Ehdotuksia koulupäivän rakenteeksi Jämsänkosken yhtenäiskouluun JOHANNES LEPPÄNEN, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, LUOKANOPETTAJA OPISKELIJA

Samankaltaiset tiedostot
Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

PERUSKOULUN KOULUPÄIVÄN RAKENNE JA RYTMITYS. Kari Sutinen, plm

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Koulutulokkaiden vanhempainaamu

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari Vantaa

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Viisijaksojärjestelmä

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min)

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Oppilaita 124 luokat E- 6 lk. ja pienryhmä Opettajia 9 Ohjaajia 3 Kuljetusoppilaita noin puolet

Koulutulokkaiden vanhempainaamu. Tiistai klo

Liikkuva koulu tiiviisti tutkimuksesta

Lappeenranta liikkuu toimivia käytänteitä

Torumisesta tekemiseen, turhautumisesta toimintaan

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

PARKANON YHTENÄISKOULU

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

Pakilan yläasteen koulu. Lukuvuosi Vanhempainaamu Rehtori Juha Leino

Harrastustoiminta osana koulupäivää

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2

Muutoksia Liikkuvissa kouluissa aktiivisempi toimintakulttuuri tutkimuksen ja käytännön valossa. Janne Kulmala

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

Istuva oppilas sammaloituu

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Istuva oppilas sammaloituu

Opetus ja opetusjärjestelyt

Perusopetus

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisen tukena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

Yhteenveto 75 minuutin oppituntien arvioinnista IKV Monenko oppilaan vanhemmat vastanneet. Alue ,1 % 149

ABI-INFO to , klo

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Perusopetuskysely Koko perusopetus

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

Ajankohtaista Liikkuvasta opiskelusta

Puistolan peruskoulu ykkösestä ysiin turvallisesti yhdessä oppien

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Jyväskylän normaalikoulu -opetusharjoittelu 1

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut

Pukinmäenkaaren peruskoulu 3. luokalta alkava liikuntapainotus. Rehtori Leena Hiillos Virka-apulaisrehtori Mikko Kytömäki

Millaista muutosta ollaan tekemässä?

Ketolanperän koulu. Liikkuva koulu voi hyvin!

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Henri Karjula. Maria Kiijärvi-Pihkala. Katariina Rantanen

Joustava koulupäivä Suomessa Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita

Luokka A

HYVÄT KÄYTÄNTEET-SEMINAARI Tervetuloa!

Liikunnan edistämisaktiivisuus Liikkuva koulu -ohjelman kouluissa ja oppilaiden liikuntakäyttäytyminen VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2019:3

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

TURUN LYSEON KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Lukuvuosi

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Päivän painopisteet. Alhaisten koulu Klo

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, :30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys

Metsokankaan yhtenäisperuskoulu

Järvenpään Yhteiskoulu

H1 Orientoiva harjoittelu Heli Lepistö Mikko Ripatti

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Kysely Piispanlähteen alakoulun vanhemmille Lapsemme on

Puolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

KESKI-POHJANMAAN LIIKUNNAN LIIKKUVA KOULU TUKIPAKETIT JA KOULUTUKSET

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

Kysely huoltajille ja oppilaille

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Liikkuvan koulun tulevaisuus Mitä kärkihankkeen jälkeen? Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6.

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Vaikuttaja-päivän 2018 ennakkotehtävä peruskouluille. KAIKKI MUKANA kaveritaidot kunniaan Päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrauha

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Lausuntoja tuntijaosta

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE- kiertue 2015 Seinäjoki Kirsti Siekkinen, LIKES

Transkriptio:

Ehdotuksia koulupäivän rakenteeksi Jämsänkosken yhtenäiskouluun JOHANNES LEPPÄNEN, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, LUOKANOPETTAJA OPISKELIJA

Juridista taustaa: Perusopetusasetus (20.11.1998/852) säätää opetukseen käytettävästä ajasta päivittäisellä, viikoittaisella ja vuosittaisella tasolla. Koulupäivän rakenteen kannalta keskeistä: 3 4 mom. Opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi jaksoiksi. Huom. välitunteihin tai ruokailuihin käytettävää aikaa ei säädellä. Opettajien työ ja palkkaus muodostuu opetustunneista. Opetustunnin kesto on 60 min., josta opetukseen tulee käyttää väh. 45min. (OVTES) Eli mikäli opettajan työpäivään kuuluu 7 opetustuntia hänen opetusja valvontavelvollisuus on 7x60min= 420min.

