JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LÄNSI-PALOKAN OSAYLEISKAAVA / POHJOISOSA KIRRI - LINTUKANGAS KAAVASELOSTUS. Alueen yleissijainti ja rajaus

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LÄNSI-PALOKAN OSAYLEISKAAVA / POHJOISOSA KIRRI - LINTUKANGAS KAAVASELOSTUS Alueen yleissijainti ja rajaus kaavatunnus y 105 31.5.2018

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Länsi-Palokan osayleiskaava / pohjoisosa Kaavan tunnus y 105 Kaavan päiväys 31.5.2018 (Kirri Lintukangas) Kaavan laatija Vesa Rajaniemi, kaavoitusinsinööri Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Postiosoite: 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 5048 email: etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan vireille tulo Keskisuomalainen 24.11.2014 Hyväksymis päivämäärät Ltk...201X Kh...201X Kv...201X Kaava-alueen sijainti Osayleiskaava-alue sijaitsee keskimäärin 8 km Jyväskylän keskustasta pohjoiseen nelostien suunnitellun uuden valtatielinjauksen ympäristössä Kirrin risteysalueen pohjoispuolella. Kaavan nimi ja tarkoitus Länsi-Palokan osayleiskaava / pohjoisosa, (Kirri Lintukangas) Suunnittelun tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaamaan alueen asemakaavoitusta ja muuta maankäyttöä. Laaja 10.11.2014 hyväksytty Jyväskylän kaupungin yleiskaava on esitystekniikkansa (pääkartan 250 x 250 metrin ruudut) ja kartografisen mittakaavansa (1:50 000) puitteissa varsin yleispiirteinen. Asemakaavoitus vaatii tällaisella kehittyvällä alueella pohjakseen edellistä yksityiskohtaisemman mutta kuitenkin maankäyttöä kokonaisvaltaisesti ohjaavan oikeusvaikutteisen kaavan. Edellä mainitussa koko kaupungin aluetta koskevassa Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (2014) uusi nelostie oli merkitty sen aikaisen maakuntakaavan tavoin kulkemaan Kirrin risteyksen pohjoispuolisen mäen läpi tunnelissa. Eräs tärkeä tavoite tässä yleiskaavatyössä on myös laatia oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen kaava, jossa kyseinen tie kustannuksia säästävien suunnittelutavoitteiden mukaisesti on merkitty kulkemaan tunnelin sijasta avoleikkauksessa. Nyt laadittavan ja hyväksyttävän osayleiskaavan myötä alueelle tulee oikeusvaikutteinen MRL:n mukainen kaava, jonka pohjalta maantielain (503 / 2005) mukainen tiesuunnitelma avoleikkauksineen voidaan viedä hyväksymiskäsittelyyn. Maantielaki vaatii, että tiesuunnitelman tulee noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavaa. Nyt kartografiseen mittakaavaan 1:10 000 laadittavasta oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta edetään työpaikka- ja asuinrakentamiseen asemakaavoituksen myötä.

SISÄLLYSLUETTELO 1 ALUEEN SIJAINTI JA RAJAUS... 4 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 5 2.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 5 2.2 MAAKUNTAKAAVASSA ESITETYT TAVOITTEET... 6 2.3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVASSA (10.11.2014) ESITETYT TAVOITTEET... 7 2.4 PUUPPOLA LINTUKANKAAN OSAYLEISKAAVA... 11 2.5 LAINVOIMAISET ASEMAKAAVAT... 12 2.6 TEHDYT SELVITYKSET... 12 2.7 OSAYLEISKAAVAN SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET... 13 3 ALUEEN NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 14 3.1 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 14 3.2 MAISEMA JA LUONNONYMPÄRISTÖ... 15 3.3 MAANOMISTUS... 18 3.4 PALVELUT... 19 3.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 19 4 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT... 20 4.1 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN... 20 4.2 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 21 4.2.1 Kaavan esittämistapa ja toteuttaminen... 21 4.2.2 Liikenneväylät... 21 4.2.3 Asuinalueet... 23 4.2.4 Virkistykseen tarkoitetut alueet sekä virkistysreitit... 23 4.2.5 Suojelualueet... 24 4.2.6 Sakarinmäen ja Kangaslammen METSO selvityskohteet... 24 4.2.7 Nelostien avoleikkauksen kalliokiviainesmassat... 25 4.2.8 Työpaikka alueet... 25 4.2.9 Maa ja metsätalousalueet... 26 4.2.10 Erityisalueet... 26 4.2.11 Muut merkinnät... 26 4.2.12 Palvelut... 26 6 KAAVAPROSESSI... 31 6.1 HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN JA VAIHEET ENNEN KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLE... 31 ASETTAMISTA... 31 6.2 LUONNOSVAIHE... 31 6.3 ALKUPERÄISEN OSAYLEISKAAVAN JAKAMINEN KAHDEKSI ERILLISEKSI... 31 HYVÄKSYMISKÄSITTELYYN VIETÄVÄKSI KAAVAKSI... 31 6.4 EHDOTUSVAIHE... 33 7 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 34 7.1 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN... 34 7.2 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 34 7.3 VAIKUTUKSET NELOSTIEN RAKENTAMISEEN JA RAKENTAMISKUSTANNUKSIIN... 34 7.4 VAIKUTUKSET VIRKISTYKSEEN... 35 7.5 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 35 7.6 VAIKUTUKSET MAISEMAAN, RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MUINAISJÄÄNNÖKSIIN... 36 7.7 VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN JA KUNTATALOUTEEN... 36 7.8 VAIKUTUKSET VESIIN JA YMPÄRISTÖHÄIRIÖT... 36 7.9 SOSIAALISET VAIKUTUKSET... 37 7.10 OSAYLEISKAAVAN KOHTUULLISUUDEN ARVIOINTI... 37 3 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoitustyön pohjana olevat luonto ym. selvitykset on esitelty selostuksen kohdassa 2.6

4 1 ALUEEN SIJAINTI JA RAJAUS Osayleiskaava-alue sijaitsee Palokan pohjoisosassa keskimäärin 8 kilometriä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualueen itärajana on Alvajärvi ja aivan sen pohjoispäässä vanha (nykyinen) nelostie. Uuden moottoritiesuunnitelman mukainen tielinjaus lähiympäristöineen sisältyy suunnittelualueeseen pohjoisessa Lahdenpohjan yksityistielle ja tähän suunnitellulle sillalle saakka. Lännessä suunnittelualue rajautuu Kirristä kohti Puuppolaa johtavaan Puuppolantiehen (kyseinen tie mukaan lukien). Nykyinen Kirrin valtatieristeys lähiympäristöineen jää kuitenkin kaavarajauksen ulkopuolelle. Alueen rajaus

5 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) 5.2.1999/132 määrittää maankäytön kehykseksi ja lähtökohdaksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nämä voidaan jakaa kahteen ryhmään. Osa tavoitteista on sellaisia (MRL 22 ), että niitä ei ole mahdollista käyttää yksityiskohtaisten kaavojen oikeudelliseen arviointiin niiden yleisohjeellisuuden vuoksi. Osa tavoitteista taas on sellaisia, että ne toimivat suorina reunaehtoina kaavojen laadinnassa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisissa suojeluohjelmissa osoitetut alueet tai vaikkapa maakuntakaavassa ja edelleen Jyväskylän yleiskaavassa osoitetut valtion päätieverkkoon kuuluvat liikenneväylät. Nämä ovat aluevarauksia, joiden oikeellisuutta tai sijoittumista ei edes pohdita enää osayleiskaavavaiheessa. Uusin valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista annettiin julkipanon jälkeen 14.12.2017. Se on määrätty tulemaan voimaan 1.4.2018. Uudella päätöksellä korvattiin aiemmat vastaavat päätökset 30.11.2000 ja 13.11.2008. Yleisohjeellisena ilmaistut tavoitteet on jaoteltu huhtikuun 2018 alussa voimaan tulevassa päätöksessä seuraavasti: - Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Tehokas liikennejärjestelmä - Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - Uusiutumiskykyinen energiahuolto Kaavassa ja sen terminologiassa on huomioitu tämä valtioneuvoston uusi päätös (14.12.2017). Sisällöllisesti tarkastelussa on pyritty ottamaan huomioon sekä huhtikuun alkuun voimassa olevat että tämän ajankohdan jälkeen voimaan tulevat tavoitteet siltä osin kuin ne koskevat tätä kaavaa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen (teoksesta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa, Ympäristöministeriö 2003) Yleisohjeellisina ilmaistut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoituvat yleiskaavoituksen lähtökohdiksi lähinnä maakuntakaavan välityksellä. Kyseistä MRL:n mukaiseen kaavahierarkiaan pohjautuvaa järjestelmää täydentää edelleen tuore (2014) Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Edellä mainitussa koko kaupungin alueella operoivassa yleiskaavassa esitetyt usein vielä varsin yleispiirteisinä ilmaistut alueidenkäyttötavoitteet esitetään yksityiskohtaisemmin osayleiskaavoituksessa. Tällä tavoin tavoitteet etenevät selkeiksi lähtökohdiksi toteuttamiseen tähtäävälle asemakaavoitukselle.

