KARTOITUS DATA-ANALYTIIKAN NYKYTILASTA JA DATA-ANALYTIIKAN HYÖDYNTÄMISESTÄ SATAKUNNASSA. TTY Pori / Analyyttinen-hanke

KARTOITUS DATA-ANALYTIIKAN NYKYTILASTA JA DATA-ANALYTIIKAN HYÖDYNTÄMISESTÄ SATAKUNNASSA TTY Pori / Analyyttinen-hanke

1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HYÖDYNTÄMISKYSELYN TULOKSET... 4 2.1 Kehittyneen analytiikan nykytila ja keskeiset osaamistarpeet... 7 2.2 Analytiikan eri sovellusalueista kiinnostuneet organisaatiot... 13 2.3 Yhteenveto hyödyntämiskyselystä... 20 3. TAPAAMISET ORGANISAATIOIDEN KANSSA... 22 3.1 Yhteydenottoja alueen organisaatioihin... 22 3.2 Hankkeen tapaamat organisaatiot... 25 3.3 Yhteenveto tapaamisista... 35 LÄHDELUETTELO... 37 LIITTEET... 39 LIITE 1 Data-analytiikan hyödyntämiskysely... 39

2 KUVALUETTELO Kuva 1: Web-sivuston katselumäärät (12/2016 11/2018) 5 Kuva 2: Kyselyn vasteiden saapuminen kyselyn aukiolon aikana 5 Kuva 3: Kyselyssä käytetyn asteikon vertailu Satakannan asteikkoon 6 Kuva 4: Kyselyyn vastanneiden näkemys data-analytiikan käyttämisestä omassa organisaatiossaan 7 Kuva 5: Kyselyyn vastanneiden näkemys data-analytiikan hyödyntämisen toiminnan alueista 8 Kuva 6: Kyselyyn vastanneiden näkemys eri menetelmien ja tekniikoiden hyödyntämisestä 9 Kuva 7: Kyselyyn vastanneiden näkemys työkalujen, ohjelmistojen ja alustojen tunnettavuudesta ja hyödyntämisestä 9 Kuva 8: Kyselyyn vastanneiden näkemykset data-analytiikan tärkeydestä ja hyödystä sekä sen lisääntymisestä kyselyä edeltäneen tai sitä seuraavan vuoden osalta 10 Kuva 9: Kyselyyn vastanneiden näkemys data-analytiikan käytöllä saavutetuista hyödyistä 11 Kuva 10: Kyselyyn vastanneiden näkemys data-analytiikan hyödyntämisen esteistä 11 Kuva 11: Kyselyyn vastanneiden näkemys nykyisestä data-analytiikan osaamistilanteesta 12 Kuva 12: Kyselyyn vastanneiden näkemys parhaiten edesauttavista tukitoimista data-analytiikan hyödyntämiseen omassa toiminnassa 13 Kuva 13: Kyselyyn vastanneiden kiinnostus tukitoimiin ja verkostoitumiseen 14 Kuva 14: Kyselyyn vastanneiden kiinnostavuus eri tukitoimia kohtaan 15 Kuva 15: Organisaation nimen ja yhteystietonsa antaneiden vastaajien osuudet 16 Kuva 16: Kyselyyn vastanneet niiden edustamisen toimialojen mukaan 17 Kuva 17: Kyselyyn vastanneet hankkeen sovellusalueiden mukaan 17 Kuva 18: Kyselyyn vastanneet niiden henkilöstömäärien ja liikevaihdon mukaan 18 Kuva 19: Liikevaihdon kokojen osuudet henkilöstömäärittäin 18 Kuva 20: Kyselyyn vastanneet niiden edustamisen toimialojen mukaan 19 Kuva 21: Kyselyyn vastanneet organisaatiot niiden henkilöstömäärien ja liikevaihdon mukaan 19 Kuva 22: Hankkeen keräämät yhteystietojen määrät 22 Kuva 23: Satakannassa kirjattujen yritysten osuuden henkilöstön ja liikevaihdon mukaan 24 Kuva 24: Hankkeen yhteystiedoissa kirjattuja organisaatioita niiden henkilöstön ja liikevaihdon mukaan 24 TAULUKOT Taulukko 1: Data-analytiikan hyödyntämiskyselyn kysymysten yhdistäminen hanketuloskohtiin... 4 Taulukko 2: Toimialat ja niitä vastaavat toimialaluokitukset... 16 Taulukko 3: Satakannassa kirjatut yritykset (10/2018)... 23 Taulukko 4: Data-analytiikan osaamiskeskittymän tapaamisia... 27

3 1. JOHDANTO Data-analytiikka on osa digitalisoituvaa ja kehittyvää ympäristöämme. Internetin verkkojen, sensoreiden ja palvelujen avulla dataa tuotetaan ja jaetaan globaalisti. Datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Uuden tiedon hankinta ei ole koskaan ollut näin helppoa. Lisäksi datan määrästä, muodosta ja sen syntymisen nopeudesta johtuen analysointi on järkevää teettää ohjelmallisesti ja konetta opettaen. Analytiikalla saatujen tulosten ohjaaminen mukaan toimintoihin ja prosesseihin mahdollistaa kehittyneemmän automaation, robotisoinnin ja tekoälyn. Data-analytiikka mahdollistaa toiminnan tehostamisen alasta riippumatta ja on sitä kautta kilpailutekijä, jota ilman on jatkossa vaikeaa menestyä. Dataa syntyy myös organisaatioissa ja käytössä olevan datan avulla myös organisaation toimintaa voidaan tehostaa. (osaamiskeskittymä, Datatiede - Selvitys, 2018) (osaamiskeskittymä, Datatiede - Selvitys, 2018) Kartoituksesta Kartoitusdokumentti jatkaa selvityksessä aloitettua data-analytiikan tilan selvittämistä Satakunnassa. Kartoitus on osa Data-analytiikan osaamiskeskittymää perustavaa Analyyttinen-hanketta, jolla edistetään dataanalytiikan hyödyntämistä satakuntalaisen liiketoiminnan tehostamiseksi. Osaamiskeskittymä edistää data-analytiikan hyödyntämistä Satakunnassa. Toteutamme tehtävää jakamalla aiheeseen liittyvää tietoa, luomalla verkostoja eri osapuolten välille, järjestämällä tapahtumia ja osallistumalla muiden tahojen järjestämiin tapahtumiin. Toimintamme on maksutonta. Data-analytiikan osaamiskeskittymä Satakunnan kilpailukyvyn, innovaatiotoiminnan ja vetovoimaisuuden edistäjänä on Satakuntaliiton osarahoittama EAKR-hanke. Kartoituksen tarkoituksena on tuoda esiin Satakunnan alueen toimijoiden näkemyksiä heidän data-analytiikan käytön nykytilasta ja suunnitelmista sen hyödyntämiseen lähitulevaisuudessa. Lisäksi kartoituksen kautta on selvitetty, minkälaiset yritykset ovat kiinnostuneita yhteistyöstä ja mitkä toimintatavat olisivat sopivimpia. Kartoitusta toteutettiin luvussa 2 käsitellyn hyödyntämiskyselyn sekä luvussa 3 käsitellyn organisaatioiden tapaamisen yhteydessä käytyjen keskustelujen kautta.

4 2. HYÖDYNTÄMISKYSELYN TULOKSET Luvussa käsitellään hanketuloskohtia, joihin kartoituksella pyrittiin löytämään vastauksia ja tuloksia. Data-analytiikan hyödyntämiskyselyssä oli 21 kysymystä [Liite 1] ja kysymykset on yhdistetty eri hankkeen toteutuskohtiin ja tuloksiin (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2018) seuraavasti: Hanketuloskohta Kysymykset 2. Kartoitetaan kehittyneen analytiikan nykytila ja keskeiset osaamistarpeet Satakunnassa 2B: Ymmärrys nykyisestä analytiikan käytöstä 1,2,3,4,5,6,9 2C: Analytiikkaan liittyvät haasteet ja mahdollisuudet 6,7,8 2E: Kiinnostus analytiikan sovellusalueista 7 2G: Tärkeimmät analytiikan hyödyntämiskohteet 7 2H: Organisaatioiden osaamistarpeet ja tarpeiden määrät 4,8,9, (10) 3. Luodaan analytiikan eri sovellusalueista kiinnostuneiden organisaatioiden verkostot 3A: Tunnistetaan yritysryhmiä ja organisaatioita, joiden hyödyntämiskohteet ovat samankaltaisia (14),15,16,17,18 3B: Verkostojen toiminnan edistäminen (seminaarit ja työpajat) 11,12,13 3D: Tunnistetaan alueen analytiikan osaajia 1,2,3,6,9,14 Taulukko 1: Data-analytiikan hyödyntämiskyselyn kysymysten yhdistäminen hanketuloskohtiin Niukasti tutkimusdataa Hyödyntämiskysely avattiin 14.7.2016 Ulvilan automaatiomessujen yhteydessä. Alkuperäinen ajatus oli, että hyödyntämiskysely olisi saanut tarvittavan määrän vastauksia jo hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Vastausmäärien vähyydestä johtuen kyselyn aukiolo aikaa jatkettiin. Kysely suljettiin vasta 22.11.2018. Kysely on ollut vapaasti avattavissa hankkeen sivustolla sen aktivoitumisen jälkeen. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa (kuva 1) on sivustoanalytiikan näkymä hyödyntämiskyselylomakkeen avaavan sivun (http://www.datatiede.fi/kysely/) lataamisesta 12/2016 11/2018 välisenä aikana. Sivustoanalytiikka aktivoitiin vasta joulukuussa 2016, joten aktivointia edeltävän jakson käytöstä ei ole seurantatietoa.

5 Kuva 1: Web-sivuston katselumäärät (12/2016 11/2018) Kyselyyn kutsuttujen vastaanottajien tarkkaa määrä ei ole tiedossa, joten vastaavaa tarkkaa vastausprosenttikaan ei tiedetä. Vertailuna hankkeen sivustoon liittyvän muun sisällön osalta sivustovierailut tapahtuma- ja uutiskirjeviestien lähettämisen jälkeen ovat olleet noin 15 %:n tasoa. Hyödyntämiskyselyn vasteiden minimitason (30 kpl) saamiseksi viestiä olisi pitänyt lähettää ainakin 200 vastaanottajalle. Näin on varmasti myös toimittu, sillä WEB-sivustoa on avattu yli 200 kertaa (sivun katselukerroista voidaan vähentää mahdolliset hankkeen henkilöstön itsensä tekemät avaamiset). Hyödyntämiskyselyä on markkinoitu tapahtumien ja sähköpostien yhteydessä ja vasteiden saapumista on seurattu säännöllisesti. Seuraavassa kuvassa (kuva 2) on esitetty vasteiden saapuminen ajallisesti. Hankkeen järjestämien tapahtumien ajankohdat on lisätty kuvaan. Vastausten kertymä kyselyn aukiolon aikana AWS 26.9.2018 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yleisseminaari 23.11.2016 Terveysseminaari 11.4.2017 Liikenneseminaari 31.1.2018 IBM Cloud 14.12.2017 Teollisuuseseminaari 7.6.2018 Google 25.4.2018 Kuva 2: Kyselyn vasteiden saapuminen kyselyn aukiolon aikana

