Pitkäjänteinen fyysinen harjoittelu

Samankaltaiset tiedostot
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus

Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat?

Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU

VALMENTAMINEN LTV

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Lasten kokonaisvaltainen liikunta. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

YHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV

Nuoren kasvu ja kehitys. Tanja Komulainen LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

Nuoren kasvu ja kehitys

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

PELAAJAPOLKU E1 - D2

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

suhteessa suosituksiin?

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki Jarkko Finni, Valo ry

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Elimistön tasapainotila homeostaasi

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset

PELAAJAPOLKU D1 - C2

Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä

PELAAJAPOLKU F1 - E2

Taru Kokkonen, Kuopion kaupunki

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI Biologisen iän huomioiminen harjoittelussa

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä

Murrosikäisen kehitys

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

Selviytyminen arjen tehtävistä, kokonaisvaltainen jaksaminen ja päivittäinen hyvinvointi * Koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

Energiaraportti Yritys X

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset

K1A ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

FORMARE Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Roadshow Peurunka

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste

Kehittymisen kulmakiviä

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Harjoittelun suunnittelu

Kausisuunnitelma K1 ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

Jalkapallo Biologinen ikä

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit.

SPRINTTI- MAAJOUKKUE ANALYYSI KAUDESTA SUUNNITELMIA KAUDELLE

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Lasten urheilun tärkeät asiat

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt?

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä

VANHEMMAT KESKUSTELU (VP + VALMENTAJAT) 1. SHA toiminta 2. SHA vuosikello 3. SHA kehittymisen seuranta 4. Omatoiminen harjoittelu

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

POLKUJUOKSUHARJOITTELU & VALMISTAUTUMINEN ENSIMMÄISEEN POLKU- ULTRAAN. Juuso Simpanen & Miikka-Pekka Rautiainen Jalanjälki juoksuvalmennus

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni h. Koulu 4-6 h. Läksyt min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

K1E ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

St Juho Halonen Jussi Piirainen Kisakallio

Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena

URHEILEVIEN LASTEN JA NUORTEN FYYSIS-MOTORINEN HARJOITTELU

Nuorten valmennuksen erityispiirteitä Jaana Ronkainen

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018:

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

Teema / Ikävuodet Iso tavoite

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Yleisurheilijan ura. Suomen Urheiluliitto ry. Lajikarnevaalit Radiokatu Helsinki

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso

LP Kangasala. Seuran valmennuslinjaukset F-B-ikäisille

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

SKIDSKYTTE - KRAVANALYS Jonne Kähkönen

Transkriptio:

Pitkäjänteinen fyysinen harjoitteu Harri Hakkarainen LL, LitM, vamentaja Suomen Jääkiekkomaajoukkue Suomen Oympiakomitean yiääkäri

Huoestuttaa: Lääkärinä: Liikkumattomuustauteja isääntyvästi jo nuoria Nuorten ihavuus isääntyy räjähdysmäisesti Urheiun parissa oevia nuoria runsaasti ihasepätasapainoa Urheiuseuroissa iikuntaa ja kipaurheiua harrastavista isoa osaa ei iikuntamäärät / toistot täytä edes terveysiikunnan tavoitteita Nuoria jääkiekkoiijoia runsaasti itse aiheutettuja sekävikoja ja - kipuja Vamentajana: Peruskunto askenut Perustaidot yksipuoistuneet Harjoitteu yksipuoistunut Harjoitettavuus heikentynyt Harjoitteu yhytjänteistä Yikuormitus-/ vammariski kasvanut

Faktoja Havaittuja muutoksia asten / nuorten tutkimuksissa viimeisen 20 vuoden ajata ( kouuissa - keskimäärin ) juoksutestien ( kestävyys- ja nopeus ) tuokset tippuneet euanveto tai koukkukäsiriipunta heikentynyt räjähtävyys- ja iikkuvuustestit eivät merkittävästi heikentyneet parhaiden ja huonoimpien väinen ero kasvanut yipainoisten osuus 12-18-vuotiaista pojissa 7 -> 20% tytöissä 4 - > 12% USA:ssa jopa 40% sairaaoisen ihavia!!! Suomi amerikkaaistuu hijaeen