2.2 Maakuntakaavassa esitetyt tavoitteet Maakuntakaavan päivitys on valmistunut ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan 1.12.2017. Hyväksymispäätöksestä on tehty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 26.1.2018 määrätä maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntakaavaehdotuksen tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti. Tässä osayleiskaavoitustyössä yleispiirteiseksi ylikunnalliseksi pohjaksi valittiin jo laatimisprosessin aikaan valmisteluasteella ollut ja sittemmin maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn viety maakuntakaavan tarkistus. Erityisesti asiassa voidaan todeta, että maakuntakaavan tarkistus liittyi kyseisen kaavan strategisuuteen. Uusi kaava ei siten ole mitenkään erityisesti ristiriidassa aiemman kaavaratkaisun kanssa. Merkintöjä vain pelkistettiin ja tavoitteena oli aiempaa suurempi strateginen yleispiirteisyys. Merkittävä muutos uudessa maakuntakaavaratkaisussa nyt laadittavan osayleiskaavan alueella koskee valtatie 4:n kulkua Kirrin risteyksen pohjoispuolella Lintukankaalla. Maakuntavaltuuston hyväksymä uusi kaava mahdollistaa tien kulkemisen Kirrin risteyksen pohjoispuolella avoleikkauksessa. Vanhassa kaavassa tälle kohdalle oli osoitettu mäen läpi kulkeva tunneli. Muutoksen pohjaksi on laadittu uusi tiesuunnitelma, jossa vanha Liikennevirastossa 23.5.2015 hyväksytty tiesuunnitelma muuttuu käytännössä ainoastaan tunnelin osalta. Muilta osin vanha suunnitelma jää miltei sellaisenaan voimaan. Tiealueen ulottuvuuteen tulee aivan vähäisiä muutoksia Kirrin ja Lintukankaan eritasoristeysten ramppien kohdalle. 6 Ote maakuntavaltuuston hyväksymästä ja 26.1.2018 voimaan tulleesta maakuntakaavaehdotuksesta Palokka nelostien molemmin puolin kuvautuu maakuntakaavassa taajama-alueena (seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama, ruskea ruuturasteri). Maakuntakaavan suunnittelumääräys alueesta kuuluu: Taajamaa ylläpidetään ja kehitetään seudullisesti kattavien palvelujen keskuksena. Kehittämisessä hyödynnetään olemassa olevaa rakennetta kiinnittäen huomiota viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet.

Hankkeena esisuunnitteluasteella oleva ns. Läntinen kehä välillä Ruoke - Lintukangas näkyy kaavassa asianmukaisesti maantielain tarkoittamana seututienä (st). Maakuntakaavan tarkistuksessa kaikki yhdystiet (tieluokituksen pienimmät tiet) jätettiin merkitsemättä kartalle. Lintukankaan uuden valtatieliittymän lähiympäristö on merkitty kaavassa työpaikka-alueeksi (punainen/harmaa ympyrä). Maakuntakaavaan sisältyvä suunnittelumääräys kuuluu: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt ja turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Suunnittelualueen pohjoispää sijoittuu vähäiseltä osin Puuppolan maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (turkoosi viivarasteri). Maakuntakaavan suunnittelumääräys alueesta: Alueella tulee edistää kestävän maatalouden harjoittamista. Suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Alueilla metsien hoito ja käyttöä perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Musta ympyränkaarimerkintä, joka kulkee etelässä Tuomiojärven pohjoispään ja Palokkajärven yli, kuvaa Tikkakosken lentokentän ja varalaskupaikan estevapaata aluetta. Merkinnän suunnittelumääräys kuuluu: Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 1194/2009 165 :n mukainen lausunto Trafilta. Kaavakartassa näkyy oranssilla yhtenäisellä viivalla kaupan alue. Tämä osoittaa rajauksen, jonka sisälle on mahdollista sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan yksiköitä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimintojen alueelle. Rajaus jää kuitenkin niukasti tämän osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Oranssinpunaisella katkoviivalla kartalle on merkitty Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue, jolla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alarajaksi on esitetty 10 000 k-m 2. Tämäkin aluerajaus jää kuitenkin lähes kokonaisuudessaan nyt laadittavan osayleiskaavan rajauksen ulkopuolelle. Edellisten lisäksi maakuntakaava sisältää osayleiskaava-alueella (tai sen välittömässä läheisyydessä) ohjeellisen vesiretkeilyreitin sekä vihreällä nuolimerkinnällä Jyväskylän keskusta-alueita kiertävän ulkoilun yhteystarve -merkinnän. Viimeksi mainittuun liittyvä suunnittelumääräys kuuluu: Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata ulkoilureittien jatkuvuus. 7 2.3 Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (10.11.2014) esitetyt tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategisen Jyväskylän kaupungin yleiskaavan 10.11.2014. Hyväksymispäätöksestä valitettiin ensin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja myöhemmin edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus antoi kaavan hyväksymispäätöksestä päätöksensä 11.11.2016. Mitkään kyseisistä tehdyistä valituksista eivät kuitenkaan edes kohdistuneet nyt käsittelyssä olevaan osayleiskaava-alueeseen. Jyväskylän kaupungin yleiskaava täsmentää maakuntakaavan merkintöjä ja se tuo myös kartografisesti esille maakuntakaavoituksessa vielä yleispiirteisesti sanallisesti esitettyjä tavoitteita. Laaja kaava on kuitenkin edelleen monessa suhteessa hyvin yleispiirteinen ja se maalaa maankäytön varsin paksulla siveltimellä. Kartografinen esitysmittakaava nyt käsiteltävällä suunnittelualueella on 1: 50 000 eli senttimetri kartalla vastaa puolta kilometriä maastossa. Uusi moottoritie Kirrin risteyksen pohjoispuolella on merkitty lainvoimaisessa Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa kulkemaan Lintukankaan mäen läpi tunnelissa. Tärkeä tavoite tämän osayleiskaavan laadinnassa ja hyväksymiskäsittelyssä on korvata edellä mainittu yleiskaava sellaisella uudella ratkaisulla, joka mahdollistaa tien kulkemisen avoleikkauksessa. Jyväskylän kaupungin yleiskaava sisältää seitsemän oikeusvaikutteista karttaa, joista yhdelle (kartta 7/7) on pelkästään koottu laatimishetken lainvoimaisessa maakuntakaavassa esitettyjä siitä lainattuja aluevarauksia. Seuraavissa yleiskaavaotteissa kartat 2-6/7 tulevat ikään kuin kartta 1/7:n (yhdyskuntarakenteen ohjaus) päälle täydentäen näin siinä ruututekniikalla esitettyjä pääkartan aluevarauksia.

8 Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartasta 1/7 Yleiskaavan pääkartta (kartta 1/7) esittää yleispiirteisenä maankäytön tärkeimmät rajaukset. Aluevaraukset on kuvattu 250 x 250 metrin ruutuina, joiden väri määräytyy kunkin alueen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Valkoisena kuvatulle alueelle jätettiin kaavaa hyväksyttäessä voimaan oikeusvaikutteinen Puuppola - Lintukankaan osayleiskaava. Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartasta 2/7 Luontoarvojen verkottumista osoittavalla kartalla (kartta 2/7) osoitetaan normaalien pohjakarttakuvioiden ohella strategisen pääkartan (1/7) viheralue. Luontoarvokartta esittää näitä yhdistäviä käytäviä yleispiirteisellä tasolla. Tavoitteena on ehjä luontoarvoja kunnioittava viherverkko, jonka eksakti ulottuvuus täsmentyy nyt laadittavassa osayleiskaavassa ja edelleen asemakaavoituksessa. (Viivarasteri pohjoisessa kuvaa voimaan jätettyä Puuppola - Lintukankaan osayleiskaavaaluetta)

9 Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartasta 3/7 Kaava (kartta 3/7) sisältää tällä suunnittelualueella pääkartan viheraluemerkintöjen ohella Puuppolan maakunnallisen maisema-alueen eteläpää näkyy kartalla punaisena rajauksena. (Viivarasteri pohjoisessa kuvaa voimaan jätettyä Puuppola - Lintukankaan osayleiskaava-aluetta) Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartasta 4/7 Vesivarojen suojelua kuvaavalla kartalla 4/7 on osoitettu Kirrin pohjavesialueen rajaus. Vedenottamo (turkoosi neliö) jää osayleiskaavan ulkopuolelle. Lisäksi kartalla näkyvät Jyväskylän tärkeänä raakavesilähteenä toimivan Tuomiojärven valuma-alue ja suoja-alue. Valuma-alue ulottuu pieneltä kulmaltaan tämän osayleiskaavan alueelle. Kirrin pohjavesialue (rasteroitu alue Alvajärven länsipuolella) on sittemmin (12.12.2016) poistettu 1.luokan pohjavesiluokituksesta. (Viivarasteri pohjoisessa kuvaa voimaan jätettyä Puuppola - Lintukankaan osayleiskaava-aluetta)

10 Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartasta 5/7 Kulttuuriympäristökartalla (5/7) yleiskaavarajaukseen sisältyy muinaismuistokohteet sm35 ja sm36 Kirrissä. (Viivarasteri pohjoisessa kuvaa voimaan jätettyä Puuppola - Lintukankaan osayleiskaava-aluetta). Merkinnällä m101 esitetty Pohjolan talon vanha maakunnallisesti arvokas pihapiiri sijoittuu Puupolantien varteen nyt laadittavan kaavan rajauksen ulkopuolelle. Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartasta 6/7 Yleiskaavakartalla (6/7) tämän osayleiskaavarajauksen alueelle sijoittuu lounaasta Laajavuoren suunnasta tuleva (sininen) pyöräilyn aluereitti. Tämä on jo rakennettuna välillä Laajavuorentie - Lintukangas. Kyseinen aluereittivaraus jatkuu Lintukankaalta edelleen pohjoiseen osayleiskaavarajauksen länsilaitaa (Puuppolantie) kohti Tikkakoskea. Tältä osin reitti on kuitenkin toistaiseksi rakentamaton (katkoviiva). Laajavuoren suunnasta kohti Palokkaa kulkevan aluereitin ympärillä on myös täydennysrakentamisen kohdentamisvyöhyke (tummanruskea v1) ja sen ulkopuolella toissijainen kohdentamisvyöhyke (keltaisenruskea v2). Jälkimmäinen vyöhyke sijoittuu tällä osayleiskaava-alueella Puuppolantien varteen. Kohdentamisvyöhykkeet on määritetty yleiskaavaan joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden perusteella.

