Pormestari Lauri Lyly Kaupunginvaltuuston talousarviokokous KOHTI VALOISAMPIA AIKOJA

Samankaltaiset tiedostot
Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon,

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon,

Tampere suurkaupunki

Mistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kirkkonummen kuntastrategia

Kirkkonummen kuntastrategia

Älykkäitä tekoja Suomelle

PÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Talouden reunaehdot ja vuoden 2018 talousarvion laadinta. Lautakuntaseminaari

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Strategiamme Johdanto

Julkisen sektorin muutos ja suuret kaupungit

Tampereen uuden strategian valmistelutilanne

1 Ylöjärven kaupunki

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Elinvoimainen Ylivieska 2021

PARAS. korkeakoulu opiskelijalle

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Kaupunginvaltuusto

Vaalan kuntastrategia 2030

Tampereen kaupungin talouskatsaus 5/2019. Kaupunginhallitus

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

KAUPUNKISTRATEGIA Ylöjärven kaupunkistrategia

Kuntastrategia

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg

YLÖJÄRVEN KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS Ylöjärven kaupunki

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi näköalojen kaupunki

Työllisyydenhoito kunnassa

Kaupunkilähtöistä kaupunkipolitiikkaa

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh ,

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

YLÖJÄRVEN KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS Ylöjärven kaupunki

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

Kuntatalouden tilannekatsaus

Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh ,

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko. Valmistelijan yhteystiedot Controller Marko Sivonen, puh ,

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Jyväskylän strategiapäivitys. Kaupunginvaltuuston seminaari Kehitysjohtaja Harri Hyvönen

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Kvsto

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Tampereen strategia Valmistelutilanne

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Ristijärven kuntastrategia

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

Suunnittelukehysten perusteet

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

SYDÄMELLÄ JA ELINVOIMALLA

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Tampere - kaupunki raiteillaan. Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, valmistelijat, tiedotusvälineet ja hyvät kaupunkilaiset

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Jyväskylän strategiapäivitys

Suomi kuntarakenteen muutoksen jälkeen? Kunnan asema elinvoiman kehittäjänä

6/26/2017. Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA Investoinnit (1 000 euroa) TA xxx

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Transkriptio:

1 Pormestari Lauri Lyly Kaupunginvaltuuston talousarviokokous 13.11.2017 KOHTI VALOISAMPIA AIKOJA Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, valmistelijat, tiedotusvälineet ja hyvät kaupunkilaiset Tampereen kaupunki on uuden edessä. Kaupungin roolissa ja tehtäväkentässä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Toimintaympäristössä meitä haastaa lähivuosina neljä isoa kokonaisuutta; työllisyyden vahvistamistarve, isojen infrahankkeiden toteuttaminen, talouden tasapainottaminen ja sote- ja maakuntauudistus. Näiden neljän asian yhtäaikainen hoitaminen vaatii tältä valtuustolta ja meiltä kaikilta valtavaa muutosjohtamiskykyä ja edellyttää meitä katsomaan pidemmälle tehdessämme tänään päätöksiä. Vuoteen 2030 ulottuva Tampereen strategia on tänään valtuuston käsiteltävänä ja hyväksyttävänä. Strategia sisältää tärkeitä viestejä Tampereesta ja Tampereen kehittämisen suunnasta. Strategia perustuu vahvaan näkemykseen siitä, että tulevaisuus on kaupunkien. Erityisesti suurten kaupunkien rooli vahvistuu kansallisesti ja kansainvälisesti. Tampere on hyötynyt kaupungistumiskehityksestä monella tapaa ja tavoittelee jatkossa yhä suurempaa kasvua kestävällä ja inhimillisellä tavalla. Tampereen on mahdollista olla vuoteen 2030 mennessä noin 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki, Suomen toinen metropoli. Yhdessä tekemästämme Tampereen strategiasta on haluttu aiempaa selkeästi kunnianhimoisempi. Kunnianhimoisuus näkyy erityisesti vuotta 2030 koskevissa tavoiteltavissa tuloksissa. Ne täydentävät ja konkretisoivat strategian visiota, Tampere - Sinulle paras. Tavoiteltavat tulokset kertovat tekemisen suunnasta ja Tampereen asemoitumisesta. Esimerkiksi 300 000 asukkaan tavoite pyöreänä tasalukuna kertoo sen,