Taustaa koulupäivän rakenteesta: Koulupäivän rakenteellisilla valinnoilla voidaan mahdollistaa oppilaille riittävä liikunnan määrä koulupäivän aikana (väh. 1h). Perinteinen ryhmittely (45min oppitunti /15min välitunti) ei tarjoa oppilaille tarpeeksi aikaa liikkumiselle. Sekä opettajien työaika, että perusopetusasetus huomioiden koulupäivä voidaan rakentaa myös siten, että oppilaiden riittävä liikunta koulupäivän aikana mahdollistetaan. Tämä tapahtuu joko kahtena 20min.-30min. tai yhtenä 45min. liikunnalle varattuna tuokiona, normaalien 15min. välituntien lisäksi. Perinteisestä ryhmittelystä poikkeava vaihtoehto mahdollistaa terveyttä edistävän liikunnan lisäksi mm. 3. sektorin osallistumisen toimintaan (esim. kerhotoiminta koulupäivän sisällä), opettajien yhteissuunnittelun, kodin ja koulun välisen yhteydenpidon.

1. Lauritsalan malli: Yhtenäiskoulu Lappeenrannan kupeessa, luokat 1-9, n. 750 oppilasta. Rakenne: Ns. 2x45min oppituntirakenne 30min tauoilla. Neljä palkkia ja kolme välituntia. Palkki=1:30, paitsi ruokailun sisältävä palkki 1:45. Välitunnit 0:30 pois lukien viimeinen välitunti 13:45-14:00. Jokainen palkki sisältää välillä pienen tauon sopivassa välissä opettajan hyväksi katsomaan aikaan. Kaikki luokat elää 4-jakso järjestelmässä. Oppiaine voi vaihtua kesken jakson, jotta saadaan tunnit täsmäämään (esim. Fysiikka ja Kemia). 45min oppitunnit (esim. OPO-tunnit) päivän alkuun tai päätteeksi. Koulupäivä voi loppua myös kesken palkin. Yhtenäinen lukujärjestys 3-9. luokat Palkki 1 8:00-9:30 sis. pikkutauko sopivaan väliin Välitunti 1 9:30-10:00 sis. vapaaehtoista ohjattua toimintaa Palkki 2 10:00-11:45 sis. ruokailun Välitunti 2 11:45-12:15 sis. vapaaehtoista ohjattua toimintaa Palkki 3 12:15-13:45 sis. pikkutauko sopivaan väliin Välitunti 3 13:45-14:00 Palkki 4 14:00-15:30 sis. pikkutauko sopivaan väliin

Ruokailuaikataulu: Ruokalan aikataulut 10:00 3a + 3b 10:05 3c 10:10 4a 10:15 4b 10:20 4c 10:25 5a 10:30 5b 10:35 5c 10:35-10:50 Huoltotauko 10:50 6a+6b 10:55 6c 11:00 7a 11:05 7b 11:10 7c 11:15 8a 11:20 8b 11:25 8c 11:30 9a 11:35 9b + 9c

Lauritsalan mallista: Tukee liikkuva koulu ideologiaa: aikaa leikeille, peleille ja palautumiselle (2x30min + 1x15min välitunnit) Mahdollisuus ohjattuun välituntitoimintaan, mikäli resursseja tai 3. sektorin yhteistyökumppaneita löytyy. Aikaa oikeasti toiminnallisuuteen oppituntityöskentelyssä, käytännön tekemiselle, tutkimiselle ja syventymiselle sillä 45min oppitunti ei samalla tavalla sido tekemistä. Mahdollisuus yhteistyöhön ja erikoistilojen käyttöön. Koulun yhtenäisyys kun kaikilla sama rytmi, myös helppo järjestää infovälkät. Yläkoululaisille vähemmän läksyjä, kun vähemmän eri aineita päivän sisällä. Mahdollisuus keskittyä paremmin tulleisiin läksyihin.

