KUNTASEKTORIN VIESTINNÄN

KUNTASEKTORIN VIESTINNÄN Työtehtävät ja vaativuustasot Ohjeistus viestinnän asiantuntijoille Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry Akavan Erityisalat ry

KUNTASEKTORIN VIESTINNÄN Työtehtävät ja vaativuustasot Ohjeistus viestinnän asiantuntijoille Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry Akavan Erityisalat ry 2012

ISBN 978-952-5927-38-2 (nid.) ISBN 978-952-5927-39-9 (pdf) Paino: StarOffset Oy, 2012 4

Sisältö Johdanto... 6 1. Viestintä kuntasektorilla... 7 1.1. Viestintä toteuttaa kuntademokratiaa... 8 1.2. Viestintä on asiantuntijatehtävä... 8 1.3. Johtamisviestintä on organisaation johdon tehtävä... 10 2 Viestinnän asiantuntijoiden työ tehtävät ja tehtävien vaativuus... 12 2.1. Viestinnän perusosaaminen... 12 2.2. Viestintään liittyvä erityisosaaminen... 12 2.3. Työtehtävien vaativuuden yleiset kriteerit... 13 2.4. Perusosaamiseen liittyvät työtehtävät... 14 2.4.1. Suorittava taso... 14 2.4.2. Asiantuntijataso... 15 2.4.3. Päällikkötaso... 17 2.4.4. Tiivistelmä työtehtävistä... 19 3 Palkan määräytyminen kuntasektorilla... 20 3.1. Työehtosopimus määrittää palkkausjärjestelmän... 20 3.2. Tehtäväkohtaisen peruspalkan määrittävät tehtävät ja niiden vaativuus... 20 3.3. Kaikkien ammattien peruspalkkaa ei määritellä työehtosopimuksessa... 21 3.4. Palkkausjärjestelmä... 22 3.5. Tehtäväkohtainen palkka... 22 3.5.1. Arviointijärjestelmä... 22 3.5.2. Vaativuustekijät... 23 3.5.3. Arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja... 25 3.5.4. Tehtäväkuvaus... 26 3.5.5. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset... 27 3.6. Milloin palkkaa on syytä tarkistaa... 28 3.7. Työnantajan muutostilanteet... 29 3.8. Henkilökohtainen lisä... 29 3.9. Työkokemuslisä... 30 3.10. Tulospalkkio... 30 3.11. Muut lisät ja palkkiot... 30 4 Viestinnän asiantuntijoiden pätevyys ja palkkauksen taso... 32 Lähteet... 34 Ohjeiston työstänyt työryhmä... 34 Liitteet: Verkkoviestintä, liite 1... 37 Sosiaalinen media, liite 2... 39 Valokuvaus ja kuvankäsittely, liite 3... 41 Graafinen suunnittelu, liite 4... 44 Viestinnän koulutus, liite 5... 48 Journalistinen työ, liite 6... 50 Tehtävänkuvauslomakemalli, liite 7... 53 5

Kuntasektorin viestinnän asiantuntijat TYÖTEHTÄVÄT JA VAATIVUUSTASOT Johdanto Viestintä on kunnissa ja kuntayhtymissä tärkeä ja haasteellinen tehtävä. Tietty viestintäosaaminen kuuluu jokaisen asiantuntijan työhön. Toisaalta viestintä on ammattitaitoa, koulutusta ja kokemusta vaativa asiantuntijatehtävä samoin kuin esimerkiksi talouspäällikön, kunnan insinöörin tai kunnansihteerin työ. Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES) 2012 2013 on ohjeistusta uusittu ja tarkennettu mm. tehtäväkohtaisen palkan ja arviointijärjestelmän osalta. Uudistuksella pyrittiin tehtävien vaativuusarvioinnin tehostamiseen. Tämä ohjeistus keskittyy kuntasektorin, siis kuntien ja kuntayhtymien, viestinnän asiantuntijoiden työtehtävien ja niiden vaativuuden määrittelyyn. Viestintätehtäviin sisältyy markkinointiviestintä, sillä viestinnän asiantuntija joutuu usein työssään käyttämään markkinointiviestinnän keinoja. Ohjeistuksessa on tarkasteltu myös viestinnän erityisosaamista vaativia alueita, joita ovat verkkoviestintä, sosiaalinen media, valokuvaus ja kuvankäsittely, graafinen suunnittelu, viestinnän koulutus sekä journalistinen työ. Tavoitteena on selkiyttää kunnan viestinnän asiantuntijoiden toimenkuvaa ja antaa työkaluja työn vaativuuden arviointiin. Ohjeistuksen tavoitteena on myös kunnan viestinnän asiantuntijoiden tehtävänimikkeitten ja palkkauksen yhtenäistäminen kuntasektorin 2012 2013 sopimuskauden mukaisesti: Suorittava taso tehtävänimike: tiedotussihteeri, viestintäassistentti, viestintä- ja markkinointisihteeri palkka keskimäärin: 2 300 euroa Asiantuntijataso tehtävänimike: tiedottaja, viestinnän suunnittelija, viestinnän asiantuntija, viestintäkoordinaattori, verkkotiedottaja tai -toimittaja, viestinnän ja mark kinoinnin suunnittelija palkka keskimäärin: 3 050 euroa Päällikkötaso tehtävänimike: tiedotus- tai viestintäpäällikkö, tiedotus- tai viestintäjohtaja, viestintä- ja markkinointipäällikkö tai -johtaja palkka keskimäärin 4 200 euroa Ohjeistuksessa on selkeästi määritelty, mitä eri tason tehtävissä voidaan edellyttää. Siten se on hyvä apuväline työnantajille viestinnän asiantuntijoita rekrytoitaessa. Ohjeistuksessa annetaan myös malli tehtävänkuvauksesta työtehtävien vaativuuden määrittelyä varten. 6

