Kriisiviestintäsuunnitelma Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Kriisiviestintäsuunnitelma Kainuun maakunta -kuntayhtymä

1 (12) KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄN KRIISIVIESTINTÄSUUNNITELMA Kriisiviestintä on viestintää tilanteissa, joissa organisaation toimintaedellytykset tai maine on uhattuna. Kriisi voi vaarantaa tärkeitä yhteiskunnallisia tai muita etuja ja järkyttää normaalia toimintaa, päätöksentekoa ja tiedotuskäytäntöä. Kriisi voi koskea itse organisaatiota (sisäinen kriisi) tai sen toimintaa ja siihen liittyviä palveluja ja palvelujen tuottamisen nopeutta (ulkoinen kriisi). Kriisi vaatii johtajuutta Kriisiviestintä vaatii aina johtajuuden ottamista myös julkisuudessa. Kainuun maakunta -kuntayhtymässä kriisiviestinnän johtajuudesta vastaavat maakuntajohtaja, toimialajohtajat ja viestinnän osalta viestintäpäällikkö. Johtaja on kriisitilanteessa keulakuva. Muut asiantuntijat ja lausunnonantajat määritellään tapauskohtaisesti. Asiantuntijat vastaavat lausuntojen antamisesta julkisuuteen antaen tapaukselle kasvot. Viestintähenkilöstö on apuna käytännön tiedottamisessa sekä viestintätapojen ja -kanavien valitsemisessa. Viestinnän suunnittelun lähtökohtana pidetään sitä, että suuri yleisö ja asianomaiset kansalaiset vaativat erilaista viestintää. Kriiseissä, erityisesti onnettomuustilanteissa, on usein mukana monia osapuolia ja viranomaisia. Mahdollisia osapuolia ovat pelastuslaitos, poliisi, lääninhallitus, ministeriöt, muut viranomaiset ja yritykset. Kainuussa erityistä huomiota täytyy kiinnittää myös maakunta-kuntayhtymän ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Onnettomuustilanteissa tiedotusvastuu kuuluu pelastustöitä johtavalle viranomaiselle. Jos maakunnan johtokeskus joudutaan kutsumaan koolle, tiedotusvastuu on sen johtajalla. Kriisiviestintään varautuminen Kriisit ja poikkeustilanteet sekä niiden vaatima viestintävalmius jaetaan kolmeen valmiustilaan: - perusvalmius, jolloin viestinnän toimenpiteet muodostavat perustan tehostettuun valmiuteen siirtymiselle - tehostettu valmius, jolloin toiminnan tasoa nostetaan uhkaavan tai jo syntyneen erityistilanteen vaatimalle tasolle - täysvalmius, jolloin kaikki voimavarat otetaan käyttöön uhkakuvan tai kriisitilanteen hallinnan vaatimalla tasolla Kriisiviestinnän perustana on toimiva arkiviestintä. Kriisitilanteessa viestinnän intensiteettiä kuitenkin nostetaan tilanteen vaatimalle tasolle. Lähtökohtana on tällöin se, että kriisitilanteessa kansalaisten tiedontarve on suuri ja siihen on pystyttävä vastaamaan viestintää tehostamalla.