Tapahtumissa osallistujille tarjottiin mahdollisuutta täyttää hyödyntämiskyselyn lomake myös paperiversiona. Paperiversioita palautettiin yhteensä 5 kpl ja niiden tiedot kirjattiin sähköiselle lomakkeelle käsin yleensä tapahtumaa seuraavana päivänä. Tämä näkyy kuvassa 2 tapahtumia seuraavia lomakemäärien nousuportaina. Paperiversiossa ongelmia tuottivat kohdat, joissa olisi saanut valita vain yhden kohteen. Myös rajatun määrän valinta annetuista vaihtoehdoista olisi kaivannut tuekseen teknisen ratkaisun valintamäärien tarkistukseen. Hankkeen aikana voimaan tullut tietosuoja-asetus (GDPR) vaikutti siten, että kyselyn etusivulle lisättiin tietosuoja-asioista kertova linkki. Sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta kysymyksiin tai niihin vastaamiseen. Lomakedatan käsittelyn yhteydessä tarkistettiin kunkin lomakkeen (havaintoyksikön) sisältämien vastausten määrä. Lomakkeista puuttui keskimäärin 11 % vastauskohdista. Vain täysin vastattujen lomakkeiden hyväksyminen olisi karsinut jo muutenkin niukkaa aineistoa liiaksi. Lomakkeiden puuttuvien vastausten osalta päädyttiin asettamaan raja 50 %:n kohdalle. Lomake (havaintoyksikkö) poistettiin, jos sen sisältämistä vastauksia puuttui yli 50 prosenttia. Havaintoyksiköiden määräksi tuli lopulta 26 kpl (n=26). Tämän jälkeen tutkittiin, onko johonkin kyselyn kysymyksistä (muuttujat) vastattu niin vähän, että kysymys (muuttuja) pitäisi poistaa analyysistä. Kysymys 18, joka käsitteli vastaajan organisaation vuotuista liikevaihtoa, oli jäänyt vastaamatta 23,1 %:lla edellä hyväksytyistä havaintoyksiköistä. Saatujen vastausten osalta vaikutti siltä, että kysymys 18 vastaamattomat kohdat eivät muuttaisi lopputulosta merkittävästi ja kysymys jätettiin mukaan analyysiin. Aineiston havaintoyksiköiden vastaavuutta Satakunnan yritysten profiiliin (perusjoukko) esimerkiksi Satakannan kautta (kysymykset 17 ja 18) ei voida tehdä, koska aineistojen luokittelut eivät ole yhteensopivia. Kuva 3 esittää Satakannan ja kyselylomakkeen luokittelujen eroa. Satakannassa käytetty luokittelu on esitetty taulukkona ja kyselyssä käytetty luokittelu on esitetty taulukon päällä värillisten laatikoiden avulla. 6 Kuva 3: Kyselyssä käytetyn luokittelun vertailu Satakannassa käytettyyn luokitteluun

Yrityksen henkilöstön koon (kuvassa sinisellä) osalta luokitteluero vaikuttaa keskimmäisten luokkien kanssa. Liikevaihdon koon (kuvassa oranssilla) luokittelussa kaikki tasot ovat keskenään erilaisia. Vastaavuutta voidaan verrata vain yritysten pienimpien ja suurimpien henkilöstömääräluokkien sekä suurimman liikevaihtoluokan kanssa (kyselyn kaksi suurinta liikevaihtoluokkaa yhdistettynä). Karkeassakin vertailussa huomataan merkittäviä eroavaisuuksia kuvan 3 ja taulukon 3 välillä. Aineiston vastaajaprofiili painottuu voimakkaasti henkilöstöltään ja liikevaihdoltaan suuriin yrityksiin tai organisaatioihin. Tämä on ollut hankkeen osalta haluttu ja tietoinen valinta ja seuraus, joten havainnoille ei ole tehty painotuksia. Lukijan on tärkeää ymmärtää, ettei tätä raporttia voi sellaisenaan verrata muihin Satakunnan yrityksiä koskeviin tutkimusmateriaaleihin. 2.1 Kehittyneen analytiikan nykytila ja keskeiset osaamistarpeet Kyselyn kysymysten (1-9) avulla haettiin ymmärrystä kehittyneen analytiikan nykytilanteelle satakuntalaisissa organisaatioissa ja millaisia hankkeita on suunnitteilla tulevaisuuden varalle. Lisäksi haluttiin tietää osaamistarpeista ja niiden laajuudesta ja tyypeistä, analytiikan käyttöön liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista, kiinnostuksesta analytiikan sovellusalueisiin sekä tärkeimmiksi nähtyjä hyödyntämiskohteita. Data-analytiikan tuntemus ja nykytila organisaatioissa Data-analytiikan käyttö (kysymys 1, kuva 4) yrityksissä painottuu vastaajien mielestä enimmäkseen muutamiin toimintoihin tai yksittäistapauksiin (61,5 % vastauksista). Koko organisaatioon integroitua analytiikan käyttöä havaitsi vastaajista. Kukaan vastaajista ei jättänyt kohtaa tyhjäksi tai vastannut ettei tiedä. 7 Kyselyyn vastanneiden näkemys data-analytiikan käyttämisestä omassa organisaatiossaan 11,5 % Data-analytiikka on integroitu koko organisaatioomme 19,2 % Hyödynnämme useissa yksiköissä tai osastoissa Hyödynnämme muutamissa toiminnoissa tai yksittäistapauksissa 61,5 % Emme hyödynnä ollenkaan En tiedä Kuva 4: Kyselyyn vastanneiden näkemys data-analytiikan käyttämisestä omassa organisaatiossaan

Data-analytiikkaa (kysymys 2, kuva 5) hyödynnettiin vastaajien mielestä eniten tietohallinnon ja myynnin toiminta-alueilla (34,6 % vastaajista) ja toiseksi eniten operatiivisen johtamisen ja tuotannon toiminta-alueilla (26,9 % vastaajista). Vähiten hyödyntämistä ilmeni rahoituksen ja toimitusketjun hallinnassa ( vastaajista). Vastanneista 23,1 % tunnisti vain yhden alueen ja kyselyyn vastanneista jätti kohdan tyhjäksi. 8 Kyselyyn vastanneiden näkemys data-analytiikan hyödyntämisen toiminnan alueista omassa organisaatiossaan 4 35,0 % 34,6 % 34,6 % 3 26,9 % 26,9 % 25,0 % 2 15,0 % 19,2 % 23,1 % 19,2 % 23,1 % 23,1 % 15,4 % 15,4 % 1 5,0 % Kuva 5: Kyselyyn vastanneiden näkemys data-analytiikan hyödyntämisen toiminnan alueista Menetelmien ja tekniikan osalta (kysymys 3, kuva 6) hyödyntäminen painottui vastaajien osalta kyselyihin ja analyyseihin (5). Myös keskeiset suorituskyvyt mittarit (46,2 %) sekä datan visualisointi ja taulukkolaskenta (38,5 %) valikoituivat eniten hyödynnettävimpiin menetelmiin tai tekniikoihin. Vastaajista 19,2 % tunnisti vain yhden menetelmän tai tekniikan ja 3,8 % kyselyyn vastanneista jätti kohdan tyhjäksi. Työkaluja, ohjelmistoja ja alustoja selvittävässä kohdassa (kysymys 4, kuva 7) mikään ehdotetuista vaihtoehdoista ei ollut erityisen hyvin hyödynnetty. Parhaiten ehdotetuista vaihtoehdoista tunnettiin (kun huomioidaan, että hyödyntäminen sisältää myös tuntemisen) Python (61,5 %) ja Matlab (5) Niitä myös hyödynsi 11,5 % vastaajista. IBM Watson jakoi vastaajat niihin, jotka tunsivat (53,8 %) tai eivät tunteneet (38,5 %) vaihtoehtoa. Hyödyntäjiä ei ollut lainkaan. Huonoiten vaihtoehdoista tunnettiin RapidMiner ja KNIME (11,5 %). Listan ulkopuolelta (kysymys 5) esiin tulivat Googlen työkalut Analytics ja Forms sekä IBM:n Cognos. Vastaajista 15,4 % jätti kokonaan tai osin vastaamatta kysymyksen 4 vaihtoehtoihin.

9 Kyselyyn vastanneiden näkemys eri menetelmien ja tekniikoiden hyödyntämisestä omassa organisaatiossaan 7 6 5 5 4 3 2 1 46,2 % 15,4 % 38,5 % 34,6 % 23,1 % 34,6 % 30,8 % 38,5 % 26,9 % Kuva 6: Kyselyyn vastanneiden näkemys eri menetelmien ja tekniikoiden hyödyntämisestä Kyselyyn vastanneiden näkemys työkalujen, ohjelmistojen ja alustojen tunnettavuudesta ja hyödyntämisestä omassa organisaatiossaan 10 9 8 11,5 % 3,8 % 15,4 % 11,5 % 11,5 % 11,5 % 11,5 % 11,5 % 3,8 % 3,8 % 11,5 % 11,5 % 11,5 % 11,5 % 11,5 % 7 6 5 46,2 % 5 34,6 % 34,6 % 30,8 % 26,9 % 46,2 % 53,8 % 4 76,9 % 76,9 % 3 2 1 38,5 % 23,1 % 5 5 53,8 % 53,8 % 30,8 % 38,5 % R Python RapidMiner KNIME Hadoop Tableau SAS Spark Matlab IBM Watson Emme tunne Tunnemme, mutta emme hyödynnä Tunnemme ja hyödynnämme Ei vastausta Kuva 7: Kyselyyn vastanneiden näkemys työkalujen, ohjelmistojen ja alustojen tunnettavuudesta ja hyödyntämisestä

10 Data-analytiikan tavoitteet organisaatioissa Data-analytiikan roolin osalta (kysymys 6, kuva 8) tärkeys liiketoimintastrategialle ja päätöksenteon ohjaus verrattuna kokemukseen ja intuitioon sai vain vähän tai ei lainkaan kannatusta (yhteensä 61,5 % oli täysin tai hieman eri mieltä tärkeyden väittämästä). Silti 84,6 % vastaajista oli kuitenkin täysin tai hieman samaa mieltä siitä väittämästä, että organisaatio voisi merkittävästi hyötyä data-analytiikan lisäämisestä päätöksenteossaan. Vastaajista 38,5 % ei väitteen vasteiden perusteella kokenut data-analytiikan hyödyntämisen organisaatiossaan lisääntyneen viimeisen vuoden aikana merkittävästi ja 19,2 % vastaajista koki havainneensa hyödyntämisen lisääntymistä. Vastaajista 53,8 % uskoi data-analytiikan hyödyntämisen tulevan lisääntymään merkittävästi seuraavan vuoden aikana vastaamisesta. Kukaan vastaajista ei jättänyt kysymyksen kohtia tyhjäksi 100 % 90 % 80 % Kyselyyn vastanneiden näkemykset data-analytiikan tärkeydestä ja hyödystä sekä sen lisääntymisestä kyselyä edeltäneen tai sitä seuraavan vuoden osalta 3,8 15,4 % 34,6 % 11,5 % 70 % 19,2 % 46,2 % 60 % 42,3 % 50 % 40 % 30 % 20 % 53,8 % 5 30,8 % 34,6 % 10 % 0 % Data-analytiikka on erittäin tärkeä organisaatiomme liiketoimintastrategialle ja ohjaa päivittäistä päätöksentekoamme enemmän kuin kokemus ja intuitio 15,4 % Organisaatiomme voisi hyötyä merkittävästi lisäämällä dataanalytiikkaa liiketoiminnan päätöksenteossa Data-analytiikan hyödyntäminen organisaatiossamme on lisääntynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana 11,5 % Data-analytiikan hyödyntäminen tulee lisääntymään organisaatiossamme merkittävästi seuraavan vuoden aikana Täysin eri mieltä Hieman eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Hieman samaa mieltä Täysin samaa mieltä EI vastausta Kuva 8: Kyselyyn vastanneiden näkemykset data-analytiikan tärkeydestä ja hyödystä sekä sen lisääntymisestä kyselyä edeltäneen tai sitä seuraavan vuoden osalta Tärkeimmiksi data-analytiikan käytöllä saavutettaviksi hyödyiksi (kysymys 7, kuva 9) vastaajat nimesivät päätöksenteon perustamisen faktoihin (53,8 %) kustannussäästöt, sisäisten prosessien optimoinnin, tai asiakastyytyväisyyden (5) sekä tai paremmat tuotteet tai palvelut (46,2 % vastaajista). Vähimmälle jäi vastaajien mielestä työtyytyväisyys (). Kysymyksessä pyydettiin alun perin valitsemaan kolme tärkeintä kymmenestä esitetystä vaihtoehdosta, mutta useat vastauksista sisälsivät enemmän tai vähemmän

kuin kolme valintaa (keskimäärin 3,7). Kukaan ei jättänyt kohtaa kokonaan tyhjäksi. Valmiiksi annettujen vaihtoehtojen ulkopuolisia ehdotuksia ei ollut. 11 Kyselyyn vastanneiden näkemys data-analytiikan käytöllä saavutetuista tärkeimmistä hyödyistä omassa organisaatiossaan 6 53,8 % 5 5 5 46,2 % 5 Kustannussäästöt 4 3 34,6 % 26,9 % 30,8 % Tuoton kasvu Riskienhallinta Sisäisten prosessien optimointi Ongelmanratkaisun ja päätöksenteon nopeutuminen Päätöksenteon perustaminen faktoihin 2 19,2 % Paremmat tuotteet tai palvelut Asiakastyytyväisyys 1 Työtyytyväisyys Laadunhallinta Muu: Kuva 9: Kyselyyn vastanneiden näkemys data-analytiikan käytöllä saavutetuista hyödyistä Kyselyyn vastanneiden näkemys data-analytiikan laajemman hyödyntämisen suurimmista esteistä omassa organisaatiossaan 7 65,4 % 6 5 Datan laatu, eheys tai johdonmukaisuus 5 4 34,6 % 42,3 % Pääsy tarvittavaan dataan Osastojen yhteistyön puute Data-analytiikan mahdollisuuksia ei tunneta Osaavan henkilöstön puute 3 2 19,2 % 26,9 % 23,1 % 23,1 % Organisaation heikko sitoutuminen Johdon sitoutuminen ja tuki Liian monimutkaiset ohjelmistot ja työkalut 1 3,8 % Ei mikään Muu: Kuva 10: Kyselyyn vastanneiden näkemys data-analytiikan hyödyntämisen esteistä