1 VIESTINTÄ KUNTASEKTORILLA Kuntien työntekijät ovat asiantuntijoita ja palvelujen tuottajia. Viestintää tarvitaan, jotta työt saadaan hoidettua, kuntalaisia informoitua ja kunnan päätöksen teko sujumaan. Kunnan viestintää johtavat kunnan hallitus ja kunnanjohtaja, mutta kaikkien työntekijöiden työhön liittyy viestintää, tiedon tuottamista tai viestien välittämistä. Viestinnän asiantuntijan tehtävä on puolestaan koordi noida ja kehittää viestintää kokonaisvaltaisesti. Viestintä kunnissa on paitsi keskeinen tehtävä myös vaativa ja vastuullinen tehtävä. Ongelmana on, että viestintätehtäviä ei aina tunnusteta asiantuntijatehtäviksi ja viestintää hoitavalla on muitakin kuin viestinnän tehtäviä vastuullaan. Työnkuva saattaa siksi olla hyvin hajanainen. Toisaalta viestintää hoitava saa hoitaakseen kaikki mahdolliset viestintätehtävät, jolloin työn määrä ja vaativuus on ylimitoitettu yhdelle henkilölle. Viestinnän asiantuntijan työ nähdään monesti yksipuolisesti erilaisten viestintämateriaalien tuottamisena. Suuri osa työtä on kuitenkin näkymätöntä, ja siksi työmäärää ei nähdä eikä osata arvostaa kovin helposti. Tiedottaja esimerkiksi suunnittelee ja koordinoi viestinnän toteutumista kokonaisvaltaisesti eli luo viestinnän toimintakulttuuria, kuten toimintatapoja ja viestintäkanavia. Tiedottaja voi myös antaa toimittajalle vinkin lehtijuttuun ja hankkia juttua varten taustaaineistoa, mutta suurelle yleisölle juttu näyttäytyy toimittajan tekemänä. Viestinnän työnkuvat ja odotukset työhön liittyen poikkeavat erikokoisissa kunnissa paljon toisistaan, eivätkä työnimikkeet aina kuvaa tehtävien sisältöä tai tehtävien vaativuuden tasoa. Viestinnän ammattilaiset -tutkimuksen mukaan toimenkuvansa selkeyteen kunnan viestijöistä tyytyväisiä on 61 prosenttia, mutta melko tyytymättömiä 25 prosenttia ja erittäin tyytymättömiä viisi prosenttia. Kokemus viestinnän roolista tai arvostuksesta omassa yhteisössä mukailee toimenkuvan selkeyteen liittyviä lukuja melko tyytymättömiä on 24 prosenttia, erittäin tyytymättömiä 8 prosenttia. Yksin kunnan viestintätehtäviä hoitavista jopa 11 prosenttia on assistentti-nimikkeellä. Kunnan viestijöistä viestintätehtäviä hoitaa oman toimen ohella 11 prosenttia. (Viestinnän ammattilaiset -tutkimus 2011.) Viestinnän asiantuntijoiden tehtävät ja asema tulisikin saada kuntasektorilla selkeämmin määritellyiksi. Kunnan johdon tulee määritellä, mikä on viestinnän tehtäväalue ja mitä erityisosaamista sen hoitamiseen vaaditaan. Myös nimikkeet tulisi saada yhtenäisiksi niin, että nimike automaattisesti kertoisi tehtävän luonteesta ja vaativuudesta sekä työntekijän asemasta ja päätösvallasta. Tämän kuntasektorin viestinnän asiantuntijoiden työtehtävät ja vaativuustasot -ohjeiston tarkoitus on selkiyttää kuntasektorin viestinnän asiantuntijoiden toimenkuvaa ja antaa työkalu työn vaativuuden arviointiin. 7

1.1. Viestintä toteuttaa kuntademokratiaa Perustuslaki, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki ja kuntalaki (*kts. lakipoiminnot sivulta 11) velvoittavat kunnat avoimeen viestintään. Viestinnän tavoitteena onkin parantaa asukkaiden tietämystä kunnan toiminnasta ja palveluista, edistää valmistelun ja päätöksenteon avoimuutta, virittää julkista keskustelua sekä aktivoida kuntalaisia osallistumaan. Kunnan viestinnän tulee luoda ja ylläpitää kunnan ja kuntalaisen välistä luottamuksellista ja avointa suhdetta. Tiedonsaanti kunnan suunnitelmista ja palveluista on kuntalaisten oikeus ja osallistumisen edellytys. Kuntaviestinnässä tulee hyödyntää monipuolisesti eri viestintäkanavia, jotta eri kohderyhmät tavoitetaan ja yhdenvertaisuus toteutuu. Sen lisäksi viestinnän tulee olla oikea-aikaista, kiinnostavaa ja ymmärrettävää, jotta kuntalaisen halu vaikuttaa asiaan herää. Vuorovaikutteinen viestintä on kunnan palvelutuotannon ja päätöksenteon työkalu, kun taas kuntalaiselle se on osallistumisen ja demokratian avain. (Kuntien verkkoviestinnän ohje 2010.) Jotta kuntademokratia toteutuisi, kuntien tulee tiedottaa kunnassa vireillä olevista asioista, asioiden käsittelystä, ratkaisuista ja päätösten vaikutuksista, sekä siitä, miten asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Kuntalaisille on tärkeää antaa ajoissa tietoa valmisteltavista asiakokonaisuuksista ja niiden syy-seuraussuhteista, jotta he voivat osallistua asiasta keskusteluun, mielipiteiden vaihtoon ja päätöksentekoon. Kuntalaisten aktiivisuus heti asioiden valmistelun alkuvaiheessa on vaikuttavuuden kannalta olennaista, jotta erilaiset näkökulmat saadaan alusta alkaen osaksi päätöksentekoa. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki säätelee asiakirjojen julkisuutta. Päätöksenteon ja siihen liittyvän toiminnan julkisuudesta ja avoimuudesta tulee huolehtia lain vaatimalla tavalla. Viestinnän asiantuntijoiden tulee olla mukana sovittaessa lain vaatimista toimintatavoista omassa kunnassa. Viestinnän avoimuuden ja tasapuolisuuden vaade edellyttää ammattimaista suunniteltua ja puolueetonta viestintää. Se edellyttää viestijältä myös toimintakentän hyvää ymmärrystä. Viestinnän avoimuus ja tasapuolisuus voivat aiheuttaa ristiriitatilanteita esimerkiksi päätöksenteossa. Ristiriidat ja jännitteet ovat osa demokratian toteutumista, mutta vaativat viestinnän ammattilaiselta tarkkaa tilannetajua. 1.2. Viestintä on asiantuntijatehtävä Jokainen työ, erityisesti asiantuntijatyö, edellyttää nykyään viestintätaitoja. Kukin työntekijä on oman työnsä ensisijainen asiantuntija ja tiedottaja ja samalla omalta osaltaan vastuussa kunnan viestinnän toimivuudesta. Kunnan työntekijöiden tuleekin tiedostaa viestinnän merkitys omassa tehtävässään ja osana kunnan kokonaisviestintää. Viestinnän asiantuntija on kuitenkin se, jolta edellytetään näkemystä, kokemusta ja osaamista siis asiantuntijuutta viestinnän organisoinnista ja hoitamisesta kokonaisvaltaisesti. Viestinnän asiantuntijan tehtävä on erityisesti strateginen viestinnän suunnittelu ja viestintätoimen joh- 8

