Asukkaiden osallisuus - Etelä-Savon voimavara

Samankaltaiset tiedostot
Maakuntaliiton virasto, nh. Piällysmies, Mikonkatu 5, Mikkeli

Liikkujan polku -verkosto

[Romaniasiain tehtävät] Jaana Hiltunen [ ]

Liikenne. Esitys [ ]

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Suomi 100 -tukiohjelma

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

Alueellisten aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne kysely


Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. Saara Jäämies Salo

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen

Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

J2.0-DIGIVERKOSTON TAPAAMINEN Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry. Järjestökehittäjän digitalisaation kehittämisen näkökulma

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1. Myllypuro-Vartiokylän tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki)

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Alueiden käyttö. Esitys

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Maakuntauudistus - Poliittisen ohjauksen neuvottelukunta. Kokousaika kello 15:00 17:00. Kokouspaikka

Muistio. - aikataulu. Merja Ruotsalainen, projektipäällikkö

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

Kalastusalueiden toiminnan päättäminen ja muut ajankohtaiset asiat

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

RESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätoiminta. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu

Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011

[Hyte-ryhmä]

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Kalastusalueiden toiminnan päättäminen ja kalastuslain ajankohtaiset asiat

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

PERHON KUNNAN APIP-TOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)

RESETTI perheluokat. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu

Liikkujan polku -verkosto

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen Liikkujan polku -verkosto

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Julkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta työryhmän asettaminen

Vaikuttamistyö Tavoitteet maakunnallisiin strategioihin

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

SATAKUNNAN MAAKUNNALLINEN

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)

Etelä-Pohjanmaan maakunnan osallisuusvalmistelu

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina

Etunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 201/ /2016

KR-Tukefin Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

Kunta HYTE. HYTE-toimijoiden työkokous

Julkisen hallinnon tietoliikennepalvelulinjaukset työryhmän asettaminen

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Osallisuusohjelma Asukas- ja asiakasosallisuus Uudenmaan maakunnassa

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Nykyisten järjestelmien kehittämistarpeet

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki

Lausuntopyyntökysely

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen ( ) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

HENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) Lomakkeen kansiorakenne

kriisiviestintäohjeistus esimiehille

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit

Liikkujan polku. Matleena Livson

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Osallisuusohjelma. Strateginen johtoryhmä Pirjo Marjamäki, osallisuusjohtaja Tero Manninen, hankejohtaja

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

Kansallisen MAL-verkoston arviointi

HEVOSALAN VIESTI EDUSKUNTAVAALEIHIN. Suomen Ratsastajainliitto ry

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Puolet kuntien väestä siirtyy - askelmerkit kohti liikkeenluovutusta. Maakuntatilaisuudet 2018 Kokkola, Iikka Niinimaa, KT Kuntatyönantajat

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO

Transkriptio:

Asukkaiden sallisuus - Etelä-Savn vimavara Etelä-Savn sallisuushjelma Ohjelmaprsessin esittely Kari Kangaspunta 29.11.2018

Osallisuuden perusta Oikeus suraan vaikuttamiseen: Maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä n ikeus sallistua ja vaikuttaa maakunnan timintaan (He 15/2017, 23 ) Säädökset samankaltaisia kuntalain kanssa sin lakisääteisiä rakenteita, mutta laajuus ja mudt pitkälti itse päätettävissä; Lakisääteisiä rakenteita: nurisvaltuust, vammaisneuvst ja vanhusneuvst; Laissa esimerkkejä sallistumis- ja vaikutusmahdlisuuksien edistämiseksi: asukas- ja asiakasraadit, kyselyt, palvelujen käyttäjälähtöinen kehitely, ym. Yksittäisten asukkaiden lisäksi timijina vivat lla kansalaisjärjestöt ja muut yhteisöt. Tärkeää jtta esim. heikmmassa asemassa levien väestöryhmien ääni tulee kuuluviin (23, 6 mm.) Maakuntastrategiassa n määriteltävä miten asukkaiden sallistumis- ja vaikuttamismahdllisuudet maakunnassa tteutuvat (35 ). Viime kädessä maakuntavaltuust päätttää millaisia kanavia asukkailla ja palvelujen käyttäjillä n vaikuttaa maakunnan timintaan ja millainen painarv niille annetaan. Velvite asukkaiden sallistumis- ja vaikutusmahdllisuuksien turvaamisesta sisältyy myös mneen erillislakiin, jtka liittyvät maakunnan timintaan (aluekehitys, maankyttö, ssiaali- ja terveydenhult ym.)

