Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankekoordinaattori 2013

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankekoordinaattori 2013 1

Start up Mitä on hyvinvointi? Mistä se muodostuu, mikä sitä luo sinun kohdallasi, läheisesi kohdalla, perheesi kohdalla, oman kuntasi kuntalaisten kohdalla, heidän mielestään? Miten sen määrittelevät kuntasuunnittelua tekevät viranhaltijat ja päättäjät? Onko näkemys, käsitys, ymmärrys yhteinen? 2

Hyvinvointityön kokonaisuus kunnissa Kuntalaki 1 : Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Terveydenhuoltolaki tukee tätä vahvasti, samoin valmistelussa olevat muut lait. Tavoitetila: Kunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka perustuu toimiviin rakenteisiin ja laajaan hyvinvoinnin kokonaiskuvaan Poikkihallinnollisuus ja toiminnallisuus, osallisuus Päätöksentekoprosessien (ja toisten toimialojen) tunteminen ja ymmärrys 3 3

Hyvinvointityön kokonaisuus kunnissa Kuntasuunnittelun integraatio/kunnan vuosikello: Sähköinen hyvinvointikertomus indikaattoreineen ohjaamaan kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua Hyvinvointitieto, mittarit, osoittimet tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus Ennakkoarviointi vaikutuksista, hyvät käytänteet Hyvinvointiryhmien ja hyvinvointikoordinaattoreiden yhtenäiset tehtävän- ja toimenkuvat 4 4

Hyvinvointi "Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa." Kerttu Perttilä & co.,stakes, THL 5

Minkä tulosta hyvinvointi on? Yhteiskuntapolitiikan Palvelujärjestelmän toiminnan Ihmisen itsensä Läheisten ihmisten Lähiympäristön (STM 2006, 19) 6

Hyvinvoinnin edistäminen Kunnan eri toimialojen yhteistyössä toteuttamaa yksilöön, perheeseen, yhteisöihin, väestöön ja näiden elinympäristöihin kohdistuvaa sosiaalista hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta tukevaa ja lisäävää sekä köyhyyttä, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia haittoja ehkäisevää ja vähentävää toimintaa sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista hyvinvointia edistävällä tavalla. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012: 21,169) 7

Hyvinvointiin / terveyteen vaikuttavia tekijöitä Perttilä ym. 2009, 12. 8

Terveyteen vaikuttavia tekijöitä 10 % Elintavat 15 % 35 % Sosioekonomiset tekijät * Perimä 15 % 25 % Terveydenhuolto Ympäristötekijät (World Health Organization = Maailman terveysjärjestö) * Henkilön pääasiallinen toiminta, ammatti, ammattiasema sekä toimiala Henkilön asema yhteiskunnan rakenteellis-toiminnallisissa TerPS2 järjestelmissä. - SH - 2013 (Tilastokeskus) 9

Hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä lakeja Suomen perustuslaki Kuntalaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Ympäristönsuojelulaki Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta Jätelaki Kemikaalilaki Elintarvikelaki Perusopetuslaki Laki kuntien kulttuuritoiminnasta Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta Yhdenvertaisuuslaki Pelastuslaki Rikoslaki Terveydenhuoltolaki Sosiaalihuoltolaki Lastensuojelulaki Liikuntalaki Mielenterveyslaki Alkoholilaki Raittiustyölaki Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Tartuntatautilaki Terveydensuojelulaki Työterveyshuoltolaki Työturvallisuuslaki Ym. Hyvinvointia ei kaikissa mainita sanana. Hyvinvoinnin käsite on kuitenkin niin laaja, että lähes kaikki lait jollakin tavalla kytkeytyvät hyvinvoinnin edistämiseen. (STM 2006, 32-41) 10