taminen, johon kuuluu viestinnän mahdollisuuksien hyödyntäminen ja kehittäminen kunnassa. Hän siis luo muille työntekijöille viestinnän puitteita ja toimintamalleja ja lisäksi koordinoi ja hoitaa itse viestintää. Suunnitelmallisella viestinnällä varmistetaan tiedonkulku ennakoivasti niin työntekijöiden kesken kuin kuntalaisillekin ja annetaan mahdollisuus vuorovaikutukseen. Päätöksentekoa tarvittavista viestintätoimista ja viestinnän kehittämisestä ei voi ulkoistaa, sillä vain organisaation sisällä oleva viestinnän asiantuntija tuntee tarpeet riittävän hyvin. Viestinnän asiantuntija myös tietää parhaiten, millaisia viestintäpalveluita voi tai on järkevää ostaa. Kunnan viestintään oman sävyn antaa myös kuntaorganisaation jakautuminen sekä viranhaltija- että luottamushenkilöorganisaatioon. Tämä kaksijakoisuus asettaa muun muassa sisäiselle viestinnälle omat haasteet. Mikä on sisäistä ja ulkoista viestintää, missä menee niiden raja, vai tarvitaanko rajaa? Lisää haastetta kuntaviestinnän ammattilaisille on tuonut viime vuosina yleistyneet kuntien väliset yhteistoimintasopimukset, kuntayhtymät sekä erilaiset palvelutuotannossa tehdyt yhteistyösopimukset yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Parhaimmillaan viestinnän asiantuntijan rooli on suhteiden rakentaja ja mahdollistaja, jolloin hän luo omalta osaltaan suhteita, siteitä ja siltoja sekä rakentaa keskustelufoorumeita ja isännöi keskusteluja (Kantanen 2008: 180). Hän on asioiden aktivoija tai käynnistäjä, toimintakulttuurin kehittäjä esimerkiksi hyvien käytänteiden jakelija ja keskustelukulttuurin luoja eri toimijoiden linkittäjä, tiedon uusiokäytön mahdollistaja ja päällekkäisyyksien poistaja, tiedon suodattaja ja tiedon rakenteiden kehittäjä, niin että tieto on helposti löydettävissä (Kokkonen 13.11.2008). Viestinnän asiantuntija tietää viestinnän tehtävät ja osaa johtaa organisaation viestintää tavoitteiden mukaisesti. Viestinnän rooleja ja tehtäviä jaetaan eri tavoin. Delphi-tutkimuksessa (2004) roolit ja tehtävät jaetaan neljään: viestinnän johtamisroolin tehtävä on luoda strategisia suhteita, operationaalisen roolin tehtävä on tuottaa viestintävälineitä organisaation käyttöön, reflektiivisen roolin tehtävä on hankkia tietoa toimintaympäristöstä myös suhteessa omaan toimintaan ja koulutuksellisen roolin tehtävä on jakaa viestinnällistä osaamista kaikille organisaation jäsenille. Juholinin (2006: 49) mukaan yhteisöviestinnän tehtäviä ovat 1) tiedonkulku ja tiedonsaatavuus eri sidosryhmille, 2) sisäinen ja ulkoinen luotaus (tiedonhankinta), arviointi ja tutkimus, 3) markkinointi ja markkinointiviestintä, 4) maineenhallinta, 5) sitouttamisen edellytysten luominen, 6) kuuntelu ja sidosryhmävuoropuhelu sekä 7) yhteiskunnallinen vaikuttaminen, vuoropuhelu. Viestintätoimea johtaa siis viestinnän asiantuntija niin, että viestintä tukee kunnan tavoitteiden toteutumista ja että lakivaatimukset toteutuvat. Jotta viestintä osattaisiin ottaa kaikissa tärkeissä päätöksissä huomioon, täytyy viestinnän asiantuntijan olla johtoryhmän jäsen tai hänellä tulee olla oikeus osallistua johtoryhmän kokouksiin asiantuntijana. 9

1.3. Johtamisviestintä on organisaation johdon tehtävä Johtaminen on viestintää kiteyttää Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Elisa Juholin (28.10.2008). Johtamisviestintä on kaikkea yhteisön ohjaukseen liittyvää viestintää. Tämä on erityisesti kunnanjohtajan, mutta myös muun johdon, kuten toimiala- tai palvelujohdon, tehtävä. He ovat viestin välittäjiä kunnan ja alueen sekä kansallisen että kansainvälisen tason suhteiden ja verkostojen välillä. Johtajilla on tärkeä rooli myös henkilöstöjohtamisessa. Koska johtajat toimivat yhteistyössä kunnan päättävien elinten kanssa, on heidän tehtävänsä välittää viestiä näiden elinten ja kunnan henkilöstön välillä. Johtajan tulee osata viestiä henkilöstölleen toiminnan suuntaa sekä tukea, motivoida, informoida ja sitouttaa henkilöstöään. Tämä tapahtuu erityisesti vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa, sillä työntekijöillä on tarve tulla kuulluksi, tuntea itsensä arvostetuksi ja päästä vaikuttamaan asioihin. Kunnissa työskennellään paljon myös tiimeissä ja projekteissa ja päätöksiä tehdään hallituksen ja valtuuston lisäksi lautakunnissa. Yhteistyö vaatii paljon vuorovaikutusta, jonka pohjana on keskinäinen arvostus ja luottamus. Kunnan johdolla on suuri rooli siinä, millainen ilmapiiri tällaiselle keskinäiselle vuorovaikutukselle luodaan. Johto viestii teoillaan ja viesteillään siitä millaiset arvot työyhteisössä vallitsevat. Viestintä julkisuudessa luo kuvaa kunnasta ja sen kyvystä palvella kuntalaisiaan. Ulkoisen viestinnän pohjana on toimiva sisäinen viestintä. Kunnanjohtajan tehtävä siis on johtaa työyhteisöä viestinnän keinoin (johtamisviestintä) ja viestinnän asiantuntijan tehtävä on puolestaan olla johdon viestinnän konsultti (viestinnän johtaminen). Paljon muutosviestintää Viestinnän uusien työkalujen käyttöönotto on aina jonkinasteinen viestintäkulttuurin muutos, johon henkilöstö ja kuntalaiset täytyy sitouttaa. Kun kunta itsessään muuttuu, esimerkiksi kuntaliitostilanteissa, on myös kuntademokratian toteutuminen koetuksella. Viestinnän asiantuntijalle se merkitsee työmäärän huomattavaa lisääntymistä. Hänen tulee tukea viestinnän keinoin kunnan johtoa muutoksen edistämisessä, mutta myös työyhteisön jäseniä jaksamisessa. Muutos viestintä vaatii uusia viestinnän foorumeita, viestinnän määrällistä lisäämistä ja herkeämätöntä tiedon ja tuntemusten luotaamista. Muutosviestintä vaatii aina lisäresursseja. 10