2 että haluamme asemoitua tuon kokoluokan kaupungiksi ja Tampere varautuu kasvamaan nykyistä voimakkaammin. Tämä luonnollisesti edellyttää, että muun muassa koulutustarjontamme, elinkeinotoimintamme ja työllisyyden myönteistä kehittymistä. Hyvinvointi rakentuu kaupungin elinvoimalle. Työ ja yrittäjyys ovat ykkösasia tällä valtuustokaudella, mutta myös pidemmälle tulevaisuuteen. Työllisyyden vahvistaminen on tärkeää paitsi taloudellisesti, mutta ennen kaikkea inhimillisesti. Haluamme huolehtia kaikkien asukkaiden kiinnittymisestä kotikaupunkiinsa ja ylläpitää Tampereen henkeä. Se rakentuu yhdenvertaisuudelle, yhdessä tekemiselle ja sille, että jokainen kokee olevansa merkityksellinen osa yhteisöä. Tämä haastaa myös kaupunkisuunnittelumme. Maankäytön kokonaisprosessimme on oltava toimivaa, kaavoituksemme sujuvaa, rakennuslupamenettelymme tehokasta ja asuntotuotanto kokonaisuudessaan monipuolista. Hiedanrannan kokonaisuus ja Ruotulan golfkentän alueen mahdollinen rakentaminen haastavat meidät ajattelemaan asioita uudella tavalla. Hiedanrannasta syntyy aikanaan älykkään kaupungin malliesimerkki, jonka rakentumista tullaan seuraamaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti suurella mielenkiinnolla. Mikäli Ruotulan osalta selvitykset osoittavat, että golfkentän siirtäminen olisi mahdollista, niin toivon todella, että pystymme luomaan myös sinne jotain uutta ja ainutkertaista. Itse näen, että Kaupin kainalossa Ruotula sopisi mitä mainioimmin puukerrostalorakentamisen mallialueeksi. Kasvuntavoitteessa pysyminen edellyttää myös johdonmukaista etenemistä keskeisten hankkeidemme kuten pikaraitiotien osalta. Seutuhallituksen puitteissa olemme käynnistäneet selvitystyön linjojen jatkumisesta kuntarajojen yli. Oletukseni on, että selvitystyö osoittaa ainakin sen, että naapurikunnistamme erityisesti Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven tulisi edetä omissa ratkaisuissaan ja vaihtoehtojen etsimisessä nopealla aikataululla. Tämä on myös meidän näkökulmasta enemmän kuin suotavaa, naapurin tontille emme nimittäin ole rakentamassa. Ja mekin tarvitsemme näitä tietoja suunnitellessamme omia linjauksia.