11 2.4 Puuppola - Lintukankaan osayleiskaava Nyt laadittava Länsi-Palokan osayleiskaava / pohjoisosa (Kirri - Lintukangas) kumoaa pieneltä osin vanhan oikeusvaikutteisen Puuppola - Lintukankaan osayleiskaavan. Pienehkön alueen kumoaminen ja uudelleen kaavoittaminen osoittautui tarpeelliseksi sen vuoksi, että näin menetellen uusi hyväksytyn tiesuunnitelman mukainen valtatie 4:n linjaus rinnakkaisteineen saadaan merkityksi täsmällisesti paikalleen oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan. Vanha Jyväskylän maalaiskunnan aikainen osayleiskaavaratkaisu 2000 -luvun alusta pohjautui senaikaiseen tiesuunnitelmaan, joka ei ollut valtatien ja rinnakkaistien linjauksen osalta aivan tarkalleen nykyisen tiesuunnitelman kaltainen. Vanhaa osayleiskaavaa tarkistetaan uuden nelostien ja vanhaa pohjaa kulkevan rinnakkaistien ympäristössä. Kyseinen alue ulottuu pohjoisessa Lahdenpohjantien yksityistiehen saakka. Selvyyden vuoksi tässä on syytä vielä erikseen mainita, että strateginen Jyväskylän kaupungin yleiskaava (2014) kumosi omalta osaltaan kyseisen vanhan Puuppola-Lintukankaan osayleiskaavan suunnitellun Lintukankaan valtatieliittymän ympäristössä ja tämän eteläpuolelta. Alue (violetilla rasteroitu rajaus), jolla nyt laadittava osayleiskaava kumoaa ja korvaa oikeusvaikutteisen Puuppola - Lintukankaan osayleiskaavan. Kuvassa on esitetty ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavasta (ruututekniikalla laadittu pääkartta 1/7). Rajauksen pohjoispuolelle jätettiin edellä mainittua kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä voimaan oikeusvaikutteinen Puuppola-Lintukankaan osayleiskaava (kaavaratkaisu käy ilmi kuvasta). Oheisella kartalla näkyy siten Jyväskylän ajantasainen voimassa oleva yleiskaava suunnitellun Lintukankaan valtatieliittrymän ympäristössä. Nyt laadittavan ja hyväksymiskäsittelyyn vietävän osayleiskaavan laatimisen myötä kumoutuva osa vanhaa Puuppola-Lintukankaan osayleiskaavaa sisältää valtatien tielinjauksen suojaviheralueineen (EV) ja tämän länsipuolista maa-ja metsätalousaluetta (M-1). Vanha rinnakkaistieksi aikanaan muuttuva nelostielinjaus sisältyy myös nyt muutoksenalaiseen kaavaan. Lisäksi muutosalue sisältää Puuppolan osayleislkaavan mukaista myöhemmin asemakaavoitettavaksi pientaloalueeksi hahmotettua aluetta (AP-6) vanhan ja uuden valtatielinjauksen välissä.

2.5 Lainvoimaiset asemakaavat Suunnittelualue sisältää jonkin verran jo asemakaavoitettua aluetta. Osayleiskaava laaditaan vastaamaan voimassa olevia lainvoimaisia asemakaavoja. Lainvoimaiset ja suurelta osin myös rakennetut asemakaava-alueet sisältävät teollisuus- ja työpaikkarakentamista. 12 Osayleiskaava-alueeseen sisältyvä voimassa oleva asemakaava sijoittuu Puuppolantien itäpuolelle ja sisätää teollisuus- ja työpaikka-aluetta. Punaruskea liikerakennusten alue Kirrin risteyksen luoteispuolella jää tämän osayleiskaavan ulkopuolelle. Kuvassa näkyvä harmaa teollisuusalue on lähes kokonaan rakennettu. Oranssinruskeasta liikeja toimistorakennusten alueesta sen sijaan on rakennettu vasta yksi tontti. Violetti kolmio on tietoliikenteen mastolle varattu alue. 2.6 Tehdyt selvitykset Äskettäin valmistuneen ja hyväksytyn Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjatyönä laaditut lukuisat selvitykset ovat sellaisenaan käytössä myös tämän osayleiskaavan laadinnassa. Tuore koko kaupungin aluetta käsittelevä yleiskaava (laadittu maankäyttöratkaisu) toimii kaikilta muilta paitsi nelostien avoleikkauksen osalta tämän nyt laadittavan osayleiskaavan pohjana. Edellisen johdosta kaikkien laajaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan liittyvien erillisten selvitysten yksityiskohtainen tarkastelu tässä yhteydessä ei ole enää tarkoituksenmukaista. Konkreettisimmin tämän osayleiskaavan sisältöön liittyviä olemassa olevia selvityksiä ovat: - Jyväskylän kaupungin maankäytön toteuttamisohjelma kymmenelle seuraavalle vuodelle, Kymppi R 2017 - Jyväskylän yleiskaavan joukkoliikenne 20X0 -selvitys, 2012 - Jyväskylän joukkoliikenteen yleiskaavalliset tarkastelut - yleiskaavan uuden maankäytön arviointi, Ramboll Oy 2012. - VT 4 Jyväskylä-Oulu rakentaminen moottoritieksi välillä Kirri-Tikkakoski, tiesuunnitelma 2015 (hyväksytty liikennevirastossa 13.5.2015). - VT 4 Jyväskylä-Oulu rakentaminen moottoritieksi välillä Kirri-Tikkakoski, tiesuunnitelman muutos Kirrissä plv. 0-2500, luonnos 15.5.2017.

- Jyväskylän läntinen ohikulkutie välillä Ruoke Lintukangas tarveselvitys, K-S ely-keskus ja Jyväskylän kaupunki 2012. - Jyväskylän pyöräilyn (ja jalankulun) tavoiteverkon määrittäminen, Ramboll Oy 2013. - Jyväskylän virkistysreittiselvitys, WSP-Finland Oy 2010. - Jyväskylän valuma-alueselvitys, Ramboll Oy 2011. - Länsi-Palokan luontoselvitys 2012, Marjo Pihlaja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy - Jyväskylän merkittävät luontokohteet II, Heikki Sihvonen 2009. - Lintukankaan luontoselvitys 2015, Timo Kypärä Agriborealis osk (valtatien leikkausalue). - Jyvässeudun läntisen ohikulkutien luontoarvojen perusselvitys 2011 2012, Suomen luontotieto Oy Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen - Lintukankaan liito-oravaselvitys, Timo Pylvänäinen 2015 - Kirrin liito-oravaselvitys, Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki 2016 - Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä - Jyväskylän kaupungin meluselvitys 2017 - Kirri ja Kirri2, Kivikautisen asuinpaikan ja historiallisen ajan työ- ja valmistuspaikan koekaivaustutkimukset 22-26.9.2014 - Arkeologinen täydennysinventointi, Mikroliitti Oy 2012. - VT 4 Jyväskylä-Oulu rakentaminen moottoritieksi välillä Kirri-Tikkakoski, Lintukankaan melulaskennat 28.4.2017, Destia Oy. - Länsi-Palokan osayleiskaava: Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, Clean Waters 2015 - Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueiden poistaminen 1. luokan pohjavesiluokituksesta, Ramboll 2016 - Länsi-Palokan vesihuollon yleissuunnitelma, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2016 - METSO -selvitys (2016), Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma - Keski-Suomen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 2016 (K-S liitto) 13 2.7 Osayleiskaavan sisällölliset tavoitteet Lähtökohtana osayleiskaavaratkaisun laatimiselle on mittakaavaan 1:50 000 laadittu ja kartografiselta esitystavaltaan yleispiirteinen Jyväskylän kaupungin yleiskaava (2014). Toteuttamiseen tähtäävä asemakaavoitus vaatii tällä suuria muutoksia sisältävällä alueella pohjakseen edellä mainittua ruututekniikalla laadittua strategista yleiskaavaa tarkemman, mutta samalla kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen tähtäävän maankäytöllisen kehyksen. Palokan länsiosiin on laadittu Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen yhteishankkeena esisuunnitelma (tarveselvitys) Läntisestä kehätiestä Ruokkeelta Lintukankaalle. Uusi tie päätyy pohjoisessa uuden valtatiesuunnitelman (valtatie 4 välillä Kirri-Tikkakoski) mukaiseen eritasoristeykseen. Edellä mainittu uusi suunniteltu kehätielinjaus sekä alueen nykyinen olemassa oleva liikenneväyläverkko sisällytettiin sellaisenaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan (2014). Liikenneväylät merkitään tältä pohjalta myös tähän osayleiskaavaratkaisuun. Aluevarausten suunnittelun osalta tärkeänä lähtökohtana voidaan pitää tavoitetta Lintukankaan työpaikka-alueiden kehittämisestä. Puuppolantien varrelle sijoittuva olemassa oleva asemakaavoitettu työpaikka-alue täydentyy. Nelostieristeyksen ympäristöön sijoittuva uusi alue vaatii itse tiehankkeen toteutumisen ja risteyksen rakentamisen ramppeineen. Asuinrakentamisen osalta tavoitteena on hahmottaa asemakaavoituksen mahdollisia tulevaisuuden laajentamiskohteita. Luonnonympäristön huomioon ottamisen ja virkistysreittien kehittämisen ohella kaavan tavoitteena on selvittää olemassa oleva kulttuuriperintö ja merkitä tämä myös hyväksymiskäsittelyyn vietävään kaavaan. Tärkeä kaavan tavoite on myös (kuten tässä aiemmin on jo tullut esille) laatia ja viedä hyväksymiskäsittelyyn sellainen oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, joka korvaa tunneliratkaisun sisältävän Jyväskylän kaupungin yleiskaavan. Maantielain mukaisen tiesuunnitelman hyväksyminen edellyttää, että suunnitelma vastaa MRL:n mukaista kaavaa.