*) poiminnot kuntalaista, julkisuuslaista ja perustuslaista Kuntalaki 365/1995 27 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa; 3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa; 6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä 7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä. 29 Tiedottaminen Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvit taessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta. Perustuslaki 731/1999 Perustuslain 12 :n mukaisen julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Kunnan viestinnässä tulee ottaa lisäksi huomioon perustuslain 10, jossa on säädetty yksityisyyden suojasta. Julkisuuslaki 621/1999 Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain, julkisuuslain 1 :n mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei lailla erikseen toisin säädetä. Viranomaisen on julkisuuslain 19 :n mukaan pidettävä saatavissa asiakirjoja, joista selviävät tiedot valmisteilla olevista yleisesti merkittäviä kysymyksiä koskevista suunnitelmista, selvityksistä ja ratkaisuista. Lisäksi viranomaisen on annettava tietoja asioiden käsittelyvaiheesta, esillä olevista vaihtoehdoista ja niiden vaikutusten arvioinneista sekä asiaan liittyvistä yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksista. Julkisuuslain 20 :n mukaan viranomaisen on tiedotettava toiminnastaan ja palveluistaan, asioiden valmistelusta sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa (http://www.finle.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621) 11

2 VIESTINNÄN ASIANTUNTIJOIDEN TYÖTEHTÄVÄT JA TEHTÄVIEN VAATIVUUS Tässä luvussa käydään läpi kunnan viestinnän asiantuntijoiden työtehtäviä ja tehtävien vaativuutta. Työtehtävät on jaoteltu viestinnän perusosaamiseen sekä erityisosaamista vaativiin tehtäviin, joita ovat verkkoviestintä, sosiaalinen media, valokuvaus ja kuvankäsittely, graafinen suunnittelu, viestinnän koulutus ja journalistinen työ (liitteet 1 6). Tehtävät jaotellaan vaativuuden mukaan suorittavaan, asiantuntija- ja päällikkötasoon. 2.1. Viestinnän perusosaaminen Viestinnän perusosaamista ovat viestinnän ja markkinointiviestinnän tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelu ja toteuttaminen. Osaamisessa painottuu sisällön suunnittelu tekniikan osaamisen sijasta. Perusosaamista on sisäisen ja ulkoisen viestinnän johtaminen, suunnittelu ja toteuttaminen tai koordinointi. Perusosaamiseen voi liittyä rajallisia osia erityisosaamisesta, erityisesti verkkoviestinnästä, sosiaalisesta mediasta ja journalistisesta työstä. Viestinnän ja markkinoinnin raja ei aina ole selkeä. Usein viestinnässäkin joudutaan käyttämään markkinointiviestinnän keinoja, esimerkiksi kun tavoitellaan kuntaan uusia asukkaita, esitellään kuntaa hyvänä työnantajana tai ilmoitellaan alueen opiskelumahdollisuuksista. Monet esitteet ovat markkinointiviestintää. Viestinnän asiantuntijan työstä ei siis voi tarkasti erottaa markkinointia ja usein pienissä kunnissa viestinnän asiantuntija on samalla markkinointi päällikkö. Joskus painotus menee toisinpäin, erityisesti kuntayhtymissä. 2.2. Viestintään liittyvä erityisosaaminen Erityisosaamista vaativilla tehtävillä tarkoitetaan yhteisöviestinnän hoitamiseen liittyviä tehtäviä, jotka vaativat omaa ammattiosaamista. Erityisosaamisen alat ovat omia professioitaan (verkkoviestintä, sosiaalinen media, valokuvaus, graafinen suunnittelu, viestinnän koulutus ja journalistinen työ). Ne ovat erityisosaamista silloin, kun toimenkuva ei nimen omaisesti painotu johonkin näistä osa-alueista. Verkkoviestinnän, sosiaalisen median ja journalistisen työn osaamisalueista voidaan eniten sisällyttää yhteisöviestinnän ammattiosaamiseen. Jokaiseen erityisosaamiseen liittyy sekä työvälineiden (tekniikan) että sisällön hallinta. Kumpikaan näistä ei yksin riitä laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseen. Jos yhteisön viestinnän perustehtävää hoitavalta viestinnän asiantuntijalta odotetaan moniosaamista, rajoittuvat päivittäiset työsuoritukset erityistehtävissä helposti rutiineihin eli suorittavan tason tehtäviin. Tällöin hyötysuhde madaltuu. Erityisosaamiseen liittyvien tehtävien laadukas hoitaminen vaatiikin lisäosaamista, jota ei voi odottaa olevan ilman jatkuvaa kouluttautumista uusiin asioihin. Jos siis viestinnän asiantuntija hallitsee yhteisöviestinnän perustehtävien lisäksi jonkin/joitakin näistä erityisosaamisen alueista asiantuntijatasolla, on hänellä kahden tai useamman profession asiantuntijuus/ammattitaito. 12