Faktoja Jääkiekon nuorisomaajoukkueiden testeissä havaittuja vv. 1990 2007 ( Tervaa&Tervo, 2009 ) paino isääntynyt rasva-% kasvanut max VO2 heikentynyt etukyykky heikentynyt 16-v, muissa ikäuokissa ei kevennyshyppy heikentynyt 16-18-v, muissa ikäuokissa ei nopeuskestävyys jopa kehittynyt ( paitsi 17-v ) Harjoitteu suuntautunut nopeuskestävyyteen? tuevaisuudessa kehitysriski Onko syynä heikentynyt aines, vai väärä vainta eireie? vaitaanko aikaisin isokokoisiksi kypsyneitä?

Faktoja Havaittuja muutoksia asten ja nuorten ( 8-16 v ) tutkimuksissa viimeisen 20 vuoden ajata itseraportoitu iikunnan harrastaminen on isääntynyt harrastus syrjäyttänyt uonnoista iikuntaa - ennen ei tarvinnut harrastusisenssiä, vaan iikuttiin? harrastettu ajikirjo isääntynyt ja suositut ajit muuttuneet vähemmän fyysiset ajit isääntyneet yksiö kuitenkin harrastaa suppeammin urheiuseuran jäsenyys hieman isääntynyt urheieminen vaatii seuran jäsenyyden? istuminen ja muu inaktiivisuus isääntynyt erityisesti ruutuaika isääntynyt ( 4-6 h / vrk ) USA:ssa 7-8 h / vrk

Faktoja Yi 12-vuotiaia urheievia kokonaisiikunnan määrä vähenee, vaikka harjoitusmäärä isääntyy erityisesti omatoiminen iikunta vähenee - iikunta näyttää vaativan ohjausta Yi 12-vuotiaia urheiuseuratoiminta näyttää takaavan terveyden kannata riittävän iikuntamäärän, mutta harjoitteu hyvin yksipuoista ja merkittävä osa harrastuksesta vietetään matkaa harjoituksiin ja sietä pois erityisesti peruskuntoa ja ihaskestävyyttä kehittävä harjoitteu hyvin vähäistä Urheiun kannata riittävästi ja monipuoisesti iikkuu vain pieni osa ja yksiökohtaiset erot ovat suuria 18-20h / viikko pääsee ae 20% urheievista nuorista!! urheiuseuroissa keksittävä keinoja tämän ongeman ratkaisemiseksi

LIIKUNTATUNTIEN KESKIARVON JAKAUTUMINEN / VKO 16,0 14,0 12,0 KESKIARVO 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 8-11v 12-15v 16-18v 8-11v 12-15v 16-18v Pojat Tytöt MUUT LIIKUNTATUNNIT - keskiarvo 10,1 6,9 3,5 8,7 6,5 4,2 PÄÄLAJIN OMATOIMISET HARJOITUSTUNNIT - keskiarvo 1,1 1,9 2,6 0,9 2,0 3,1 OHJATUT HARJOITUSTUNNIT - keskiarvo 2,8 4,4 5,2 3,9 4,2 4,5

Fyysisen kehitys ja kipaurheiu Kipaia saa ja pitää, mutta pekkien testi- ja kipaiutuosten vertaiu voi johtaa harhaan biooginen kehitysero voi väärentää tuoksia ahjakkuutta hyvin vaikea arvioida ennen murrosikää Seuroissa enemmän huomioita yksiöisiin / bioogisiin kehityseroihin henkiökohtaisten tuosten kehittyminen einjärjestemien oikea-aikaiseen kuormittamiseen einjärjestemien kehitystä tuisi mitata monipuoisuuteen ei vaadi eri ajeja, jos yksi aji voi tarjota monipuoisuutta harjoitus- ja toistomääriin kipaiemisen tuisi tukea harjoitteua eikä harjoitea pekkiä kisoja varten

Nuoriso vs. aikuismenestys n. 80% ikäkausihuipuista katoaa kipaurheiusta ennen huippusuoritusikää Aikainen biooginen kehitys johtaa usein myös aikaiseen kasvun ja kehityksen oppumiseen Bioogisesti hitaammin kehittyviä usein pidemmät herkkyyskaudet suurempi huippu-urheiupotentiaai?? esim. taitoajeissa mitaistit myöhään kypsyviä Lähteet: Harre 1971, Bugakova 1996, Vorontsov 2002

