KEITELEEN ITÄPUOLEN RANTAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 05.02.2014 / 21.01.2015/20.01.2016 / 04.04.2016
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 2. Suunnittelualueen rajaus... 3 3. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne... 3 4. Yleiskaavan tavoitteet... 6 5. Yleiskaavan vaikutukset... 7 6. Osalliset... 7 7. Tiedottaminen... 8 8. Kaavoitusprosessi ja osallistuminen... 8 9. Tehtävät selvitykset ja arvioitavat vaikutukset... 9 10. Aikataulu... 10 11. Yhteystiedot... 10
3 1. Yleistä n osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma rantayleiskaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioimisesta. Suunnitelman tarkoituksena on antaa rantayleiskaavan asianosaisille ja siitä kiinnostuneille tahoille kuva kaavoituksen etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista kaavoituksen eri vaiheissa. Rantayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. 2. Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualueeseen sisältyy Viitasaaren puolella osittain tai kokonaan yli kahden ( 2 ha ) hehtaarin järvet ja lammet ranta-alueineen. Suunnittelualueeseen sisältyvien suojelualueiden kaikki vesistöt, myös alle kahden hehtaarin, sisältyvät kaavaan. Kaava-alue sijaitsee Keiteleentie Nelostie Kokkolantie eteläpuolella ja rajoittuu idässä kunnan rajaan, lännessä Keski-Keiteleen rantayleiskaavaan ja pohjoisessa Löytänä Kolkku alueen rantayleiskaavaan. Luonnosvaiheen jälkeen kaava-alueesta on jätetty pois vireillä olevan Sikamäen tuuliyleiskaavan vaikutusalueella olevat järvet; Alimmainen Töyrijärvi, Keskimmäinen Töyrijärvi ja Ylimmäinen Töyrijärvi, 3. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat, aluekehityksen tavoitteet sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Siinä esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.
4 Maakuntakaavassa asian merkityksen pitää olla maakunnallinen, seutukunnallinen tai useampaa kuntaa koskeva. Maakuntakaavan lainsäädännöllinen perusta on maankäyttö- ja rakennuslaissa ja - asetuksessa. Keski-Suomen maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön muutosalueita sekä alueita, joiden tulisi säilyä nykyisellään. Maakuntakaavassa esitetään myös kehityksen haluttu suunta, mutta kaavassa on myös rajoituksia ja reunaehtoja. Maakuntakaava jättää alueiden käytön yksityiskohtaisemman suunnittelun kunnan kaavoituksen tai muun yksityiskohtaisemman päätöksenteon tehtäväksi. Kaava käsittää koko maakunnan ja sisältää kaikki alueidenkäyttömuodot. Siinä on osoitettu alueita tulevia tarpeita varten muun muassa asumiseen, työpaikoille ja palveluille. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavassa on mukana 11 vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavaa aluetta eri puolilla maakuntaa. Laajoille yhtenäisille työpaikka- ja teollisuusalueille on osoitettu 32 aluevarausta. Maakunnan kehityksen kannalta tärkeä Nelostie on kaavassa kokonaisuudessaan merkittävästi parannettavana tienä, Toivakan Viisarinmäestä Äänekoskelle moottoritienä ja Vaajakosken kohdalla siltaratkaisuna. Päärata Jyväskylästä Jämsän kautta Tampereelle on kaavassa kaksoisraideratkaisuna. Maakuntakaavaan on merkitty mm. osa pohjavesialueista, maa-aineshuoltoon liittyviä aluevarauksia sekä puolustusvoimien aluetarpeet. Vahvistuksen saivat myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. Vaihemaakuntakaavat (1. VMK ) Ensimmäinen vaihemaakuntakaava, joka koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelyalueen sijoituspaikkaa, on saanut lainvoiman 4. helmikuuta 2011. (2. VMK ) Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallioja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon.
