Hyvinvointia yhteisopetuksella? Marjatta Takala 2018 CARIN BENGTS MTa 1
Luennon teemat Työhyvinvointi Yhteisopetus Inkluusio Muutos MTa 2
Muut esiintyjät Haapavesi: elo Riikka Sirkko, lo Ilkka Repo ja ohjaaja Netta Puro Oulu: eo Hanna Meriläinen ja lo Sini Liimatta Oulu: eo Anna Laaninen-Lintulahti ja ao Tiina Kauvosaari MTa 3
Hyvinvointi Mikä edistää hyvinvointia työelämässä? Miten voimme työssä? Miten oppilaamme/opiskelijamme voivat? MTa 4
Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin käsite on moninainen kokonaisuus. Siihen kuuluvat työn sisältöön, ilmapiiriin, yksilöön, johtamiseen ja organisaatioon liittyvät tekijät. (Manka 2008) Ei liikaa työtä eikä kiirettä. Koulun hyvinvointiprofiili (http://www10.edu.fi/hyvinvointiprofiili/) Ks. Myös Työterveyslaitos Työhyvinvointi : https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/ MTa 5
Henkilöstön hyvinvointia lisäävät (Onnismaa 2010) Kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus työyhteisön jäsenten välillä Vuorovaikutuksen jatkuvuus sen lyhytkestoisuudesta huolimatta Jaettu vastuu ihmisten kesken Yhteisöllisyyttä tukevat rakenteet (esimerkiksi parityö, tiimit, palaverit) Avoimuuden kulttuuri, joka helpottaa ristiriitojen käsittelemistä Opettajan hyvinvointi heijastuu oppilaisiin. MTa 6
Ihmisen psykologiset perustarpeet (Martela 2015; Ryan & Deci 2000; Ryan, Bernstein, & Brown 2010) Kolme psykologista perustarvetta selittää suuren osan hyvinvoinnistamme ja sisäisestä motivaatiostamme: VAPAAEHTOISUUS (autonomy) KYVYKKYYS (competence) YHTEENKUULUVUUS (relatedness) ja vielä: HYVÄNTEKEMINEN (benevolence) MTa 7
Perustarpeet tuen tarvitsijan kannalta VAPAAEHTOISUUS : Voinko valita jonkun tehtävän ja jättää jonkun pois? Onko tehtävä kiinnostava? KYVYKKYYS: Osaan aina jonkun tehtävän hyvin. YHTEENKUULUVUUS: Olen osa porukkaa, kuuluun ryhmään. HYVÄNTEKEMINEN: Voin auttaa muita oppilaita, opettajaa, henkilökuntaa MTa 8
Sitten se yhteisopetus MTa 9
Mitä yhteisopetuksella tarkoitetaan? NIMITYS: Co-teaching eli yhteisopetus (samanaikaisopetus) SISÄLTÖ: Kaksi tai useampi opettaja luokassa Opettajat jakavat vastuun opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Opetus annetaan pääasiassa yhdessä tilassa Opetuksella on tietty rajattu sisältö (tavoitteet) Two or more educators co-plan, co-instruct and co-assess a group of students with diverse needs in the general education classroom. (Murawski 2003) MTa 10
Yleisimmät mallit yhteisopetuksesta (Ahtiainen ym. 2011; Pulkkinen & Rytivaara 2015; Saloviita 2016) Avustava opetus: Yksi opettaja päävastuussa, toinen tarkkailee ja auttaa. Vuoroja voidaan vaihtaa. Täydentävä opetus: Molemmat ohjaavat luokkaa, mutta heillä on hieman eri tehtävät. Pysäkkiopetus/Pistetyöskentely: Luokassa työasemia, opetettava asia jaettu niihin ja opettajien kesken Jaetun ryhmän opettaminen/rinnakkaisopetus: Yhdessä suunniteltu, ryhmä jaetaan kahtia eri perustein ja sisällöt opetetaan yhtä aikaa, samassa tilassa. Tiimiopetus: Opettajat jatkuvasti vuorovaikutuksessa, joustava, luonteva vuoronvaihto MTa 11
Nimitys Samanaikaisopetus > termi esiintyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014-teoksessa kohdissa, joissa puhutaan tuesta ja vain siellä. Yhteisopetussanaa ei käytetä. Samanaikaisopetus-termi saattaa sekoittaa Yhteisopetus-termi lyhyempi Kiintoisa lisämäärittely: samanaikaisopetus on satunnaista yhdessä opettamista, ei suunniteltua, ex tempore syntynyt tilanne MTa 12
Tutkimuksia 1 ++ Suomessa yhteisopetusta toteuttaa eniten laaja-alainen eo, vähiten ao. Luokanopettajan tavallisin kumppani on toinen luokanopettaja, aineenopettajan laaja-alainen eo Yhteisopetukseen tyytyväisiä oli 93 %, vain 5 % tyytymättömiä. Tyytymättömin ryhmä eo:t. Belgialainen tutkimus: 12 inklusiivista ja 13 e-luokkaa: erityisoppilaat menestyivät lukemisessa ja kirjoittamisessa paremmin inklusiivisessa luokassa (2 opea), matikassa ei eroa. Sosiaaliset hyödyt suuria. Haittoja ei. (Ahtiainen ym. 2011; Saloviita & Takala 2010; Tremblay, ks. Saloviita 2016) MTa 13