2 (12) Kriisiviestinnän toimintaperiaatteet Mikä on kriisi? Kriisiviestinnän perusperiaatteet ovat nopeus, avoimuus ja rehellisyys. Reaaliaikaisen tiedonvälityksen aikana myös aloitteellisuus ja ennakointi ovat tärkeitä. Kriisiviestinnän hoitaminen edellyttääkin toiminnan ja viestinnän organisoimista heti alusta lähtien. Myös myöhemmässä vaiheessa jatkuva tilannekuvan rakentaminen on välttämätöntä. Kriisitilanteen viestinnän pohjana on suunnitteluun, harjoitteluun ja ammattitaitoon perustuva valmius toimia yllättävissä tilanteissa. Viestinnässä on tunnettava myös median toimintatavat ja pystyttävä vastaamaan tiedotusvälineiden tarpeisiin. Tämän vuoksi viestintäalan ammattihenkilöstö toimii johdon tukena viestinnässä. Kriisiksi määriteltävissä tilanteissa viestinnässä korostuvat aina vastuullisuus ja inhimillisyys. Aivan erityisesti silloin, kun kyseessä ovat kuolemantapaukset ja muut vakavat onnettomuudet, viestinnässä pitää huomioida eettisyys, ihmisten kohtaaminen ja läsnäolo.. Kriisien aikana vuorovaikutus kansalaisten kanssa on olennaisen tärkeää. Heille on annettava mahdollisuus kysymyksiin, keskusteluun ja palautteeseen. Palaute pitää myös ottaa vakavasti. Kriisit voivat olla äkillisiä yllättäviä tapahtumia, jotka herättävät heti toimimaan. Toisaalta kriisi voi olla pitkän kehityskulun tulos, jonka käänteentekevä luonne valkenee vasta sitten, kun peruuttamaton vahinko on jo tapahtunut. Kriisi on usein ainutkertainen. Siihen liittyy pelkoa ja sekasortoa. Ihmisillä on poikkeuksellisen suuri tiedonjano, johon pitää pystyä vastaamaan. Tiedotustyhjiötä ei saa syntyä. Kriisiviestintää vaativia erityistilanteita ja poikkeusoloja ovat esimerkiksi 1. Toimintaa uhkaavat erityistilanteet, kuten erilaiset onnettomuudet - tulipalot, liikenneonnettomuudet, luonnon ääriolosuhteet (myrskyt, tulvat, ympäristöonnettomuudet) 2. Hitaasti kehittyvät kriisit - tartuntatautiepidemiat, ympäristöongelmat, työtaistelutilanne, laaja-alainen maahanmuutto 3. Väkivallan teot tai uhkailut - terrorismi, väkivallalla uhkailut, väkivaltatilanteet 4. Maineeseen liittyvät kriisit - henkilöstö- tai talouskriisi - organisaatioon tai sen johtoon kohdistuva julkisuuskriisi

3 (12) 5. Poikkeusolot - suuronnettomuustilanteet - sodanuhka tai sotatila - aseellinen hyökkäys - sodan jälkitila Perustiedot on pidettävä ajan tasalla Oman organisaation perustietojen on oltava aina ajan tasalla. Perustietoja ovat tiedot organisaatiorakenteesta, organisaation toiminnasta ja vastuista. Myös tietojen henkilöstöstä ja sen sijoituspaikoista, toimintatavoista ja taloudesta on oltava ajan tasalla. Kuva- ja kartta-aineiston pitää olla kunnossa. Kaikkien tietojen pitää löytyä myös paperilla, manuaalisessa muodossa. Toimintaohjeiden on oltava kunnossa Kaima -intranetistä (http://kaima.kainuu.fi/index.asp) löytyvät: - lyhyt ohjeistus kriisitilanteessa, ns. huoneentaulu - mallitiedote - ohjeet tiedotustilaisuuden järjestämiseksi - ohjeet yhteistyöhön median kanssa - mediarekisteri, yhteystiedot myös valtakunnan mediasta - lista verkkosivujen päivittäjistä - kuntayhtymän viestintävastaavat eri toimialoilta ja heidän yhteystietonsa - kuntien viestintävastaavat/tiedottajat - sisäinen puhelinluettelo (SinfoWeb ja Maakunnan palveluopas) Kaikkien näiden ohjeiden on oltava olemassa myös manuaalisessa muodossa. Niiden varmuuskopioiden pitää olla tallennettuna vaikkapa muistitikulle. Kriisitiedottamisen kansion on oltava ajan tasalla tarvittaessa mukaan otettavaksi. Myös teknisten kanavien, kuten television, radion ja kartta-aineiston on oltava johtokeskuksen käytössä. Poikkeusolot ja niiden edellyttämät toimintaohjeet on määritelty tarkemmin Kainuun maakunta -kuntayhtymän valmiussuunnitelmissa. Ne löytyvät Kaimasta kohdasta Valmiussuunnitelmat: Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelma, http://www.erva.fi/valmiussuunnitelma Keskussairaalan ja terveysasemien suuronnettomuusohjeet sekä henkisen ensiavun ohje suuronnettomuustilanteessa Laitoskohtaiset pelastussuunnitelmat Influenssapandemia -suunnitelma Kajaanin varasairaalan perustamissuunnitelma Toimintasuunnitelma ruokamyrkytysepidemioiden varalle