Erityisosaamisen osalta on huomattava, että mitä enemmän vaaditaan, sitä suurempi on työnkuormitus niin tehtävien määrän kuin osaamisvaatimustenkin osalta. 2.3. Työtehtävien vaativuuden yleiset kriteerit Viestinnän perustehtävät ja erityisosaamiset jaotellaan tässä ohjeistossa karkeasti kolmeen eri vaativuustasoon: suorittava taso, asiantuntijataso ja päällikkötaso. Päällikkötason tehtävät eivät edellytä esimiehenä toimimista, joskin usein niin on. Viestintätehtäviä muissa kuin isoissa kunnissa hoitaa usein vain yksi viestinnän asiantuntija. Tällöin on selvää, että hän joutuu pakostakin hoitamaan kaikille tasoille kuuluvia tehtäviä. Koska viestintä on kuitenkin asiantuntijatehtävä, myös työtehtävät tulisi painottua asiantuntija- ja päällikkötasolle. Seuraavassa käydään läpi yleiset kriteerit, millaisia osaamisen vaatimuksia mikäkin taso edellyttää. Näitä ovat viestinnän substanssiosaaminen, työtehtävien laajuus ja niihin liittyvä vastuu ja valta päättää asioista. Vastuun ja päätösvallan tulee olla tasapainossa, jotta tehtävien hoitaminen onnistuu järkevällä tavalla. Työn vaativuus on myös suhteessa toimintaympäristöön, kunnan kokoon ja vaadittuun erityisosaamiseen. Kullekin tasolle nimetään myös tasoa vastaava työnimike. Suorittava taso / nimike: tiedotussihteeri, viestintäassistentti, viestintä- ja markkinointiassistentti Tehtävä edellyttää viestinnän perusteiden ymmärtämistä ja osaamista atk-ohjelmien peruskäyttöä (toimisto-ohjelmat tai vastaavat) ja kunnassa käytössä olevien tieto- ja julkaisujärjestelmien peruskäyttöä (ks. erityisosaamisen liitteet) hyvää suullista ja kirjallista ilmaisu- ja neuvottelutaitoa tavanomaisissa vuorovaikutustilanteissa päätöksentekoa samankaltaisina toistuvissa harkintatilanteissa asiakaspalvelutaitoja Asiantuntijataso / nimike: tiedottaja, viestinnän suunnittelija, viestintäkoordinaattori, verkkotiedottaja tai -toimittaja, viestinnän ja markkinoinnin suunnittelija Tehtävä edellyttää atk-ohjelmien peruskäyttöä (toimisto-ohjelmat tai vastaavat) ja kunnassa käytössä olevien tietoja julkaisujärjestelmien käyttöä ja tietokantojen hyödyntämistä. Sen lisäksi viestinnän edellytetään työtehtäviin liittyvien erityisohjelmien hallintaa, ks. liitteet (erityisosaaminen). kykyä hankkia tietoa ja erottaa olennainen, hahmottaa kokonaisuuksia itsenäistä suunnittelua ja toteutusta viestinnän eri osa-alueilla (ongelmien jäsentäminen ja ratkaisuvaihtoehdot) ja vastuuta niistä kykyä vetää yksittäisiä projekteja päätöksentekoa vaihtelevissa harkintatilanteissa hyvää suullista ja kirjallista ilmaisu-, neuvotteluja esiintymistaitoa vaihtelevissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa (eri kielillä) 13

oman työsuorituksen ja työn tulosten arviointia osittaista budjettivastuuta yhteisö- ja markkinointiviestinnän käytäntöjen ja kulttuurien hyvää hallintaa toimialan hyvää ymmärrystä viestintää ohjaavien lakien tietämystä Päällikkötaso / nimike: tiedotus- tai viestintäpäällikkö, tiedotus- tai viestintä johtaja, viestintä- ja markkinointipäällikkö tai -johtaja Päällikkötason tehtävien vaativuus ei edellytä esimiehenä toimimista. Tehtävä edellyttää organisaatiostrategian mukaista viestinnän suunnittelua, arviointia, kehittämistä ja johtamista kykyä hankkia tietoa ja erottaa olennainen, hahmottaa ja hallita laajoja kokonaisuuksia kykyä johtaa viestinnän eri osa-alueita ja projekteja kokonaisvaltaisesti nopeata tilannearviota ja päätöksentekoa vaativissa ja yllättävissä tilanteissa erinomaista suullista ja kirjallista ilmaisu-, neuvottelu- ja esiintymistaitoa vaativissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa (eri kielillä) henkilöstöjohtamisen taitoja budjetti-, johto ja/tai esimiesvastuuta laajaa yhteisö- ja markkinointiviestinnän teorioiden ja käytäntöjen tuntemusta toimialan erinomaista ymmärrystä viestintää sekä hankintoja ohjaavien lakien tietämystä 2.4. Perusosaamiseen liittyvät työtehtävät Yhteisöviestinnän perustehtävien hoitamisessa viestinnän asiantuntijan tehtävänä korostuu sisältöjen suunnittelu ja toteuttaminen tekniikan osaamisen sijasta. Tehtäviä on pyritty kirjaamaan monipuolisesti, mutta listaukset eivät ole kaiken kattavia. Yksittäisen viestinnän asiantuntijan työtehtäviin ei myöskään kuulu kaikki listatut tehtävät. 2.4.1. Suorittava taso Tehtäviä voidaan myös delegoida esim. toimisto-, hallinto-, henkilöstö-, kunnan- tai johdon sihteereille tai ao. asiakokonaisuuden asiantuntijalle. asiakaspalvelu, mm. kyselyt ja palautteisiin vastaaminen verkkoviestintään liittyvät päivitystehtävät, ks. liite verkko-osaaminen kunnan kuulutusten, ilmoitusten ja kalenteritietojen keräys ja koostaminen sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön sekä niiden tekstien oikolukeminen ja tietojen oikeellisuuden tarkistus tilaukset valmiiden määrittelyjen pohjalta: esim. käyntikortit, markkinointimateriaalit ilmoitusten jakelu tarvittaessa ilmoitustauluille eri toimipisteisiin tietopankkien/viestintäarkistojen koonti ja ylläpito: mm. lehtileike-, tiedote- ja kuva-arkisto tiedotteiden välittäminen viestintään liittyvien kohderyhmien, yhteistyötahojen ja sidosryhmien osoitteistojen ylläpito viestintäkoulutusten käytännön järjestelyt 14