Lajivainta ja tuostaso Tuostaso Myöhäinen ajivainta Aikainen ajivainta 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 ikä vuosina Mukaetu: Norris 2004

Einjärjestemien uonnoinen kypsyminen 100% KYPSYMINEN % Murrosikä Hermosto 50% Tuki- ja iikuntaeimet Sisäeimet Sukueimet 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 IKÄ ( VUOSIA ) Mero, A. ym. 1990

Hermoston kehitys syntymähetkeä ähes kaikki hermosout jo oemassa ensimmäisien einvuosien jäkeinen kehitys pääasiassa oemassa oevien hermoverkkojen ja niiden tukirakenteiden kasvua => voidaan vaikuttaa murrosiän jäkeen kehitys muuta eimistöä hitaampaa ENNEN MURROSIKÄÄ HERMOSTON KEHITTÄMINEN TÄRKEÄÄ KAIKISSA LAJEISSA!! JOKA PÄIVÄ OHJELMASSA?? taito tasapaino / ketteryys nopeus TOISTOMÄÄRÄT!!!!=> tukeeko seuran toiminta tätä?

Lihaksiston kehitys ihassoujen määrä ei merkittävästi isäänny syntymän jäkeen ( ae 50% ihassousuhteesta on riippuvainen perimästä, oppu tuee apsuuden iikunnasta ) oemassa oevien ihassoujen kokoa voidaan isätä tai ihassoujen hermotusta voidaan parantaa ihassoun kasvu voimakasta vasta hormonaaisen kypsymisen ei kasvupyrähdyksen jäkeen ihashermotuksen parantaminen tehokkainta ennen kasvupyrähdystä ja vaatii pajon toistoja Keskivartaon ja yeisen ihaskunnon sekä ihaskoordinaation kehittäminen tärkeintä ennen kasvuspurtin oppumista ei maksimivoiman harjoittaminen!!

Lihasvoima, ikä ja sukupuoi

Tukieimistön kehitys Luuston kehitys kuormitus vahvistaa uustoa tehokkainta ennen murrosikää uuston kehityksessä pyrähdys murrosikävaiheessa huomioi tämä vamma-attiudessa erityisesti sekä, povi, kantapää huomioi tämä motoriikan häiriöissä taidot hajoavat tiapäisesti ja sioin pitää kannustaa eikä todeta ahjattomaksi

Hormonaainen kehitys Kasvuhormonin eritys isääntyy murrosiässä eritys riippuu erityisesti unen aadusta ja määrästä Testosteronin eritys apsesta murrosikään murto-osa aikuisen erityksestä murrosiässä voimakas isäys murrosiän oppuvaiheessa ja sen jäkeen voimaharjoitteu akaa vasta kasvattaa ihasta ( n. 2 v kasvun nopeimmasta vaiheesta ) eritys riippuu erityisesti unen aadusta ja määrästä

Kasvuhormonin eritys

Hengitys- ja verenkiertoeimistön kehitys Sydämen toimintakyky iikunta vaikuttaa positiivisesti jo nuorena Hiussuoniston määrä aerobisea iikunnaa positiivinen vaikutus jo apsuudessa Verisuonten toimintakyky eritehoinen kuormitus parantaa Hapenottokyky hyvin vähän perinnöistä - enemmän apsuuden iikunnan tuos!! Aerobinen iikunta uo pohjan kaikee muue harjoitteue!!! Aerobista iikuntaa tuee oa ohjemassa joka päivä!! vähintään 200-400 kca aerobinen energiankuutus joka päivä on peruskunnon kehittymisee vättämätöntä