Osallisuuden timintajärjestelmä asukkaiden sallistumis- ja vaikutuskanavat Edustuksellisen demkratian ja plitiikan vaikutuskanavat Osallisuuden vaikutuskanavat (= sallisuuden timintajärjestelmä) Lakisääteiset sallisuuskanavat Nurisvaltuust, neuvttelukunnat, kuulemiset, aliteikeus Maakuntahallint ja sen järjestämisvastuulla leva palvelujärjestelmä Maakunnan asukkaat/ palvelun käyttäjät Muut sallisuusjärjestelmään rakennettavat vaikutuskanavat - Järjestöfrumi, kumppanuuspöydät, asiakasraadit ym. rakenteet Asukkaiden surat vaikutuskanavat - Digitaaliset ja sme-phjaiset alite- ja palautekanavat

Miksi n tärkeää vahvistaa sallisuutta maakuntahallinnssa? Olennainen sa kansanvallan, demkratian tteutumista surat vaikutuskanavat edustuksellisen demkratian rinnalla Vahvistaa luttamusta hallintn hyvä hallint edellyttää kansalaisten luttamusta ja hyväksyntää (vaikuttaa mm. äänestysaktiivisuuteen) sallisuuskanavat lisäävät vurvaikutusta kansalaisten ja hallinnn välillä Osallisuus lu tasa-arva ja eheyttä kkemus, että llaan samassa veneessä vastakhtana syrjäytyminen, sattmuuden kkemus Osallisuus lu hyvinvintia kkemus kuulumisesta yhteisöön kkemus, että vi vaikuttaa palvelujen vaikuttavuus lisääntyy, kun niitä kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa Osallisuus n aluekehityksen vimavara sallisuus lu myönteistä ilmapiiriä ja saa asukkaat mukaan maakunnan ja alueiden kehittämiseen kansalaisten ja yhteisöjen asiantuntemus ja resurssit saadaan käyttöön

Osallisuushjelman lähtökhdat Tärkeys Läpäisevyys Vurpuhelu Yhteisöllisyys Uudistuminen Vimavara Selkeys Osallisuuden vahvistamisella nähdään suuri painarv Etelä-Savn kehittämisessä; Osallisuutta tarkastellaan kansalaisten näkökulmasta ja laajasti eri hallinnnalat läpäisevänä timintana; Virallisten sallisuuskanavien timivuutta ja vaikuttavuutta kehitetään, samalla kun ludaan uusia justavia ja mutja kansalaisten sallisuuden vahvistamiseksi mm. digitaalisuutta hyödyntäen; Osallisuutta pyritään kehittämään khti kansalaisten ja hallinnn edustajien tasavertaista vurpuhelua ( kuulemisesta kumppanuuteen ) Osallisuus nähdään myös yhteisöllisenä ja kansalaisyhteiskuntaan kuuluvana ilmiönä. Asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat usein äänensä parhaiten kuuluviin erilaisten yhdistysten ja järjestöjen kautta; Osallisuus nähdään uudistuvana ja kehittyvänä rakenteena. Hyvät käytännöt tunnistetaan ja kkeiluja ja kkemuksia hyödynnetään (esim. kumppanuuspöytä); Osallisuus nähdään aluekehityksen resurssina. Kansalaisten aktiivisuus lu myönteistä ilmapiiriä ja lisää alueen elinvimaa. Osallisuden vahvistaminen edellyttää hallintkulttuuria, jka tukee avimuutta ja vurvaikutusta hallinnn, kansalaisten ja yhteisöjen välillä. Tavitteena luda maakuntaan sallisuuden timintajärjestelmä, jka kkaa yhteen eri hallinnnaljen sallisuusmahdllisuuksia ja tekee niistä kansalaisille helpsti tunnistettavan kknaisuuden.

Osallisuushjelman valmistelu sana maakuntauudistusta ( is kuva ) Osallisuushjelma (prsessi) Järjestöstrategia (järjestöneuvtelukunta) Käynnistys, rganisinti Työskentely verkstissa ja työryhmissä Osallisuuden mudt ja rakenteet Kehittämisaihit Maakuntastrategia Viestintä & viestinnän suunnittelu Osallisuushjelma Asukkaiden sallistumis- ja vaikutusmahdllisuuksien turvaaminen Järjestämissuunnitelma Hyvinvintikertmus Lakisääteisten sallisuusrakenteiden valmistelu Osallisuusmahdllisuuksien humiiminen palveluissa Hyvinvintihjelma, jssa seurannan, arviinnin ja timenpann sykli Nurisvaltuust Vammaisneuvst Vanhusneuvst Osallisuuden tukirakenne ym. - hankevalmistelu Alitejärjestelmän suunnittelu (Maakuntalaki 24 )