4 (12) Koulutustoimialan turvallisuussuunnitelma sekä kriisiviestintäsuunnitelma Toiminta kriisin aikana Kriisiviestinnän hoitaminen edellyttää toiminnan ja viestinnän organisoimista heti alusta lähtien. Lähtötilanteen analyysi ei kuitenkaan riitä, vaan tilannekuvaa pitää päivittää kaiken aikaa. Kriisin sattuessa on muistettava seuraavat periaatteet: Sisäinen viestintä hoidetaan ensin Tärkeintä on saada tieto tapahtuneesta mahdollisimman pian omalle esimiehelle ja yhtä lailla toisinpäin, eli tieto tapahtumasta on välitettävä nopeasti esimieheltä alaisille. Henkilöstölle tieto kulkee nopeimmin puhelimitse tai intranetin välityksellä. Henkilöstölle on välitettävä oikeaa tietoa tapahtumista ja kerrottava myös, ketkä vastaavat tilanteen hoitamisesta ja viestinnästä. Puhelinvaihteella on oltava tieto tapahtuneesta ja siitä, kenelle asiaa koskevat puhelut ohjataan. Tämän tiedon pitää olla myös muulla asiakaspalvelussa toimivalla henkilökunnalla. On myös varmistettava, että puhelinvaihde kestää kuormituksen ja että sinne saadaan nopeasti hälytettyä lisäapua. Vaihteen pitää varautua palvelemaan myös eri kielillä. Varsinaiset kriisinumerot varataan jo etukäteen ja otetaan käyttöön tilanteen sitä vaatiessa. Palvelunumerot yleensä ruuhkautuvat, joten tärkeimmistä asioista ja kysymyksistä voidaan laatia lyhyt nauhoite, josta soittaja saa usein vastaukset kysymyksiinsä. Ulkoinen tiedottaminen Kriisiviestintä perustuu suurelta osin normaaliin tiedottamiseen, mikäli normaaliolojen viestintäkanavat ovat käytössä. Suurissa ja pitkäkestoisissa kriiseissä käytetään tehostettua viestintää, jolloin toiminnan intensiteetti muuttuu. Tiedottamisessa on huomioitava yhteistyö muiden viranomaisten kanssa, kuten poliisi ja pelastusviranomaiset. Samalla on huomioitava, kenellä on toimivalta tiedottamisessa. Yleisiä periaatteita ja huomioita Kriisitiedottamisessa käytännön tehtäviä hoitaa laajennettu viestinnän henkilöstö (varahenkilöstö on oltava) ja tiedottamisessa on muistettava yleiset periaatteet, kuten Kerro heti ja kaikki olennainen tieto