14 3 ALUEEN NYKYINEN MAANKÄYTTÖ 3.1 Rakennettu ympäristö Puuppolantien varressa lähellä Kirrin risteystä on asemakaavoitettua liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, josta kuitenkin vasta yksi tontti on rakennettu ja muu osa toistaiseksi rakentamatta. Tämän pohjoispuolelle sijoittuu lähes kokonaan käyttöön otettu asemakaavoitettu teollisuuskorttelialue. Edelleen tästä pohjoiseen Puuppolantien varteen sijoittuu kolme erillispientaloa. Tien varressa Kangaslammen rannassa kapealla kaistaleella on viisi pientä luvallista saunamökkiä. Asemakaavoitettu teollisuuskortteli ja Kangaslampi Puuppolantien varressa Nelostien varteen Alvajärveen viettävän pellon taakse rinteeseen sijoittuva Sivulan talouskeskus pihapiireineen omaa paikallista kulttuurihistoriallista arvoa. Sivulan talo nykyiseen nelostiehen rajautuvassa peltomaisemassa

Vanhan nelostien länsipuolelle suunnittelualueen pohjoispäähän sijoittuu jonkin verran hajanaista omakotiasutusta. Suunnittelualueen eteläpäässä nelostien varrella Alvajärven rannassa on myös joitakin asuttuja erillispientaloja. 15 3.2 Maisema ja luonnonympäristö Maisema: Osayleiskaavarajaukseen ei sisälly lainkaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan (kartta 3/7) mukaisia maisemallisesti arvokkaita selännealueita. Maasto on pinnanmuodoiltaan vaihteleva. Alvajärven ranta suunnittelualueen itälaidalla muodostaa sen alavimman osan. Tästä rinne nousee vedenjakajalle, jonka korkeimmat kohdat Lintukankaan mäki etelässä ja Sakarinmäki pohjoisessa yltävät noin 70 metriin järven pinnasta. Maasto laskee tältä pohjois-etelä -suuntaiselta vedenjakajalta länteen. Rinne suunnittelualueen eteläpäässä, mihin myös Nelostien tiesuunnitelman mukainen uusi valtatielinjaus sukeltaa, on topografialtaan jyrkkä. Muilta osin maaston muodot ovat laakeahkoja. Alueen länsilaidalla Puuppolantien varrella on maakunnalliseen maisema-alueeseen kuuluva pelto. Myös nelostien varrella Alvajärven rantaan viettävä peltoalue Sivulan tilan kohdalla omaa maisemallista arvoa. Maakunnalliseen maisema-alueeseen kuuluva pelto Puuppolantien varressa Luontoarvot: Alueen luontoarvoja on selvitetty varsin yksityiskohtaisesti aiempien suunnitteluhankkeiden ja kaavoitusprosessien yhteydessä. Osayleiskaavaan ei sisälly yhtään luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta. Jyväskylän merkittävät luontokohteet II 2009 -selvityksessä alueelle sijoittuu pieni Sakarinmäen virkistysalueeksi soveltuva kohde mäen laella. Tämä jää kuitenkin osittain uuden valtatien alle ja loppuosa siitä sijoittuu tien 55 db melualueen sisään. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008-2025 (METSO) tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025 mennessä. Ohjelma täydentää luonnonsuojelulakiin ja metsälakiin perustuvaa metsäluonnon suojelua. METSO -ohjelman mukainen suojelu pohjautuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

16 Suunnittelualue ja inventoidut METSO -kohteet Suunnittelualueeseen sisältyvät METSO -kohteet sijoittuvat Jyväskylän kaupungin omistamalle maalle. Osayleiskaava-alueeseen sijoittuvat inventoidut METSO -kohteet ovat: - Sakarinmäen metsäalue Lintukankaalla (suurimmaksi osaksi osayleiskaava-alueen pohjoispuolella rajauksen ulkopuolella) - Kangaslammen korpi ja lehtoalue Lintukankaalla. Viimeksi mainittu kohde (Kangaslammen korpi) sijoittuu Liikenneviraston 13.5.2015 hyväksymän tiesuunnitelman (vt. 4 Kirri - Tikkakoski) mukaiselle maa-ainesten läjitysalueelle. Kyseessä on tehtyjen luontoselvitysten (METSO) pohjalta lähteinen ruohokorpi, jossa on osin myös saniais- ja metsäkortekorven piirteitä. Pellon reunan läheisyydessä on rehevää suurruoholehtoa ja lehtipuustoa. Kauempana pellon reunasta on lehtomaisen kankaan varttuvaa kuusikkoa, jota rikastuttaa runsas lahopuusto, kolopuut ja vanhat puuyksilöt. Kohde arvioitiin uudelleen kesällä 2017 Jyväskylän kaavoituksen ja ELY-keskuksen toimesta. Arvioinnin tuloksena oli, että alue ei omaa sellaisia erityisarvoja, joiden pohjalta hyväksyttyä tiesuunnitelmaa tulisi muuttaa. Rakennettava moottoritie (valtatie 4) kulkee hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisesti myös Sakarinmäen METSO -kohteen itäpään läpi. Tällä alueella ei ole havaittu tehdyissä selvityksissä erityisiä luonnonympäristöön liittyviä erityisarvoja. Edellä esitettyjen selvityksen ohella kaava-alueelle on tehty vuosien saatossa useita yksittäisiä tarkasteluja. Näistä laaja-alaisin on laaja Länsi-Palokan luontoselvitys (2012), joka kattaa myös koko tämän osayleiskaava-alueen.

17 Länsi-Palokan luontoselvitys (2012) aluerajaus Suunnittelualueelle sijoittuvat asemakaavat ovat aikanaan pohjautuneet asianmukaisiin luontoselvityksiin. Tiesuunnittelun edetessä Lintukankaan mäen alueella Kirrin risteyksen pohjoispuolella tehtiin vielä erillinen tiealueen luontoselvitys (Agriborealis osk.) 2015. Liito-oravat: Systemaattisia liito-oravainventointeja alueella on tehty aikojen kuluessa asemakaavojen ja tiesuunnitelmien laatimisen yhteydessä sekä sittemmin myös varta vasten tätä osayleiskaavatyötä varten. Alueen asemakaavojen selvitykset luokitellaan tosin tietosisällöltään jo tällä hetkellä vanhentuneiksi (selvitys tehty yli viisi vuotta sitten). Vuoden 2013 jälkeen tehdyt liito-oravaselvitykset

Nopeasti vanhentuneeksi käyvät liito-oravaselvitykset toimivat hyvänä lähtökohtana tulevaisuuden tarpeellisille jatkoselvityksille. Nämä ovat nimenomaan pohjana ja lähtökohtana, kun samaan asiaan perehdytään uudelleen tulevien hankkeiden yhteydessä. Vanhan nelostien varteen edellisen sivun kartalle osoitetut kohteet inventoitiin 2016. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49.1 :n nojalla. Selvitetty esiintymistieto osayleiskaava-alueella perustuu ELY - keskuksen liito-oravarekisteriin, luontoselvitysten yhteydessä tehtyihin satunnaisiin havaintoihin sekä asiaa koskeviin systemaattisiin inventointeihin. Uhanalaiset kasvilajit: Valtakunnallisesti uhanalaisista kasvilajeista osayleiskaava-alueella esiintyy kulttuuriympäristöihin ja avoimiin kasvupaikkohin sidoksissa olevina lajeina hirvenkello (Campanula cervicaria, vaarantunut) ja ketoneilikka (Dianthus deltoides, silmälläpidettävä). Hirvenkellon tiedetty esiintymä sijaitsee nykyisen Nelostien piennaralueella Sakarinmäen itäpuolella. Ketoneilikka esiintyy Lintukankaalla Kangaslammen ympäristössä tienluiskalla ja ojassa. Uhanalaisten kasvien kasvupaikat on esitelty tämän osayleiskaavan liiteaineistossa. 3.3 Maanomistus 18 Kaupungin maanomistus (vihreä) Kaupunki omistaa valtaosan asemakaavoitettujen alueiden ympäristöön sijoittuvasta maasta suunnittelualueen eteläpäässä. Samaten kaupungilla on maaomistusta Sakarinmäen alueella kaavarajauksen luoteiskulmassa. Kaava-alueen keskiosat samoin kuin nykyisen Nelostien varsi pohjoisessa ovat yksityisomistuksessa. Vanhan Nelostien ja Alvajärven väli on lähes pelkästään yksityismaata. Tie kulkee kuitenkin paikoitellen niin lähellä rantaa, että sen alue ulottuu aivan rantaviivaan saakka.

19 3.4 Palvelut Alue tukeutuu Palokan ja Keski-Palokan julkisiin ja yksityisiin palveluihin. 3.5 Ympäristön häiriötekijät Nelostien melu on aiheuttanut haittaa ympäröivälle asutukselle. Raja-arvona pidetty 55 db ulottuu tällä hetkellä paikoin jopa Alvajärven asemakaavoitetulle vastarannalle (itä) saakka. Nykyinen 55 db melualue nelostien ympäristössä Laaditut tiesuunnitelmat sisältävät kattavat melualuekartoitukset. Näistä käy ilmi, että melu nykyisen nelostien ympäristössä ja Alvajärven vastarannalla idässä saadaan vaimenemaan uuden tien valmistumisen myötä miltei täysin. Uusi valtatie kaavarajauksen sisällä tulee kulkemaan kaavaalueella lähes koko matkan leikkauksessa. Hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisen valtatien rakentamisen yhteydessä toteutettavat meluesteet kohdistuvat olemassa olevaan rakenteeseen. Nykyisen nelostien meluvaikutukset ohi kulkevan liikenteen siirtyessä uudelle moottoritielle vähenevät lähes marginaalisiksi.