3 Tampereen kaupunki tunnetaan rohkeana toimintansa uudistajana. Sote- ja maakuntauudistus on itsenäisen Suomen hallintohistorian suurin reformi, joka muuttaa ydintoimialaamme peruuttamattomasti. Se tuo mukanaan arjen työhömme monia uudistuksia, epävarmuuttakin. Muutos on kaupungin organisaation näkökulmasta ennennäkemätön: Sote- ja maakuntauudistuksen ja sen rinnalla tapahtuvien yhtiöttämisratkaisujen myötä kaupungin työntekijämäärä tulee putoamaan lähivuosien aikana reilusta 14 000:sta henkilötyövuodesta noin 7 000:een. Tulemme muuttumaan mitä suuremmissa määrin kasvatus- ja elinvoimaorganisaatioksi. Tulevissa tehtävissä painottuvat myös vastuu hyvästä elinympäristöstä, kumppanuuksien luomisesta ja osallisuuden tukemisesta. Kaupungin ydintehtävä on edelleen tamperelaisten hyvinvoinnin edistäminen. On selvää, että Tampere isona toimijana on vahva edelläkävijä ja aktiivinen verkostokumppani monipuolisesti eri teemoissa. Kaupungit ovat vahvasti osa kansainvälisiä verkostoja. Tampere haluaa olla yhä merkittävämpi ja tunnetumpi toimija maailmalla. Tunnettuutta haetaan muun muassa huippuosaamisella ja kansainvälisen tason kulttuuri-, tapahtuma- ja urheilutarjonnalla. Tavoitteenamme on nousta vuoteen 2030 mennessä Pohjoismaiden vetovoimaisimmaksi elämyskaupungiksi. Myös Tampereen vetovoimaa opiskelija- ja innovaatiokaupunkina pidetään vahvasti mukana tavoitteissamme. Tampereen strategiaa on tehty perusteellisesti ja osallistaen pormestariohjelmani pohjalta. Tekemiseen ovat osallistuneet myös kaupungin henkilöstö, asukkaat ja sidosryhmät. Laadintatyö on mahdollistanut keskustelun toimintaympäristön isoista haasteista, Tampereen tulevaisuudesta ja myös pormestariohjelmani sisällöistä. Strategian laadinta ja käynnistyvä toteutus ovat tärkeitä yhteisen tekemisen paikkoja Tampereen tulevaisuuden rakentamisessa. Strategia on arvokas dokumentti, mutta sen sisältämiä linjauksia tärkeämpiä ovat ne ajattelussa ja toiminnassa tapahtuvat muutokset, jotka ovat saaneet innoituksensa strategiasta. Niiden avulla teemme yhdessä Tampereesta kaupungin, joka on sinulle paras.

4 Hyvät valtuutetut ja kuulijat, Olemme laatineet vuoden 2018 talousarviota virkistyvässä taloustilanteessa. Suomen talouskasvu on kääntynyt nopeaan nousuun kuluvan vuoden aikana. Hitaan talouskasvun ajat näyttävät jäävän viimein taa. Vaikka talousennusteet arvioivat kasvun olevan tänä vuonna huomattavasta nopeampaa kuin vuonna 2016. Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan kasvun arvioidaan vuonna 2018 asettuvan noin parin prosentin tasolle. Tällä pormestarikaudella Tampereen seudun työllisyys ja sen parantaminen ovat ykkösasioita. Laajapohjainen ja nopea talouden voimistuminen on jo parantanut työllisyyttä alkuvuonna. Tämä on näkynyt Tampereella reippaana työttömyysasteen laskuna. Tampereen työttömyysaste oli syyskuussa 13,7 prosenttia ja oli 4,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työllisyyden vahvistaminen on keskeisin keino kaupungin talouden tasapainon saavuttamiseksi. Työttömyyden vähentäminen on paitsi taloudellisesti myös inhimillisesti äärimmäisen tärkeää. Työttömyyden väheneminen ei kuitenkaan ole vielä pienentänyt kaupungin työmarkkinatuen rahoitusosuutta. Odotamme luottavaisina elokuussa käynnistyneen kymmenen kunnan yhteisen työllisyyskokeilun tuloksia. Työllisyyskokeilulla tavoitellaan tulevana vuonna merkittävää vähennystä työmarkkinatuen rahoitusosuuteen. Lisäksi työllisyyskokeilun avulla etsitään keinoja ja työkaluja työllisyydenhoidon palvelujen tehostamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi. Tätä talousarviota on tehty yhdessä uuden organisaation ja uusien päättäjien kanssa. Valmistelu on pohjautunut kesällä poikkeuksellisen laajalla yksimielisyydellä tehtyyn pormestariohjelmaan, kesällä hyväksyttyyn kehykseen ja lautakuntien esitykseen sekä Tampereen strategiaan. Pormestariohjelmassa tavoitellaan talouden tasapainoa valtuustokauden aikana. Taloudessa on ollut nähtävissä valonpilkahduksia, vaikka talouden tasapainoa ei vielä ensi vuonna saavuteta. Tasapainottamista vauhditetaan laatimalla erillinen talouden tasapainottamisohjelma tulevan talven aikana. Sen työn yhteydessä voimme selvittää ja katsoa talouden näkymiä myös vuoden 2020 eli soten jälkeiseen aikaan.

