LÄNSI-PALOKAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LÄNSI-PALOKAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Aluerajaus ja alueen yleissijainti LUONNOS kaavatunnus y

2 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Länsi-Palokan osayleiskaava Kaavan tunnus y 103 Kaavan päiväys Kaavan laatija Vesa Rajaniemi, kaavoitusinsinööri Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Postiosoite: Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan vireille tulo Keskisuomalainen Hyväksymispäivämäärät Ltk XX.XX.201X Kh XX.XX.201X Kv XX.XX.201X Kaava-alueen sijainti Osayleiskaava-alue sijaitsee nimensä mukaisesti Palokan länsiosassa keskimäärin 6-7 kilometriä Jyväskylän keskustasta luoteeseen. Kaavan nimi ja tarkoitus Länsi-Palokan osayleiskaava. Suunnittelun tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaamaan alueen asemakaavoitusta ja tätä kautta tulevaa maankäyttöä. Laaja hyväksytty Jyväskylän kaupungin yleiskaava on kartografisen esitysmittakaavansa (1:50 000) puitteissa varsin yleispiirteinen. Asemakaavoitus vaatii tällaisella nopeasti kehittyvällä alueella pohjakseen edellistä yksityiskohtaisemman mutta kuitenkin maankäyttöä kokonaisvaltaisesti ohjaavan oikeusvaikutteisen kaavan. Laaja strateginen Jyväskylän kaupungin yleiskaava (kaupunginvaltuusto ) toimii tarkentavan osayleiskaavoituksen kehyksenä. Nyt kartografiseen mittakaavaan 1: laadittavasta oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta edetään aikanaan vaiheittain toteuttamiseen tähtäävään asemakaavoitukseen.

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 ALUEEN SIJAINTI JA RAJAUS LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVASSA ESITETYT TAVOITTEET PÄIVÄYKSELLÄ HYVÄKSYTYSSÄ JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVASSA ESITETYT TAVOITTEET PUUPPOLA LINTUKANKAAN OSAYLEISKAAVA KUOHU VESANKA RUOKE OSAYLEISKAAVA LAINVOIMAISET ASEMAKAAVAT TEHDYT SELVITYKSET OSAYLEISKAAVAN SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET ALUEEN NYKYINEN MAANKÄYTTÖ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MAISEMA JA LUONNONYMPÄRISTÖ MAANOMISTUS PALVELUT YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavan esittämistapa ja toteuttaminen Liikenneväylät Asuinalueet Viher ja virkistysalueet Suojelualueet Työpaikka alueet Maa ja metsätalousalueet Erityisalueet Palvelut Muut merkinnät KAAVAPROSESSI HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN LUONNOSVAIHE OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET NELOSTIEN RAKENTAMISEEN JA RAKENTAMISKUSTANNUKSIIN VAIKUTUKSET VIRKISTYKSEEN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN JA KUNTATALOUTEEN VAIKUTUKSET VESIIN JA YMPÄRISTÖHÄIRIÖT SOSIAALISET VAIKUTUKSET OSAYLEISKAAVAN KOHTUULLISUUDEN ARVIOINTI LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoitustyön pohjana olevat luonto ym. selvitykset on esitelty selostuksen kohdassa 2.7