Lakeja, joissa mainitaan sana hyvinvoinnin edistäminen Ympäristö-, tekniikka- ja yhdyskuntatoimi Maankäyttö- ja rakennuslaki 1 ja 5 Sivistys-, kulttuuri ja liikuntatoimi Perusopetuslaki 31 Sosiaali- ja terveystoimi Ympäristölaki 1 Liikuntalaki 1 Sosiaalihuoltolaki Terveydenhuoltolaki (Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke 2013) 11

Lakeja, joissa hyvinvoinnin edistäminen huomioitu Suomen perustuslaki 19 Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä, tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi Kuntalaki 1 Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista.. Ympäristölaki 1 Tämän lain tarkoituksena on turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö Terveydenhuoltolaki 2 edistää ja ylläpitää väestön terveyttä ja hyvinvointia kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, vahvistaa kunnan eri toimialojen välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Sosiaalihuoltolaki 1 (ehdotus laiksi) edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia torjua ja vähentää väestön eriarvoisuutta ja syrjäytymistä parantaa sosiaalihuollon ja kunnan muiden toimialojen välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä hyvinvoinnin edistämisessä 12

Kuntalaki 1 Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan 13

Velvoite hyvinvointitiedon seurantaan Terveydenhuoltolaki 12 : Kunnan on seurattava Ehdotus sosiaalihuoltolaiksi 7 *: Kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin asukkaidensa elinoloja, hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä kunnan palveluissa ja muissa tukitoimissa suoritettavia toimenpiteitä, joilla on vaikutusta asukkaiden hyvinvointiin * Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012: 21,169. 14

Velvoite raportointiin Terveydenhuoltolaki 12 Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Ehdotus sosiaalihuoltolaiksi 9 * Hyvinvoinnin edistämisen vastuutahon on raportoitava kunnanvaltuustolle asukkaiden hyvinvoinnista vuosittain hyvissä ajoin ennen seuraavaa kalenterivuotta koskevan talousarvion laatimista. Lisäksi valtuustolle on valmisteltava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on raportoinnin perusteella tarkistettava hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita ja niitä tukevia toimenpiteitä. Raportoinnin tulokset on huomioitava talousarviota laadittaessa. * Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012: 21,169. 15

Velvoite tiedolla johtamiseen Terveydenhuoltolaki 12 : Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia Ehdotus sosiaalihuoltolaiksi 7 *: Kunnan on strategisessa suunnittelussaan Kunnan on strategisessa suunnittelussaan: asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet huomioiden erilaiset väestöryhmäkohtaiset suunnitelmat. * Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012: 21,169. 16

Velvoite hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointiin Terveydenhuoltolaki 12 Ehdotus sosiaalihuoltolaiksi 6 * Kunnan on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kunnan on päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa sekä toteuttamisessa ennakoitava, arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön hyvinvointiin. * Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012: 21,169. 17

Hyvinvointijohtaminen - mitä se on? 18

Hyvinvointijohtamisen periaatteet Hyvinvoinnin edistämisen haasteita pidetään kunnassa yhtä tärkeinä kuin taloudellisia haasteita. Hyvinvointirakenteet Kunnan strategista Kunnan strategista johtamista toteutetaan kuntalaisten hyvinvoinnin Hyvinvointijohtamisen edistämisen edistämisen kivijalka näkökulmasta. johtamista toimeenpannaan kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kaikki hallinnonalat (ja muut kunnan alueella olevat toimijat) kantavat vastuuta kuntalaisten hyvinvoinnista. (Uusitalo ym. 2003, 53; kursivoitu teksti on Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen lisäys.) 19