Suurimmat esteet (kysymys 8, kuva 10) liittyivät vastaajien mukaan siihen, ettei data-analytiikan mahdollisuuksia tunneta (65,4 %) ja että osaavasta henkilöstöstä on puutetta (5 vastaajista). Myös johdon sitoutumista ja tukea epäiltiin (42,3 % vastaajista). vastaajista ei nähnyt mitään esteitä. Kukaan ei jättänyt kohtaa kokonaan tyhjäksi. Kysymyksessä oli 10 vaihtoehtoa ja niistä sai valita kaikki sopivat ja keskimäärin valittiin 3 vaihtoehtoa. Valmiiksi annettujen vaihtoehtojen ulkopuolelta oli maininta tietotaidosta myydä data-analytiikka asiakkaille palveluna. Data-analytiikan tämänhetkisen osaamistilanteen (kysymys 9, kuva 11) osalta vastaajat painottivat eniten sitä, että tarve osaamiselle on tiedostettu, mutta suunnitelmia sen lisäämiselle ei ole (5). Reilu kolmannes (38,5 %) kertoi osaamisen lisäämisen olevan suunnitelmissa ja vastaajista 3,8 % puolestaan ei nähnyt tarvetta osaamiselle. Yhdelläkään vastaajista ei ollut juuri oikeaa osaamista oikeassa paikassa ja kukaan vastaajista ei jättänyt kohtaa tyhjäksi. Ajallisesti vastauksia katsottaessa niissä ei ilmennyt ajallista vaikutusta positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan. 12 Kyselyyn vastanneiden näkemys oman organisaation nykyisestä data-analytiikan osaamistilanteesta Ei vastausta Emme näe tarvetta osaamiselle 3,8 % Tiedostamme tarpeen osaamiselle, mutta suunitelmia lisäämiselle ei ole 5 Suunnittelemme osaamisen lisäämistä 38,5 % Meillä on juuri oikea osaaminen oikeassa paikassa 1 2 3 4 5 6 7 Kuva 11: Kyselyyn vastanneiden näkemys nykyisestä data-analytiikan osaamistilanteesta Vapaan sanan osalta (kysymys 10) vasteissa oli datan paljouden ja sen paremman hyödyntämisen tiedostaminen sekä se, että data-analytiikka voisi tuottaa asiakkaille parempia kokemuksia ennakoitavuuden ja positiivisemman palvelukokemuksen myötä.

13 2.2 Analytiikan eri sovellusalueista kiinnostuneet organisaatiot Kyselyn kysymysten (1,2,3,6,9 ja 14) avulla pyrittiin yleisten näkemysten lisäksi tunnistamaan alueen analytiikan osaajia, joiden kanssa aihetta voitaisiin käsitellä yhdessä. Toisaalta vastaukset voisivat tuoda esiin myös toimijoita, jotka eniten kaipaavat asian parissa kehittymistä. Kysymys 6 (kuva 5) tulosten osalta voidaan etsiä vastaajista niitä, jotka ovat jo tietoisia analytiikan tuomista hyödyistä ja sen lisääntymisestä, mutta toisaalta voitaisiin löytää sellaisia organisaatioita joissa analytiikan tärkeyttä ei vielä ole tunnistettu eikä analytiikan hyödyntämisen lisäämistä ole havaittu. Vastaavasti kysymys 9 tulosten (kuva 8) perusteella voidaan etsiä vastaajista niitä, jotka ovat jo tunnistaneet analytiikan osaamisen tarpeen ja voisivat olla kiinnostuneita keskustelemaan osaamisen hankkimiseen liittyvistä mahdollisuuksista. Kysymys 14 liittyi yhteystietoihin (sähköposti), jonka kautta yhteydenmuodostaminen olisi paljon helpompaa kuin että yhteydenottoviesti toimitettaisiin yrityksen infoon ja josta sen toivottaisiin jollain tavalla kulkeutuvan oikealle henkilölle. Näiden kohtien hyödyntäminen hankeen toiminnassa olisi kuitenkin edellyttänyt kyselyn valmistumista jo hankkeen ensimmäisen toimintavuoden (2016) aikana. Suuri osa osaajista on saatu kyselyyn vasta vuoden 2018 aikana. Verkostojen toiminnan edistäminen Kyselyn kysymysten (11,12,13) avulla pyrittiin edistämään verkoston ja osaamiskeskittymän toimintaa. Kyselyyn vastanneiden näkemys parhaiten edesauttavista tukitoimista data-analytiikan hyödyntämisessä omassa toiminnassaan 7 6 5 46,2 % 5 61,5 % 46,2 % 4 3 2 26,9 % 23,1 % 23,1 % 1 3,8 % Kuva 12: Kyselyyn vastanneiden näkemys parhaiten edesauttavista tukitoimista data-analytiikan hyödyntämiseen omassa toiminnassa Data-analytiikan hyödyntämistä parhaiten edesauttavien tukitoimien (kysymys 11, kuva 12) osalta vastaajien näkemys painottui seminaareihin (61,5 %) ja työpajoihin (5). Myös verkkokoulutus ja

verkostoitumistilaisuudet (46,2 %) saivat suosiota. Tarjotuista vaihtoehdoista täydennyskoulutus ja neuvonta jäivät vähimmälle (23,1 %). Kukaan ei jättänyt kohtaa kokonaan tyhjäksi. Vastaajista 69,3 % oli erittäin tai melko kiinnostuneita osallistumaan edellä mainittuihin tukitoimiin ja verkostoitumiseen (kysymys 12, kuva 13). 11,5 % vastaajista tunnisti tukitoimia, mutta oli kiinnostunut vain vähän itse osallistumaan niihin. Kukaan ei ollut ollenkaan kiinnostunut tai jättänyt vastauskohtaa kokonaan tyhjäksi. 14 Kyselyyn vastanneiden kiinnostus ehdotettuihin tukitoimiin ja verkostoitumiseen 11,5 % En ollenkaan kiinnostunut 46,2 % 23,1 % 19,2 % Vähän kiinnostunut Kiinnostunut Melko kiinnostunut Erittäin kiinnostunut Ei vastausta Kuva 13: Kyselyyn vastanneiden kiinnostus tukitoimiin ja verkostoitumiseen Kuvassa 14 on esitetty erilaisten ehdotettujen tukitoimien saama suosio vastaajien osallistumiskiinnostuksen mukaan (kysymykset 11 ja 12). Tukitoimiin osallistumisesta erittäin kiinnostuneet olivat eniten kiinnostuneet seminaareista ja työpajoista. Myös verkkokoulutus ja verkostoitumistilaisuudet ilmenivät erittäin kiinnostuneiden valitsemissa tukitoimissa. Melko kiinnostuneiden osalta valinnat painottuivat verkkokoulutukseen sekä opetusvideoihin ja työpajoihin. Kiinnostuneiden valinnat painottuivat seminaareihin, verkostoitumistilaisuuksiin ja täydennyskoulutukseen.

15 Kyselyyn vastanneiden näkemys parhaiten edesauttavista tukitoimista data-analytiikan hyödyntämisessä omassa toiminnassaan (vastaajien oma osallistumisen kiinnostus huomioiden) 7 6 5 4 3 2 1 11,5 % 26,9 % 11,5 % 3,8 % 11,5 % 34,6 % 3,8 % 11,5 % 3,8 % 42,3 % 3,8 % 26,9 % 3,8 % 11,5 % 11,5 % 3,8 % 3,8 % En ollenkaan kiinnostunut Vähän kiinnostunut Kiinnostunut Melko kiinnostunut Erittäin kiinnostunut Kuva 14: Kyselyyn vastanneiden kiinnostavuus eri tukitoimia kohtaan Muina itselle sopivina verkostoitumisen ja tukitoimien toiveita mainittiin projektit ja niistä saatava käyttökokemus (kysymys 11 kohta Muu) ja verkoston kautta mahdollisesti löytyvä alihankkija (kysymys 13 vapaa sana). Yritysryhmien ja organisaatioiden tunnistaminen Kyselyn kysymysten (14,15,16,17 ja 18) avulla pyrittiin tunnistamaan yritysryhmiä ja organisaatioita, joiden hyödyntämiskohteet olisivat samanlaisia. Kuvassa 15 näkyy, että vastaajista 34,6 % antoi sähköpostiosoitteensa (kysymys 14) ja 53,8 % kertoi oman organisaationsa nimen (kysymys 15).

16 Yhteystietonsa ja organisaation nimen antaneiden vastaajien osuudet 6 53,8 % 5 4 34,6 % 3 2 1 Yhteystietojen kertominen Organisaation nimen kertominen Kuva 15: Organisaation nimen ja yhteystietonsa antaneiden vastaajien osuudet Toimialan osalta kysymyksessä (kysymys 16) ei ollut mukana toimialaluokitusta (TOL). On mahdollista, että vastaaja on voinut valita toimialan muun kuin yrityksen tai organisaation virallisen toimialaluokituksen mukaan (Tilastokeskus, 2018). Hankkeen osalta valittiin viisi Satakunnan profiiliin sopivaa analytiikan sovellusaluetta ja loput sovellusalueet on sijoitettu kohtaan Muut toimialat. Taulukko 2 esittää kyselyssä olleiden toimialavaihtoehtojen yhteyden toimialaluokitukseen ja hankkeen valitsemiin sovellusalueisiin. Toimiala Toimialaluokitus (TOL) Analytiikan sovellusalue Teollisuus Teollisuus, C: 10-33 Teollisuus Rakentaminen Rakentaminen, F: 41-43 Muut toimialat Kauppa Tukku- ja vähittäiskauppa, G: 45-47 Kauppa Kuljetus ja varastointi Kuljetus ja varastointi, H: 49-53 Liikenne Informaatio ja viestintä Informaatio ja viestintä, J: 58-63 Muut toimialat Rahoitus- ja liike-elämän palvelut Rahoitus- ja vakuutustoiminta, K: 64-66 Muut toimialat Julkinen hallinto Julkinen hallinto ja maanpuolustus, O: 84 Muut toimialat Koulutus Koulutus, P: 85 Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Q: 86-88 Terveydenhuolto Taulukko 2: Toimialat ja niitä vastaavat toimialaluokitukset

Suurin toimiala (kysymys 16, kuva 16) vastaajien keskuudessa oli informaatio ja viestintä (23,1 %). Toiseksi eniten (15,4 %) edustajia oli teollisuuden ja koulutuksen toimialoilta ja kolmanneksi (11,5 %) Kuljetuksen ja varastoinnin sekä julkisen hallinnon alueilta. Kuva 17 esittää vastaajien jakautumisen hankkeessa käytettyyn analytiikan sovellusalueisiin. 17 Kyselyyn vastanneet niiden edustamien toimialojen mukaan 25,0 % 23,1 % 2 Teollisuus Rakentaminen 15,0 % 15,4 % 15,4 % Kauppa Kuljetus ja varastointi 11,5 % 11,5 % Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja liike-elämän palvelut 1 Julkinen hallinto Koulutus 5,0 % 3,8 %3,8 % 3,8 % 3,8 % Terveys ja sosiaalipalvelut Muu: Kuva 16: Kyselyyn vastanneet niiden edustamisen toimialojen mukaan Kyselyyn vastanneet hankkeen sovellusaluejaon mukaisesti 5 45,0 % 46,2 % 4 35,0 % 3 25,0 % 2 15,0 % 1 5,0 % 15,4 % 3,8 % 11,5 % 15,4 % Teollisuus Kauppa Liikenne Koulutus Terveydenhuolto Muut Kuva 17: Kyselyyn vastanneet hankkeen sovellusalueiden mukaan

