari jäsen 1.6.2017 - Saari Hanna jäsen 1.6.2017 - Puoskari Jukka kaupunginjohtaja Saari-Somero Mari henkilöstöjohtaja, esittelijä Suoritteet ja suorittajat Vuonna 2017 on maksettu palkkoja ja palkkioita 1977 henkilölle ja 6625 eri palvelussuhteelle. Henkilöstöohjaus vastasi kaupungin henkilöstön palkanlaskennan lisäksi myös kaupunkikonsernin palkanlaskennasta Kalajoen Lämpö Oy:n ja KOY Kalajoen Vuokra-asuntojen osalta. Henkilöstöohjaus on myös vastannut vuoden 2017 ajan Merijärven kunnan palkanlaskennasta. Merijärven kunnan palkkoja ja palkkioita maksettiin vuoden aikana 78 henkilölle ja 126 eri palvelussuhteelle. Kokouspalkkioita on maksettu Kalajoen kaupungilla 201 eri henkilöille ja Merijärven kunnassa 71 eri henkilölle.

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 16 (20) Resurssit Palkanlaskentaan osallistuvia henkilöitä oli vuoden lopussa 4,4 henkilöä (4,2 palkkasihteeriä ja 0,2 % teknisen palvelujen laskentasihteeri). Ohjelmat Käytettävissä olevaan palkkaohjelmaan on tehty versiopäivitys kaksi kertaa vuoden 2017 aikana. Palkanlaskennassa on käytössä liittymiä muista ohjelmista (päivähoito, titania, mela, populus, webraportit sekä keskeytykset, työsopimukset, talousarvion palkkaliiteohjelma ja webpala-ohjelma). Kaupungilla on käytössä sähköinen verkkopalkkalaskelma ja palkkatodistus. Vuoden 2016 loppupuolella tehtiin linjaus, jonka mukaan kaupunki toimittaa palkkalaskelman sähköisenä, ellei työntekijä esitä erityisiä perusteita paperisen todistuksen saamikseksi. Vuoden 2017 tämä tavoite saavutettiin 90,44 % palkkalaskemista. 11. Yhteistoiminta Yt toimikunnan kokoonpano vuonna 2017 on ollut seuraava: Myllylä Raili (-31.5.2017) Rahkola Mauno (1.6.2017-) Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Työnantajan edustaja, YT-toimikunnan puheen- johtaja Puoskari Jukka Kaupunginjohtaja Työnantajan edustaja Saari-Somero Mari Henkilöstöjohtaja Työnantajan edustaja Työsuojelupäällikkö (-30.4.2017) Juvonen Otso Työsuojelupäällikkö (1.5.2017 -) Alho Päivi JHL, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Arvo Jouko JUKO, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Haapasaari Eine SUPER, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Matkaselkä Ari JUKO/KTN, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Nikupaavo Hanna Jyty, pääluottamusmies Törnvall Anneli TEHY, pääluottamusmies Koutonen Maire Työsuojeluvaltuutettu Permi Jouni Työsuojeluvaltuutettu Prittinen Juho Työsuojeluvaltuutettu Tavasti Erja Verronen Tiina-Mari, Vasankari Reetta Työsuojeluvaltuutettu Työterveyshoitaja (Terveystalo) Yt toimikunta on pitänyt kolme kokousta vuonna 2017. Yt toimikunnan käsittelyssä oli vuoden aikana mm. henkilöstökertomus, tilinpäätös 2016, talousarvio 2018 ja työterveyshuollon Kelakorvaushakemus 2016 sekä organisaatiossa tapahtuvat muutokset. Jokaisessa yt-toimikunnan kokouksessa on tehty myös palvelukatsaus, jossa kokouksen osallistujat ovat tuoneet esille kokemuksia