5 (12) ota ohjat omiin käsiin, tiedotustyhjiö täyttyy aina. Muista jatkuva tilannekuvan ylläpitäminen ja ennakointi me johdamme viestintää johdon on tultava julkisuuteen viestinnän uskottavuus Käytä selvää yleiskieltä, sanomien on oltava selkeitä ja lyhyitä. Viesteihin ei saa jäädä tulkinnanvaraa. Välitä sama viesti kaikille osapuolille ja kaikilla kanavilla. Pysy rauhallisena, jos et osaa vastata kysymyksiin, älä sano: En kommentoi. Oikea tapa on sanoa Selvitämme asiaa ja tiedotamme siitä heti kun se on mahdollista. Seuraa uutisointia radion, television, internetin ja lehdistön kautta -> huhut ja väärinymmärrykset pitää torjua ja oikaista välittömästi. Pidä päiväkirjaa (lokikirjaa) tehdyistä tiedotteista, tiedotustilaisuuksista, median yhteydenotoista ja soitoista. Sanomien vastaanottamisen ja lähettämisen merkitsijä on sovittava etukäteen. Muista mahdolliset loukkaantuneiden ja uhrien omaiset ja heidän tukemisensa. Selvitä, mistä saa henkistä apua, mistä saa tietoja loukkaantuneista, mistä numerosta saa lisätietoja jne. Toimiminen median kanssa Ensimmäinen tiedotustilaisuus pidetään heti, kun ensimmäiset tiedot tapahtuneesta ovat jaettavissa. Media otetaan mukaan heti alkuvaiheessa. Tiedotusvälineitä on kohdeltava tasapuolisesti. Aktiivista tiedottamista on myös se, että kertoo: Tilanne on hallinnassa, seuraava tiedotustilaisuus pidetään silloin ja silloin. Varaudu jatkuvaan tiedonvälitykseen ja mahdollisen väärän tiedon korjaamiseen. Etukäteen on tapauskohtaisesti sovittava, kuka antaa kriisille kasvot ja vastaa toimittajien kysymyksiin. Tiedottamisen kanavat ja keinot Viestintää hoidetaan samoilla välineillä kuin normaalioloissakin, mutta toiminta on tehostettua. Käytössä ovat seuraavat kanavat: - tiedotteet - verkkotiedottaminen, jossa otetaan käyttöön ns. hätäsivu osoitteessa www.kainuu.fi. Sivustoa päivitetään jatkuvasti. Hätäsivulta on linkki normaalisivustolle, jotta muut palvelut eivät kärsi. - tiedotustilaisuudet - puhelin sekä tekstiviestit - Virve - telefax - tiedotteiden jakaminen kotitalouksiin (jakajaverkosto!) - kaiutinautot - palvelevat puhelinnumerot - kriisipuhelimet, joihin ovat vastaamassa alan ammattilaiset

6 (12) Kriisin jälkihoito - YLEn kautta tarvittaessa hätätiedote ja viranomaistiedote, tiedotteen antavat esim. pelastus-, poliisi- tai rajavartioviranomaiset. Tiedottaminen erityisryhmille Tiedon saaminen kriisitilanteissa myös erityisryhmille on tärkeää. Kainuussa asuu monia kansallisuuksia, joten viestinnän henkilöstöllä on oltava valmius vieraskielisten tiedotteiden tekemiseen. Mikäli kriisitilanteessa tähän ei ole mahdollisuutta, on käytettävä kielitoimiston kääntäjiä. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä on sopimus käännös- ja tulkkaustöiden hoitamisesta Semantix Lingua Nordica Oy:n kanssa. Yhteystiedot (24h/vrk) puhelin 010 346 7520, www.semantix.fi. Käännöstoimistolla on valmius toimia kaikkina vuorokaudenaikoina. Sähköposti: tulkkipalvelu@semantinx.fi, käännökset: translation@semantix.fi. Käytössä on myös viittomakielen tulkkauspalvelu oman organisaation kautta. Kainuun tulkkikeskus toimii Kuusanmäen palvelukeskuksessa, puh. 08 6156 7733, tulkkikeskus@kainuu.fi. Maakunnalla tulee olla tieto siitä, minkälaista väestöä milläkin asuinalueella on, Huomioitava on mm. - lapsiperheet - vanhukset (hoitohenkilökunnalla tieto apua tarvitsevista) - maahanmuuttajat - sairaalat - palvelutalot - koulut - oppilaitokset - virastot Kaupunkien ja kuntien tekninen toimi tietää asuinalueiden väestötilanteen. Viestinnän näkökulmasta huomioitavaa on, että kriisitiedottamisen onnistumisen tai epäonnistumisen kautta opitaan asioita mahdollista seuraavaa kertaa varten. Oppimista varten kriisintilanteen jälkeen käydään läpi mm. seuraavat asiat: Raportointi (kriisiviestinnän lokikirja) Jälkihoito: mahdollisten uhrien omaiset, lähiyhteisön tukeminen Maine? Vaatiiko se hoitamista? Kriisitilanteessa auttamassa olleet tarvitsevat mahdollisesti tilanteen purkamista ammatti-ihmisten kanssa