20 4 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 4.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen Valtakunnalliset yleisohjeelliset alueidenkäyttötavoitteet (sivu 5) on käsitelty kaavassa pitäen lähtökohtana 1.4.2018 voimaan tullutta Valtioneuvoston päätöstä 14.12.2017. Itse tarkastelussa huomioon on otettu aikaisemman huhtikuun alussa kumoutuvan päätöksen mukaiset tavoitteet sekä uusien tavoitteiden mukaiset lisäykset, jotka koskevat nyt laadittavaa kaavaa. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen: Suunnittelualue tukeutuu varsin ongelmattomasti Keski-Palokan julkisiin ja yksityisiin palveluihin sen jälkeen, kun uusi nelostielinjaus valmistuu. Tiesuunnitelman mukainen rinnakkaistieksi muuttuva nykyinen valtatie sekä tätä maantielain mukaisena rinnakkaistienä jatkava katuverkko (Kirrintie - Saarijärventie) johtaa suoraan Palokan julkisten ja yksityisten palvelujen äärelle. Myös etäisyydet näihin on saatu pysymään koko kaava-alueella kohtuullisina. Matka suunnittelualueen keskellä olevalta Sivulan talouskeskukselta Keski-Palokan koululle on suunniteltuja teitä ja myös kevytväyliä myöten noin 2,7 km. Palokan kaupallisiin palveluihin etäisyyttä tulee aavistuksen lisää. Yhteydet Jyväskylän keskustan suuntaan ja yleisesti valtakunnan tieverkkoon ovat myös kunnossa. Kirrin olemassa oleva ja Lintukankaan suunniteltu valtatieristeys palvelevat alueen nykyisiä sekä uusia asukkaita samoin kuin työpaikkarakentamista. Uusi Lintukankaan risteys on tärkeä myös Alvajärven pohjoispään ja muun itäisen Puuppolan asukkaille. Työpaikka-alue pohjoisessa Lintukankaalla uuden valtatieristeyksen ympäristössä vaatii itse tien rakentamisen ja käyttöön ottamisen. Alueelle sopii sijoitettavaksi toimintoja, jotka vaativat paljon tilaa mutta ovat samalla myös riippuvaisia sujuvasta logistiikasta. Tarkempi maankäyttö täsmentyy myöhemmin asemakaavoituksen myötä. Ajateltu toiminta on kuitenkin sellaista, ettei se liity olennaisena osana suunnittelualueen tai yleensä Palokan väestön jokapäiväiseen elämään. Tärkeimmät päivittäiset kaupalliset palvelut säilytetään edelleen nykyisellä paikallaan Palokanorren ympäristössä. Nykyisen nelostien varsialueet pohjoisessa Alvajärven tuntumassa ovat toistaiseksi toissijaisessa asemassa Palokan taajaman akuuttia laajentamista ajatellen. Alue on vesihuoltoverkon ulkopuolella ja maapohja on suurelta osin yksityisomistuksessa. Kuitenkin voidaan todeta, että myös tämä alue sijoittuu nykyisen yhdyskuntarakenteen kannalta sopiville, vaikkakin toissijaisille laajentamisalueille. Edellä esitetty nykyisen nelostien varsi Kirristä pohjoiseen on merkitty kaavaratkaisussa alueeksi, joka mahdollistaa asuinrakentamisen ohella työpaikka-alueiden asemakaavoittamisen. Tietynlaisten työpaikkatoimintojen voidaan arvioida hakeutuvan nimenomaan tällaiselle edustavalle Alvajärven rantaan sijoittuvalla hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvalle alueelle. Nelostien sekä järven ranta-alueiden hyödyntämistä yhdyskuntarakenteen laajentamisessa voidaan perustella myös sillä, että asemakaava (Matinmäki I) järven itärannalla noin kilometri nyt tarkasteltavasta alueesta pohjoiseen on jo lähtenyt toteutumaan. Järven rannalla kulkeva vanha nelostie muodostaa mahdollisuuden joukkoliikenteen kehittämiselle, vaikka alue ei tällä hetkellä kuulukaan tämän piiriin. Tehokas liikennejärjestelmä: Alueen läpi kulkeva nelostie edustaa koko valtakunnan kontekstissa tärkeintä osaa valtatieverkostosta. Tie (Helsinki - Utsjoki) kuuluu osana yleiseurooppalaiseen TEN-T liikenneverkkoon. Ruuhkainen nykyinen nelostie korvautuu uudella moottoritiellä, jolloin läpi kulkeva liikenne muuttuu huomattavasti nykyistä sujuvammaksi. Tien merkitys on myös Jyväskylän seutukunnan liikenteelle huomattava. Kaavaan sisältyvä Lintukankaan eritasoliittymä edustaa myös tärkeää osaa pyrittäessä tehokkaaseen maantieverkkoon. Lännestä Ruokkeelta (valtatie 18 ja 23) tulevaksi suunniteltu Läntinen kehätie ohjaa läpi kulkevan raskaan liikenteen pois suunnittelualueen eteläpuoliselta ruuhkaiselta Palokanorrelta ja sen ahtailta rampeilta.

Lintukankaan liittymän alueelle on merkitty myös nelostien tiesuunnitelman mukainen liityntäpysäköintialue. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö: Alueen liikenneturvallisuus paranee olennaisesti kaavan toteuttamisen myötä. Nelostien siirtyminen uuteen käytävään ja nykyisen tien muuttuminen rinnakkaistieksi edustaa huomattavaa liikenneturvallisuutta edistävää muutosta. Nykyinen valtakunnallisena pääväylänä toimiva nelostie sisältää suunnittelualueella ja sen pohjoispuolella lukuisia vaarallisia tontti- ja yksityistieliittymiä. Merkittävänä terveelliseen asuinympäristöön liittyvänä parannuksena kaavan myötä voidaan pitää sitä, että valtatie siirtyy Alvajärven rannasta kulkemaan leikkaukseen etäämmälle järvestä. Uusi linjaus, jossa tie kulkee leikkauksessa lähes koko kaava-alueen matkalta, poistaa valtatiemelun laajalta asutulta alueelta. Raja-arvona pidetty 55 db melualue ei uuden tiesuunnitelman puitteissa ulotu millään kohdalla kaava-aluetta asumiseen osoitetulle alueelle. Samalla myös nykyinen meluhaitta järven itärannalle loppuu. Terveellistä asuinympäristöä edustaa myös kaavassa osoitettu virkistysalueverkko ulkoilureitteineen sekä teiden vierelle merkityt kevytväylät. Erityisinä kohteina esitetyssä merkityksessä voidaan pitää kaavassa osoitettuja sekä valtatien että siltä lähtevän kehätien alittavia tunneleita. 21 Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat: Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (2014) esitetty maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde, Pohjolan tilan talouskeskus, sijoittuu Puuppolantien länsilaitaan laadittavan osayleiskaavan rajauksen ulkopuolelle mutta aivan tämän viereen. Nykyisen Nelostien läheisyydessä oleva vanha Sivulan talouskeskus omaa paikallista arvoa ja merkitään tällaisena myös kaavaan. Samaan kokonaisuuteen voidaan liittää myös talouskeskuksesta itään kohti Alvajärven rantaa viettävä avoin pelto, joka jätetään rakentamisen ulkopuolelle maatalousmaana. Luonnonympäristön suojelun osalta kaavaratkaisu pohjautuu laadittuihin selvityksiin. Kaava ei ota kantaa virkistys- tai suojaviheralueiden metsän käsittelyyn. Tämä tapahtuu kaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeenkin edelleen metsälain (1093/1996) säätämässä järjestyksessä. Uusiutumiskykyinen energiahuolto: Kaava-alue ei sisällä asioita, joilla olisi valtakunnallista merkitystä energian tuotannon tai sen edellyttämien logististen ratkaisujen kannalta. Osayleiskaava ei ota kantaa myöhemmin käyttöön otettavien alueiden lämmitysratkaisuihin. Nämä tarkastellaan ja ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Puuppolantien varren työpaikkaalue on jo tällä hetkellä pieneltä osin kaukolämpöverkon piirissä. 4.2 Osayleiskaavan kuvaus 4.2.1 Kaavan esittämistapa ja toteuttaminen Kyseessä on MRL 35.3 mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka juridisena asiakirjana korvaa alueellaan 2014 hyväksytyn yleispiirteisemmän Jyväskylän kaupungin yleiskaavan sekä pieneltä osin Puuppola-Lintukangas osayleiskaavan. Kartan mittakaava on 1:10 000. Kyseessä on ns. aluevarausyleiskaava. Kaavaan sisältyvät yleiset tiet voidaan suunnitella ja rakentaa suoraan tämän osayleiskaavan pohjalta. Kaikki muu rakentaminen vaatii pohjakseen asemakaavan. Asemakaavoitus tulee etenemään osa-alueittain. 4.2.2 Liikenneväylät Valtatie 4:n linjaus Kirristä pohjoiseen merkittiin maakuntakaavan ja sen aikaisen maantielain mukaisen tiesuunnitelman osoittamalla tavalla Jyväskylän kaupungin 2014 hyväksyttyyn yleiskaavaan. Nyt laadittava osayleiskaava poikkeaa tietä koskien kyseisestä melko tuoreesta kau-