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 17 (20) omissa palveluissaan. Paikallisneuvotteluja on käyty mm. kiinteistönhuollon tehtävistä. Vuoden aikana käytiin ytneuvottelut vuorohoitopäiväkodin perustamisen, opetuspalveluiden uudelleen organisoinnin (opettajat) ja toimistotyön uudelleen organisoinnin johdosta. Näiden neuvotteluiden johdosta ei ole lomautettu, osa-aikaistettu tai irtisanottu työntekijöitä. 12. Työsuojelu Terveellinen ja turvallinen työympäristö on työhyvinvoinnin tärkeä osa-alue. Työsuojeluorganisaatio koordinoi mm. toimitilojen terveellisyyttä, kartoittaa riskejä ja ohjaa varautumaan väkivaltatilanteisiin ja niiden uhkiin. Työsuojelun haasteellisimpia asioita olivat henkisen työsuojelun yksittäiset esiin tulleet työyhteisöongelmat sekä eräiden kiinteistöjen sisäilmaan liittyvät ongelmat. Työsuojeluvaltuutetut tutustuivat omatoimisesti edustamiensa työpaikkojen työoloihin pitäen yllä keskustelua työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä ennaltaehkäisevästä työhyvinvointityöstä. Valtuutettujen tehtävissä painottuivat ohjaus ja neuvonta, työpaikkakäynnit, työn vaarojen ja väkivaltatilanteiden ja ristiriitojen selvittely, riskienhallinta, työtapaturmien tutkiminen, kosteus-, home- ja sisäilmaan liittyvät asiat. Työsuojelukaudella 2014 2017 varsinaisina työsuojeluvaltuutettuina toimivat Juho Prittinen, Jouni Permi, Erja Tavasti ja Maire Koutonen. Työsuojelupäällikön tehtävät siirtyivät kaupunginsihteerin tehtävänkuvaan 1.5.2017 alkaen, ennen siirtoa tehtävät sisältyivät henkilöstöjohtajan tehtävänkuvaan. Toimintavuonna pidettiin työsuojeluvaalit. Työsuojeluvaaleissa valittiin Kalajoen kaupungin 4 työsuojeluvaltuutettua, ensimmäiset varavaltuutetut, toiset varavaltuutetut vuosille 2018-2021. Varsinaisiksi työsuojeluvaltuutetuiksi valittiin Jouni Permi, Juho Prittinen, Eeva Koivisto ja Paula Nauha. Työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut ovat osallistuneet aluehallintoviranomaisen työsuojelutarkastuksiin. Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto/ työsuojelun vastuualue on suorittanut tarkastuksia Kalajoen kaupungissa seuraavasti: Kiinteistöhuolto SaniFanin kiinteistö 22.2.2017, Raution koulu 22.2.2017, Kansalaisopisto 22.2.2017. Ensiaputarvikkeiden ja ensiapukoulutuksen hankinta on kilpailutettu vuonna 2017. Toimittajaksi valikoitui Merplast Oy. Sopimuskausi on 3 vuotta ja voimassa 28.9.2020 saakka. 13. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstöedut Kaupungin henkilökunnalla on käytettävänään kuntosali- ja ryhmäliikuntapalvelut GoFit Oy:ssä Hiekkasärkillä, Hyvinvointikeskus Asemalla Kalajoen keskustassa ja GymSport Cen- terissä Himangalla. Li-

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 18 (20) säksi kaupungin työntekijät voivat käyttää Kylpylä SaniFanin ja Keilahalli SunBowlingin palveluja. Kaupunki omistaa myös Hiekkasärkät Golf Oy:n osakkeita. Osakkeet on vaihdettu vuosittain päivälipuiksi, joita kaupungin henkilöstö on voinut käyttää. Kuntosali-, uinti- ym. liikunta-aktiviteetteja voivat käyttää kaupungin vakinaisessa palvelus- suhteessa olevat henkilöt sekä ne henkilöt, jotka ovat vähintään 6 kk kestävässä yhtäjaksoisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa vähintään 18 t/vko. Vuosikortin voivat lisäksi hankkia henkilöt, joilla on