7 (12) Kriisiviestintäohjeistuksen testaus ja harjoitukset Kriisiviestintäohjeistusta on päivitettävä säännöllisesti. Organisaation sisällä, sidosryhmissä ja mediassa tapahtuu muutoksia, jotka tulee päivittää yhteystietoihin ja rekistereihin. Kriisiviestintäharjoituksia on pidettävä säännöllisin väliajoin. Usein riittää, että testataan yhteystietojen toimivuus ja paikkansapitävyys. Samalla testataan kriisiviestintää helpottamaan laaditut lomakkeet. Kriisiviestintäsuunnitelman liitteet: Kriisitiedotteen malli Puhelumuistio Kriisiviestinnän toimintapäiväkirja Organisaatiokaavio, mukana nimet ja puhelinnumerot Tiedotusvastaavien luettelo, verkkosivujen tiedottajat Tietohallinnon tuki ja yhteystiedot Vaihteenhoitajat ja keskusradiotoiminnasta vastaavat henkilöt Lähteet: Henriksson Arto, Karhu Matti: Skandaalit & Katastrofit, käytännön kriisiviestintäopas Kuntaliitto: Varaudu, opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa

8 (12) Kainuun maakunta -kuntayhtymä X.X.200X klo 00.00. Tiedotteen numero X OTSIKKOON PÄÄASIA Tiedotteessa kerrotaan - mitä on tapahtunut - missä - milloin - miksi - millä seurauksella - kuka Mihin toimiin on ryhdytty ja kuka on ryhtynyt. Tarvittaessa havainnollista ja anna asialle mittasuhteet. (Esim. kuinka moni on loukkaantunut / vaarassa verrattuna kuinka paljon potilaita/asiakkaita kaiken kaikkiaan on.) Asiasta tiedotetaan seuraavan kerran XX.XX TAI milloin ja missä pidetään tiedotustilaisuus. Joskus on paikallaan tiedottaa myös, että tilanne on ennallaan eikä uutta tietoa ole. Sopiva tiedotteen mitta on maksimissaan yksi A4-arkki. Lisäksi mukaan voi laittaa tarpeelliset liitteet ja linkit verkkosivuille. Lisätietoja antaa: Etunimi Sukunimi, titteli, puh. (08) +++++ tai 044 +++++. Jos lisätietojen antajia on useampi ja heidän vastuualueensa on jaettu, se on hyvä selventää tähän.

9 (12) PUHELUMUISTIO SANOMA Tavallinen Pika Hätä LÄHTEVÄ SAAPUVA Pvm / 2008 Keneltä Alkoi klo Kenelle Päättyi klo Viesti

10 (12) TOIMINTAPÄIVÄKIRJA Johtopaikka Osasto/yksikkö Pvm / 2008 Aika Tapahtuma Toimenpiteet