Vastaajista 42,3 % edusti vähintään 250 henkilön organisaatioita (kysymys 17, kuva 18). Toiseksi eniten edustusta saivat alle 10 henkilön organisaatiot (26,9 %). Organisaation vuotuisen liikevaihdon (kysymys 18, kuva 18) osalta suurin osa vastaajista (26,9 %) edusti liikevaihdoltaan 2-20 miljoonan euron organisaatioita. Toiseksi eniten (23,1 %) edustusta saivat yli 50 miljoonan euron liikevaihdon organisaatiot. Kyselyyn vastanneista 3,8 % jätti kohdan 17 ja 23,1 % kohdan 18 tyhjäksi. Toimialojen osalta informaatio- ja viestintäalan vastaajat ajoittuivat kyselyn voimassaolon keskikohdille ja koulutuksen ja terveyden alan vastaajat kyselyn loppuajalle. 18 45,0 % 4 35,0 % 3 25,0 % 2 15,0 % 1 5,0 % Kyselyyn vastanneet niiden henkilöstömäärien mukaan 26,9 % 15,4 % 11,5 % 42,3 % Alle 10 henkilöä 10...99 henkilöä 100...249 henkilöä 250 henkilöä tai enemmän 3 25,0 % 2 15,0 % 1 5,0 % Kyselyyn vastanneet niiden liikevaihdon mukaan 26,9 % 23,1 % 15,4 % 11,5 % Alle 2 miljoonaa 2 20 miljoonaa 20 50 miljoonaa Yli 50 miljoonaa Kuva 18: Kyselyyn vastanneet niiden henkilöstömäärien ja liikevaihdon mukaan Kuvassa 19 on yhdistetty kysymysten 17 ja 18 vastausdataa. Alle 2 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät organisaatiot olivat kaikki alle 10 hengen organisaatioita ja yli 20 miljoonan euron liikevaihdot tapahtuivat vähintään 100 hengen organisaatioissa. Osasta vastauksia puuttui jompikumpi tieto ja siten kuva 19 kuvaaja ei täysin vastaa kuvan 17 palkkien muotoja. Liikevaihdon kokojen osuudet henkilöstömäärittäin 45,0 % 4 35,0 % 3 25,0 % 2 15,0 % 1 5,0 % 11,5 % Alle 10 henkilöä 10...99 henkilöä 100...249 henkilöä 11,5 % 15,4 % 3,8 % 0,0 3,8 15,4 % 11,5 % 3,8 % 0,0 250 henkilöä tai enemmän Henkilömäärä puuttuu Alle 2 miljoonaa 2 20 miljoonaa 20 50 miljoonaa Yli 50 miljoonaa Liikevaihto ei tiedossa Kuva 19: Liikevaihdon kokojen osuudet henkilöstömäärittäin

Johtotehtävät Asiantuntija Toimihenkilö Työntekijä Liikkeen- tai ammatinharjoittaja Muu: Vastaajista 88,5 % vastasi Satakunnassa sijaitsevaan toimipaikkaan myöntävästi (kysymys 19, kuva 20) ja kielteisesti ja 3,8 % jätti vastaamatta kysymykseen. Satakuntapainotteisuus oli hankkeen kannalta odotettu tulos. 19 Kyselyyn vastanneet niiden Satakunnassa sijaitsevan organisaation toimipaikan mukaan 3,8 % Kyllä Ei Ei vastausta 88,5 % Kuva 20: Kyselyyn vastanneet niiden edustamisen toimialojen mukaan Suurin osa vastaajista (kysymys 20, kuva 21) toimi organisaationsa asiantuntijatehtävissä (5). Johtotehtävissä toimi 26,9 % ja loput vastaajista olivat toimihenkilöitä tai työntekijöitä. Kyselyyn vastanneet henkilöt heidän organisaationsa tehtävän mukaan 5 26,9 % Kuva 21: Kyselyyn vastanneet organisaatiot niiden henkilöstömäärien ja liikevaihdon mukaan

Viimeinen kohta (kysymys 21) tiedusteli, edustiko kyselyyn annettu vastaus vastaajan koko organisaatiota. Vastaajista 53,8 % vastasi myöntävästi ja 3,8 % jätti vastaamatta. Muun laajuuden osalta (42,3 %) vasteissa edustettiin esimerkiksi Satakuntaa (koko Suomesta), yksittäistä yritystä isomassa yrityskokonaisuudessa tai omaa osastoa tai tiimiä organisaation sisällä. 20 2.3 Yhteenveto hyödyntämiskyselystä Edellä esitettyjen kuvaajien sisältämien suorien tulosten lisäksi kyselyn datasta oli mahdollista (manuaalisesti) suodattaa erilaisia vastaajaryhmiä. Vastausten määrän vähäisyydestä johtuen näkemyksiä on syytä käsitellä vain alustavina arvioina. Data-analytiikan hyödyntäminen vaihtelee suuresti organisaatioiden välillä. Parhaiten hyödyntäminen (kysymys 1) toteutui kooltaan yli 250 hengen tai 10-99 hengen organisaatioissa. Hieman yllättäen kooltaan 100-249 hengen organisaatioissa ilmeni, ettei hyödyntämistä ollut juuri lainkaan. Parhaiten data-analytiikkaa hyödyntävissä organisaatioissa hyödyntäminen tapahtui myös useissa toiminnan alueilla (kysymys 2) ja niissä erityisesti tietohallinnon ja myynnin ja operatiivisen johtamisen alueilla. Vastaavasti menetelmien ja tekniikoiden osalta (kysymys 3) hyödyntämiskohteena olivat keskeiset suorituskyvyn mittarit, taulukkolaskenta ja tilastollinen analyysi. Data-analytiikan tärkeys on vasta avautumassa yrityksille. Vaikka hyötyminen saaminen vaikutti suurimmasta osasta vastaajista mahdolliselta, ei hyödyntämisen lisääntymiselle nähty selvää muutosta. Data-analytiikkaa organisaationsa liiketoimintastrategialle tärkeänä pitäneiden (kysymys 6) näkemys oli, että data-analytiikan lisääminen hyödyntäisi organisaatiota entisestään. Näiden vastaajien osalta data-analytiikan hyödyntäminen oli jo lisääntynyt ja tulisi lisääntymään. Data-analytiikkaa organisaationsa liiketoimintastrategialle ei-tärkeänä pitäneiden näkemyksessä hyödyntämisen lisääntymistä ei ollut havaittu, mutta hyödyntämisen lisääntyminen tulevaisuudessa näkyi lievästi positiivisena tuloksena heidänkin näkemyksissään. Data-analytiikan osaamisen lisäämisestä kertoneiden (kysymys 9) vasteissa näkyi myös se, että data-analytiikka oli ennestään kohtuullisen hyvin käytössä organisaatioissa (kysymys 1). Organisaatiot, joilla osaamistarve oli tiedostettu ja joilla ei ollut suunnitelmia osaamisen lisäämiseksi, hyödynsivät data-analytiikkaa lähinnä yksittäisissä kohteissa (kysymys 1) eikä sitä pidetty kovin tärkeänä organisaation liiketoimintastrategialle (kysymys 6). Yhteystietonsa ilmoittaneet (kysymys 14) hyödynsivät data-analytiikkaa suurimmaksi osaksi yksittäisissä tapauksissa (kysymys 1), analytiikka ei ollut nykyisin kovin tärkeää, sitä voitaisiin kyllä hyödyntää ja sen hyödyntäminen aiemmin ja lähitulevaisuudessa vaihtelivat (kysymys 6). Yhteystietojen vertaaminen hankeen järjestämiin tapahtumien osallistujatietoihin osoittaa, että vastaajat ovat olleet mukana hankkeen järjestämissä tapahtumissa. Heikoimman hyödyntämistilanteen arvion antaneet eivät jättäneet yhteystietojaan.

21 Päätelmiä Faktat päätöksenteon tukena, toimintojen optimointi ja asiakastyytyväisyys kustannussäästöjen kera jäävät saavuttamatta, jos riittävää data-analytiikan mahdollisuuksien tuntemista ja tarvittavaa osaamista ei ole. Osaamisen lisäämisen suunnitelmat ovat asetettuihin tavoitteisiin ja niihin pääsemiseksi alimitoitettuja. Hankkeen järjestämät seminaarit ja työpajat ja niiden yhteydessä mahdollistettu verkostoituminen ovat vastanneet hyvin kyselyyn vastanneiden näkemykseen heille sopivista tukitoimista. Digitaaliseen oppimisalustaan tuotettu verkkomateriaali palvelee verkkokoulutuksesta kiinnostuneita. Eri työkalujen, ohjelmistojen ja alustojen tunnettavuus oli kautta linjan melko heikkoa ja hankkeen työpajoissa käsitellyt pilvipalvelut ja kokeilut ovat olleet osaltaan hyvä keino tuoda toimintaa tunnetummaksi.

22 3. TAPAAMISET ORGANISAATIOIDEN KANSSA Luvussa käydään läpi hankkeen aikana tapahtuneita tapaamisia ja niiden kautta saatuja tuloksia. 3.1 Yhteydenottoja alueen organisaatioihin Hanke on ollut yhteydessä ja verkostoitunut ja alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa. Suurin osa tapaamista on tapahtunut Porissa. Yhteydenotot on tehty enimmäkseen sähköpostilla, mutta osa keskusteluista on käyty puhelimitse. Tapahtumista ja tapaamisista on kirjattu muistioita hankkeen tiimin sisäiseen käyttöön. Lisäksi hankkeella on käytössään asiakasrekisteri, jonne on kerätty mm. Data-analytiikan osaamiskeskittymän kanssa verkostoitumisesta kiinnostuneiden henkilöiden yhteystietoja ja heitä kiinnostavat sovellusaluetiedot. Rekisterissä on yli 550 yhteystietoriviä (tilanne 11/2018). Samasta organisaatiosta saattaa olla useampiakin henkilöitä. Kuva 22 esittää rekisterin yhteystietojen määrän kertymisen välillä 10/2016-11/2018. 600 Hankkeen keräämät yhteystiedot ajankohdittain 500 400 300 200 100 0 Kuva 22: Hankkeen keräämät yhteystietojen määrät ajankohdittain

Yhteystietolomakkeen sekä hyödyntämiskyselyn (kysymysten 15-18) kautta saatujen tietojen sekä yritystapaamisten avulla pyrittiin tunnistamaan yritysryhmiä ja organisaatioita, joiden hyödyntämiskohteet tai tarpeet olisivat samankaltaisia. Yhteystietolomakkeen osalta vastaajilta tiedusteltiin heitä kiinnostavista sovellusalueista (kauppa, koulutus, liikenne, terveydenhuolto, teollisuus tai joku muu). Valitettavasti sovellusalueita käsittelevä kysymys tuli mukaan yhteystietolomakkeeseen ja asiakasrekisteriin vasta marraskuussa 2017. Sovellusalueisiin liittyvä tieto on kirjattu vain muutamille yhteystiedoille, joten tätä tietoa ei ole voitu vielä hyödyntää ryhmittelyssä. Hanke suuntasi yhteydenotot suuremman koon yrityksiin ja organisaatioihin. Yhteydenottoihin valittuja kohteita etsittiin Satakunnan suurimpien yritystyönantajien listalta. Kyseisellä vuoden 2016 listalla esiteltiin kunkin kunnan 20 suurinta työnantajaa ja listalla oli yhteensä 342 yritystä. Listan yritysten henkilöstön yhteismäärä oli 22.045 henkilöä. (Satamittari, 2018) Listaa täydennettiin myöhemmin toisella listalla Satakunnan yli 50 hengen yritykset (yhteistyössä Satakuntaliiton kanssa), jolloin potentiaalisten kohdeyritysten määrä nousi 42:lla 384:ään ja yritysten henkilöstömäärä lähes 4500:lla ollen yhteensä 26.494. Yhteydenotoissa mukana olleiden kohteiden määrä oli 119 kpl (30,99 % kaikista listan kohdeyrityksistä) ja niiden henkilöstön määrä 19.911 (75,15 % kaikkien listan kohdeyritysten henkilöistä) ja keskiarvo yksittäiselle yritykselle olisi 167 henkilöä. Seuraavasta taulukosta nähdään, että Satakannassa on kirjattuja yrityksiä lähes 13.500 kpl (tilanne 10/2018) ja niistä alle 10 hengen mikroyrityksiä on yli 12.100 kpl (lähes 83 %). Yli 700 listalla olevan yrityksen osalta luokittelutieto on vajaa, eikä yritystä ole silloin laskettu minkään yksittäisen ryhmän summaan. (Prizztech, 2018) 23 Yritykset niiden henkilöstön ja liikevaihdon mukaan Liikevaihto alle 1 M Liikevaihto 1-9,99 M Liikevaihto 10-19,99 M Liikevaihto yli 19,99 M Kaikki yritykset henkilöstömäärittäin Alle 10 hengen yritykset 11.175 kpl (82,98 %) 515 kpl (3,82 %) 54 kpl (0,40 %) 172 kpl (1,28 %) 12.116 kpl (89,97 %) 10-49 hengen yritykset 119 kpl (0,88 %) 453 kpl (3,36 %) 36 kpl (0,27 %) 95 kpl (0,71 %) 711 kpl (5,28 %) 50-249 hengen yritykset 2 kpl (0,01 %) 30 kpl (0,22 %) 21 kpl (0,16 %) 50 kpl (0,37 %) 104 kpl (0,77 %) Yli 249 hengen yritykset 0 kpl (0,00 %) 0 kpl (0,00 %) 1 kpl (0,01 %) 26 kpl (0,19 %) 27 kpl (0,20 %) Kaikki yritykset liikevaihdoittain 11.341 kpl (84,21 %) 999 kpl (7,42 %) 115 kpl (0,85 %) 347 kpl (2,58 %) 13467 kpl (100 %) Taulukko 3: Satakannassa kirjatut yritykset (10/2018) Satakunnan alueen yritysten (ja organisaatioiden) profiilien jakauma on esitetty myös seuraavassa kuvassa 23. Kuva tuo hyvin esiin yritysten määrän painottumisen alle 10 hengen ja alle 1 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiin.