5 Vuoden 2018 talousarviossa kaupungin nettomenot asettuvat käytännössä yksi yhteen kuluvan vuoden toteutuvien menojen tasolle. Talouden positiivinen vire on alkanut näkyä myös verotulojen suotuisana kehityksenä. Säilytämme ensi vuonna kunnallisveron ja kiinteistöveron ennallaan ja poistamme koiraveron. Palvelutarpeiden voimakas kasvu edellyttää kuitenkin mittavia panostuksia palvelutuotantoon, mikä konkretisoituu erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisten menojen kasvuna. Nimenomaan tämän sektorin osalta talousarvioesitys on erittäin haasteellinen. Talousarviossa vuosikate on 95,3 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 15,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Investointitaso pysyy vahvasti kasvavassa kaupungissa edelleen korkeana. Tulevien vuosien tavoitteena on supistaa olennaisesti vuosikatteen ja nettoinvestointien välistä eroa. Ulkoiset nettoinvestoinnit ovat 203,1 miljoonaa euroa. Uutta lainaa varaudutaan ottamaan 136 miljoonaa euroa ja asukaskohtainen lainamäärä nousee 3 040 euroon. Talonrakennushankkeisiin osoitetaan ensi vuonna 51 miljoonaa euroa ja summa on nousemassa seuraavina vuosina yli 60 milj. euroon. Taloussuunnitelmakaudella varaudutaan panostamaan peruskoulujen ja päiväkotien talonrakennushankkeisiin vuosittain lähes 40 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen perusinvestoinnit ovat 46 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä infrainvestointeja ovat uusien alueiden rakentaminen, Hämeensillan perusparannus sekä raitiotien rakentamiseen liittyvät rinnakkaishankkeet. Kehitysohjelmien investointeja tehdään yhteensä 35 miljoonalla eurolla ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen 23 miljoonalla eurolla. Talousarvioon sisältyy 19,6 miljoonan euron oman pääoman sijoitus Raitiotiehankkeeseen. Vastaavan suuruinen summa on varattu investointien rahoitusosuuksiin, sillä Tampereen Raitiotie Oy toteuttaa hankkeen. Käynnistyvää Kansi ja Areena -hanketta teemme yhteistyössä osakkaiden kanssa toteutussopimuksen mukaisesti. Kaupungin investoinneista puhuttaessa on tärkeää huomata, että kaupungin 203 miljoonan lisäksi konserniyhteisömme investoivat tulevana vuonna yhteensä 194

6 miljoonalla eurolla. Koko konsernia katsottaessa investoinnit ovat siis lähes 400 miljoonaa euroa. Vastaamme tulevaisuuden haasteisiin investoimalla rohkeasti, mutta kestävästi. Näin luomme yhdessä edellytyksiä kasvun jatkumiselle ja sitä kautta myös tulojen kasvattamiselle. Investointien avulla mahdollistamme Tampereen yhä suuremman kasvuvauhdin. Tampereen kaupunki on uuden edessä, sillä kaupungin roolissa ja tehtäväkentässä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Maakunta- ja sote-uudistus haastavat ja muokkaavat toimintaamme. Uudistuksien valmistelut ovat päässeet hyvään vauhtiin, vaikka uudistukset hakevat vielä viimeisiä hiottuja muotojaan. Sote-tehtävien siirto maakuntiin korostaa suurten kaupunkiseutujen roolia elinvoiman edistämisessä ja kumppanuutta tulevien maakuntien kanssa. Tulevissa tehtävissä painottuvat myös vastuu hyvinvoinnin edistämisestä, hyvästä elinympäristöstä, kumppanuuksien luomisesta ja osallisuuden tukemisesta. Arvoisat kuulijat, Tulevana vuonna jatkamme rakennemuutosten toteuttamista. Lähtökohtana on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Ikäihmisten palveluja vahvistetaan merkittävästi. Lisäksi Tampere palkkaa lisää opettajia, erityisopettajia ja koulunkäynninohjaajia vastaamaan kasvavaan esi- ja perusopetuksen oppilasmäärään ja lisääntyvään psykososiaalisen tuen tarpeeseen. Ryhmäkokojen alentamiseen suunnattu raha tullaan kohdistamaan sivistys- ja kulttuurilautakunnan toiveiden mukaan erityisesti haasteellisten alueiden kouluihin ja yleisesti peruskoulun isojen ryhmien pienentämiseen sekä laadun parantamiseksi. Tulen myös pormestarina asettamaan työryhmiä monien kipeiden ongelmien ratkaisemiksi. Näistä mainittakoon köyhyyden torjunta ja huumeongelman haittojen ennaltaehkäisy. Toimeksiannossa odotan asetuilta ryhmiltä konkreettisia toimenpideehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi jo alkukesään mennessä. Näin voimme varautua näihin kysymyksiin valmistelun pohjalta tulevassa kehyksessä ja talousarvioesityksissä. Kaupunki on ottanut käyttöön tänä vuonna uuden toimintamallin, jolla valmistaudumme tulevaisuuden kunnan rooliin ja tehtäviin. Uuden toimintamallin keskeisiä elementtejä on