2. Kinnarin malli: Kinnarin koulu on alakoulu Järvenpäässä, jonka mallia olen muokannut yhtenäiskoululle sopivaan muotoon. Kinnarissa oppitunnin pituus on perinteinen 45minuuttia, mutta aamupäivän tunnit ovat yhdistettyjä kuten Lauritsalan mallissakin. Näin saadaan tarjottua oppilaille pitkä Liikuntavälitunti. Yhtenäinen lukujärjestys 3-9. luokat 1.oppitunti 8:00-8:45 mikäli tunnit yhteen pikkutauko sopivaan väliin 2.oppitunti 8:45-9:30 (tai 9:00-9:45) 1.välitunti 9:30-10:10 3.pitkä 2x45 oppitunti + 20min ruokailut porrastetusti 10:10-12:00 2.välitunti 12:00-12:15 4.oppitunti 12:15-13:00 3.välitunti 13:00-13:15 5.oppitunti 13:15-14:00 4.välitunti 14:00-14:15 5.oppitunti 14:15-15:00 6.välitunti 15:00-15:05 6.oppitunti 15:05-15:50

Ruokailuaikataulu: Ruokalan aikataulut 10:10 3a + 3b 10:15 3c 10:20 4a 10:25 4b 10:30 4c 10:30-10:45 Huoltotauko 10:45 5a + 5b 10:50 5c 10:55 6a 11:00 6b 11:05 6c 11:05-11:20 Huoltotauko 11:20 7a + 7b 11:25 7c 11:30 8a 11:35 8b 11:40 8c 11:45 9a 11:50 9b + 9c

Kinnarin mallista Osittain samat edut kuin Lauritsalassakin. Sama päivärytmi koulun sisällä luo yhtenäisyyttä ja parantaa yhteistyömahdollisuuksia. Yhdeksään tulevilla oppilailla välituntiaika jää vähäiseksi. Löytyy sekä 45min oppitunteja että 90min oppitunteja, jolloin mahdollisuus sekä perinteisempään oppituntirakenteeseen, että osaltaan tukee myös käytännön tekemistä, tutkimista ja syventymistä pidemmillä tunneilla.

3. Joensuun normaalikoulun malli Joensuussa ylä- ja alakoulu toimivat eri yksiköissä mutta kummissakin käytössä 75min oppitunnit (alakoulun alkuopetusta lukuunottamatta). Kyseessä muokattu versio, jossa aikataulut sovitettu siten, että toiminta mahdollistuu helpommin yhdessä yksikössä ja ruokailut järjestetty siten, että huomioitu yläkoulun pidemmät koulupäivät. Yläkoulun luokanohjaajan tuokion voisi toteuttaa esim. kolmannella välitunnilla 12.50-13.10. 3-5. luokat 6-9. luokat 1.tunti 8:00-9:15 8:00-9:15 1.välitunti 9:15-9:45 9:15-9:45 2.tunti 9:45-11:15 (sis. Ruokailu porrastetusti) 9:45-11:00 2.välitunti 11:15-11:30 11:00-11:15 3.tunti 11:30-12:45 11:15-12:45 (sis. Ruokailu porrastetusti) 3.välitunti 12:45-13:15 12:45-13:15 4.tunti 13:15-14:30 13:15-14:30 4.välitunti 14:30-14:40 5.tunti 14:40-15:55