24 Satakannan yritykset niiden henkilöstön koon ja liikevaihdon mukaan 82,98 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % 1,28 % alle 10 hengen yritykset 0,40 % 3,82 % 0,71 % 10-49 hengen yritykset 0,27 % 0,88 % 3,36 % 0,37 % 0,16 % 50-249 hengen yritykset 0,22 % 0,01 % 0,19 % 0,01 % yli 249 hengen yritykset 0,00 % 0,00 % Liikevaihto alle 1 Meur Liikevaihto 1-9,99 Meur Liikevaihto 10-19,99 Meur Liikevaihto yli 19,99 Meur Liikevaihto yli 19,99 Meur Liikevaihto 10-19,99 Meur Liikevaihto 1-9,99 Meur Liikevaihto alle 1 Meur Kuva 23: Satakannassa kirjattujen yritysten osuuden henkilöstön ja liikevaihdon mukaan Yhteystiedoissa olevien yritysten ja organisaatioiden jakauma henkilöstön ja liikevaihdon mukaan 3 2 1 9,0 % 14,1 % 1,3 % 3,8 % 10,30,6 %% 28,2 % 1,3 % 19,29,0 % % < 1Meur 1,3 % 0,6 % 1.. 9,99 Meur 0,6 % 0,6 % 10.. 19,99 Meur alle 10 10..49 Yli 19,99 Meur 50..249 yli 249 Yli 19,99 Meur 10.. 19,99 Meur 1.. 9,99 Meur < 1Meur Kuva 24: Hankkeen yhteystiedoissa kirjattuja organisaatioita niiden henkilöstön ja liikevaihdon mukaan Kuva 24 esittää hankkeen yhteystiedoissa olevien yritysten ja organisaatioiden vastaavaa jakaumaa (tilanne 11/2018) kuin kuvassa 23 on esitetty Satakannasta. Kukin yhteystiedoissa mukana oleva yritys tai organisaatio esiintyy jakaumassa vain kertaalleen, mutta kaikilla yhteystietojen kohteilla ei ole henkilö- tai liikevaihtotietoa kirjattuna (tietoa ei ole aina saatavilla). Hankkeen verkostoon liittyneissä yrityksissä on huomattavan paljon pieniä yrityksiä. Pienillä (nuorilla) yrityksillä on se etu, että ne on voitu rakentaa suoraan digitalisaation aikakaudelle ja niillä on siten paremmat valmiudet käsitellä myös data-analytiikkaa.

Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että tavatut organisaatiot ja ryhmät ovat olleet kiinnostuneita data-analytiikan hyödyntämisestä. Usein tapaamisen myötä on saatu ajatuksia ja yhteystietoja uusien tapaamisten suunnitteluun. Nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä oltiin usein hyvin vainonaisia. Tapaamisissa yrityksille ehdotettiin usein myös case-kuvauksen tuottamista ja yritystapaamiseen liittyvän uutisblogin julkaisua. 25 3.2 Hankkeen tapaamat organisaatiot Seuraava taulukko esittelee hankkeen ja eri organisaatioiden kanssa tapahtuneet tapaamiset ja verkostoitumistilaisuudet 7/2016 10/2018 väliseltä ajalta. Tavattu organisaatio tai ryhmä Päivämäärä Länsirannikon Automaatiomessut, Ulvila 14.7.2016 Satakunnan Yrittäjät, Pori 5.9.2016 Elinar, Pori 6.9.2016 Sunsää, Pori 15.9.2016 IGDA Finland Satakunta Hub, Pori 15.9.2016 Tiedeareena 2016 tapahtuma, Pori 23.9.2016 Alihankintamessut, Tampere 27.9.2016 Bebopin business boost -tapahtuma, Pori 29.9.2016 Porin Yrittäjät, Pori 6.10.2016 IBM Business Connect 2016, Helsinki 19.10.2016 UCPori klubin teemabrunssi, Pori 19.10.2016 DigiBusiness-hanke, Pori 26.10.2016 Porin Yrittäjät / Prizztech, Pori 10.11.2016 Automaatioyritysten aamukahvit (Robocoast), Ulvila 15.11.2016 VT2 Pori-Helsinki yhteysvälin sidosryhmätilaisuus, Huittinen 18.11.2016 Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla -seminaari, Rauma (+IonSign) 23.11.2016 Kasvukausi (Growing Your Business) verkoston tapaaminen 24.11.2016 Rolls Royce, yritysvierailu, Rauma 2.12.2016 Satakunnan talous -katsaus (12/2016) 7.12.2016 Riffid, sähköposti/www 15.12.2016 MIKÄ-data hankkeen kickoff, Pori 20.1.2017

26 Alma Manu, yritysvierailu, Pori 24.1.2017 ja 3.2.2017 IBM Robocoast Day, Ulvila 26.1.2017 Porin Linjat, yritysvierailu, Pori 1.2.2017 Kasvukausi (Growing Your Business) verkoston tapaaminen, Pori 9.2.2017 Visma Passeli, yritysvierailu, Pori 14.2.2017 Valmet Automotive pestuumarkkinat, Pori 28.2.2017 VMP-interior, yritystapaaminen, Pori 1.3.2017 Roima Intelligence, yritystapaaminen, Pori 22.3.2017 Automaatioyritysten aamukahvit (Robocoast), Ulvila 23.3.2017 Festum, yritystapaaminen, Pori 23.3.2017 Open data Afterwork verkoston tapaaminen, Turku (+vierailijablogikirjoitus) 30.3.2017 Tulevaisuuden terveyden huolto ja hyvinvointi data-analytiikalla -seminaari, Pori 11.4.2017 Kasvukausi (Growing Your Business) verkoston tapaaminen, Pori 27.4.2017 Aline Creative Technology Studio, yritystapaaminen, Pori 15.5.2017 2M-IT (ex Medbit), yritystapaaminen, Pori 17.5.2017 Robottirannikon Automaatiomessut, Ulvila 13.7.2017 Startup Sauna -tapahtuma, Pori 22.8.2017 TiedeAreena 2017 -tapahtuma, Pori + Sataservice & Headai 22.9.2017 Automaatioyritysten aamukahvit (Robocoast), Ulvila + Robotmation & Ficolo 31.10.2017 DIGIavaimia hyvinvointiin Satakunnasta seminaari, Pori 17.11.2017 Kumppania, yritystapaaminen, Pori 28.11.2017 Satakunnan talous -katsaus (12/2017), Pori 1.12.2017 IBM Cloud työpaja, Pori 14.12.2017 Miten menestyä Kiinan markkinoilla seminaari, Pori + Risutec 25.1.2018 Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla seminaari, Pori 31.1.2018 LOGY Satakunta, organisaatiotapaaminen, Pori 21.3.2018 Tekoäly liiketoiminnan moottorina seminaari, Pori 26.3.2018 UCPori Klubin teemabrunssi (selvityksen julkaisu), Pori 4.4.2018 Älynvoimalla eteenpäin iltapäivä, Kankaanpää 10.4.2018

27 Automaatioyritysten aamukahvit (Robocoast), Ulvila 11.4.2018 Satakunnan Yrittäjät juhlaseminaari, Rauma 19.4.2018 Google Cloud Platform hands-on workshop, Pori 25.4.2018 Yritysten aamukahvitilaisuus Kankaanpäässä 7.5.2018 Suomi tekoälyn paalupaikalla- seminaari, Pori 16.5.2018 HYVÄKSI-hankkeen loppuseminaari, Pori 21.5.2018 Profit Software, yritystapaaminen, Pori 22.5.2018 Tampere3 keinoälyseminaari, IBM Watson Academic Day.., Tampere 28.5.2018 Satakunnan talous katsaus (6/2018), Pori 31.5.2018 Tulevaisuuden tuotanto ja valmistus data-analytiikalla seminaari, Pori 7.6.2018 MatchINDUSTRY 2018 -tapahtuma, Pori 13.-14.6.2018 IHMEC-hanke, organisaatiotapaaminen, Pori 14.8.2018 Väärää vientiä ja oikeaa osaamista seminaari, Pori 6.9.2018 Hubble / Playing lean -tapahtuma, Pori 25.9.2018 Match AWS workshop, Pori 26.9.2018 Nordic Business Forum -tapahtuma, Pori 26.-27.9.2018 Tiedeareena 2018 -tapahtuma, Pori 28.9.2018 Vatajankosken sähkö, yritystapaaminen, Pori 18.10.2018 Tulevaisuuden koulutus ja opetus data-analytiikalla seminaari, Pori 7.11.2018 Automaatioyritysten aamukahvit (Robocoast), Ulvila 8.11.2018 MeWeT-älykodin avajaiset, Ulvila 20.11.2018 Taulukko 4: Data-analytiikan osaamiskeskittymän tapaamisia Seuraavassa on sanallinen tiivistelmä hankkeen aikana tapahtuneista tapahtumista ja tapaamista kuukausittain ryhmiteltynä ajalta 9/2016 11/2018. Syyskuu 2016 Satakunnan Yrittäjien vuosittaisessa Suomalaisen yrittäjän päivä tapahtumassa hanke loi yhteyksiä mm. Porin Yrittäjien kanssa. Yhteistyötä on myöhemmin tehty mm. tapahtumaviestintään liittyen. Elinar toimii IBM:n toteutuskumppanina ja on tehnyt useita sovelluksia hyödyntäen IBM Watson-tekoälyä. Elinar esitteli toimintaansa hankkeen seminaarissa (11/2016). Sunsää hyödyntää paikkatietopohjaista sääennustetietoa mainosviestien asetteluun ja ohjaukseen. Yritys on tehnyt toteutuksia myös retkeilyyn ja vanhusten viriketoimintaan liittyen. Hanke sai sivustolleen case-kuvauksen (9/2016) ja yritys oli mukana hankkeen seminaarissa (11/2016). IGDA toimii Satakunnan pelialan osaajien verkostona ja järjestää tapahtumia ja kokoontumisia säännöllisesti ja hanke esittäytyi verkostolle. Porin yliopistokeskuksen