7 ainakin kolme asiaa. Asukkaat nostetaan kaiken toiminnan keskiöön. Selkeä johtaminen ja toimintakulttuuri, jossa korostuvat kumppanuus ja mahdollistava johtaminen. Tampere luottaa oman henkilöstönsä osaamiseen ja haluaa, että henkilöstö on osana toiminnan kehittämistä. Lisäksi Tampere kehittää teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja ja vauhdittaa digitalisaatiota. Digitalisaatio ja uudet ratkaisut parantavat palveluiden saatavuutta, tuottavuutta ja uudistavat palveluprosesseja asiakaslähtöisemmiksi. Käynnistämällämme Smart Tampere -kehitysohjelmalla tuetaan elinkeinorakenteen uudistumista ja haetaan älykkään kaupungin innovatiivisia ratkaisuja ja uusia työpaikkoja. Kaupunki edistää aktiivisesti uuden Tampereen yliopiston toteuttamista. Tampereen yliopisto, Tampereen teknillisen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyy kansainvälisesti vetovoimaiseksi yliopistoksi ja korkeakouluyhteisöksi, jonka toiminta käynnistyy 2019 vuoden alusta. Siitä tulee yksi Tampereen menestyksen ja innovaatioiden sekä houkuttelevuuden keskeisistä tekijöistä. Tulevana vuonna kaupunkimme rooli tasa-arvon ja yhdessä tekemisen edistäjänä nousee esiin. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi perustettu kansainvälinen tasa-arvo palkinto jaetaan ensimmäisen kerran vuonna 2018 Tampereella. Suomen itsenäisyyden 100- vuotista taivalta on juhlittu Tampereella ja koko maassa näyttävästi vuoden 2017 aikana. Maamme alkutaipaleen vuodet olivat myös kivuliaita. Vuoden 1918 tapahtumat näkyvät ensi vuonna Tampereella monipuolisena kulttuuri- ja tapahtumatarjontana. Edunvalvontaa Tampereelle tärkeiden asioiden edistämiseksi jatketaan. Kasvavien kaupunkiseutujen rooli niin talouden kuin kestävän yhteiskunnan kehittämisessä on keskeinen. Erityisesti suurten kaupunkien rooli ja merkitys vahvistuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tampere on hyötynyt kaupungistumiskehityksestä ja edistää tämän kehittymisen kasvua yhdessä maamme suurimpien kaupunkien kanssa muun muassa C21-verkostossa. Kaupunkiseutujen kehittämisen tulee näkyä myös aluehallinnon uudistuksessa siten, että kasvukeskusten pääkaupungeille turvataan työkalut alueiden elinvoiman edistämiseen. Hyvät valtuutetut

8 Työelämän ja yhteiskunnan muutokset haastavat myös meitä kaupunkina muuttumaan ja pysymään edelläkävijänä. Vahvuuksiamme ovat osaavat ihmiset, laadukkaat palvelut, monipuolinen koulutus- ja kulttuuritarjonta, monipuolinen ja kohtuuhintainen asuminen sekä kehittyvä ja viihtyisä kaupunkiympäristö. Yhdessä näistä syntyy vetovoimainen ja inhimillinen Tampere, paras kaupunki sinulle.