Tutkimuksia 2 ++ Yhteisopettajuuden lopputuloksena usein: opiskelijoiden paremmat oppimistulokset, opettajien työtyytyväisyys kohenee ja koulu kehittyy. Yhteisopettajuus ja yhteistyö parantavat koulun ilmapiiriä. Yhteisopetus nostaa opetuksen tasoa Oppilaat haluavat mieluummin kaksi opettajaa (19 yläkoululaista) > negatiivinen leima luokasta ottamisesta poistuu Inkluusion myötä eo:n rooli yhä enemmän yhteistyöntekijän rooli. (Morgan, 2016; Takala & Uusitalo-Malmivaara 2012) MTa 14
Tutkimuksia 3 ++ Yhteisopetus opetusharjoittelijan ja opettajan kanssa kehitti uraa. - yläkoulun opettajaksi valmistuvalle, mutta myös valmiille opettajalle hyvä kokemus - luentoja tehokkaampi tapa oppia yhteistyötä - yhteensopivuus puhututti (Weilbacher & Tilford, 2015) MTa 15
Tutkimuksia 4 - - Suunnitteluajan puute Tilat sopimattomia Opettajien täysin erilainen tyyli Kritiikin pelko Epätasa-arvoiset roolit Yhteisten tavoitteiden löytymisen vaikeus/ yhteen sopimattomat tavoitteet Epäsäännölliset tsekkaukset Luottamuksen ja kunnioituksen puute Rakenteet Jos opettajat ovat eri kulttuureista > tulkinnan pulmia (Saloviita & Takala, 2010; Takala & Uusitalo-Malmivaara 2012; Strogilos, Stefanidis & Tragoulia, 2016; Shin, Lee & McKenna, 2016; Scruggs & Mastopieri, 2017; Ricci, Zetlin & Osipova, 2017; Oh, Murawski & Nussli, 2017; Morgan 2016, jne.) MTa 16
Tutkimuksia ja käytännön kokemuksia (Saloviita 2016, toim.) Työmäärä ja stressi vähenevät Vertaistuki Kotien kanssa tehtävä työ helpottuu Oppilaskeskeisyys Työrauha Oppilaantuntemus Oppilaat saavat enemmän kavereita MTa 17
Kokeneiden opettajien ajatuksia (Saloviita 2016, toim.) Yhteisopettajuus ja vanhemmuus > samaa. Toisen ideaa ei tyrmätä. Kemiat > tehokas este yhteistyötaitojen oppimiselle. Kaksi esimerkkiä: Kolme ryhmää: Pyöreän pöydän ritarit, Itepäiset ja Paahto (Aarnio & Kilpimaa- Lipasti). Työpistetyöskentely: kolmiosaisia laskulausekkeita heittämällä palloa numerotauluun. (Louhela-Risteelä) MTa 18
Toimivan yhteisopetuksen avaintekijöitä avoin kommunikaatio joustavuus halu ottaa vastaan pos. ja neg. palautetta (tarkkaa) molemminpuoliset jatkuvat tsekkaukset tasa-arvoisuus yhteiset päämäärät jaettu vastuu ja päätöksenteko toisen kokemuksen ja mielipiteiden arvostus / luottamus ja kunnioitus (Friend & Cook 2013, 483; Klinger & Vaughn, 2002; Morgan 2016; Oh, Murawski & Nussli, 2017) MTa 19
INKLUUSIO MTa 20
Inkluusion neljän perusarvon malli Valuing learner diversity Supporting all learners Working with others Personal professional development (Watkins & Donnelly, 2016) Moninaisuuden arvostaminen Kaikkia oppijoita tuetaan Yhteistyö Henkilökohtainen ammatillinen kehitys MTa 21
Inkluusio ja yhteisopetus Hyvin toimiva inkluusio edistää yhteisopetusta ja yhteisopetus edistää inkluusiota. Yhteisopetus taas edistävää hyvinvointia. Yhteisopetus ei ole interventio, vaan yksi tapa opettaa ja tuottaa palveluja erilaisille oppilaille (Scruggs, Thomas E.; Mastropieri, 2017) MTa 22
Koulu/päiväkoti muuttuvassa maailmassa Instituutio voidaan nähdä toimintajärjestelmänä. Toimintajärjestelmä on alituisesti liikkeessä. Toimintajärjestelmän sisällä ja naapuritoimintajärjestelmien kanssa voi syntyä ristiriitoja. Näin käy, kun jossain järjestelmässä tapahtuu laadullinen muutos, joka vie eri suuntaan kuin muita osia hallitseva toimintalogiikka. (ks. myös Engeström 2004) MTa 23
Kehitys ja muutos Koulun/päivähoidon konkreettinen muutos käynnistyy opettajien teoista ja sanoista. Toimintajärjestelmän laadullinen muutos käynnistyy yksilöiden yksittäisistä teoista ja sanoista, jotka muuttuvat yhteisiksi. (Engeström 2004, 19) MTa 24