vuosittain järjestämää Tiedeareena-tapahtumaa hyödynnettiin (2016-2018) olemalla paikalla verkostoitumassa ja kutsumalla verkoston jäseniä tapahtumaan ja tapaamisiin. Tampereella vuosittain järjestettävä Alihankinta tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tavata suomalaisia ja kansainvälisiäkin toimijoita useilta eri toimialoilta. Hanke esittäytyi vuoden 2016 tapahtumassa TTY:n järjestämällä esittelypisteellä ja keskusteli näytteilleasettajien kanssa (mm. DL Software, Collapick, Luvata, Opteam, Hallaworks, JL-Soft, RCP Software, Brand ID, Kankaanpää Works). Yhteistyötä avattiin myös TTY:n Edutechin ja yritysverkoston viestinnän suuntiin. Paikallisesti toimivan Bepop business boost tapahtuman tarjolla olleet ilmaiset 5 minuutin puheenvuorot ja käyntikorttiarpajaiset ovat yrityksille edullinen tapa esittäytyä ja luoda verkostoja. Hanke esittäytyi tapahtuman ohessa muutamille toimijoille (mm. HR Sata ja Suomen tietoliikenne). Lokakuu 2016 Porin Yrittäjät järjestää paikallisia säännöllisiä aamukokoontumisia, ja sellaisen yhteydessä hankekin pääsi esittäytymään kuulijoille ja verkostoitumaan (mm. Satakunnan Yrittäjien Digibusiness hanke ja mainostoimisto Twist) ja sai jatkokutsun yhteisön seuraavaan kokoukseen. IBM Business Connect tapahtumassa hanke pääsi tutustumaan IBM:n tarjontaan. Porin yliopistokeskuksen UCPori Klubin järjestämät teemabrunssit tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua ja tuoda esiin omia hankkeita. Vuoden 2016 tilaisuudessa hanke verkostoitui toisten hankkeiden kanssa (mm. Pohjois-Satakunnan kehityskeskuksen ja Karhuseutu) ja hanke keskusteli Luvatan edustajan kanssa yhteistyöstä. Uutena tapaamiskohteena esiin tuli Kasvukausiverkosto. Hankkeen seuraavassa tapaamisessa Satakunnan Digibusiness-hankkeen edustajan kanssa pohdittiin yhteisiä alueella vaikuttavia muutosvastarinnan elementtejä sekä viestintä- ja tapahtumayhteistyötä. Marraskuu 2016 Porin yrittäjien ja Prizztechin järjestämässä tilaisuudessa kuultiin Prizztechin meneillä olevista hankkeista mm. teollisuuden ja LNG-kaasuverkon osalta, Living Lab-testiympäristöstä ja verkostoista (esim. Satakunta Business Campus). Ulvilassa on järjestetty Automaatioyritysten aamukahvit tapahtumia, joissa yritykset ja muut toimijat (hanke mukaan lukien) pääsivät esittäytymään yhteisölle. Esitykset ovat avanneet uusia ideoita siitä, mihin kohteisiin data-analytiikkaa voitaisiin tarjota. Tilaisuuden myötä hanke verkostoitu uusien yritysten (kuten JDA Software ja Arrow Electronics) kanssa. Yhteistyökuvioita syntyi myös SAMKin automaation tutkimusryhmän kanssa. VT2 Pori-Helsinki yhteysvälin sidosryhmätilaisuus Huittisissa antoi mahdollisuuden esitellä data-analytiikan käyttöön tarvittavaa digitalisaatiota ja hankkeen sivustoa kiinnostuneilla sekä keskustella paikkatiedon hyödyntämisestä. Verkostoitumisen osalta näkökulmia syntyi sähköisen saavutettavuuden ja siinä tarvittavien yhteystietojen hyvistä ja huonoista puolista ja siitä että senioriosallistujille voisi olla hieman erilainen tapahtuma kuin nuorille. Uusia yhteyksiä syntyi mm. Forssan seudun kehittämiskeskuksen ja Satakunnan Liikenteen suuntiin. Hankkeen ensimmäinen yleisseminaari järjestettiin Raumalla yhdessä ajatar-hankkeen kanssa. Puhujat edustivat Rauman Yrittäjiä, IonSignia, Sunsäätä, Elinaria ja Rolls-Roycea. Työpajaosuudessa käsiteltiin data-analytiikan kyvykkyyttä ja sen testaamista. Verkostoitumista tapahtui ainakin Lounaistiedon, Rauman TTY/IHA-ryhmän kanssa sekä Kasvukausiverkoston edustajan kanssa. (Data-analytiikan osaamiskeskittymä, Datatiede - Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla, 2016) IonSign toimittaa verkon yli etäluettavia mittausantureita analytiikkaa käyttäville yhteistyökumppaneilleen ja heidän kanssa yhteyksiä avattiin Enersizen suuntaan. Kasvukausi 28

verkosto (myöhemmin Growing Your Business) toteutti 2016-2018 useita tapahtumia Porissa ja hanke sai esittäytymiseen liittyvän puheenvuoron vuoden 2017 tapahtumassa. Muissa GYPin tapahtumissa hanke on päässyt verkostoitumaan tapahtumassa paikalla olleiden toimijoiden (mm. Satakunnan kauppakamari, Satakunnan turvapalvelut) kanssa. Yhteistyötä on tehty myös tapahtumaviestinnän suhteen ja uusia ideoita on syntynyt esimerkiksi yritysten esittäytymissivun luomisen osalta (4/2017). Joulukuu 2016 Hankkeen ensimmäinen yritysvierailu tehtiin Rolls-Roycen Rauman toimipisteeseen. Puolipäiväisen tapaamisen yhteydessä hankkeen tiimi pääsi esittäytymään ja kuulemaan Rolls-Roycen mittaavan kunnonvalvonnan (CMS) toiminnasta sekä Suomeen suunnitellusta autonomian ekosysteemistä. Hanke on osallistunut (2016-2018) Satakuntaliiton Porin yliopistokeskuksessa järjestämiin Satakunnan talous -katsauksiin ja tapaamisten myötä on saatu puhujia hankkeen seminaareihin (liikenne- ja teollisuus- ja koulutusteemat 2018). Talouskatsausten ohessa on myös päästy kuulemaan alueen toimijoiden näkemyksiä ja tarpeita toiminnan kehittämisestä. Raumalta käsin toimiva Riffid toteuttaa langattomalla RFID-tekniikalla luettavia dataratkaisuja ja hanke sai raaka-aineiden kuljetukseen liittyvän case-kuvauksen sivustolleen (6/2017) ja siinä hyödynnettiin yhteistyötä (jo päättyneen) Green ICT-hankeen kanssa. Tammikuu 2017 Osallistuminen MIKÄ DATA-hankeen aloituspalaveriin avasi kanavia maanviljelyn ja metsähoidon alueen kehitystarpeisiin. Tapahtuman yhteydessä hanke kontaktoi SoilScoutin edustajaa ja hänen tapahtumassa olleen esityksen pohjalta saatiin myöhemmin case-kuvaus sivustolle (8/2017). Hankkeen seuraavan yritysvierailun kohteena oli AlmaManu, joka toteuttaa noin kahden miljoonan painotuotteen päivittäisen jakelun Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Tuotteet koostuvat esimerkiksi AlmaMedian tuottamista päivittäis- ja aikakausilehdistä sekä osoitteellisista tuotteista kuten kirjeistä. Apuna käytössä on jakoreittien suunnitteluohjelmisto, jolla asiakaspisteet (postilaatikot) voidaan järjestellä jakopiireihin erilaisiin tilanteisiin soveltuen. Yritys on kiinnostunut löytämään työkuorman tasaamiseen liittyviä ratkaisuja. Robocoast hankkeen järjestämän IBM Robocoast Dayn kautta hanke pääsi kontaktoimaan IBM:n edustajia ja käynnistämään ensimmäisen workshopin suunnittelua. Tapahtuman yhteydessä hanke kontaktoi myös mm. Headain ja VMP-interiorin kanssa. Helmikuu 2017 Hanke pääsi yritysvierailulle Porin Linjoille, joka operoi Porin ja Ulvilan seudun joukkoliikennettä noin 50 linja-auton voimin. Porin Linjoilla on käytössään GPS-seurannan kautta syntyvää reittipistedataa. Asiakasreittien suunnitteluun on käytössä KIHO-järjestelmä. Yritys on kiinnostunut löytämään ratkaisuja kapasiteettihuippuihin sekä mobiililippuihin ja reaaliaikaisen asiakastiedon tuottamiseen. Samassa kuussa vierailtiin myös Visma Passelilla. Yritys on tuottanut uuden ajanvaraussovelluksen pilveen. Sovellus mahdollistaa asiakasrekisterin ja yhteystiedot asiakkaan tekemää markkinointia varten. Sovelluksesta voi ladata dataa myös omiin analysointitarpeisiin. Hanke kävi myös Valmet Automotiven järjestämillä pestuumarkkinoilla ajatuksena luoda yhteyksiä teollisuuden toimijoihin liittyen.. 29

30 Maaliskuu 2017 Hanke sai tapaamisen raumalaisen VMP-interiorin edustajan kanssa Porin yliopistokeskukseen. Yritys tuo Suomeen tanskalaista robotti-kuljetusalustaa ja mobiilirobotti on apteekki- ja lääketilojen suunnitteluun erikoistuneelle yritykselle uusi pilotointialue. Yritys on kiinnostunut yhteistyöhankkeista esimerkiksi kuljettimen ja hissin kommunikointiratkaisujen kehittämiseen liittyen. Laitteen ROS-pohjainen järjestelmä on samantapainen kuin TTY:n Open CRP/AutoRobo hankkeissa käytetyssä robotissa. Hankkeen seuraava yritystapaaminen oli Roima Intelligencen (entinen Modultek) kanssa. Yritys toimii pääasiassa teknologia- ja elintarviketeollisuuden asiakkaiden parissa ja toteuttaa erilaisia tuotannon- ja toiminnanohjausjärjestelmiä. Roiman muilla toimipisteillä on toteutettu mm. konenäkösovellus puutavaran lajitteluun. Tapaamisen myötä saatiin yhteystietoja Satakunnan kauppakamarin suuntaan sekä ajatuksia uudistuvasta teollisuudesta tulevalle seminaarille. Maaliskuussa pidetyn automaatioyritysten tilaisuuden jatkoksi hanke sai yritystapaamisen Festumin edustajan kanssa. Festum on toteuttanut useita ohjelmistorobotiikan ratkaisuja yrityksille ja julkishallinnolle. Yritys on kiinnostunut hankeyhteistyöstä isännöinnin ja taloyhtiöiden huollon ja korjauksen ennakointia toteuttaviin ratkaisuihin liittyen. Hanke osallistui myös Turussa järjestettävään Open Data Afterwork tapahtumaan. Varsinaista tapahtumaa edelsi tapaaminen Lounaistiedon toimistolla ja hanke esittäytyi paikallaolijoille. Tapahtumassa tutustuttiin mm. teiden huoltoon liittyviin huoltotoimiin ja niihin liittyviin datatarpeisiin ja keskusteltiin esimerkiksi sosiaalisen median ja pörssin välisestä vaikutuksesta. Myös joukkoliikenteen asiakasvirtojen seuranta herätti paljon keskustelua. Tapahtuman yhteydessä hanke sai myös vierailijablogikirjoituksen Databusiness sivustolle (Harjamäki, 2017). Huhtikuu 2017 Hankkeen ensimmäinen teemakohtainen seminaari järjestettiin Porissa. Teemana oli terveydenhuolto ja hyvinvointi. Puhujien osalta edustettuina olivat Sitra, IBM Healthcare, Vivago, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja BeAn Solutions. Seminaarin työpajaosuudessa käsiteltiin terveystiedon data-analytiikan osaajien koulutusohjelman sisältösuunnittelua ja testattiin Vivagon hyvinvointirannekkeita. (Data-analytiikan osaamiskeskittymä, Datatiede - Tulevaisuuden terveydenhuolto ja hyvinvointi dataanalytiikalla, 2017) Toukokuu 2017 Hankkeen seuraava yritystapaaminen oli Aline Creative Technology Studion kanssa. Tavattaessa yritys oli reilun vuoden ikäinen suunnittelutoimisto, joka on toteuttanut mm mobiilisovelluksen Porin Linjoille ja suunnittelee digitaalisuutta hyödyntäviä ratkaisuja kivijalkaliikkeen tarpeisiin. Hanke sai tapaamisen myös 2M- IT:n kanssa (aiemmin Medbit). 2M-IT tuottaa ICT-ratkaisuja useiden sairaanhoitopiirien tarpeisiin ja tapaamisessa käsiteltiin mm. tietoaltaisiin liittyviä näkökulmia sekä data-analyytikon koulutukseen liittyvistä asioista.