pungin yleiskaavasta. Suunniteltu tielinjaus säilyy ennallaan, mutta tunnelimerkintä Kirrin pohjoispuolella on korvattu uuden tiesuunnittelun (2017) vaatimalla tavalla leikkauksen mahdollistavalla ratkaisulla. Menettely ei aiheuta juurikaan muutoksia varsinaisen tiealueen alueelliseen ulottuvuuteen vaan tämä säilyy lähes ennallaan 13.5.2015 Liikenneviraston hyväksymän tiesuunnitelman mukaisena. Marginaalisen pienet muutokset liittyvät Kirrin ja Lintukankaan risteysten ramppeihin. Liitännäisalueisiin (tässä tapauksessa läjitys ja kalliokiven otto) saattaa sen sijaan tulla muutoksia. Osayleiskaavaprosessi etenee samanaikaisesti tiesuunnitelman tarkistuksen kanssa. Sama muutos sisältyi myös äskettäin maakuntavaltuuston (1.12.2017) hyväksymään maakuntakaavan tarkistukseen. Muutoksen avulla saadaan aikaan mittavat säästöt valtatien rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin. Lintukankaan valtatieristeyksen liittymärampit esitetään osayleiskaavassa tiesuunnitelman osoittamalla tavalla. Graafisesti pienempimittakaavaisessa koko kaupungin yleiskaavassa sama asia kuvattiin symbolisella risteysmerkinnällä. Uusi valtatie 4:n linjaus ympäristöineen ja rinnakkaisteineen (nykyinen nelostie) Lintukankaan uudesta liittymästä pohjoiseen Lahdenpohjan yksityistielle saakka sisältyy tähän nyt laadittavaan osayleiskaavaan. Kaava kumoaa näin ollen kyseisellä alueella voimassa olevan vanhan Puuppola-Lintukankaan osayleiskaavan (joka jätettiin voimaan strategisen Jyväskylän kaupungin yleiskaavan laatimisprosessissa). Menettelyllä saadaan poistetuksi vanhassa osayleiskaavassa osoitettu tielinjausten pieni epätarkkuus. Aikanaan 2000 -luvun alussa laaditussa Puuppola- Lintukankaan kaavassa pohjana oli vanha senaikainen hiukan nykyisestä poikkeava maantielain mukainen tiesuunnitelma (ks. sivu 11). Läntinen kehätie sisältyy myös lyhyeltä matkalta tähän osayleiskaavaan Lintukankaan liittymän ja Puuppolantien välillä. Tämä osuus on mukana myös nelostien tiesuunnitelmassa. Kehätien maantielain mukainen jatkosuunnittelu tästä eteenpäin kohti Ruoketta ei ole vielä käynnistynyt. 22 Suunniteltu kehätie (Läntinen ohikulkutie) välille Ruoke - Lintukangas

Suunnitellulla kehätiellä ei ole erityistä merkitystä liikkumisessa Palokan asuinalueille. Tämä uusi tie tulee muodostamaan sujuvan yhteyden lännestä Keuruuntieltä (valtatie 18 ja 23) nelostielle. Tärkeimpänä väylän tarpeellisuutta puoltavana tekijänä voidaankin pitää nimenomaan sitä, että liikenne (etenkin raskas liikenne) Palokanorren ruuhkaisessa ympyröissä sekä nelostien ahtaissa rampeissa saadaan vähenemään ja samalla runsaasti liittymiä sisältävä vaarallinen Ruokkeentie (Ruoke - Palokanorsi) saadaan rauhoitetuksi paikallisten asukkaiden käyttöön. Osayleiskaava sisältää ohjeellisina merkintöinä uusia kokoajakatuja. Näiden paikka täsmentyy vasta asemakaavavaiheessa. Tämä osayleiskaava osoittaa kuitenkin sen, miltä kohdilta asuin- tai työpaikka-alueet on tarkoitus kytkeä ulkopuoliseen liikenneverkkoon. Kaava määrää lisäksi erityisesti, että liittymien tulee sijoittua vähintään 150 metrin etäisyydelle valtatien rampeista. 23 4.2.3 Asuinalueet Osayleiskaava-alueen asukasluku on tällä hetkellä noin 70. Kaavan toteuttamisen voidaan arvioida lisäävän lukua noin 300 hengellä siinä tapauksessa, että vanhan nelostien varsialueet tulevat asemakaavoitetuksi ja rakennetuiksi asuinalueina. Nykyisen nelostien ja järven väliin jäävä kapea jo rakennettu ranta-alue Kirrin risteyksen pohjoispuolella on merkitty pientaloasutukseen (AP). Tältä osin laadittu kaavaratkaisu on toteava Valtatien varsi muilta osin, kuten tässä on jo käynyt ilmi, on merkitty kaavaratkaisuun pientaloasutuksen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman työpaikkarakentamisen alueeksi (AP/TP). Maankäyttö täsmentyy vasta tulevaisuudessa. Asutusratkaisua puoltaa järven läheisyys ja tämän antama lisäarvo. Toisaalta sama lähtökohta voisi houkutella alueelle nimenomaan tällaiseen ympäristölliseen erityisarvoon panostavaa yritystoimintaa. Joka tapauksessa käyttöön ottaminen edellyttää moottoritien valmistumista. Asemakaavoituksen käynnistäminen vaatii pohjakseen myös suunnitelmat julkisen liikenteen järjestämisestä. 4.2.4 Virkistykseen tarkoitetut alueet sekä virkistysreitit Suunnittelualueen luoteiskulma (kuuluu myös laajaan METSO -kohteeseen) sisältyy laajaan rakentamattomaksi jätettyyn Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevaan metsään. Kaupungin maanomistus jatkuu tässä suunnittelualueesta pohjoiseen aina Korttajärven rantaan saakka. Kyseinen yhteensä noin 70 ha suuruinen metsäalue voidaan ottaa tulevaisuudessa käyttöön koko pohjoisen Palokan virkistysalueena. Merkintänä nykyisessä Puuppola - Lintukankaan osayleiskaavassa on maa- ja metsätalousalue (M-1) sekä pieneltä osin uimaranta (V) ja luonnonsuojelualue (SL). Kulku tälle alueelle tapahtuu tulevaisuudessa etelästä Läntisen kehätien alikulkukäytävän kautta ja pohjoisesta Lahdenpohjan yksityistieltä. Tämän osayleiskaava-alueen luoteiskulma on merkitty kaavaan vanhan osayleiskaavan tavoin maa- ja metsätalousalueena. Virkistykseen ajatellun alueen jatkosuunnittelu tulee ajankohtaiseksi asemakaavoituksen edetessä pohjoiseen Puuppolantien länsipuolelle sekä nykyisen nelostien varrelle. Virkistysaluetarjontaan kuuluu lisäksi asuin- ja työpaikka-alueita ympäröiviä viheralueita niille sijoittuvine ulkoilureitteineen. Osa näistä alueista on vielä yksityisomistuksessa. Osayleiskaava ei sisällä määräyksiä virkistysalueen (V) metsän käsittelylle, vaan tämä voi tapahtua metsälain säätämässä järjestyksessä. Merkityt ulkoilureitit ovat ohjeellisia ja niiden tarkka sijoittuminen maastoon hahmottuu yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Erikseen on vielä syytä todeta, että uuden moottoritien mallinnettu melualuerajaus lähtökohtana tämän metsäinen varsialue on merkitty kaavaan suojaviheralueen (EV) merkinnällä. Kaava ei siten suoranaisesti osoita ulkoilua melualueelle. Ulkoilureitteihin kuuluvat kaavaan merkityt tiealueen alitukset ovat erityisen tärkeät. Edellä tässä mainittu kehätien alitus yhdistää koko pohjoisen Palokan virkistysalueet ja niillä kulkevat reitit laajaan tulevaan virkistysalueeseen. Nelostien alitus taas on tarpeellinen siitä syystä, että se yhdistää uuden valtatien länsipuolisen Palokan pohjoisosan Alvajärven ranta-alueisiin. Vaikka Alvajärven rannan hyödyntäminen on vielä suunnitteluasteella, tällainen kevytväyläyhteys on välttämätön ajateltaessa alueen maankäyttöä kauemmaksi tulevaisuuteen. Tien rakentamisen jälkeen tällaisen yhteyden toteuttaminen olisi käytännössä mahdotonta.

24 4.2.5 Suojelualueet Uuden valtatieristeyksen länsipuolelle sijoittuu inventoitu liito-oravareviiri (luo-2). Toinen vastaava kaavassa osoitettu reviiri perustuu Keski-Suomen ELY-keskukselta saatuihin tietoihin ja sijoittuu Kangaslammen pohjoispuolelle Puuppolantien tuntumaan. Suunnittelualueella ei ole muita sellaisia alueita tai kohteita, jotka olisi tullut merkitä kaavaan erityisin biologista luonnonarvoa osoittavin merkinnöin. 4.2.6 Sakarinmäen ja Kangaslammen METSO selvityskohteet Suunnittelualueen luoteiskulmaan inventoitu Sakarinmäen METSO -alue jää tämän osayleiskaavan sisällä osaksi rakennettavan valtatien alle. Samalla kohdalla on myös lainvoimaisen (2015) valtatiesuunnitelman maantielain mukaiseksi liitännäisalueeksi osoitettu Lintukankaan varamaaalue. Tämä alue on otettu 2015 hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan kiviainesten ottoa silmällä pitäen. Tilanne on kuitenkin muuttunut ratkaisevasti sen jälkeen, kun valtatietie Kirrin pohjoispuolella muutettiin kulkemaan avoleikkauksessa. Leikkauksesta syntyvä noin kahden (2) miljoonan kuutiometrin kiviaines saattaa tehdä tämän alun perin tiesuunnitelmassa varamaa-alueeksi osoitetun kalliokivialueen tarpeettomaksi. Alue on merkitty tähän osayleiskaavaan maa- ja metsätalousmaana. Suojelukohteeksi merkitseminen lainvoimaisen tiesuunnitelman vastaisesti ei ole ennen tien rakentamista tarkoituksenmukaista. Mikäli alue kuitenkin jää kiviainesten oton osalta käyttämättömäksi, suojeluasiaan voidaan palata tien valmistuttua. Lainvoimainen tiesuunnitelma Lintukankaan risteyksen pohjoispuolelta METSO -selvityksessä luontoarvoltaan arvokkaaksi alueeksi aikanaan arvioitu Kangaslammen lehto ja korpi (2,1 ha) Lintukankaalla (ks. sivut 15-16) on jätetty merkitsemättä luonnonarvoja omaavana kohteena kaavaratkaisuun. Syynä tähän on että alue sijoittuu kokonaisuudessaan Liikenneviraston 13.5.2015 hyväksymän tiesuunnitelman (vt.4 Kirri - Tikkakoski) mukaiselle maaainesten läjitysalueelle. Alueelle tehtiin asiantuntijavoimin tarkentava luontoselvitys loppukesästä 2017. Selvityksessä todettiin, että kyseessä ei ole luonnonsuojelulain 29 tarkoittama suoraan suojeltava luontotyyppi eikä kohteella muutoinkaan ollut sellaisia luontoarvoja, jotka välttämättä olisivat vaatineet suoje-