tiedotustilaisuuksien käytännön järjestelyt (ei podcasting järjestelyt) sihteerin työt, erityisesti kun pöytäkirja tekninen/ päätöspöytäkirja. Rooli kokouksissa riippuu kokouksen luonteesta ja aihepiiristä. Sihteerin työt eivät automaattisesti kuulu viestinnän edustajalle. 2.4.2. Asiantuntijataso Tehtävässä keskeistä on viestintä- ja markkinointiviestintäsuunnitelmien tai -kampanjoiden suunnittelu ja käytännön toteutus tai toteutuksesta vastaaminen, mutta myös ad hoc -tilanteet ovat hyvin yleisiä. Viestinnän suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen tehdään yhteistyönä eri tahojen, kuten henkilöstön, sidosryhmien ja palveluntuottajien kanssa, mikä vaatii yhteistyö- ja neuvottelutaitoa, projektin vetämisen taitoa ja ihmisten johtamistaitoa. Viestinnästä vastaavalla on yleensä myös koordinointivastuu toteutuksessa, muun muassa tehtävien delegointi ja aikataulussa pysyminen. Viestinnän ja markkinointiviestinnän suunnittelu ja kehittäminen yksittäisten tapahtumien, projektien tai kampanjoiden viestintä- ja/tai markkinointiviestintäsuunnitelmat, esimerkiksi nuorisolle, lapsiperheille ja vanhusväestölle suunnatut kampanjat yksittäisten tapahtumien tai tapahtumasarjojen brändin luominen: slogan, pääviestit, kohderyhmät, visuaalinen ilme eri työalojen ja tiimien viestinnällisten toiveiden kartoittaminen ja viestinnän sisällön ideointiin osallistuminen eri kohderyhmiin liittyvien viestintä- ja markkinointimateriaalien ja -välineiden laaja-alainen, koordi noiva suunnittelu (mitä, missä ja milloin), luotaaminen eli tiedonhankinta, esim. viestintäalan seuranta, toimialaan liittyvä seuranta, pöytäkirjojen lukeminen, kokouksiin osallistuminen, korvien auki pitäminen ja yhteydenpitäminen eri henkilöstöryhmiin vastuu oman erityisalan hoitamisesta ja kehittämisestä budjettivastuu: talousarvion laatiminen ja seuranta projektien viestinnän osalta Tiedottaminen eri kohderyhmille tiedon ja sisällön muokkaus teksteiksi ja viesteiksi kohderyhmän ja kanavan mukaan tiedottaminen eri kanavia hyödyntäen Verkkoviestinnän ja sosiaalisen median perusteet kunnan julkaisujärjestelmien käytön hallinta sivuston kokonaisuuden hallinta yhteistyössä viestintäpäällikön kanssa sisällön tuottaminen: verkkokirjoittaminen ja kuvan käsittely verkkoon sopivaksi, liitteiden lisääminen, juttukokonaisuuksien suunnittelu ja luonti Perustaidoista siirrytään erityisosaamiseen erityisesti silloin, kun puhutaan verkkoviestinnän johtamisesta ja uuden tekniikan hyödyntämisestä (mm. sosiaalisen median soveltaminen, muut toiminnallisuudet) sekä AV-sisältöjen laadukkaasta tuottamisesta sivuille. Verkkoviestinnän erityisosaamiseen liittyvät taidot, ks. liite 1 ja sosiaaliseen mediaan liittyvät erityistaidot, ks. liite 2. 15

Toimittamista vaativat viestintämateriaalit (painetut ja sähköiset) esim. esitteet, tiedotteet, vuosikertomus lehdet (ks. journalistinen työ, liite 6.) sisällön eli tekstien kirjoittaminen ja visuaalisen ilmeen suunnittelu yhdessä graafikon kanssa tarvittavien haastattelujen sopiminen ja haastattelujen teko sekä valokuvauksesta sopiminen ja sen järjestäminen. Haastattelut voivat tapahtua myös ennalta sopimatta esim. tapahtumissa. kirjoittajien hankkiminen: kunnan sisältä tai ostettuna palveluna tekstien kirjoittaminen ja tekstien muokkaaminen eri kohderyhmät huomioiden tekstien tyylin, oikeellisuuden ja kielenhuollon sekä visuaalisen ilmeen tarkistaminen (kuvat, värit, typografia, taitto), myös painotyön valvonta viestintä- tai markkinointipalvelujen ostaminen ostajan omat oikeudet tuntien viestintä- ja mainostoimistoyhteyksien hoitaminen: tarjousten pyytäminen, briifaus, palaverit, oikoluku ja vedosten hyväksyminen yhteydet painotaloihin tai sähköisen materiaalin julkaisijoihin graafisen suunnittelun erityistaidot, ks. liite 4 Muut viestintä- ja markkinointimateriaalit mm. isojen tapahtumien erityisilmoitusten ja banderollien tekstien ja visuaalisen ilmeen toteutus yhdessä graafikon kanssa eri viestintävälineisiin työalojen tarvitsemien viestintämateriaalien toteutus yhdessä graafikon kanssa, mm. ilmoituspohjat, käyntikortit muut mahdolliset materiaalit Mediayhteistyö tiedotteiden kirjoittaminen (sisällön määrittely yhdessä viestintäpäällikön kanssa), tiedotustilaisuuksiin myös kutsu ja taustoittava materiaali yhteydet mediaan: yhteydenottoihin vastaaminen sekä itse yhteyden pitäminen juttuvinkkien antaminen tapahtumista ja ajankohtaisista asioista mediaseuranta: sisällön seuranta ja arviointi, minkä pohjalta esimiehelle esitykset asioista, jotka tarvitsevat toimenpiteitä Kokoustyöskentely Viestinnän asiantuntijalla tulee olla oikeus osallistua niihin kokouksiin, joista hän saa omaa työtään edesauttavia tietoja. Tällaisia ovat esimerkiksi lautakuntien kokoukset. Rooli kokouksissa riippuu kokouksen aihepiiristä, asian tärkeydestä ja siitä, mikä on viestinnän edustajan rooli em. mainittujen asioiden suhteen (esim. sihteeri, puheenjohtaja, ryhmään kuuluva asiantuntija, ryhmän ulkopuolinen asiantuntija, ryhmän vetäjä). Rooliin liittyvät myös viestinnän edustajan oikeudet kokouksessa: läsnäolo-, puhe- ja päätöksenteko-oikeus. Viestintään liittyvissä kokouksissa viestinnän asiantuntijan tehtävänä on kokouksen valmistelu ja puheenjohtajuus. Mahdollisesti myös sihteerin tehtävät, jos täsmällinen kirjaaminen niin vaatii. Ks. kokoustyöskentely myös päällikkötason osalta. Viestinnän sisäinen markkinointi sekä neuvonta ja koulutus viestintätuki kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille tapahtumien osanottajien ohjeistaminen, esim. messuosastojen päivystäjät tai kuntalaisille järjestettävien keskustelutilaisuuksien roolitus 16