31 Heinäkuu 2017 Robottirannikon (aiemmin lounaisrannikon) automaatiomessut tarjosivat hankkeelle jälleen tilaisuuden esitellä data-analytiikka ja sen tuomia mahdollisuuksia tapahtuman yleisölle sekä verkostoitua Satakunnan alueen toimijoiden kanssa. Yhteyksiä avattiin mm. Satmaticin, Ahshellin, Sataservicen ja Precondin kanssa. Hanke näkyi myös TTY:n esittelypisteellä muiden hankkeiden (mm. Automo, OpenCRP ja VEKOLI) kanssa tehdyssä yhteisesityksessä. Elokuu 2017 Startup Sauna tapahtuma tarjosi hankkeelle hyviä näkökulmia verkostoitumiseen liittyvän työn kehittämiseksi ja alkavan yrityksen sijoittaja-haasteiden ymmärtämiseksi. Uusia yhteyksiä avattiin mm. Hubblen, Nopian ja Leafhillin kanssa. Tapahtuman isäntänä toimineen Prizztechin edustajan kanssa keskustelua käytiin viestintäyhteistyöstä ja potentiaalisista kontaktoitavista kohteista. Syyskuu 2017 Vuoden 2017 Tiedeareenan yhteydessä hanke järjesti tapaamisen Sataservicen edustajan kanssa. Yli 350 henkilöä työllistävä yritys tarjoaa kokonaiskunnossapidon palveluja usean Suomessa olevan toimistonsa kautta. Yritys on kiinnostunut kappaleiden tartuntaa ohjaavan konenäön hyödyntämisestä sekä lavausrobotin liikkeiden optimoinnista. Yrityksen haasteena on usein asiakkaiden omistamien robottien ohjelmiston monipuolisuus ja robottien suunnitteluun ja ohjelmointiin tarvittavan osaavan henkilöstön löytäminen. Tiedeareena -tilaisuuden luennossa puhunut Headain edustaja esitteli yrityksen älypolku-casea ja siitä saatiin nopean keskustelun jälkeen myös case-kuvaus hankkeen sivustolle. Lokakuu 2017 Syksyn Automaatioyritysten aamukahvit tapahtumassa kuultiin mm. Tieken näkökulma digitalisaatioon ja ELYn tilannekatsaus Satakunnan alueen työvoimatarpeen selvityksestä. Tilaisuudessa esittäytyivät myös Ficolo ja Robotmation. Ficolo tarjoaa pilviratkaisua, joka yhdistää dataa keräävät koneet ja analytiikan palveluksi. Yrityksen edustajan kanssa käynnistettiin keskustelu, jossa selvitettiin mahdollisuus saada yritys esittelemään Amazonia tai Azurea hankkeen tapahtumaan sekä case-kuvausta yrityksen pilvipalvelujen hallinnointiin liittyvästä analytiikasta. Robotmation tarjoaa linjastoa laitteita ja ohjelmistoa ja auttaa asiakasta löytämään todellisen robotiikan tarpeensa. Yrityksen haasteena on saada toimintansa yhteensopivaksi ulkomaalaisten laitetoimittajien kanssa. Edustajan kanssa keskusteltiin useista eri yrityksen tuottamista ratkaisuista ja merkittävästä kasvihuoneen automatisointiprojektista ja mahdollisuudesta saada case-kuvaus hankkeen sivustolle. Marraskuu 2017 SAMKissa järjestetty DIGIavaimia hyvinvointiin Satakunnasta tilaisuus esitteli hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmän toimintaa ja yhteistyökumppaneita. Hanke kontaktoi mm. Meditaksen kanssa ja keskusteli Prizztechin edustajan kanssa mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä erilaisten pilottien ja demojen yhteydessä. Hankkeen seuraava yritystapaaminen oli Kumppanian kanssa. Yritys on mainostoimisto ja toteut-

taa viestintäpalveluja. Lisäksi yritys on mukana terveydenhuoltoalan törmäytystapahtumissa ja heillä on valmis konsepti tai tuotteistus innovaatiosetelien käyttämiseen. Yhteistyökuvioita suunniteltiin niin innovaatiosetelien käyttämisestä kuin viestintäyhteistyöstä. Joulukuu 2017 Hankkeen ensimmäinen matching-tyyppinen työpaja järjestettiin IBM Cloud palvelun teemasta ja siinä osallistujat pääsivät IBM:n edustajien johdolla luomaan omia IBM Watson sovelluksia. Tapahtuman yhteydessä markkinoitiin myös hankkeen hyödyntämiskyselyä hyvällä tuloksella (katso kuva 2). Tapahtuma oli loppuun myyty ja sen kautta saatiin useita uusia henkilöitä mukaan hankkeen yhteystietoihin ja verkostoon. Osallistujilla oli mahdollisuus verkostoitua IBM:n edustajien ja muiden tapahtumaan osallistuneiden kanssa. (Data-analytiikan osaamiskeskittymä, Datatiede - IBM Cloud hands-on workshop Porissa, 2017) Tammikuu 2018 Hanke osallistui Miten menestyä Kiinan markkinoilla seminaariin. Tapahtuma tarjosi mielenkiintoista tietoa Kiinan markkinoiden mahdollisuuksista sekä Robocoastin EU:n innovaatiohubeista. Hanke kontaktoi tapahtumassa puhumassa ollutta Risutecin edustajaa. Yritys kehittää järjestelmiä koneelliseen metsänhoitoon ja hyödyntää digitaalista paikkatietoa taimien istuttamisessa. Suomen markkinoiden kapeudesta johtuen yritys vie tuotteita ulkomaille. Yritys on kiinnostunut data-analytiikan hyödyntämisestä taimienhoidon jatkokäsittelyssä. Hanke järjesti liikenteen teeman seminaarin Porissa. Puhujien osalta edustettuina olivat Satakunnan Osuuskauppa, DB Schenker, VR Transpoint, Porin kaupunki (kaupunkisuunnittelu), Porin Linjat, Satakuntaliitto (liikennesuunnittelu) ja TTY:n Liikenteen tutkimuskeskus (VERNE). Seminaarin työpajaosuudessa käsiteltiin tulevaisuuden logistiikkakeskusta ja joukkoliikenteen toimintojen kehittämistä (osaamiskeskittymä, Datatiede - Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla, 2018) (osaamiskeskittymä, Datatiede - Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla, 2018). Maaliskuu 2018 Hanke esittäytyi LOGY Satakunnan edustajille ja tutustui samalla DB Schenkerin Porin uuteen kuljetusterminaaliin. Logistiikka-alan toimijat olivat kiinnostuneita hankkeesta ja sen sivustosta. Hankkeen ja kyselyn osalta tiedusteltiin vastaavista hankkeista muualla Suomessa ja mahdollisen vertailutiedon saatavuutta. DB Schenker hyödyntää kuljetusterminaalissa QR-koodeja ja mobiililaitteita kirjatessaan tavaraeriä sisään ja ulos. Esittelyn perusteella syntyi mielikuva, että tavaravirtojen seurantaan liittyvää dataa voitaisiin varmasti käyttää nykyistä laajemminkin. Vierailun yhteydessä käydyssä keskustelussa Leafhill Solutionsin edustaja kertoi yrityksen 4PL-palveluista ja keskustelun aikana esiin nousi muutamia uusia konktatointikohteita. Hanke osallistui Tekoäly liiketoiminnan moottorina seminaariin Porissa. Seminaarissa kuultiin Porin kaupungin tekoälyhankkeesta ja siitä, miten yritykset voisivat hyödyntää tekoälyä sähköpostien ajastajana ja myynti- tai esittelytyön avustajana. Mukana olivat myös Headai ja Elinar ja he esittelivät uusimpia ratkaisujaan. 32

33 Huhtikuu 2018 Kevään 2018 UCPori Klubin teemabrunssin tilaisuudessa hanke julkaisi data-analytiikan selvityksen ja esitteli oman verkostonsa toimintaa (osaamiskeskittymä, Datatiede - Selvitys, 2018) (osaamiskeskittymä, Datatiede - Selvitys, 2018). Hanke osallistui Älynvoimalla eteenpäin iltapäivään Kankaanpäässä, jossa Risto Linturi kertoi tulossa olevasta Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037 julkaisusta ja paikallisista toimijoista koostunut paneeli pohti Kankaanpään seudun kannalta tärkeitä asioita mm. robottikokeilun, AR (Augmented Reality):n sekä 3D-tulostimen käytöstä. Hanke esittäytyi Linturille sekä tapahtuman järjestäneen Pohjois-Satakunnan seutuverkko (PSSV) hankkeen vetäjille ja alustavasti suunniteltiin hankkeen esittäytymistä PSSV:n seuraavassa tapahtumassa. Kevään Automaatioyritysten aamukahvit tapahtumassa kuultiin tilannetietoa Kiina-yhteistyöstä ja kuultiin esityksiä automaation tietoturvasta, Karhuseudun Leader-yritystuista, Robocoast Rekrystä, Fuusiolabsin AR-älylaseista, ja Futuricen MOMO-robotista sekä TEUVO-hankkeesta. Hanke oli paikalla Satakunnan Yrittäjien juhlaseminaarissa Raumalla ja tapasi verkostoon liittyneitä toimijoita ja loi uusia yhteyksiä. Seminaarin pääpuhujana ollut Christina Andersson kertoi yhteiskuntaa kohtaavista muutoksista joihin yrittäjien pitäisi myös valmistautua. Hän johti myös paneelikeskustelua, jossa pohdittiin tulevaisuuden toimia yrittäjille. Hanke järjesti toisen matching-tyyppisen työpajan Google Cloud palvelun teemasta. Osallistujat kuulivat Googlen edustajan esittelyn Google pilvipalveluista ja paikallisen Koivu Solutionsin johdolla osallistujat loivat omia harjoituksia pilveen. Osallistujilla oli mahdollisuus myös verkostoitua muiden osallistujien kanssa (osaamiskeskittymä, Datatiede - Google Cloud Platform hands-on workshop Porissa, 2018) (osaamiskeskittymä, Datatiede - Google Cloud Platform hands-on workshop Porissa, 2018). Toukokuu 2018 Hanke esittäytyi Kankaanpään seudun yrityksille pidetyssä Yritysten aamukahvitilaisuudessa Kankaanpäässä. Esitys perustui Linturin julkaisuissa esiin nostamiin kehityskohteisiin. Tilaisuuden yhteydessä syntyi monta uutta kontaktia ja keskustelussa avattiin yhteyksiä SAMKin Kivijalka kuntoon hankkeen suuntaan (osaamiskeskittymä, Datatiede - Älynvoimaa data-analytiikasta Kankaanpäässä, 2018) (osaamiskeskittymä, Datatiede - Älynvoimaa data-analytiikasta Kankaanpäässä, 2018). Hanke osallistui TIEKEn järjestämään Suomi tekoälyn paalupaikalla seminaarisarjaan Porissa. Tieken esittelyn ja Suomen tekoälyohjelman pääsihteerinä toimivan Jussi Niemelän esitysten lisäksi kuultiin Tekoälykäs Pori- hankkeen kuulumisia sekä alueen yritysten Cimcorpin, Headain ja Elinarin esityksiä. Hanke kontaktoi Cimcorpin, Sataedun ja Tacticin edustajien kanssa ja tuli mainituksi seminaarin lopussa esimerkkinä signaalinkäsittelyn ja koneoppimisen asioiden edistäjänä. Hanke osallistui HYVÄKSI-hankkeen loppuseminaariin. Pääpuhujana toimineen Cristina Anderssonin lisäksi puheenvuoron pitivät useat hankkeeseen osallistuneet yritykset. Hanke esittäytyi ja kontaktoi mm. Glucostratuksen, Peili Visionin, Meditaksen ja Viasecin kanssa. Hankkeen seuraava yritystapaaminen oli Profit Softwaren kanssa. Yritysoston myötä yrityksen tarjonta laajentui vakuutustenhallintajärjestelmistä erilaisiin raportointiratkaisuihin (mm. kuntarahoitus, hoitoketjut, jätevesipumppaamot, lainahaku ja joukkovelkakirjat) ja näistä saatiin myöhemmin hankkeen sivulle uusi case-kuvaus. Hanke osallistui Tampere3 keinoälyseminaariin, jossa oli puhujina aikaisemmista tapahtumista tuttuja IBM:n edustajia. IBM:n osalta esiteltiin Watsonin puheen ja kuvantunnistusta ja kerrottiin terveysdatan käsittelystä sekä