lua. Mikään taho ei myöskään asettanut läjitysaluetta kyseenalaiseksi vanhaa Liikenneviraston hyväksymää (13.5.2015) tiesuunnitelmaa laadittaessa. Tehdyssä tiesuunnitelmassa läjitysalueelle sijoitettavan maamassan (pintamaita ja humusta) määrä on noin 180 000 k-m 3. Tilanne pysyi samanlaisena tunnelivaihtoehdon korvauduttua avoleikkauksella. Esitetyn johdosta myös tämä inventoitu alue jätettiin merkitsemättä luontoarvoalueena kaavaan. 25 4.2.7 Nelostien avoleikkauksen kalliokiviainesmassat Nelostien leikkauksesta Lintukankaalla syntyvän kalliokiviaineksen kokonaismäärä on lähes 2 000 000 (2 milj.) k-m 3 ja tämä tullaan käyttämään tien rakennusaineena. Voidaan arvioida, että jonkin verran aluetta leikkauksen läheisyydessä saatetaan tarvita myös näiden syntyvien kiviainesten tilapäiseen varastointiin. 4.2.8 Työpaikka-alueet Puuppolantien varrella Kirrin pohjoispuolella olevalla työpaikka-alueella on jo nyt lainvoimainen asemakaava. Asemakaava sisältää kolme korttelia. Pohjoisin näistä on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan teollisuustoimintaan, ja siinä on vielä jäljellä yksi noin 1,5 ha suuruinen tontti. Kaksi eteläisempää korttelia on merkitty liike- ja toimistorakennuksille. Jäljellä tällä kohdalla on vielä noin 4,6 ha valmista rakentamatonta tonttimaata. Kyseinen kolme asemakaavoitettua korttelia sisältävä alue on merkitty tähän osayleiskaavaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomana työpaikka-alueena, jolle on mahdollista sijoittaa asemakaavassa erikseen määritettävä kerrosala liiketilaa (TP-L). Yleiskaavassa aluerajausta on laajennettu vielä ajantasa-asemakaavan mukaisesta noin neljällä (4) hehtaarilla suunnittelualueen eteläpäässä. Työpaikka-aluetta Puuppolantien varrella Lintukankaan uuden valtatieristeyksen tuntumaan on osoitettu niin ikään työpaikka-aluetta ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille toiminnoille (TP-L). Osayleiskaavan aluevaraus valtatien varressa on kooltaan yhteensä noin 30 ha. Sen tuleva käyttö on laadultaan, volyymiltaan sekä toteuttamisajankohdaltaan vielä epäselvä. Myös tällä alueella mahdollinen liiketilan osuus ja muu tarkempi rakentamisen osoitetaan asemakaavavaiheessa. Kuten edellä tässä (4.2.3) on jo käynyt ilmi, nykyisen myöhemmin moottoritien rinnakkaistieksi muuttuvan nelostien varsi Kirristä pohjoiseen on merkitty kaavaratkaisuun alueena, jolle on mahdollista sijoittaa asumista ja työpaikkatoimintaa (AP/TP). Asia ratkaistaan tulevaisuudessa asemakaavoituksessa.

26 4.2.9 Maa- ja metsätalousalueet Pohjoisessa Puuppolantien varressa oleva maakunnalliseen maisema-alueeseen sisältyvä lähes kokonaan yksityisomistuksessa oleva pelto on merkitty kaavaan maatalousalueena (MT). Maisema-alueen säilyvyys on riippuvainen nimenomaan viljelyn jatkumisesta. Samaten Sivulan talouskeskuksen lounaispuolelle sijoittuva tämän ja Alvajärven väliin jäävä avoin pelto on merkitty kaavaan maatalousmaana. Tämäkin alue on yksityisomistuksessa. Metsäalueista ainoastaan suunnittelualueen luoteiskulma (ks. 4.2.6) on merkitty kaavaan maa- ja metsätalousalueena (M). Muu rakentamisen ulkopuolelle jäävä metsämaa on kaavassa virkistysaluetta tai suojaviheraluetta. 4.2.10 Erityisalueet Uuden nelostien itälaitaan tien ja asutus / työpaikka-alueen väliin on merkitty noin sata (100) metriä leveä suojaviheralue (EV). Sama merkintä oli myös nyt kumoutuvassa Puuppola - Lintukankaan osayleiskaavassa. Lintukankaan risteysalueen eteläpuolella 55 db melualueen rajausta mukaileva alue moottoritien varressa on niinikään merkitty kaavaan suojaviheralueena. Lintukankaan mäen päällä olevan linkkimaston alue on osoitettu kaavassa ajantasaasemakaavan mukaisesti mastoalueena (EMT). Edellisten lisäksi koko kaava-aluerajaus sisältyy Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan merkittyyn Tikkakosken lentokentän ja varalaskupaikan estevapaaseen alueeseen. Tästä on annettu myös asianmukainen kaavamääräys. 4.2.11 Muut merkinnät Puuppolan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen raja on osoitettu kaavakartalla. Ne paikat, joissa risteävät liikenneväylät tai risteävä ulkoilureitti liikenneväylän kanssa on ajateltu kulkemaan eri tasossa, on merkitty kaavaan asianmukaisella merkinnällä. Nelostien melualue, joka kuvaa 55 db liikennemelun leviämisen ilman melunsuojaustoimia, on osoitettu kaavakartalla. Kirrin inventoitu muinaismuistokohde on osoitettu kaavassa. Sivulan tilan talouskeskuksen pihapiiri on merkitty kaavaan paikallista kulttuurihistoriallista arvoa omaavana kohteena (am/s). 4.2.12 Palvelut Alue tukeutuu Keski-Palokan ja Palokanorren julkisiin ja yksityisiin palveluihin.

27 5 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET: Kaiken rakentamisen alueella tulee perustua asemakaavoitukseen. Yleisten teiden rakentaminen voi kuitenkin pohjautua myös maantielain (2005/503) 13.2 :n edellyttämällä tavalla suoraan tähän yleiskaavaan ennen asemakaavoitusta. Maaperän ja muiden vesien käsittelyyn liittyvien reunaehtojen salliessa hulevesiä tulee imeyttää, johtaa avouomissa ja viivyttää lähellä syntypaikkaa ennen niiden johtamista vesistöön tai hulevesiverkostoon. Kaikki maankäyttö on suunniteltava siten, ettei Tuomiojärven veden käyttö raakaveden lähteenä vaarannu. Kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan Tikkakosken lentokentän ja varalaskupaikan estevapaalle alueelle. Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 1194/2009 165 mukainen lausunto Trafilta. Asemakaavoitettaessa uusia asuinalueita maantielain mukaisten liikenneväylien varsille 55 db melualueelle kustannusvastuu melun suojauksesta on kaupungilla. MERKINNÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET: PIENTALOVALTAINEN ASUINALUE Alueiden jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Asemakaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota syntyvien hulevesien käsittelyyn ja alueelta pois johtamiseen. ASUINPIENTALOJEN JA TYÖPAIKKOJEN ALUE Asuinpientalojen ja työpaikkojen alue, jonka maankäyttö määritetään asemakaavoituksessa. Alueelle sijoittuvan työpaikkatoiminnan tulee olla ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta. Asemakaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota syntyvien hulevesien käsittelyyn ja alueelta pois johtamiseen. TYÖPAIKKA-ALUE / TEOLLISUUS-, VARASTO- JA LIIKERAKENNUKSET Alueelle on mahdollista sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei ole mahdollista sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Teollisuus- ja varastorakennuksille osoitettaville alueille on mahdollista sijoittaa niiden pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälä-, toimisto- ja terminaalitiloja. Alueelle on mahdollista sijoittaa polttoaineen jakelua ja muita huoltoasemapalveluja. Hulevesien käsittelyn tulee pohjautua asemakaavoituksen yhteydessä laadittavaan hyväksyttyyn yksityiskohtaiseen suunnitelmaan.