Hyvinvointijohtamisen haasteet kunnissa 2000-luvun alussa Hyvinvoinnin haluttiin ohjaavan päätöksentekoa ja toimintaa arvon toteutuminen jäi kesken Johtamisvastuu oli epäselvä ja hajaantunut Hyvinvointistrategioita yms. oli valmisteltu vilkkaasti kukaan ei katsonut niitä kokonaisuutena Terveyden edistämisen yhdyshenkilöt olivat vain vähän mukana kunnan strategisessa suunnittelussa Tavoitteet eivät muuttuneet toiminnaksi Tarkastuslautakunnat arvioivat niukasti hyvinvointitavoitteiden toteutumista Hyvinvointitieto oli hajallaan, ja sen tulkinta koettiin vaikeaksi Seurantatietoa hyvinvoinnista ei kerätty kattavasti ja järjestelmällisesti Hyvinvointikoulutusta oli lähinnä sosiaali- ja terveystoimessa. Koulutus oli epäjärjestelmällistä. Päätösten hyvinvointivaikutuksia ei ennakoitu eikä arvioitu mikä tilanne on nyt? (Uusitalo ym. 2003, Wilskman ym. 2008) 20

Hyvinvointijohtamisen periaatteiden koettu toteutuminen ei vielä ihan natsaa /asennemuutosta tarvitaan Hyte johtamisen hyperlinkki oulu.pptx 1. Hyvinvointi haasteet yhtä tärkeitä kuin taloudelliset haasteet? 2. Strategista johtamista toteutetaan ja toimeenpannaan kuntalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta? 3. Kaikki hallinnonalat kantavat vastuuta kuntalaisen hyvinvoinnin edistämisestä? Kuntien Hyte ryhmän toiminta (vastuutaho) Hyte tr hyperlinkki oulu.pptx 1. Jäsenten aikapula 2. Jäsenten sitoutuminen oma rooli 3. Ryhmän tehtävänkuva ei selkeä 4. Yhteistyön riittävyydessä parantamisen varaa - oma osaaminen Sähköisen hyvinvointikertomuksen haasteena HVK hyperlinkki oulu.pptx 1. Integraatio osaksi talouden ja toiminnan suunnittelua 2. Hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa KYSELY 2012/ TerPS2: 507 kunnanvaltuutetulta (vastausprosentti 28), 262 hyvinvointiryhmän jäseneltä (vastausprosentti 48) ja 94 pääkäyttäjää (vastausprosentti 50) 21

Hyvinvointi, ympäristö ja talous kestävän kehityksen rattaissa Ympäristön kestävyys Toimiva kokonaisuus = toimivan ratkaisun tavoittelu yhdellä politiikkalohkolla ei saa johtaa kestämättömään kehitykseen toisella. Taloudellinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys (Alila ym. 2011, 6, 8) 22

Hyvinvoinnin edistämisen kolmikanta kunnassa Kuntalaisten omaehtoinen toiminta Kunnan strateginen toiminta Eri hallinnonalojen ja muiden kunnan alueella olevien tahojen toiminta (Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke 2013) 23

Hyvinvointijohtaminen tukee kuntalaisen omaa vastuunottoa Kunnan hyvinvointijohtaminen Hyvinvointijohtamisella tehdään hyvinvointia edistävistä valinnoista helpompia valintoja kuntalaisen oma vastuunotto lisääntyy (esim. liikunnassa ja ravitsemuksessa) Hyvinvointijohtamisella vahvistetaan kuntalaisten hyvinvoinnin taustatekijöitä (esim. koulutusta, työ- ja elinolosuhteita ja palveluja) (Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke 2013) 24

Mistä on hyvä hyvinvointijohtaminen tehty? 1. Tiedostetusta toiminnasta 2. Pitkäjänteisyydestä ja kunnan strategiaan perustumisesta 3. Koordinoinnista ja sen vastuuttamisesta jollekin taholle: Siitä, että prosessin omistaa joku muu kuin sosiaali- ja terveyssektori 4. Kaikkien hallinnonalojen ja muiden kunnassa toimivien tahojen tekemisestä 5. Riittävästä seurannasta 6. Strategioiden konkretisoitumisesta talous- ja toimintasuunnittelussa sekä päätöksenteossa 7. Vaikutustiedon hankkimisesta ja sen hyödyntämisestä (Niemi Sami 2009. Teoksessa Perttilä ym. 2009, 25. Kursivoitu teksti on Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen lisäys.) 25

