Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Samankaltaiset tiedostot
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Urakointihintakyselyn tuloksia

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Tuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä

Karjanlannan hyödyntäminen

RaHa-hankeen kokemuksia

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Rehuanalyysiesimerkkejä

Yskiiko pellon biologia miten pellon moottori kuntoon? Liz Russell, EnviroSystems -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Maitotilan resurssitehokkuus

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Säilörehun tuotantokustannus

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Case Harjun Voima. Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy. Olavi Kemppi 23.4.

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Karjanlannan käyttö nurmelle

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luomutuotannon kannattavuus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

Taloudellinen menestyminen luo perustan vastuullisuudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Viitasaaren biokaasulaitos

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Kerääjäkasveista biokaasua

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Varmista säilörehun laatu

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Maississa mahdollisuus

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

Pellon käytön strategiset valinnat

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Transkriptio:

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Petri Suihkonen maidontuottaja, Suonenjoki Seinäjoki 2.2.2018

Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 1/2 Maidontuottaja Suonenjoelta Vanhan liiton agrologi vuodelta 1991 Ei vanhastaan iso maatila, vaan EU-aikana koottu hajanainen kokonaisuus Lehmiä 220 tavoite 230 kpl, joista maitoa meijeriin 2,2 milj. l - tavoite 2,4 milj. l Painopiste ollut liikevaihdon kasvattamisessa ja peltopuolella on paljonkin korjattavaa

Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 2/2 Peltoa viljelyssä n. 350 ha, josta 120 ha omaa Lähellä peltoa n. 30 ha, suurin osa 6-12 km 35 km yhtenäinen kokonaisuus Yksityisteiden käyttö vaatii jatkuvaa varomista Osalle vuokratuista tiloista lannanlevitys ei ole toivottavaa osalle järjestyy sovittaessa Paalirehu vuodesta 1997 ja edelleen "jurruutettaan" Säilöntä biologisilla aineilla vuodesta 1998 Robottilypsy vuodesta 2006 alkaen Aperuokinta 2001 alkaen Lean-ajattelua jo vuodesta 1994

Paalirallia Teiden kantaessa urakoitsija kuljettaa paalit kuorma-autolla Pehmeiden teiden aikaan kuljetus traktorilla

Lietelannan levitystä Lantaa tulee 7000 m3, urakoitsija hoitaa levityksen Aina pyritään levittämään, jos suinkin mahdollista Keväällä kuivimmille lohkoille, jotka kantavat ja joille tie kantaa 1. niiton jälkeen 2. niiton jälkeen syksyllä Tilanteen mukaan Vetoletkulevitystä kokeillaan ensi kesänä

Ajatuksia maan kasvukunnosta 1/3 EU-jäsenyys ja ympäristötuki haksauttivat suomalaisia viljelijöitä maata köyhdyttävään viljelytapaan Vilja on ollut pitkään halpaa ja monella tilalla on ollut runsaasti pinta-alaa nurmirehuja varten Karjakoon kasvaessa tilanne muuttuu

Ajatuksia maan kasvukunnosta 2/3 Perusasioita ei pidä unohtaa: -Ojitus -kalkitus -lannoitus (-sadetus)

Ajatuksia maan kasvukunnosta 3/3 Yleensä navetan takana oleva pelto on jokaisella tilalla ollut erittäin hyväkasvuinen -Kaikkea yllin kyllin, mutta jotakin myös liikaa Ravinteita ei saa hukata, mutta kasvu ei tule tyhjästä

Tiivistyminen 1/2 Kuiva maa ei tiivisty, mutta märän maan saa polettua pikkumassikallakin Missä vaiheessa tiivistyminen aiheutetaan? Kylvömuokkaus liian märissä olosuhteissa antaa hyvän alun ongelmille. =>Miten olisi kevätkyntö?

Tiivistyminen 2/2 Aikaikkuna sadonkorjuussa ja lannan levityksessä: - Onko onnistuminen jo alunpitäen mahdoton tehtävä? - Voisiko kasvilajivalinnoilla ja suunnittelulla saada pelivaraa?

Ajatuksia lehmien ruokinnasta 1/3 Ruokintakulttuurin taustana erillisruokinta Aperuokinta tuli Suomeen mullitilojen kautta ja vilja korvasi vähitellen teollisuuden sivutuotteet Vaatii valkuaistason korjauksen

Ajatuksia lehmien ruokinnasta 2/3 Aperuokinta antaa kuitenkin mahdollisuuden sekoitella erilaisia karkearehuja, joiden ravinnesuhteet ovat hyvinkin vääristyneet. Tämä pienentää ostovalkuaisen tarvetta. Uskon epämatemaattisiin ruokintavaikutuksiin esim. maittavuuden kautta

Ajatuksia lehmien ruokinnasta 3/3 Uudet säilöntämenetelmät helpottavat kokoviljasäilörehun korjuuta ilman koneinvestointeja Ei kuulosta miltään rakettitieteeltä Miksi tästä puhutaan vasta nyt? Kotoisen ruokinnan edistäminen on kiinnostavaa vain viljelijän ja pankin näkökulmasta

Bakteerit - viljelijän pikkuapulaiset Maidonjalostus perustuu bakteerien hallintaan Rehujen varastointi perustuu mikrobien hallintaan Samoin pötsin mikrobeista pidettävä huolta =>Lietelanta-bakteeri =>Rehunsäilöntäaine-bakteeri

Lietelantabakteerin käyttö Käytetty vuodesta 2014 Lisätään kerran viikossa lietekuiluun =>Helpompi käsitellä =>Haju vähenee

Käsitelty lietelanta Lietteen kanssa vaan yksinkertaisesti pärjää kaikintavoin paremmin Helpompi käsitellä Helpompi levittää Kasvi tuntuu saavan typen käyttöönsä levittipä milloin tahansa Hajuhaitta vähentynyt, koska tila on aivan kylän pinnassa ja vain yksi valittaja

Biologinen säilöntäaine Otettiin käyttöön koneiden säästämisen ja hinnan takia Optisile Extra nurmirehuun Optisile Wholecrop kokoviljasäilörehuun Meijeristä ei koskaan ole tullut sanomista Aineiden luotettavuus on kehittynyt vuosien mittaan ja erityisesti toiminta äärioloissa. Viime kesän rehuista ei ole vielä hometta tavattu.

. KIITOS!