5 Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. (3. VMK ) Kaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvat suot energiaturpeen raaka-ainetarpeisiin. Kaavassa on kaikkiaan 155 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta ja annetaan koko maakuntaa ja 13 valuma-aluetta koskeva suunnittelumääräys. Kaavassa on selvitetty myös turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot. Uusia luonnonsuojelusoita on 34 ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita 38. Ne täydentävät merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. Potentiaalisia tuulivoima-alueita kartoitettiin Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä. Kaavassa on mukana 9 tuulivoimapuiston aluetta. Teoreettisesti niille sopisi 3 MW voimaloita 130. Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan 05.12.2014 (4. VMK ) Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Keski-Suomen maakuntahallitus päätti käynnistää Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen 19.5.2010. Vaihekaava täydentää 14.4.2009 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. Kaavoitusprosessin yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta vain erikseen nimetyt kaavavaraukset. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Ympäristöministeriö on 24.9.2014 antamallaan päätöksellä vahvistanut Keski-Suomen maakuntavaltuuston 03.05.2013 tekemän päätöksen, jolla on hyväksytty Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava. Kaava sai lainvoiman 25.10.2014. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. Yleiskaava Alueella ei ole voimassaolevia yleiskaavoja. Suunnittelualue rajoittuu osittain Ylä-Keiteleen rantaosayleiskaavaan, Keski-Keiteleen rantayleiskaavaan, Kolima Keitele koskireitin yleiskaavaan ja Vesannon kunnan sekä Pohjois- Konneveden ja kunnan luoteisosan järvien ja lampien rantaosayleiskaavaan että Keitele- Vesijärvi rantaosayleiskaavaan. Ranta-asemakaava Kaavoitettavalla alueella on 5 vahvistettua rantakaavaa.
6 4. Yleiskaavan tavoitteet - Keski-Suomen lääninhallituksen, 02.11.1988, vahvistama Kiminkiniemen rantakaava - Keski-Suomen lääninhallituksen, 20.05.1992, vahvistama Etelälahden rantakaava - Keski-Suomen ympäristökeskuksen, 11.11.1996, vahvistama Kalliojärvi-Kuttervikin rantakaava. - Keski-Suomen ympäristökeskuksen, 29.09.1998, vahvistama Nelostien itäpuolen rantakaava. - Keski-Suomen ympäristökeskuksen 30.8.2000 vahvistama Suotajärven rantakaava Rantakaavat tullaan osoittamaan yleiskaavaan yleiskaavatasoisin merkinnöin. Kaavaratkaisut sisällytetään kuitenkin mukaan mitoitukseen maanomistajakohtaisesti. Laaditut selvitykset ja suunnitelmat - Emätilaselvitys - Luonto- ja maisemaselvitysluonnos, 21.02.2012, päivitys 23.01.2014 ja 29.01.2016 - Tavoite- ja mitoitusperusteet raportti, 07.12.2012 - Muinaisjäännösrekisteri - Muinaisjäännösten täydennysinventointi, 2005 - Alue sisältyy Viitasaaren kaupunginhallituksen 06.09.2004 308, hyväksymään vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, jota on päivitetty vuonna 2011-2012 - Osa suunnittelualueesta sisältyy Sisä-Savon vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. - n linnusto- ja liito-orava täydennys, 03.09.2013 - n muinaisjäännösinventoinnin täydennys, 09.10.2013 - n rakennusinventoinnin päivitys, 10.10.2013 - Natura-arvio, 25.11.2013 - Raportti sodanjälkeisestä rakentamisesta 2013-2014 - Liito-oravaselvityksen päivitys 01.12.2015 Vesistöjen ranta-alueille laaditaan oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osa käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 ). Rantayleiskaava laaditaan kaikille vielä rantayleiskaavoituksen piiriin kuulumattomille vähintään kahden hehtaarin suuruisille järville ja lammille. Alle 2 vesihehtaarin suuruisilla järvillä ja lammilla, jokien ja purojen rannoilla sekä alle 1 hehtaarin saarilla ei ole rakennusoikeutta. Poikkeuksena ovat suunnittelualueeseen sisältyvien suojelualueiden alle kahden hehtaarin vesistöt, jotka sisältyvät kaavaan, mutta joita ei mitoiteta. Suunnittelualueeseen kuuluu noin 180 km rantaviivaa, noin 150-200 metrin rantavyöhykkeenä. Kaavanvahvistusrajaus noudattaa pääsääntöisesti rantavyöhykkeen rajausta. Kaavan laatimisen tarkoituksena on määritellä pääasiassa rantavyöhykkeelle sijoittuva rakentaminen ja selkeyttää rakennushankkeiden käsittelyä. Rantayleiskaavan mukaisen rakentamisen rakennusluvat voidaan myöntää suoraan rantayleiskaavan perusteella. Yleiskaavan tavoitteena on luonto- ja kulttuuriympäristöjen huomioonottaminen, maanomistajien tasapuolinen kohtelu, ranta- ja kyläalueen monipuolinen käyttö ja rakennusvalvonnan työn helpottaminen. Yleisen virkistyskäytön, maa- ja metsätalouden, maatilamatkailun, lomaasutuksen, pysyvän asutuksen ja ympäristön suojelun tarpeet tulisi sovittaa mahdollisimman hyvin yhteen. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutetaan emätilaperiaatteen avulla. Emätilaselvityksen leikkausajankohta on vuosi 1959. Laskenta-ajankohdan jälkeen tilasta erotetut lomaasuntotontit, tilaan kuuluvat rannalla sijaitsevat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot sekä näiden voimassa olevat rakennusluvat lasketaan jo käytetyksi rakennusoikeudeksi. Käytetty ja jäljellä oleva rakennusoikeus lasketaan kiinteistöyksiköittäin. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.