Hyvinvointirakenteet ja hyvinvoinnin edistämisen organisoituminen kunnassa Hyvinvointijohtamisen kivijalka 26

Mitä hyvinvointirakenteilla tarkoitetaan? A) B) Kaikki toimialat ja muut keskeiset toimijat kattava toimeenpanoorganisaatio Poikkihallinnolliset johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet C) Hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä D) Osaava henkilökunta E) Hyvät toimintakäytännöt (THL 2010, 9. Kursivoitu teksti on Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen lisäys.) 27

Hyvinvoinnin organisoituminen ja poikkitoiminnallinen yhteistyö HVK /VUOSIKELLO (Terveempi Pohjois-Suomi 2-hankkeen sovellus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2010, 15) mallista) 28

Organisoitumisen tarkoituksena Tehdä hyvinvoinnin edistämistä näkyväksi Johtaa hyvinvoinnin edistämisen suunnittelua ja varmistaa yhteys kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun Koordinoida hyvinvoinnin edistämistä (mm. toimijoiden yhteistyötä) ja tukea siihen liittyvää osaamista Tukea käytännön toimeenpanoa Sovittaa kuntien ja palvelualueiden (esim. kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden) tavoitteet ja tehtävät yhteen (THL 2010, 9. Kursivoitu teksti on Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen lisäys.) 29

Kunnan johtoryhmän (= hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmän) tehtäviä Hyvinvoinnin edistämisen strategisen toiminnan johtaminen HYVINVOINTIKERTOMUKSEN VALMISTELUN JOHTAMINEN, SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Hyvinvointitavoitteiden saavuttamisen seuranta ja arviointi Yhteistyön johtaminen Hyvinvoinnin edistämisen yhteistyön johtaminen (toimialat, muut tahot) Raportointi luottamushenkilöille Väestön hyvinvoinnin edistymisestä ja palvelujen toiminnasta raportoiminen Alueellinen yhteistyö Alueellisesta hyvinvoinnin edistämisen yhteistyöstä vastaaminen (THL 2010, 16) 30

Hyvinvointiryhmän tehtäviä Tiedolla johtaminen & hyvinvoinnin edistämisen suunnittelu, seuranta ja arviointi HYVINVOINTIKERTOMUKSEN VALMISTELU Säännöllinen raportointi valtuustolle ja viranhaltijajohdolle Asioiden valmistelu johtoryhmälle Toimeenpanon tukeminen Osaamisen vahvistaminen Yhteisten käytäntöjen sopiminen Eri hallinnonalojen ammattilaisten osaamisen tukeminen Vaikutusten ennakkoarvioinnin (EVAn) koordinointi Ennakkoarvioinnin käytännöistä sopiminen Ennakkoarviointiosaamisen tukeminen Alueellinen yhteistyö Alueellisten sopimusten ja tehtävien valmistelu johtoryhmälle Alueellisesta yhteistyöstä vastaaminen oman kunnan osalta Yhteistyö esim. järjestöjen yms. toimijoiden kanssa (THL 2010, 16. Kursivoitu teksti on Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen lisäys.) 31

Hyvinvointikoordinaattorin / -asiantuntijan / - suunnittelijan tehtäviä Hyvinvointijohtamisen kehittäminen osana hyvinvointiryhmää Hyvinvointiryhmän sihteeri ja asioiden valmistelija HYVINVOINTIKERTOMUKSEN VALMISTELUN JA TOIMEENPANON KOORDINOIJA JA TUKI Kuntakohtaisen ja alueellisen hyvinvointitiedon kokoaja Hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijuus Alueellisten ja kansallisten hyvinvointiohjelmien paikallinen asiantuntija ja toimeenpanon tuki Vaikutusten ennakkoarvioinnin (EVAn) asiantuntija, kouluttaja ja tutor Hyvinvoinnin edistämisen operatiivisen työn kehittäminen Vahvistaa hyvien käytäntöjen osaamista (THL 2010, 17) 32