konsultointi erityyppisissä viestinnän atk-ohjelmissa ja ohjelmien hankinnassa henkilöstön viestintäkoulutus: mm. intranetin käyttö ja muut sisäisen viestinnän kanavat (viestinnän koulutus, ks. liite 5) uusien työntekijöiden perehdyttäminen tiedotuskäytäntöihin ja viestinnän perehdyttämismateriaalipaketin kokoaminen tiimien tiedotusvastaavien perehdyttäminen ja neuvominen opastaminen viestinnän lakeihin ja sopimuksiin liittyen: esim. kuvausluvat ja tekijänoikeuskysymykset mahdollisen harjoittelijan ohjaaminen: opastaminen, tehtäviin perehdyttäminen, harjoittelijan lähiesimiehenä toimiminen, yleensä myös työn arviointi esim. oppilaitoksen suuntaan Sidosryhmäsuhteet viestinnän alihankintaan liittyvä suhteiden hoito operationaaliset viestinnän hoitamiseen liittyvät asiantuntijasuhteet verkostoituminen viestinnän asiantuntijoiden kanssa Erityisosaamiset: Verkkoviestintä liite 1, Sosiaalinen media liite 2, Valokuvaus ja kuvankäsittely liite 3, Graafinen suunnittelu liite 4, Viestinnän koulutus liite 5 ja Journalistinen työ liite 6. 2.4.3. Päällikkötaso Vastaa kokonaisvaltaisesti kunnan sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, sen organisoinnista ja budjetoinnista sekä mittaamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Viestinnän ja markkinointiviestinnän suunnittelu ja kehittäminen viestintäsuunnitelmien/-strategioiden linjaus kunnan strategian mukaisesti ja vastuu viestintästrategioiden toteutumisesta: esim. yleinen viestintä-, kriisiviestintä- ja markkinointiviestintästrategia isompien viestintä- tai markkinointihankkeiden kuten muutosviestinnän (mm. kuntaliitokset, organisaatiomuutokset) ja yhteiskunnallisten viestintäkampanjoiden johtaminen ja toteuttamiseen osallistuminen kokonaisvastuu julkisista ja sisäisistä verkkosivuista ja niiden kehittämisestä, ks. tarkemmin verkkoviestintä, liite 1 viestintäkulttuurin luominen: pelisääntöjen ja suositusten määrittely niin, että viestintä tulee huomioitua kaikissa toiminnoissa läpi organisaation oman kunnan viestinnän kytkeminen mukaan valtakunnallisiin hankkeisiin viestintään liittyvien aloitteiden tekeminen kunnan johdolle vastuu painetuista ja sähköisistä julkaisuista (sisältölinjaukset, sisältö) julkisuuskuvan kehittäminen, maineen ja brändin rakentaminen: yhtenäiset viestit, teot ja visuaalinen ilme 17

tarvittavien kunnan viestintää koskevien tutkimuksien teettäminen. Yleisten tyytyväisyystutkimusten tms. teettäminen ei kuulu viestinnän asiantuntijoille, joskin niiden tulokset tulee arvioida viestinnän näkökulmasta. palvelujen ulkoistamiseen liittyvät ratkaisut, yhteyksien luominen ulkopuolisiin palveluntarjoajiin, puitesopimuskilpailutus yhdessä hankintatoimen kanssa, sopimusten teko yhteistyö mainostoimistojen, paino- ja lehtitalojen sekä sähköisten palvelujen tarjoajien kanssa uusien palvelujen tuominen, toimintamuotojen kehittäminen budjetointi koko viestintätoimen osalta Yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteet (toimintatavat ja yhteydenpito) kunnan työalat kunnan virkamies- ja luottamushenkilöhallinto alueellinen ja yhteiskunnallinen viestintäverkosto muissa kunnissa viestintätehtäviä hoitavat Kuntaliitto valtionhallinto tietyissä tehtävissä (esim. sairaanhoitopiirit - STM) järjestöt Mediayhteistyö suhteiden luominen ja ylläpitäminen toimittajiin työntekijöiden tiedotusvälineiden käyttöön liittyvän osaamisen kartoittaminen tiedotustilaisuudet: päätökset tilaisuuden pitämisestä asiantuntijoiden ja/tai johdon kanssa, tilaisuuteen briifaaminen päätökset uutisointiin liittyvistä toimenpiteistä mediaseuranta: mediaseurannan ohjeistaminen ja järjestelmän luonti yhteisössä Kokoustyöskentely Päällikkötason kokoustyöskentely liittyy erityisesti johtoportaan ja muiden päätöksentekoelimien (valtuuston, hallituksen) kokouksissa mukanaoloon asiantuntijana ja niissä käsiteltävien asioiden tiedottamisesta henkilöstölle ja tarvittaessa ulos. Jos kokous käsittelee pelkästään viestintää, rooliin kuuluu valmistelu ja puheenjohtajuus. Mahdollisesti myös sihteerin tehtävät, jos täsmällinen kirjaaminen niin vaatii. Viestinnän sisäinen markkinointi sekä neuvonta ja koulutus henkilöstön viestinnän koulutustarpeen kartoitus ja päätökset koulutusten sisällöstä kouluttaminen itse tai koulutustarjousten hankkiminen ja ostopäätösten teko tai delegointi asiantuntijalle viestintäkulttuurin luominen: pelisäännöt sekä kannustaminen ja valmentaminen toimimaan viestijöinä oman työnsä ohella johdon viestintäkonsulttina toimiminen viestintäosaston henkilöstöjohtaminen: ohjaaminen, valmentaminen, opettaminen ja kannustaminen. Myös tietoa henkilöstöhallinnon käytännöistä sen verran kuin niitä on delegoitu henkilöstöhallinnosta. työalojen viestinnän tukeminen: koordinointi, kokonaisuuden hallinta, tukitehtävien delegointi viestinnän koulutus, ks. liite 5 Erityisosaamiset: Verkkoviestintä liite 1, Sosiaalinen media liite 2, Valokuvaus ja kuvankäsittely liite 3, Graafinen suunnittelu liite 4, Viestinnän koulutus liite 5 ja Journalistinen työ liite 6. 18