KOKEMUKSELLISEN OPPIMISEN KEHÄ (Kolb 1984) 1. omakohtainen kokemus aktiivinen toiminta reflektoiva havainnointi abstrakti käsitteellistäminen MTa 25
Kysymyksiä Lisäisikö yhteisopetus inkluusiota? Lisäisikö yhteisopetus hyvinvointia? Voiko yhteisopetusta toteuttaa opetusharjoittelussa? Miten saada yhteisopetusta koulujen ja yliopistojen käytäntöön? Miten luodaan opettajankoulutusjärjestelmä, joka johtaa siihen, että luokan-, aineen- ja erityisopettajat työskentelevät yhdessä erilaisten oppilaiden hyväksi? MTa 26
Kehittämishankkeiden onnistumisen edellytyksiä Kehittämiskohteiksi riittävän pieniä asioita, jotta ne voidaan toteuttaa Usein tarvitaan muutama henkilö, joilla on aktiivinen, muita innostava ja kehittämistä eteenpäin vievä ote Halutaan opetella uusi tapa Rehtori tukee kehittämistä, osallistuu itse ja tukee käytännön työtä Kehittämistyölle varataan ja rauhoitetaan aikaa. (Lauttio & Multanen 2005, ks. myös Onnismaa 2010) MTa 27
Voisiko yhteisopetus olla koulusi kehittämishanke? henkilökohtainen kehittämiskokeilusi? uusi opetusharjoittelun kokemuksesi? tapa lisätä hyvinvointia ja tukea inkluusiota? jotain, josta voisit kertoa meille tutkijoille? työtapasi, jota saa tulla katsomaan? muuta, mitä? OLE YHTEYDESSÄ! MTa 28
Kiintoisia sitaatteja Co-teaching involves messiness that moves beyond the familiar and predictable, and creates an environment of uncertainty, dialogue and discovery. (Plank 2011, 3) Coteaching for the outcome of achieving what none could have done alone. (Wenzlaff ym. 2002, 14) MTa 29
Koonti: Yhteisopetus voi olla yksi työkalu opettajan työkalupakissa tukee inkluusiota on muotoiltavissa oleva työskentelytapa voi alkaa sinun/minun aloitteesta ei ole lääke kaikkeen on tutkimusten mukaan hyvinvointia lisäävä. MTa 30
Lähteitä Ahtiainen, R.; Beirad,M. ; Hautamäki, J.; Hilasvuori, T. & Thuneberg, H. 2011. Samanaikaisopetus on mahdollisuus. Opetusviraston julkaisuja 11. http://yhdessa.edu.hel.fi/pdf/samanaikaisopetustutkimus_helsinki_2011.pdf Engeström, Y. 2004. Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Vastapaino. Friend, M. & Cook, C. 2013. Interactions: Collaboration skills for school professionals (7 th ed.). Boston, MA: Pearson. Fullan, M. 2007. The New Meaning of Educational Change (4th ed.) Teachers College press. Manka, M-L. 2008. Tiikerin loikka työniloon ja menestykseen. Helsinki: Talentum. Morgan, Jennifer L. 2016. Reshaping the Role of a Special Educator into a Collaborative Learning Specialist. International Journal of Whole Schooling, 12, 1, 40-60. Oh, K.; Murawski, W. & Nussli, N. 2017. An International Immersion into Co-Teaching: A Wake-Up Call for Teacher Candidates in General and Special Education. Journal of Special Education Apprenticeship, 6, 1, pp. Onnismaa, J. 2010. Opettajien työhyvinvointi 2004-2009. OPH:n raportti 2010:1. http://www.oph.fi/download/124603_opettajien_tyohyvinvointi.pdf Pulkkinen, J. & Rytivaara, A. 2015. Yhteisopetuksen käsikirja. Helsinki: Grano. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/48450/yhteisopetuksen%20k%c3%83%c2%a4sikirja.pdf?sequence=1 Scruggs, T. E. & Mastropieri, M. A. 2017. Making Inclusion Work with Co-Teaching. TEACHING Exceptional Children, 49 (4), 284-293. Strogilos, V. & Avramidis, E. 2016. Teaching Experiences of Students with Special Educational Needs in Co-Taught and Non-Co-Taught Classes. Journal of Research in Special Educational Needs, 16, 1, 24-33. Toiviainen, L. (2013). Työkyky on tuottavuutta. Mehiläinen. Työelämäpalvelut, 1, 7 11. Uusitalo-Malmivaara, L. 2015. Positiivisen psykologian voima. PS-Kustannus. Watkins, A. & Donnelly, V. 2016. Core Values as the Basis for Teacher Education for Inclusion. Global Education Review, 1(1), 76-92. Weilbacher, G. & Tilford, K. 2015. Co-Teaching in a Year-Long Professional Development School. School-University Partnerships, 8, 1, 37-48 MTa 31