Kunnassa on vain yksi strategia - kuntastrategia KUNTASTRATEGIA = Keskeiset linjaukset kunnan tulevaisuuden tahtotilasta ja tavoitteista: hyvinvoinnin edistäminen yhtenä näkökulmana KUNNAN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS = Täsmentää kuntastrategian sekä talous- ja toimintasuunnitelman hyvinvoinnin edistämisen näkökulmaa: hyvinvoinnin edistämisen painopistealueet, kehittämiskohteet, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit ja arviointimittarit OHJELMAT = Kuntastrategian ja hyvinvointikertomuksen toteuttamis- ja toimeenpanoohjelmia: toteuttamisen keinot, aikataulut ja järjestys, kansallinen informaatio- ja resurssiohjaus huomioiden SUUNNITELMAT = Toimialaa, konserniyhteisöä tai yksikköä koskeva kehittämis- ja käyttösuunnitelma, joka toteuttaa ja tarkentaa kuntastrategian linjauksia (sovellettu: Pauni 2008, Pauni 2012, TerPS2-hanke) Koko kuntakonsernin läpäisevä, poikkihallinnollinen ja - toiminnallinen näkökulma, Hyvinvointijohtamisen ydin Yhden toimialan, yhteisön tai yksikön näkökulma 33

www.hyvinvointikertomus.fi VERSIO 0.3: Tervetuloa kehitysvaiheessa olevaan sähköiseen hyvinvointikertomukseen! Sähköinen hyvinvointikertomus on hyvinvointitiedolla johtamista ja päätöksentekoa tukeva työväline kunnille. Hyvinvointikertomus on tärkeä osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Työväline soveltuu sekä laajan valtuustokausittaisen kertomuksen valmisteluun että vuosittaiseen raportointiin eli vuosittaiseen hyvinvointikertomuksen valmisteluun. Työväline toimii kunnan toiminnan ja talouden vuosikellon mukaan. Valmistelun tueksi on kehitetty laajan ja vuosittaisen hyvinvointikertomuksen omat vuosikellot. 34

Mikä hyvinvointikertomus on? Kunnassa eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima asiakirja Hyvinvointijohtamisen työväline Poliittisen päätöksenteon tuki Kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yksi perusta Seurannan ja arvioinnin työväline Väestöryhmittäinen hyvinvointitieto ja sen tulkinta Hyvinvointitarpeiden kartoitus Hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma Toteutuneen hyvinvoinnin edistämistoiminnan ja hyvinvointipolitiikan arviointi (Terveempi Pohjois-Suomi 2- hankkeen sovellus lähteestä TerPS2 THL - SH 2009) - 2013 35

Sähköisen hvk:n levinneisyys 1/2013 225 kuntaa on tilannut pääkäyttäjätunnuksen Uusien sähköisen hyvinvointikertomusversioiden julkaisu: Versio 0.3: Maaliskuu 2013 Versio 0.4: Vuonna 2014 Kuntaliiton toimesta? (Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke 2013) 36

Versio 0.3: Jako valtuustokausittaiseen ja vuosittaiseen hyvinvointikertomukseen HVK kaudelle 2013-2016 ja vuodelle 2013 HVK vuodelle 2014 Kausi 2013-2016 HVK vuodelle 2016 HVK vuodelle 2015 (Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke 2013) 37

Sähköinen hyvinvointikertomus versio 0.3 (laaja hvk) Rakenteen esittely TerPS2-hanke 38