11 (12) MUISTA! KRIISIORGANISAATIO ON YLEENSÄ SAMA KUIN NORMAALIAJAN ORGANISAATIO Maakunnan johto Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen 044 336 6700 (08) 6155 4250 alpo.jokelainen@kainuu.fi Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi 044 710 1767 (08) 6156 7767 kalevi.yliniemi@kainuu.fi Sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen 044 777 3033 (08) 6155 4200 tuomo.paakkonen@kainuu.fi Koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen 044 512 4933 (08) 6165 6700 anssi.tuominen@kainuu.fi, anssi.tuominen@kao.fi Puhelinvaihteet Sote ja koulutus (terveysasemat, keskussairaala, koulut) (08) 615 61 Maakunnan kanslia, hallinto, talous ja henkilöstöpalvelut (08) 615 541 Viestintä Viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki 044 797 4004 eeva.mantymaki@kainuu.fi Kainuun tietohallinto Tietohallintojohtaja Riitta Remsu 044 023 9329 (08) 6156 2729 riitta.remsu@kainuu.fi TIETOHALLINNON TOIMIPISTEET KUNNITTAIN Hyrynsalmi: Hyrynsalmen kunnantalo (Laskutie 1, 89400 Hyrynsalmi) Kajaani: Kajaanin kaupungintalo (Pohjolankatu 13, 87100 Kajaani) Kaks: Kainuun keskussairaala, pohjakerros (Sotkamontie 13, 87140 Kajaani) Kuhmo: Kuhmon kaupungintalo (Kainuuntie 82, 88900 Kuhmo) Paltamo: Paltamon kunnantalo (Vaarankyläntie 7, 88300 Paltamo) Puolanka: Puolangan kunnantalo (Maaherrankatu 7, 89200 Puolanka) Ristijärvi: Kajaanin kaupungintalo (Pohjolankatu 13, 87100 Kajaani) Sotkamo: Sotkamon kunnantalo (Markkinatie 1, 88600 Sotkamo) Suomussalmi: Suomussalmen kunnantalo (Kauppakatu 20, 89600 Suomussalmi)

12 (12) Verkkosivustokokonaisuuden pääkäyttäjät/-toimittajat kokonaisvastuu verkkosivuista Eeva Mäntymäki eeva.mantymaki@kainuu.fi, 044 797 4004 järjestelmäpääkäyttäjät o verkkotiedottaja Arja Korhonen, arja.a.korhonen@kainuu.fi (08) 6155 4215 o laadunhallinnan sihteeri Irmeli Kärki, irmeli.karki@kainuu.fi (virkavapaalla 1.6.- 31.12.2010), sijainen Eija Kinnunen eija.kinnunen@kainuu.fi, (08) 6156 2568, 044 7970 275 Eri palvelukokonaisuuksien päätoimittajat maakuntainfo, yhteiset palvelut, päätöksenteko ja hallinto toimistosihteeri Aila Kokkonen, aila.kokkonen@kainuu.fi, (08) 6156 7333, 044 7101 333 terveyspalvelut laadunhallinnan sihteeri Irmeli Kärki, irmeli.karki@kainuu.fi (virkavapaalla 1.6.- 31.12.2010), sijainen Eija Kinnunen eija.kinnunen@kainuu.fi, (08) 6156 2568, 044 7970 275 järjestelmäkouluttaja Arja Koistinen, arja.koistinen@kainuu.fi, 044 7101 653. perhepalvelut sosiaalialan erikoissuunnittelija Marja-Liisa Komulainen, marja-liisa.komulainen@kainuu.fi, 044 7970 168 vanhuspalvelut toimistosihteeri Heli Seilonen, heli.seilonen@kainuu.fi, (08) 6156 5752 koulutuspalvelut hallintosihteeri Eeva Meriläinen, eeva.merilainen@kao.fi, 044 797 0841 maakunnan suunnittelu ja kehittäminen, alueidenkäyttö, maakuntakaavoitus, hankerahoitus sekä kehittämishankkeet markkinointisihteeri Pirjo Sirviö, pirjo.sirvio@kainuu.fi, (08) 6155 4240, 044 7100 855

Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400, 87070 Kainuu puh. (08) 615 541/vaihde faksi (08) 6155 4260 e-mail: kirjaamo@kainuu.fi etunimi.sukunimi@kainuu.fi www.kainuu.fi