200 kca kuutus ja aji

Sisäeinten kehitys Erityisesti maksa ja munuaiset ovat herkästi reagoivia ae murrosikäiseä Murrosiässä opuinen kehitystaso mm. munuaisten ja maksan kyky poistaa kuona-ja vierasaineita kypsyy vasta murrosiässä Kova maitohappotreeni vasta murrosiän jäkeen apsi kestää aikuista paremmin ae 10 sek, mutta huonosti yi 15 sek suorituksia nopeuskestävyysharjoitteu mieuummin 10x20 m kuin 200m Lisäravinteet yms. nuoree?? voi oa jopa terveysriski, joten mattia ja harkintaa

Biooginen vs. kaenteri-ikä Biooginen ikä bioogisista kehitysmittareista arvioitu ikä uustoikä hormonit sukupuoiominaisuudet jne. kasvuspurtin mukaan erot voivat oa jopa 2-4 v voi vaehdea ahjakkuuden kasvu voi peittää ahjakkuuden

Voima ja kehitystyyppi

Pojan murrosikä akaa keskim. 11,5 v ( 10,5-13,5 ) kestää noin 3 v ( 2-5 v ) murrosiän ensimerkit ( kivesten kasvu ) akavat 1,5 v ennen kasvun kiihtymistä kasvu suurimmiaan 2-3 v ensimerkeistä kasvu oppuu n. 6 v murrosiän austa POJILLA KASVUPYRÄHDYS ON HÄPYKARVOITUKSEN PUUTTUESSA VIELÄ EDESSÄ

Pojan murrosikä

Tytön murrosikä puberteetin ensimerkit ovat rintojen kehittyminen normaaisti 8-13 v iässä opuinen muoto 12-18 v iässä heti perään akaa kasvupyrähdys kuukautiset akavat viimeisenä 10,5-14,5 v ikäisenä kuukautisten akaessa, tytön kasvuhuippu on jo takana

Tytön murrosikä

Pitkäjänteisyys/ yhteenvetoa Aerobinen peruskunto: joka päivä vähintään 1h aerobiaa kaikissa ikäuokissa Keskivartaon ihaskunto / hainta: vahva keskivartao mahdoistaa kovan harjoitteun vahva keskivartao ehkäisee TULES vaivoja ohjemassa päivittäin Taito, tasapaino ja ketteryys hermojärjestemän toiminta kehittyy ennen murrosikää tasapaino, refeksit, ketteryys, nopeus, ajinopeus harjoitteussa ja iikunnassa joka päivä mukana!!!

Pitkäjänteisyys Seuroihin pitkän tähtäimen suunnitemat vähintään 3-5 vuotta Vuosittainen tarkistus / testaus ei uuteen vaiheeseen ennen edeisen toteutumista ahjakkuus-seuonnat vaaraisia, jos ei asiantuntemusta yksiön kehitys on tärkeä mittari ei yksi testituos Huomioidaan yksiöinen biooginen kypsyysja suoritustaso ryhmissä oman tasoisia ei ahjakkuus-vertaiua, vaan tasovertaiua

Pitkäjänteisyys Ennen murrosikää aerobista iikuntaa pajon ( 7 h / viikko ) ihaskuntoa ähes päivittäin taitoa, nopeutta ja ketteryyttä päivittäin yksiön kypsyystason mukainen ja ympärivuotinen kehitys tavoitteena ei mestaruuteen keinoa miä hyvänsä Murrosiän jäkeen maksimivoima kova maitohappotreeni ahjakkuusarviot joukkueen voittaminen enemmän esie

Nousujohteisuus Harjoitusmäärä isääntyy vähiteen Esim ( Ouun Kärpät ): 12v: 2-3 tapahtumaa + muu = 10-12 h / vko 13v: 3-4 tapahtumaa + muu = 11-12 h / vko 14v: 4-5 tapahtumaa + muu = 12-13 h / vko 15v: 5-6 tapahtumaa + muu = 13-14 h / vko 16v: 6-8 tapahtumaa = 14-18 h / vko 17v: 7-9 tapahtumaa = 16-20 h / vko 18v: 8-10 tapahtumaa = 18-22 h / vko 19v: 9-11 tapahtumaa = 20-24 h / vko 20v: 10-12 tapahtumaa = 22 28 h / vko 21 - : 8-12 tapahtumaa = 18 28 h / vko

Nousujohteisuus Määrä Laji(t) Muu 6 8 10 12 14 16 18 20 22

KIITOS!!!