Laaja, valtuustokausittainen hvk Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät) OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon tarkastelu/ indikaattoripaketit Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Keskeisimmät havainnot tästä paketista Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Keskeisimmät havainnot tästä paketista Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Keskeisimmät havainnot tästä paketista Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Keskeisimmät havainnot tästä paketista Paketti 5: Työikäiset Keskeisimmät havainnot tästä paketista Paketti 6: Ikäihmiset Keskeisimmät havainnot tästä paketista Paketti 7: Kuntalaisten palvelut Keskeisimmät havainnot tästä paketista Yhteenveto indikaattoripakettien keskeisimmistä havainnoista 2. Hyvinvointiperinnön määrittely alkavalle valtuustokaudelle 2.1. Päättyvän valtuustokauden painopisteiden, kehittämiskohteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi 2.2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta 2.3. Hyvinvoinnin edistämisen vahvuudet, painopistealueet ja kehittämiskohteet alkavalle valtuustokaudelle 39

Laaja, valtuustokausittainen hvk OSA II ALKAVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Voimassaolevan kuntastrategian keskeiset asiat ja linjaukset 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat muut strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella / suunnittelutaulukko OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 6. Hyvinvointikertomuksen hyväksyntä osana kunnan talouden ja toiminnan suunnitelmaa 40

Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu C. Henkinen hyvinvointi D. Terveys & toimintakyky 2. Kaikki ikäryhmät 3. Lapset, varhaisnuoret & lapsiperheet E. Turvallisuus F. Opiskelu & työ G. Tasa-arvo & oikeudenmukaisuus H. Asuminen & ympäristö I. Toimeentulo J. Kuntalaisten palvelut 1. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 4. Nuoret ja nuoret aikuiset 5. Työikäiset 6. Ikäihmiset 41

KK TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ ELO Hyvinvointijohtamisen vuosikello HYVINVOINTIRYHMÄ / KUNNAN JOHTORYHMÄ Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus, kohta 3: Voimassa olevan kuntastrategian ydinasiat ja linjaukset (tammi-maaliskuu), kohta 4: Hyvinvoinnin edistämistä tukevat muut strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus, kohta 1: Hyvinvointitiedon tarkastelu (tiedon tulkinta ja keskeiset havainnot) Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus, kohta 2: Hyvinvointiperinnön määrittely tulevalle valtuustokaudelle. Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus, kohta 5: Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkaneella valtuustokaudella LAUTAKUNNAT KUNNANHALLITUS KUNNANVALTUUSTO Vuosittainen hyvinvointikertomus: Määrärahojen käyttösuunnitelman sekä toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden hyväksyminen. (Ennakkotieto tilinpäätöksestä) Hyvinvointitiedon seminaarit / käsittely Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus: Hyvinvointiperinnön käsittely Talousarvioesitys ja taloussuunnitelma Vuosittainen hyvinvointikertomus: Määrärahojen käyttösuunnitelman sekä toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden hyväksyminen. (Ennakkotieto tilinpäätöksestä) Hyvinvointitiedon käsittely osana talouden ja toiminnan suunnittelua Talouden seuranta Vuosittainen hyvinvointikertomus: Päättyvän vuoden yhteenvedon ja arvioinnin käsittely osana talousarvioraamia ja suunnitteluohjeita Strategiaseminaarit: Hyvinvointitiedon käsittely muiden asioiden ohella Valtuustokausittainen tai vuosittainen hyvinvointitieto osaksi tilinpäätöstä ja arviointikertomusta. Talousarvion suunnitteluohje tulevalle vuodelle (tiedoksi) Valtuustokausittainen ja vuosittainen hyvinvointikertomus: Kuntastrategia SYYS Talouden seuranta Talouden seuranta Talousseminaarit LOKA Talouden seuranta Talouden seuranta MARRAS JOULU Vuosittainen hyvinvointikertomus: Hyvinvoinnin painopisteiden tarkentamista talous- ja toimintasuunnitelmaan Vuosittainen hyvinvointikertomus: Tulevan vuoden käyttösuunnitelman valmistelu Vuosittainen hyvinvointikertomus: Talousarvion ja -suunnitelman valmistelu seuraavalle vuodelle Talousarvion lähetekeskustelu Talousarvion ja -suunnitelman hyväksyminen sekä täytäntöönpanoohjeet (kuntastrategia ja - suunnitelma)

Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa (esimerkkinä Oulun kaupunki) Toiminnan ja talousarvion valmisteluprosessi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus /indikaattorit Kuntalaisten osallisuus (kokemus) Järjestöt ja 3.sektori (kokemus) yhteistyöseminaari + neuvostot Yhteenveto hyvinvoinnin vahvuuksista ja kehittämiskohteista Arviointi hallintokuntien toimenpiteiden vaikuttavuudesta TP TP Strategian valmistelu ja Hyväksyminen TA:n suunnitteluohje, valmistelu ja ta esitys ja luottamushenkilökäsittely luottamushenk.käsit Prosessien TA valmistelu, esitykset ja lautakuntakäsittelyt Toimenpide- ja resurssiesitykset hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin Strategia, ohjelmat ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat Palvelujen järjestämisohjelman tarkistaminen Käyttösuunn. valmistelu prosesseissa konkreettiset toimenpit. + mittarit Hvk:n, talousarvion ja toimintasuunn. hyväksyminen

Vaikutusten ennakkoarviointi - menetelmä eli EVA 44

EVA osana arviointikokonaisuutta Ennakkoarviointi (EVA) Toimeenpanon aikainen arviointi Jälkeenpäin tapahtuva arviointi (Sundquist ja Oulasvirta 2011, 12) 45

Kuntaliiton suosittelema työväline Luettavissa osoitteessa: http://shop.kunnat.net/product_ details.php?p=2572 Kuntaliiton hallitus on 8.6.2011 pitämässään kokouksessa hyväksynyt kuntien ja kuntayhtymien luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja valmistelijoille sekä soveltuvin osin kuntien liikelaitoksille tarkoitetun suosituksen Vaikutusten ennakko-arvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa. 46

Yksittäisten vaikutustyyppien tarkastelusta kohti kokonaisuuden ennakkotarkastelua Yksittäisiä vaikutustyyppejä EVA - Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) - Terveysvaikutusten arviointi (TVA) - Mielenterveysvaikutusten arviointi (MIVA) - Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) - Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) - Sukupuolivaikutusten arviointi (SUVA) - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) - ym. Erilaisia vaikutuksia arvioidaan samanaikaisesti (Sundquist ja Oulasvirta 2011, 13) 47

Ennakkoarvioinnin linjaus Johtoryhmän, valtuuston, lautakunnan strateginen päätös ennakkoarvioinnin säännönmukaisesta käytöstä/ hyödyntämisestä Kunnan on tarpeen linjata jo ennakkoon itselleen, mitkä päätökset vaativat ennakkoarviointia Kunta voi tehdä listan siitä, millaiset asiat otetaan ennakkoarvioinnin kohteeksi (> kuntasuunnitelma) Ennakkoarviointia ei ole tarkoituksenmukaista tehdä silloin, kun kyseessä on oikaisuvaatimukset, viranhaltijoiden nimeämiset ja tiedoksi merkittävät asiat. SH 2011-2012 48

Miksi ja mihin vaikutusten ennakkoarviointia tarvitaan? Jäsentämään ja selventämään valmistelu ja päätöksentekotilannetta Vaihtoehtoisten päätösehdotusten vaikutusten punnitsemiseen lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Tarkastelemaan toteuttaako päätösehdotus kunnan yleisiä tavoitteita tai hallinnon esityksiä, esim. kuntastrategiaa SH 2011-2012 49

Neljä näkökulmaa Kunnassa asuvat ihmiset Tarkasteltavia palveluja käyttävät ja ei-käyttävät Muita palveluja käyttävät Kuntalaisvaikutukset Ympäristövaikutukset Luonnonvarojen ja energian käyttö Päästöjen ja jätteiden määrä Kulutuskäyttäytyminen Toimintojen sijoittuminen Liikkumis- ja liikenneratkaisut Kunnan tulo- ja menotalous Organisaatioja henkilöstövaikutukset Talousvaikutukset Viranomaisten väliset suhteet Viranomaisten tehtävät ja menettelytavat Luottamushenkilöiden toiminta Henkilöstö, organisaatio ja hallinto (Sundquist ja Oulasvirta 2011, 33-35) 50