vakinainen tai vähintään vuoden kestävä palvelussuhde Kalajoen kaupunkiin. Lisäksi etuja voivat käyttää vakinaisessa palvelussuhteessa olevat myös ollessaan vuorottelu-, opinto- ja perhevapaalla tai sairauslomalla. Henkilöstöetuuksia käytettiin vuonna 2017 aktiivisesti. Näiden lisäksi henkilöstön oli mahdollista osallistua Pakka Beach Games -tapahtumaan syyskuussa. Tapahtumaan otti osaa noin sata kaupungin työntekijää. Henkilöstön muistaminen Henkilöstöjuhlaa vietettiin Suomi 100 -juhlavuoden hengessä 3.11.2017 Santa s Resort and Spa Hotel Sanissa. Juhlassa muistettiin Kalajoen kaupungin pitkäaikaisia työntekijöitä kultaisin ja hopeisin ansiomerkein. Ansiomerkkien saajia oli kaikkiaan noin 230, joista juhlassa noin 150. Juhlassa luovutettiin myös kirjastoneuvoksen arvonimi kirjastotoimenjohtaja Eila Ainalille. Koulutus ja työyhteisön kehittäminen Henkilöstölle on tarjottu ammatillista koulutusta palveluissa tunnistettujen osaamistarpeiden mukaisesti. Työyhteisöjen kehittämisessä on hyödynnetty vuoden 2016 lopulla tehtyä henkilöstökyselyä sekä siinä esiin nousseita kehittämistarpeita. Esimiehille tarjottiin ryhmämuotoista työnohjausta. 14. Työterveyshuolto Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto KL 1 Tavoitteet toimintasuunnitelmakaudella 1. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien poissaolojen vähentäminen 2. Uupumuksesta ja mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen vähentäminen 3. Työterveyspsykologin ohjauskäyntien hyödyntäminen työkyvyn tueksi 4. Lähiesimiesten ja henkilöstön muutosvalmiuden tukeminen 5. Pitkien sairauspoissaolojen vähentäminen Toteuma Terveystarkastukset ovat toteutuneet toimintasuunnitelman mukaisesti moniammatillisen tiimin yh-

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 19 (20) teistyönä (työterveyslääkäri, -hoitaja, -fysioterapeutti ja psykologi). Työyhteisökohtaisia terveystarkastuksia tehtiin 44 kpl. Osa työyhteisökohtaisista terveystarkastuksista korvattiin suunnatuilla terveystarkastuksilla, jotka toteutettiin terveyskyselyn avulla. Terveyskyselyt toteutettiin Päiväkoti Mäntylän, kuntoutuksen ja Merenojan koulun työntekijöille. Määräaikaistarkastuksia tehtiin seuraavien yksiköiden työntekijöille: Mäntyrinne, vuodeosastot, maatalouslomitus, siivous, kiinteistönhuolto, ruokahuolto, Iltarusko ja Puistola, yhteensä 136 kpl. Lisäksi tehtiin työhöntulo- ja alkutarkastuksia, lopputarkastuksia sekä työkuntoisuustarkastuksia. Terveystarkastuksia tehtiin kaikkiaan 478 kpl, joista lakisääteisiä oli 315 kpl ja muita terveystarkastuksia 163 kpl. Työpaikkakäyntejä, ergonomiaohjausta sekä tietojen antoa, neuvontaa ja ohjausta annettiin seuraaviin yksiköihin: kuntoutus, päiväkoti Mäntylä, päiväkoti Satumajakka + Puikkari, Merenojan koulu, ryhmäperhepäiväkoti Vaahteramäki Rautio + terveydenhoitajan työtila, kotihoito Kalajoki + päiväkeskus, kotihoito Himanka, kotihoito Merijärvi, Osviitta, sosiaalityö + lasten ja perheiden avopalvelut, eläinlääkintähuolto, kiinteistönhuolto SaniFani, ruokahuolto/ Himangan palvelukeskus, Mäntyrinteen keittiö ja Raumankarin koulun keittiö, ryhmäkoti Puistola, siivoustyö