erilaisista terveysalan esimerkeistä, joissa tekoälyä voidaan hyödyntää. Seminaarissa esiteltiin myös IBM:n yhteistyötä yliopistojen kanssa. Kesäkuu 2018 Hanke järjesti teollisuuden teeman seminaarin Porissa. Puhujien osalta edustettuina olivat Satakuntaliitto, Valmet Technologies, Cimcorp, Rolls-Royce, Satakunnan ammattikorkeakoulu, TTY:n Seinäjoen MEI-yksikkö (Mechanical Engineering and Industrial Systems) ja Arrow Electronics. Seminaarin työpajaosuudessa käsiteltiin teollisuuden toimintojen kehittämistä data-analytiikalla ja tutustuttiin Fuusio Labsin johdolla älylasien käyttöön teollisuusympäristössä. Näiden lisäksi SAMK esitteli VR-lasien toimintaa teollisuusympäristössä. (osaamiskeskittymä, Datatiede - Tulevaisuuden tuotanto ja valmistus dataanalytiikalla, 2018) (osaamiskeskittymä, Datatiede - Tulevaisuuden tuotanto ja valmistus data-analytiikalla, 2018) Hanke osallistui MatchINDUSTRY 2018 tapahtumaan. Kaksipäiväisessä tapahtumassa kuultiin mm. työvoiman liisauksesta ja laivaustoiminnan kehitysnäkymistä. Pitching-osuudessa esittäytyi joukko yrityksiä. Tapahtumapäivien yhteydessä hanke esittäytyi ja kontaktoi mm. Interactionin, Secappin, Pointrin, Allstars Engineer Groupin, Microextin, Soforin, Enersensen, Port of Porin, ja Promeco Groupin edustajien kanssa. Elokuu 2018 Hankkeen seuraava tapaaminen oli IHMEC-hankkeen edustajan kanssa. IHMEC toteuttaa kansainvälistä hygienian osaamisen vientihanketta ja tapaamisessa keskusteltiin data-analytiikan käyttämisestä eri vientikohteiden datojen analysoinnissa ja yhteistyön eri muodoista sekä mahdollisista yhteishanketoiminnoista. Syyskuu 2018 Hanke osallistui Hubblen järjestämään Playing lean iltaan, jossa tutustuttiin Lean Startup toimintaan pelilaudan muodossa. Hubble on ohjelmistoyritys ja kehittää mm. Enersizen pilvipalveluihin ja IoT:hen perustuvaa järjestelmää. Hanke järjesti kolmannen matching-tyyppisen työpajan Amazon Web Servicen palveluista yhdessä AWS User Group Finlandin kanssa. Osallistujat kuulivat AWS:n ja Cybercomin edustajien pitämät esittelyt Amazon Web Servicestä sekä esitykset sen hyödyntämisestä Porin kaupungin tietohallinnon Datalake hankkeessa. Dyme Solutions esitteli AWS-sovelluksen tuottamisen livenä tapahtumassa. Osallistujilla oli mahdollisuus myös verkostoitua muiden osallistujien kanssa. (Dataanalytiikan osaamiskeskittymä, Datatiede - Match Amazon Web Services, 2018) Hanke osallistui Nordic Business Forumin etäesitykseen Porissa. Tapahtuman yhteydessä hanke verkostoitui M2-IT:n (aiemmin Medbit), Porin kaupungin elinkeinoyksikön ja OP Länsi-Suomen edustajien kanssa. Hanke osallistu myös Tiedeareena 2018 tapahtuman tekoälyä käsittelevään paneelikeskustelu tilaisuuteen ja tarjosi päivän tapahtumien oheen jälleen tapaamismahdollisuutta nykyisen verkoston jäsenille. Paneelikeskustelun yhteydessä hanke verkostoitui Vatajankosken sähkön edustajan kanssa. Lokakuu 2018 Hankkeen seuraavassa yritystapaamisessa oli Vatajankosken Sähkö. Yritys on tunnistanut tarpeen uusiutua ja löytää ratkaisuja nykyistä kustannustehokkaampaan ja monipuolisempaan tapaan toimittaa sähköä ja 34

kaukolämpöä. Esimerkiksi kaukolämpöä voidaan tuottaa kohdekohtaisten kulutusmallien ja sääennusteiden avulla entistä tarkemmin tarvetta vastaava määrä. Marraskuu 2018 Hanke järjesti koulutuksen teeman seminaarin Porissa. Puhujien osalta edustettuina olivat Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Sataedu, WinNova, TUT Game Lab, TTY Porin VEKOLI-hanke. Seminaarin näyttelyosuudessa tutustuttiin matikkapeliin, MOOC-kursseihin, Headain tekoälysovellukseen sekä AutoRobo-hankkeen ROS-testilaitteeseen. (Data-analytiikan osaamiskeskittymä, Datatiede - Tulevaisuuden koulutus ja opetus data-analytiikalla, 2018) Syksyn Automaatioyritysten aamukahvit tapahtumassa kuultiin tilannetietoa ja kokemuksia (Lapela) Kiina-yhteistyöstä ja kuultiin esityksiä ELY-keskuksen team Finlandista, Allied ICT Finland hankkeesta sekä VTT:n L4MS-hankkeesta. Hanke verkostoitu molempien hankkeiden kanssa. Hanke osallistui MeWeT-älykodin avajaistapahtumaan ja sen workshop-keskusteluun Ulvilassa. Tapahtumassa oli BSR (Baltic Sea Region) hankkeen seminaariesityksiä Euroopan ikääntyvän väestön auttamistarpeista sekä esittelyjä erilaisista älykodin apulaitteista. hanke verkostoitui BSR-hankkeen ja ISKU Healthin kanssa. 3.3 Yhteenveto tapaamisista Tapaamisia ja yhteydenottoja toteutui lähes koko hankkeen toiminta-ajan aikana. Jokainen uusi tapahtuma toi uusia yhteystietoja ja uusien yhteyksien löytyminen auttoi osaltaan seuraavien tapahtuminen suunnittelua ja markkinointia. Verkosto(je)n ja yleensä yhteyksien luominen on aikaa vievää toimintaa. Vain osa yhteydenotoista päätyy varsinaisen verkoston jäsenyyteen. Siirtymässä voi vierähtää aika pitkä aika, kun kohde pohtii jäseneksi liittymistä. Satakunnan tapahtumatarjonta on runsas. Hankkeella on ollut lähes jokaiselle kuukaudelle jokin tapahtuma verkostoitumista varten. Tapahtumat ovat tarjonneet hankkeen kannalta hyödyllisiä aiheita ja näkökulmia. Tapahtumiin osallistuvat ovat olleet yleensä hyviä potentiaalisia kohteita myös data-analytiikan verkostolle. Tavatut henkilöt ovat suhtautuneet pääsiassa positiivisesti data-analytiikan aihetta kohtaan. Datan ja yleensä digitalisoinnin osalta tilanne on vaihdellut paljon eri tavattujen kesken. Osassa yrityksiä data-analytiikalla on jo merkittävä rooli. Sitä ei aina näytetä ulospäin ja yritykset jäävät helposti huomaamatta aihetta käsiteltäessä. Tällaisia yrityksiä ovat mm. Porin Linjat ja Alma Manu. Yleisesti suuri osa automaatioalan yrityksistä vaikuttaa pitävän mahdollisen datan ja analytiikan käytön taka-alalla, vaikka erilaiset robotit ja tuotantotoimet tuottavat varmasti valtavat määrät dataa. Tapahtumien sisältöjen perusteella Data-analytiikan kärjen Satakunnassa muodostavat tällä hetkellä Headai ja Elinar. Headain käsitekarttoihin ja Elinarin IBM Watsoniin pohjautuvia tekoälysovelluksia on käytetty jo monissa ratkaisuissa. Toisaalta Rolls-Roycen aluksien käyttöön liittyvä data ja sen hankkiminen ovat omaa luokkaansa. Pitkälle kehittynyt, mutta paljolti manuaalisesti tehty analytiikka mahdollistaa laitteiden ennakoivan huollon sekä laadukkaan käytön. Kaupan alalla Satakunnan Osuuskaupalla on monipuolinen kokonaisuus tavaravirtojen ohjaukseen ja tuotteiden kysynnän ennakointiin. Enersize on hyvä esimerkki kasvavasta vientiyrityksestä, joka toteuttaa teollisuuden energiankäytön optimointia datan avulla ja kumppanina toimiva IonSign tuottaa kohteisiin datan keräämiseen liittyviä ratkaisuja. Potentiaalisia 35

data-analytiikan käytön lisääjiä (tai käyttökohteita) ovat esimerkiksi Cimcorp, Valmet, 2M-IT, Sataservice, Fuusio Labs, Profit Software, Dyme Solutions sekä Risutec. Julkisen puolen osalta tilanteen arviointi ulkoapäin on hankalaa. Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiirillä on epäilemättä käytössään valtavasti dataa. Heillä on myös oma analytiikkapalvelu, mutta datan ja palvelujen käytöstä ei ole saatavilla viitemateriaalia. Porin perusturvan yhdessä Vivagon kanssa käyttämät hyvinvointirannekkeet tarjoavat paljon potentiaalisia hyödyntämistapoja. Porin kaupunki tähtää tekoälyn hyödyntämiseen tulevaisuudessa ja on jo investoinut oman AWS-datajärven tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Satakunnan kehityksen tukena toimii monia organisaatioita. Prizztechin Rococoast, SAMK ja TTY Porin yksikkö muodostavat vahvan kolmikon data-analytiikan aiheesta kiinnostuvien tueksi. Hankkeet (kuten tämänkin raportin tuottanut) ja pilotit tarjoavat alueen yrityksille ja organisaatioille mahdollisuuksia tutustua uusiin asioihin ja kokeilla niitä ilman suurta riskiä. Eri tapahtumissa tapahtuva näkökulmien ja ajastusten törmäyttäminen on edullinen keino luoda uusia ajatuksia ja ratkaisuja. Yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijat antavat yrityksille mahdollisuuden saada osaajia myös tulevaisuuden haasteisiin. 36

37 LÄHDELUETTELO Data-analytiikan osaamiskeskittymä. (23. 11 2016). Datatiede - Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla. Haettu 13. 11 2018 osoitteesta Datatiede.fi: http://www.datatiede.fi/tapahtumat/seminaariraumalla/ Data-analytiikan osaamiskeskittymä. (14. 12 2017). Datatiede - IBM Cloud hands-on workshop Porissa. Haettu 13. 11 2018 osoitteesta Datatiede.fi: http://www.datatiede.fi/tapahtumat/ibm-hands-onworkshop-2017/ Data-analytiikan osaamiskeskittymä. (11. 4 2017). Datatiede - Tulevaisuuden terveydenhuolto ja hyvinvointi data-analytiikalla. Haettu 13. 11 2018 osoitteesta Datatiede.fi: http://www.datatiede.fi/tapahtumat/terveys2017/ Data-analytiikan osaamiskeskittymä. (26. 9 2018). Datatiede - Match Amazon Web Services. Haettu 13. 11 2018 osoitteesta Datatiede.fi: http://www.datatiede.fi/tapahtumat/aws2018/ Data-analytiikan osaamiskeskittymä. (7. 11 2018). Datatiede - Tulevaisuuden koulutus ja opetus dataanalytiikalla. Haettu 13. 11 2018 osoitteesta Datatiede.fi: http://www.datatiede.fi/tapahtumat/koulutus2018/ Harjamäki, J. (30. 3 2017). DataBusiness.fi - Liiketoimintaan kasvua (avoimen) datan analysoinnilla. Haettu 13. 11 2018 osoitteesta DataBusiness.fi: https://www.databusiness.fi/fi/blogi/liiketoimintaan-kasvuaavoimen-datan-analysoinnilla/ osaamiskeskittymä, D.-a. (25. 4 2018). Datatiede - Google Cloud Platform hands-on workshop Porissa. Haettu 2. 11 2018 osoitteesta Datatiede.fi: http://www.datatiede.fi/tapahtumat/gcp2018/ osaamiskeskittymä, D.-a. (30. 10 2018). Datatiede - Selvitys. Haettu 16. 11 2018 osoitteesta Datatiede.fi: http://www.datatiede.fi/selvitys/ osaamiskeskittymä, D.-a. (31. 1 2018). Datatiede - Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla. Haettu 02. 11 2018 osoitteesta Datatiede.fi: http://www.datatiede.fi/tapahtumat/liikenne2018/ osaamiskeskittymä, D.-a. (6. 7 2018). Datatiede - Tulevaisuuden tuotanto ja valmistus data-analytiikalla. Haettu 13. 11 2018 osoitteesta Datatiede.fi: http://www.datatiede.fi/tapahtumat/teollisuus2018/ osaamiskeskittymä, D.-a. (7. 5 2018). Datatiede - Älynvoimaa data-analytiikasta Kankaanpäässä. Haettu 2. 11 2018 osoitteesta Datatiede.fi: http://www.datatiede.fi/tapahtumat/alynvoimaa-data-analytiikastakankaanpaassa-7-5-2018/ Prizztech. (25. 10 2018). SATAKANTA - Satakunnan yrityshakemisto. Noudettu osoitteesta Satakanta: http://www.satakanta.fi/

Satamittari. (1. 3 2018). Satamittari - Suurimmat yritystyönantajat kunnittain. Haettu 16. 11 2018 osoitteesta Satamittari.fi: http://www.satamittari.fi/suurimmat_yritysty%c3%b6nantajat_kunnittain Tilastokeskus. (2018). Tilastokeskus - Toimialaluokitus 2008. Haettu 16. 11 2018 osoitteesta Tilastokeskus: http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.html Työ- ja elinkeinoministeriö. (25. 10 2018). EURA2014 - Analyyttinen. Noudettu osoitteesta Eura2014: https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=a71342 yliopistokeskus, P. (2017). UCPori Klubi - tiiviimpää elinkeinoelämäyhteistyötä. (Porin yliopistokeskus) Haettu 27. 10 2017 osoitteesta UCPori: https://www.ucpori.fi/klubi 38

39 LIITTEET LIITE 1 Data-analytiikan hyödyntämiskysely