7 5. Yleiskaavan vaikutukset 6. Osalliset Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaavan keskeisiä tavoitteita ovat mm: - turvataan ranta-alueiden monipuolinen käyttö; maa- ja metsätalous, asutus sekä muu elinkeino, yleinen virkistys ja suojelu - huomioidaan rantojen ja vesistöjen sietokyky; luonnonolosuhteet, maisema, vesistöjen kuormitus - turvataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu - yksinkertaistetaan, nopeutetaan ja yhdenmukaistetaan rakennus- ja poikkeuslupien käsittelyä Suunnittelutyön ja vaikutusten arvioinnin pohjaksi on laadittu alueesta mm. luonto- ja maisemaselvitys. On selvitetty kaavoitettavan alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritelty luonnonolosuhteiltaan ja maisemaltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet sekä esitetty suositukset maankäytöstä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti yleiskaava laaditaan siten, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. - maanomistajat - asukkaat / loma-asukkaat - Viitasaaren kaupunki - yrittäjät - kylätoimikunnat - Kymönkoski-Kiminki kylätoimikunta - Mäntylä-Toulat kyläyhdistys ry - Suovanlahti-Haarala kylätoimikunta - alueen kalastuskunnat - Haapaniemen osakaskunta - Kimingin osakaskunta - Kymönkosken osakaskunta - Muikunlahden osakaskunta - Mäntylän osakaskunta - Silo-Kemppaalan osakaskunta - Taimoniemen osakaskunta - alueen vesiosuuskunnat - Kymönkosken vesiosuuskunta - Permosen vesiosuuskunta - Mäntylän vesiosuuskunta - Viitakankaan vesiosuuskunta - Suovanlahti Haaralan vesiosuuskunta - Metsähallitus ja metsäyhtiöt - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Keski-Suomen museo - Museovirasto - Vattenfall - Merenkulkulaitos, Järvi-Suomen merenkulkupiiri - Keiteleen kunta
8 7. Tiedottaminen - Vesannon kunta - luonnonsuojelujärjestöt - Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry - Maa- ja metsätalouden järjestöt Yleiskaavan vireille tulosta, tavoitteista ja yleiskaavan eri vaiheista tiedotetaan kaavoituskatsauksessa, paikallislehdessä ja ulkokuntalaisille maanomistajille, joiden osoitetiedot ovat tiedossa lähetetään kirjeet. Suunnittelutyön aikana järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvotteluja ja maanomistajille tiedotus- ja kyselytilaisuuksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. 8. Kaavoitusprosessi ja osallistuminen 1. Kaavoituksen käynnistäminen Viitasaaren kaupungin kaupunginhallitus on päättänyt, 03.03.1997 109, rantayleiskaavoituksenohjelmasta. Viitasaaren kaupunginhallitus on, 25.02.2013 76, päättänyt laittaa vireille Keiteleen itäpuolen rantayleiskaavan laatimisen. 2. Luonto- ja maisemaselvitys Alueen luonto- ja maisemaselvityksen on tehnyt FCG Planeko Oy:n Kuopion toimistosta biologi Jari Kärkkäinen, päivätty 21.02.2012. n linnusto- ja liito-orava täydennys, 03.09.2013 Luonto- ja maisemaselvityksen päivitys, 23.01.2014 ja 29.01.2016 Liito-oravaselvityksen päivitys, 01.12.2015 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, luonnosvaihe 05.02.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ehdotusvaihe 21.01.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ehdotusvaihe 20.01.2016 4. Mitoitus- ja tavoiteraportti Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tavoitteet ja mitoitusperusteet 04.03.2013 27 Tavoitteisiin ja asukasmitoitukseen vaikuttavat sekä yleiset tavoitteet että kaupungin asettamat tavoitteet. 5. Kaavaluonnos Osallisille tiedotetaan kaavaluonnoksen valmistumisesta ja mahdollisuudesta tutustua siihen ja mahdollisuudesta esittää mielipiteitä hankkeesta. Mielipiteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaavaluonnoksessa. Kaavaluonnokseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on ollut mahdollisuus tutustua ajalla 14.03. 14.04.2014.