Osallisuushjelman valmistelu sallisuutta hyödyntävänä ja vahvistavana prsessina Organisinti Prsessin vaiheet Valmisteluryhmä Käynnistysseminaari (29.11.2018) Työskentely teemaryhmissä Tulkset ktaan ja niitä työstetään sallisuusfrumissa Ohjelma vahvistetaan päätösseminaarissa keväällä 2019 Pieni työrukkanen kttu syksyllä 2018 Etelä- Savn maakuntaliitn (Eveliina Pekkanen) timesta; Ryhmään sallistuneet: Eveliina Pekkanen Niina Kauknen Eeva Häkkkinen Anne Hytönen Ain Sal Kari Kangaspunta (asiantuntijavalmistelu) Prsessin tiekartta hyväksytty 1.11.2018 Ohjelmalunnksen ja prsessin esittely Liittyminen hyvinvintia edistävään työhön Esitellään sallisuusteemat ja käynnistetään niiden ideinti ja työstäminen ryhmissä.. Viestintä prsessin eri vaiheissa Kansalaistimijita ja viranmaisia edustava sallisuufrumi (perustetaan v. 2019)

Työskentelyn tavite: sallisuushjelma & sallisuuden timintajärjestelmä Maakuntastrategia /sallisuushjelma Osallisuusfrumi -hallinnn, palvelujärjestelmän ja verkstn edustajat Osallisuuden tukiyksikkö - viestintä, hjaus, sparraus, ym. Maakunnan asukkaat / palvelun käyttäjät Lakisääteiset sallisuuskanavat Nurisvaltuust, neuvttelukunnat, kuulemiset, aliteikeus Muut sallisuusjärjestelmään rakennettavat vaikutuskanavat - Järjestöfrumi, kumppanuuspöydät, asiakasraadit ym. rakenteet Maakuntahallint ja sen järjestämisvastuulla leva palvelujärjestelmä Asukkaiden surat vaikutuskanavat - Digitaaliset alite- ja palautekanavat

Osallisuusteemat ja teemaryhmät Teema 1 Teema 2 Teema 3 Teema 4 Teema 5 Teema 6 Miten asukkaiden ääni kuuluu maakunnan eri alueilta? Miten asiakkaat saadaan mukaan palveluja kehittämään? Järjestöt antavat äänen eri kansalaisryhmille miten hyödynnetään? Millainen sallisuusmalli maakuntaan rakennetaan? Miten lakisääteisistä neuvstista saadaan elävä ja vaikuttava vurvaikutuskanava? Miten lakisääteisistä neuvstista saadaan elävä ja vaikuttava vurvaikutuskanava? Millaisia sallisuuskanavia tarvitaan alueellisen tasavertaisuuden turvaamiseksi? Millaisia mutja ja rakenteita tarvitaan asiakassallisuuden vahvistamiseksi? (Tarkastelussa mukana kaikki maakunnan järjestämisvastuulla levat palvelut) Miten järjestöissä levaa kkemusta ja saamista tulisi hyödyntää hallinnssa ja palvelujen järjestämisessä? Millaisia mutja ja rakenteita? Millaisia sallisuuskanavia ja rakenteita? Osallisuuden tukiyksikiön rli ja tehtävät? Miten sallisuusfrumi ktaan, sen rli ja tehtävät? Tarkastelussa nurisvaltuustn timinta Tarkastelussa vanhus- ja vammaisneuvstjen timinta Työsketelymalli: 1. Työskentely ryhmissä 29.11.2018 seminaarissa (ideatyöskentelyä) 2. Teemaryhmät jatkavat työskentelyä ja niihin vi ilmittautua seminaarissa kiinnstuksen mukaan 3. Ryhmiä vidaan täydentää avimella haulla sekä mahdllisesti kutsumenettelyllä (riittävä asiantuntemus ja edustavuus) 4. Ryhmiin valitaan vastuuhenkilö, jka kkaa ja raprti tulkset 5. Ryhmien työskentely n sa maakuntavalmistelua, jllin työskentelylle järjestetään tilat ja puitteet 6. Tulkset ktaan perustettavassa sallisuusfrumissa 7. Lpullinen ehdtus sallisuushjelmaksi ja sallisuuden timintajärjestelmäksi vahvistetaan avimessa seminaarissa keväällä 2019