Valmistelijan pohdintaa ennakolta

Valmistelijan pohdintaa ennakolta

Valmistelijan pohdintaa ennakolta

Valmistelijan pohdintaa ennakolta

Vaihtoehtojen vertailu ja arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) EVA-taulukko NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE KUNTALAINEN / PALVELUN- KÄYTTÄJÄ MITTAREIDEN KERTOMAA TIETOA VAIHTO- EHDOISTA VAIHTOEHDOT 0 = NYKYTILA VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 HENKILÖSTÖ YMPÄRISTÖ TALOUS KUNNAN PALVELU- PROSESSIT YRITYSTOIM. / TYÖLLISYYS YHTEYS KUNTASTRATE- GIAAN YMS

Mihin EVA sopii? Ennakkoarviointi sopii kaikkeen kunnalliseen päätöksentekoon Alueemme kunnissa sitä on tehty mm. : - kouluverkkotarkastelu, -tiivistäminen - uimahallin, päiväkodin, nuorisotilan, koulun peruskorjaus - koulun, päiväkodin, senioritalon, jäähallin rakentaminen - ikäihmisten kotihoitotiimityön vahvistaminen - perhekeskus-toimintamallin käyttöönotto - avoterveydenhuollon vastaanottotoiminnan uudelleen järjestelyt - omaishoidontuen tasojen määrittely - kevyen liikenteen väylän, alikulun rakentaminen ja aikataulutus - koulupsykologin, -kuraattorin, terveydenhoitajan, hyvinvointisuunnittelijan toimen perustaminen - lastensuojelun kehittämistoimet - vammaispalvelu- ja mielenterveysyksiköiden yhdistäminen - laboratorio- ja kuvaantamispalveluiden "ulkoistaminen - yksityisteiden talvikunnossapito SH 2011-2012 56

Esimerkki: Kuinka paljon alkoholi maksaa? Nuorisoasemakäynti 50 Katkaisuhoito 125 / vrk = 46 000 / v Tukiasuminen 60 / vrk = 20 000 / v Huostaan otetun lapsen laitoshoito 70 000-110 000 / v Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle n. 1 000 000 65 vuoden ikään mennessä Työterveyshuollon varhainen puuttuminen alkoholin käyttöön 84-241 Ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin palkkaaminen 40 000 / v Perhehoito 16 000 / v ( Matti. Alkoholiohjelma 2008-2011 ja THL.) 57

Hyvinvointityön taloudellinen arviointi 58

Suosituksia, työvälineitä ja oppaita tulossa Taloudellista arviointia testattu: Terveydenhuollossa Sosiaalitoimessa Opetustoimessa Testaus käynnistynyt 2011: Yleishallinnossa Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa Liikunta- ja nuorisotoimessa Ympäristö- ja teknisessä toimessa THL julkaisee myöhemmin OPPAAN, SUOSITUKSET JA TYÖVÄLINEET 59

Kuka hyvinvoinnin edistämisen taloudellisen arvioinnin tekee? Johdon toimeksianto Taloudellisen arvioinnin koordinointi ja toteutus (Hakamäki ym. 2011) 60

Vasta sitten, kun hyvinvoinnin edistäminen liitetään osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua ja kytketään kunnan talousarvion laadintaan, hyvinvointistrategioista ja -työstä tulee vakavasti otettavaa kunnallispolitiikkaa. (Uusitalo ym. 2003, 54) 61

Strateginen hyvinvointityö ja hyvä hyvinvointijohtaminen kantaa tulevaisuuteen * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * "Kun lumi tulee, on kesä valmiina sen lumen alla." Kiitos!