9 6. Kaava-alueen muutos Viitasaaren kaupunginhallitus päätti 30.03.2015 86 muuttaa n suunnittelualuetta niin että, vireillä olevan Sikamäen tuuliyleiskaavan vaikutusalueella olevat järvet; Alimmainen Töyrijärvi, Keskimmäinen Töyrijärvi, Ylimmäinen Töyrijärvi, poistetaan yleiskaavan alueesta. 7. Kaavaehdotus Kaavaluonnos tehdään ehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan kaupungin ilmoitustaululla, paikallislehdessä. Vieraspaikkakuntalaisille maanomistajille ilmoitetaan nähtävillä olosta kirjeitse. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Osalliset voivat määräajassa jättää muistutuksen. Muistutukset huomioidaan ja mahdolliset muutokset tehdään kaavaehdotukseen. Kaikille kirjallisesti muistutuksen tehneille ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto mielipiteeseen. Kaavaehdotukseen on ollut mahdollisuus tutustua ajalla 28.04. 27.05.2015. Mikäli kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti nähtävillä olon jälkeen, asetetaan se uudelleen nähtäville. 8. Kaavan hyväksyminen Rantayleiskaavan hyväksyy Viitasaaren kaupunginvaltuusto. 9. Tehtävät selvitykset ja arvioitavat vaikutukset n tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Alueesta laaditaan tarvittavat perusselvitykset kaavan perustiedoiksi. Suunnittelualueelta selvitetään maastokäynnein ja olemassa olevien asiakirjojen pohjalta, joita ovat mm: - pohjavesi- ja muut erityisalueet - veden korkeustiedot - muinaismuisto- ja suojelukohteet - tärkeät luonto- ja maisemakohteet - kulttuurihistorialliset kohteet - nykyinen rakentamistilanne - rakentamiskelpoisuus - kaavoitustilanne, maakuntakaava ja tehdyt suunnitelmat - liikenteellinen selvitys - mahdolliset pilaantuneiden maiden rekisteriin merkityt suunnittelualueelle sijoittuvat kohteet - sodanjälkeinen rakentaminen Näitä selvityksiä on tarkasteltava riittävyyden osalta ja tutkittava mahdollisuudet täydennyksiin. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: - yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; - asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; - mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
10 - mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; - ympäristöhaittojen vähentäminen; - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. 10. Aikataulu Yleiskaavan on arvioitu etenevän seuraavassa tavoiteaikataulussa: - tavoitteet ja mitoitusperusteet, kevät / 2013 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kevät / 2014 - kaavahankkeesta tiedottaminen, kevät / 2013 - kaavaluonnos ja osallisten mielipiteet ja palautteet, 2014 - kaavaehdotus, 2015 - lausuntojen ja muistutusten käsittely, 2016 - kaavan hyväksyminen 2016 11. Yhteystiedot Osalliset voivat esittää palautetta yleiskaavan ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman tekemisestä Viitasaaren kaupungille. Tapani Savolainen Teknisen toimen toimialajohtaja puh. 044 459 7380 tapani.savolainen@viitasaari.fi