28 VIRKISTYSALUE Alueella on MRL 43.2 mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Alueelle voi sijoittaa kuitenkin tämän estämättä liikuntaa ja virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitteita. Myös maanläjitystoiminta alueella on mahdollista, mikäli tämä perustuu asianmukaiseen suunnitelmaan ja toimet eivät aiheuta pysyvää haittaa alueen virkistyskäytölle. Metsän hoidossa tulee kiinnittää huomiota alueen pääkäyttötarkoitukseen. Metsän käsittely voidaan kuitenkin toteuttaa metsälain (1996/1093) säätämässä järjestyksessä. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon viherverkon jatkuvuus ja muut luontoarvot. MASTOALUE Matkapuhelinliikenteen vaatima mastoalue, joka voidaan aidata sellaiseksi, että sille ei ole vapaata pääsyä. SUOJAVIHERALUE MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Metsän käsittely voidaan toteuttaa metsälain (1996/1093) säätämässä järjestyksessä. MAATALOUSALUE VESIALUE MOOTTORITIE Valtakunnalliseen päätieverkkoon (valtatie 4) kuuluva moottoritie, jolle kaikki risteävä liikenne ohjataan maantielain vaatimalla tavalla kaavassa osoitettuihin liittymiin. MAANTIE / UUSI Liikenneväylä, joka on maantilain (2005/503) mukainen tie. Kaikki tielle ja siltä pois kulkeva liikenne ohjataan kaavassa osoitettuihin liittymiin ja risteyksiin. Muut liittymät eivät ole mahdollisia. MAANTIE TAI PÄÄKATU / OLEMASSA OLEVA Liikenneväylä, joka on maantilain (2005/503) mukainen tie tai MRL:n mukainen katu. Hallinnollinen luokka määräytyy viimeistään alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Risteävä liikenne pyritään mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan suunnitellun katuverkon kautta.

29 KOKOAJAKATU TAI YKSITYISTIELAIN MUKAINEN TIE / UUSI Kokoajakadun paikka on osoitettu kaavakartalla asemakaavoittamattomien alueenosien kohdalla ohjeellisena ja huomattavan likimääräisesti. Niiden eksakti sijoittuminen, leveys sekä muut rakenteeseen liittyvät seikat määritetään asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kaava ohjaa kuitenkin periaatteen, millä tavoin risteäminen ylempiasteiseen liikenneverkkoon tulee toteuttaa. Risteäminen yleiseen tiehen tulee tapahtua vähintään 150 metrin etäisyydellä valtatien rampin liittymästä. KOKOAJAKATU TAI YKSITYISTIELAIN MUKAINEN TIE / OLEMASSA OLEVA Väylän sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen on selvillä ja sen sijainti voidaan näin ollen osoittaa myös tässä osayleiskaavassa. LIITTYMÄ RISTEYS SAATTO- JA LIITYNTÄPYSÄKÖINTIALUE LIIKENNEVÄYLIEN KOHTAAMINEN ERI TASOISSA TIEN JA ULKOILUREITIN KOHTAAMINEN ERI TASOISSSA KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ / OLEMASSA OLEVA Pyöräilylle ja jalankululle osoitettu liikenneväylä, joka tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa erilleen moottoriajoneuvojen ajoradasta. KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ / UUSI Pyöräilylle ja jalankululle osoitettu liikenneväylä, joka tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa erilleen moottoriajoneuvojen ajoradasta. Kevyen liikenteen väylän puoli katuun tai maantiehen nähden ratkaistaan jatkosuunnittelussa. ULKOILUREITTI Merkinnällä on osoitettu ulkoilureitin likimääräinen sijainti. Reitin tarkka sijoittaminen maastoon ratkaistaan asianmukaisen suunnittelun yhteydessä. Risteäminen maantielain mukaisen tien kanssa tulee toteuttaa eritasoratkaisuna.

30 MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä maakunnallisesti arvokas alue, jolle rakennettaessa on huolehdittava siitä, että uudisrakentaminen ei heikennä arvokasta maisemakuvaa. MUINAISMUISTOKOHDE Kohde on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu MELUALUE Nelostien liikennemelualue. Rajaus, joka osoittaa 55 db melualueen ulottuvuuden ilman meluesteitä. Asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa on otettava huomioon melun torjunta siten, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity sisätiloissa eivätkä oleskeluun tarkoitetuilla ulkoilualueilla. SUOJELUKOHDE Suojeltu maatilan talouskeskus / maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö Aluetta koskevissa toimissa ja tarkemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Aluetta koskevissa toimenpide- tai rakennuslupaa vaativissa toimenpiteissä tulee kuulla Keski-Suomen museota ennen luvan hyväksymistä. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN ARVOKAS ALUE Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen eläinlajin (liito-oravan) reviirin ydinalueita. Luontoarvot ja tarve viheryhteyksille tulee selvittää ja ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

31 6 KAAVAPROSESSI 6.1 Hankkeen käynnistäminen ja vaiheet ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista Osayleiskaava kuulutettiin vireille 24.11.2014. Samalla OAS asetettiin nähtäville kaupungin verkkosivuille sekä palvelupiste Hannikaiseen. Hanke esiteltiin kaupungin hallintokuntien sisäisessä palaverissa (SILLI) 20.11.2014. Nähtävillä olleesta OAS:ista ei jätetty palautetta. Kaavasta laadittiin alustava luonnos jatkoselvitysten laatimisen pohjaksi alkukeväästä 2015. Suunnitteluprosessiin tehtiin myöhemmin keväällä keskeytys tarpeellisten selvitysten täydentämiseksi. Hulevesien käsittelystä tehtiin laaja selvitys ja alustavan kaavaluonnoksen pohjalta laadittiin myös vesihuollon yleissuunnitelma. Myös luonto- ja liito-oravaselvityksiä täydennettiin. Keväällä 2016 käynnistyi selvitys koskien nelostien tiesuunnitelman muuttamista. Kyseessä oleva hanke koski MRL:n mukaisten kaavojen (Jyväskylän kaupungin yleiskaava ja Keski-Suomen maakuntakaava) mukaisena 13.5.2015 hyväksytyn tiesuunnitelman muuttamista Kirrin risteyksen pohjoispuolella. Tiesuunnitelman tarkistamisen tavoitteena olivat mittavat taloudelliset säästöt, jotka voidaan saavuttaa korvaamalla valtatietunneli avoleikkauksella risteyksen pohjoispuolisen mäen kohdalla. Osayleiskaavaprosessi keskeytettiin tässä vaiheessa odottamaan valtatien suunnittelun (avoleikkaus) sekä maakuntakaavan tarkistuksen edistymistä. Tiesuunnitelmaluonnos tunnelivaihtoehdon muuttamiseksi leikkaukseksi valmistui 15.5.2017. 6.2 Luonnosvaihe Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki liikenneviraston päiväyksellä 13.5.2015 hyväksymästä nelostien tiesuunnitelmasta (Kirri - Tikkakoski) tehdyt valitukset 30.8.2017. Alkuperäinen tiesuunnitelma tuli näin ollen lainvoimaiseksi. Keski-Suomen maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä 1.9-2.10.2017. Tässä kaavassa nelostie oli merkitty laaditun tiesuunnitelmamuutosluonnoksen (15.5.2017) osoittamalla tavalla kulkemaan Kirrin pohjoispuolella avoleikkauksessa. Länsi-Palokan osayleiskaavaluonnos valmistui päiväyksellä 9.9.2017. Myös tässä nelostie oli merkitty maakuntakaavaehdotuksen tavoin kulkemaan avoleikkaukseen. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 17.10-17.11.2017 Luonnoksesta saatiin yhteensä kymmenen (10) kirjallista huomautusta. Lausuntonsa kaavaluonnoksesta antoivat: - Jyväskylän Energia Oy - Jyväskylän yrittäjäyhdistyksen YRVA -ryhmä - Elenia Lämpö Oy Jyväskylän alue - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 6.3 Alkuperäisen osayleiskaavan jakaminen kahdeksi erilliseksi hyväksymiskäsittelyyn vietäväksi kaavaksi Valtatie 4:n rakentamiselle välillä Kirri - Tikkakoski myönnettiin rahoitus syksyllä 2017. Tiehankkeen sujuva eteenpäin vienti tuli näin ollen myös ajankohtaiseksi. Ongelmaksi muodostui se, että lainvoimainen tiesuunnitelma (Liikennevirasto 13.5.2015) sisältää Kirrin pohjoispuolella ratkaisun, jossa tie kulkee tunnelissa ja tiesuunnitelmaa ei ole mahdollista muuttaa ennen tunnelivaihtoehdon sisältävän MRL:n mukaisen kaavan korvaamista uudella.

Maantielain (503/2005) mukaan tiesuunnitelman tulee noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista kaavaa. Tällä hetkellä voimassa oleva alueen maankäytöstä määräävä oikeusvaikutteinen kaava on Jyväskylän kaupungin yleiskaava (2014), jossa tie kulkee tunnelissa. Keski-Suomen ely-keskus esitti osayleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että laaja Länsi-Palokan osayleiskaava jaettaisiin kahdeksi erilliseksi hyväksymiskäsittelyyn vietäväksi kaavaksi. Tällä katsottiin voitavan nopeuttaa prosessia lainvoimaisen avoleikkausratkaisun mahdollistavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavan aikaansaamiseksi Kirrin pohjoispuolelle. Pinta-alaltaan laajan Laajavuoren ulkoilualueen rajoilta etelässä Lintukankaalle pohjoisessa ulottuvan noin 16 km 2 suuruisen luonnoksena nähtävillä olleen osayleiskaavan sujuva eteenpäin vienti on haasteellinen ja nimenomaan aikaa vievä tehtävä. Tähän vaikuttavat potentiaaliset eri toimijoiden näkemyserot kaavan sisällöstä sekä mahdollinen erilaisten lisäselvitysten tarve. Kaavan laatija katsoi tämän vuoksi oikeaksi jakaa kaava Keski-Suomen ELY-keskuksen esittämällä tavalla kahdeksi erilliseksi hankkeeksi. 32 Luonnoksena nähtävillä olleen kaavan rajaus (laaja) ja tästä erotettu nyt nähtäville ja hyväksymiskäsittelyyn vietävä osayleiskaava-alue Laajan alkuperäisen kaavan pohjoisosa, johon nelostie Kirrin pohjoispuolella sijoittuu, erotettiin omaksi hankkeekseen. Tämän osayleiskaavan nimeksi valittiin Länsi-Palokan osayleiskaava / pohjoisosa.