2.4.4. Tiivistelmä työtehtävistä Suorittavan tason tehtävät Tehtävä koostuu enimmäkseen viestinnän suorittavista tehtävistä kuten asiakaspalvelu, verkkoviestintään liittyvät päivitystehtävät, tietopankkien/viestintäarkistojen koonti ja ylläpito, tiedotteiden lähettäminen, viestintään liittyvien kohderyhmien, yhteistyötahojen ja sidosryhmien osoitteistojen ylläpito, viestintäkoulutusten ja tiedotustilaisuuksien käytännön järjestelyt sekä paino- ja ilmoitustrafiikki. sen orga nisoinnista, budjetoinnista, mittaamisesta, arvioin nista ja kehittämisestä, vastuu viestintästrategian linjauksesta ja sen toteuttamisesta, laajojen viestintä hankkeiden kuten muutos- ja kriisiviestinnän ja yhteis kunnallisten viestintäkampanjoiden johtaminen ja toteuttaminen, viestintäkulttuurin luominen, julkisista ja sisäisistä verkkosivuista ja niiden kehittämisestä vastaaminen, painetuista ja sähköisistä julkaisuista vastaaminen, viestinnän alihankinnasta vastaaminen sekä media- ja sidosryhmäyhteistyö. Asiantuntijatason tehtävät Työ edellyttää itsenäistä suunnittelua ja toteutusta viestinnän eri osa-alueilla sekä kykyä vetää yksittäisiä projekteja. Työ koostuu yhdestä tai useammasta viestinnän osa-alueesta. Näitä ovat esimerkiksi viestinnän suunnittelu, kehittäminen ja tiedonhankinta, sisäinen ja ulkoinen tiedotus, viestinnän sisäinen markkinointi, neuvonta ja koulutus, mediayhteistyö sekä uusien medioiden ja kanavien hyödyntäminen, organisaation verkkopalvelun sisällön työstäminen ja tuottaminen sekä kokonaisuuden hallinta yhteistyössä esimiehen kanssa sekä yhteisölehden ja muun viestintämateriaalin toimittaminen. Tärkeimpiä tehtäviä on sujuvan ja virheettömän, kohdeyleisön huomioivien viestien kirjoittaminen ja muokkaaminen. Päällikkötason tehtävät Työ edellyttää toimintastrategian mukaista viestinnän suunnittelua, arviointia, kehittämistä ja toiminnasta vastaamista sekä kykyä vastata viestinnän eri osaalueista ja projekteista kokonaisvaltaisesti. Työ koostuu yhdestä tai useammasta viestinnän alueesta. Näitä ovat esimerkiksi kokonaisvaltainen vastuu organisaation sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, 19

3 PALKAN MÄÄRÄYTYMINEN KUNTASEKTORILLA Kunnan työntekijät ja viranhaltijat ovat yleissitovien virka- ja työehtosopimusten piirissä. Tämä tarkoittaa, että kaikkien työntekijöitten ja viranhaltijoitten työ suhteen ehdot ja palkkaus määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti. Hallinnon eri ammateissa sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Muita kunnissa noudatettavia työehtosopimuksia ovat Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES, Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus LS, Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS, Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus TTES ja lisäksi mm. näyttelijöillä sekä muusikoilla on omat työehtosopimuksensa. Työehtosopimusten sisällöstä ja palkoista neuvotellaan sopimuskauden päättyessä. Kuntasektorilla sopimuskaudet ovat olleet yleensä noin kahden vuoden mittaisia. Vuosien 2012 2013 KVTESiin tehtiin uudistuksia palkkausta ja palkkausjärjestelmää koskeviin kohtiin. Muutokset on näissä ohjeissa huomioitu. ja eri työnantajilla saattaa olla erilaisia palkitsemiskäytäntöjä esimerkiksi työsuorituksen, osaamisen tai tuloksellisuuden perusteella. Vaikka palkkausjärjestelmät saattavat painottua eri tavalla eri kunnissa, pitää työnantajien noudattaa KVTES-sopimuksen määräyksiä. Työehtosopimukseen perustuen paikalliset palkkausjärjestelmät rakennetaan yhtenäisin perustein. Työehtosopimuksen avulla voidaan myös vaikuttaa paikallisiin palkkausjärjestelmiin. KVTES määrittää työntekijöiden ja virkamiesten palkkausta sopimuksen palkkausluvun määräyksillä ja palkkahinnoitteluliitteiden ammattiryhmäkohtaisilla peruspalkoilla. Peruspalkka on minimiansio, joka kyseiselle ammattinimikkeelle voidaan työehtosopimuksen mukaan maksaa. Tehtäväkohtainen palkka on yleensä korkeampi kuin peruspalkka, joissakin ryhmissä jopa huomattavasti suurempi. Saman ammattiryhmän sisällä maksetaan eri vaativuustason tehtävistä erisuuruisia peruspalkkoja. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimuksen (2010) mukaan työpaikkansa palkkausjärjestelmän perusteista on tietoisia vain vajaa 35 prosenttia. 3.1. Työehtosopimus määrittää palkkausjärjestelmän KVTESin mukaan työntekijän palkka maksetaan paikallisen kunta tai kuntayhtymä palkkausjärjestelmän mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että palkkataso saattaa vaihdella jonkin verran työnantajakohtaisesti 3.2. Tehtäväkohtaisen peruspalkan määrittävät tehtävät ja niiden vaativuus Työnantajan on päätettävä tehtäväkohtaisesta palkasta niin, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti (riippumaton, puolueeton, tasapuolinen) huomioon. Tavoitteena on, että samaan 20