sekä Himangan palvelukeskus. Yhteistyötä työterveyshuollon ja esimiesten välillä sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn parantamiseksi tehtiin paljon. Sairauspoissaolojen seuranta ja varhainen reagointi toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Työterveysneuvotteluita työkyky- ja työkokeiluasioissa sekä työntekijöiden uudelleensijoittamiseksi järjestettiin aktiivisesti ja ne tuottivat hyviä tuloksia. Työterveyshoitaja on osallistunut YT-toimikunnan kokouksiin ja sisäilmatyöryhmän tapaamisiin. Työterveyshuollon ohjausryhmä on kokoontunut vuoden 2017 aikana kolme kertaa. Työterveyshuollon ohjausryhmään ovat kuuluneet kaupunginjohtaja, terveyspalvelujohtaja, henkilöstöjohtaja, työterveyden palvelupäällikkö, yksikönjohtaja, vastaava työterveyshoitaja, työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri. Työterveyspainotteinen sairaanhoito KL 2 Tavoite 1. Pitkien sairauspoissaolojen vähentäminen, varhainen tutkiminen ja hoito 2. Vajaakuntoisten tukeminen ja seuranta 3. Kuntoutus ja mahdollisimman varhainen työhön paluu 4. Kustannustehokkuus Toteuma Sairaanhoitokäynnit ovat toteutuneet työterveyslääkärin, työterveyshoitajan, työpsykologin ja työfysioterapeutin vastaanotolla. Tarvittaessa on lähetetty jatkohoitoon. Vajaakuntoisten työntekijöiden ja pitkään sairauslomalla olleiden henkilöiden työhön paluuta on tuettu.

Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti 2018 20 (20) Sairauspoissaolojen yleisimmät syyt vuonna 2017 Yleisimmät poissaolosyyt vuonna 2017 ovat olleet edellisten vuosien tapaan tuki- ja liikuntaelinoireet ja sairaudet, mielenterveyden häiriöt sekä tapaturmat ja vammat. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot pysyivät lähes ennallaan, mielenterveyden häiriöistä johtuvat poissaolot lisääntyivät hieman, tapaturmien aiheuttamat poissaolot vähenivät olennaisesti. 2015/pv 2016/pv 2017/pv Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 5786 4819 4948 Tapaturmat ja vammat 2000 2577 1623 Mielenterveyden häiriöt 1257 1635 1709 Kaikki sairauspoissaolot 14747 16028 15208 Sairauspoissaolojen määrä kääntyi vuonna 2017 laskuun, vuonna 2016 tapahtuneen kasvun jälkeen. Työterveyshuollon uuden sopimuksen myötä työterveyshuollon kustannukset laskivat merkittävästi. Samaan aikaan uudistettu sopimus asetti myös korkeat vaatimukset palveluiden saatavuudelle. Vastaanottokäyntien määrissä ei ole vuoden 2017 aikana tapahtunut kuitenkaan merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Työterveyshuollon kustannukset 2014-2017 2014 2015 2016 2017 Korvausluokka I 219.189 205.260 223.190 171.040 Korvausluokka II 273.937 366.602 300.860 276121 Korvausluokka 0 10.399 20.433 6.814 15.663 Kaikki yhteensä 503.525 592.295 530.864 462.824 Työterveyshuollon havainnot vuonna 2017 Sairauspoissaolojen vähentäminen on usean vuoden ajan ollut työterveysyhteistyön tavoitteena. Vuonna 2017 sairauspoissaolojen kokonaismäärä on pienempi kuin edellisenä vuonna. Yhteistyö on siis alkanut tuottaa tulosta ja tavoitteena on edelleen saada sairauspoissaolojen määrää pienemmäksi. Työterveyshuollon kustannukset kääntyivät myös laskuun.