Ruokailuaikataulu: Ruokalan aikataulut 10:00 3a 10:05 3b 10:10 3c 10:15 4a 10:20 4b 10:25 4c 10:30 5a 10:35 5b 10:40 5c 10:40-11:15 Huoltotauko 11:15 6a 11:20 6b 11:25 6c 11:30 7a 11:35 7b 11:40 7c 11:40-11:55 Huoltotauko 11:55 8a 12:00 8b 12:05 8c 12:10 9a 12:15 9b 12:20 9c

Joensuun normaalikoulun mallista: 75min oppitunnit yleistyneet Suomessa sekä ylä-, että alakouluissa. Rauhoittaa oppitunteja, kun ei ole niin kiire. Järjestelmä tukee uutta OPS:ia, aikaa toiminnallisuudelle Kaksi pitkää välituntia, joilla voi järjestää myös vapaaehtoista ohjattua liikuntaa.

4. Sääksjärven malli 1-9 luokkien yhtenäiskoulu Lempäälässä (793 oppilasta). Tätäkin mallia hieman muutettu palvelemaan paremmin Jämsänkosken yhtenäiskoulua. Malli koostuu perinteisistä 45min oppitunneista ja kahdesta pidemmästä Liikuntavälitunnista. Aamupäivällä paljon liikuntaa välituntien muodossa ja iltapäivällä taukojen määrä vähäisempi. 3-5 lk. 6-9 lk. 1.oppitunti 8:00-8:45 8:00-8:45 2.oppitunti 8:45-9:30 8:45-9:30 Liikuntavälkkä 9:30-10:00 9:30-10:00 3.oppitunti (sis. alakoulun 20min ruokailun porrastetusti) 10:00-11:05 10:00-10:45 Välitunti 11:05-11:15 10:45-10:55 4.oppitunti (sis. yläkoulun 20min ruokailun porrastetusti) 11:15-12:00 10:55-12:00 Liikuntavälitunti 12:00-12:20 12:00-12:20 5.oppitunti 12:20-13:05 12:20-13:05 6.oppitunti 13:05-13:50 13:05-13:50 Välitunti 13:50-14:05 13:50-14:05 7.oppitunti 14:05-14:50 14:05-14:50 8.oppitunti 14:50-15:35

Ruokailuaikataulu: Ruokalan aikataulu 10:00 3a 10:05 3b 10:10 3c 10:15 4a 10:20 4b 10:25 4c 10:30 5a 10:35 5b 10:40 5c 10:40-11:00 Huoltotauko 11:00 6a + 6b 11:05 6c 11:10 7a 11:15 7b 11:20 7c 11:25 8a 11:30 8b 11:35 8c 11:40 9a 11:45 9b 11:50 9c

Sääksjärven mallista: Perinteinen 45min malli, jota muokattu siten että välituntiliikunnalle luotu enemmän aikaa. Iltapäivän putkeen pidettävillä tunneilla oltava pienet tauot sopivassa välissä, jollei ole suoraa siirtymää uudelle tunnille.

Yleistä malleista: Kaikki mallit käytössä olevia ja siten jo toimiviksi havaittuja. Malleissa yhteisenä korosteisena asiana pidemmät tai putkeen pidetyt oppitunnit, joiden avulla saadaan tarjottua myös enemmän katkeamatonta aikaa liikunnalle välitunneilla. Vähemmän siirtymiä = vähemmän hukkaan heitettyä aikaa Tämä tarjoaa opettajalle enemmän mahdollisuuksia toteuttaa toiminnallisuutta opetuksessa OPS:in tavoitteet helpommin saavutettavissa. Pidempiä (esim. 2x45min) oppitunteja olisi hyvä rytmittää pitämällä pieni tauko sopivassa välissä. Liikkuvassa JYK:ssa tauolla voisi pitää vaikka pienen jumpan, hartiahieronnan kaverille, pikaisen happihypyn ulkona tms. Lisää liikunnan lisäämisestä oppituntiin: https://liikkuvakoulu.fi/tarinat/helppojatapoja-lis%c3%a4t%c3%a4-liikuntaa-oppitunnille

Palautetta ja kysymyksiä?