4 4 1 ALUEEN SIJAINTI JA RAJAUS Osayleiskaava-alue sijaitsee nimensä mukaisesti Palokan länsiosassa keskimäärin 6-7 kilometriä Jyväskylän keskustasta luoteeseen. Kaavan etelärajana toimii luonnonmukainen maastokuvioista lähtevä rajaus Tuomiojärven pohjoispää - Syväoja - Myllyjärvi - Lammakesuo - Lummelampi. Rajasta etelään alkaa Laajavuoren virkistysalue, jonka maapohjan omistaa Jyväskylän kaupunki ja jossa ei ole asutusta. Tämän alueen jatkosuunnittelu ei vaadi pohjakseen nyt laadittavan kaltaista osayleiskaavaa. Sen sijaan heti edellä mainitun linjan pohjoispuolella alkaa jäsentymätön Lummelampi - Rippalanmäen tiheähkösti rakennettu asemakaavoittamaton asuinalue, jolla ei tällä hetkellä ole edes vesihuoltoverkkoa. Suunnittelualue ulottuu pohjoisessa uuden valtatien 4:n (moottoritie) tiesuunnitelman mukaisen Lintukankaan risteysalueen pohjoispuolelle. Koko alue on kooltaan noin 16 km 2. Nelostien varsi Kirrin eteläpuolella ja ns. Palokanorren alue on jätetty suunnittelualueen ulkopuolelle. Pois jättäminen perustuu siihen, että osayleiskaavoitus ei toisi maankäytön järjestämiseen nykytilanne huomioon ottaen erityistä lisäarvoa. Päiväyksellä hyväksyttyyn Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan pohjautuva maankäytön jatkosuunnittelu tällä kyseisellä alueella on mahdollista sekä myös tarkoituksenmukaista toteuttaa täsmälliset liikenne- ja tiesuunnitelmat sekä muut selvitykset lähtökohtanaan suoraan asemakaavatasolla. Suunnittelualueen pohjoisosassa itärajana on Alvajärvi ja aivan pohjoispäässä vanha (nykyinen) nelostie. Uuden moottoritiesuunnitelman mukainen tielinjaus lähiympäristöineen sisältyy suunnittelualueeseen pohjoisessa Lahdenpohjan yksityistielle ja tähän suunnitellulle sillalle saakka. Lännessä suunnittelualue rajautuu selänteeseen, joka lähtee Laajavuoren ulkoilualueelta Lummelammen länsipuolelta pohjoiseen kulkien nykyisen Ruokkeentien yli Majajärven itäpuolitse ja edelleen Saarenmaantien yli Lintukankaalle. Alueen rajaus

5 5 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) /132 määrittää maankäytön kehykseksi ja lähtökohdaksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nämä voidaan jakaa kahteen ryhmään. Osa tavoitteista on sellaisia (MRL 22 ), että niitä ei ole mahdollista käyttää yksityiskohtaisten kaavojen oikeudelliseen arviointiin niiden yleisohjeellisuuden vuoksi. Osa tavoitteista taas on sellaisia, että ne toimivat suorina reunaehtoina kaavojen laadinnassa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisissa suojeluohjelmissa osoitetut alueet tai vaikkapa maakuntakaavassa ja edelleen Jyväskylän yleiskaavassa osoitetut valtion päätieverkkoon kuuluvat liikenneväylät. Nämä ovat aluevarauksia, joiden oikeellisuutta tai sijoittumista ei edes pohdita enää osayleiskaavavaiheessa. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Huomioon otettavia yleisohjeellisina ilmaistuja tavoitteita ovat: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen (teoksesta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa, Ympäristöministeriö 2003) Yleisohjeellisina ilmaistut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoituvat yleiskaavoituksen lähtökohdiksi lähinnä maakuntakaavan välityksellä. Kyseistä MRL:n mukaiseen kaavahierarkiaan pohjautuvaa järjestelmää täydentää edelleen tuore (2014) Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Edellä mainitussa koko kaupungin alueella operoivassa yleiskaavassa esitetyt usein vielä varsin yleispiirteisinä ilmaistut alueidenkäyttötavoitteet esitetään yksityiskohtaisemmin osayleiskaavoituksessa. Tällä tavoin tavoitteet etenevät selkeiksi lähtökohdiksi toteuttamiseen tähtäävälle asemakaavoitukselle. 2.2 Maakuntakaavassa esitetyt tavoitteet Maakuntakaavan päivitys on käynnissä ja prosessi on edennyt ehdotusvaiheeseen. Kaavaprosessi ei sisältänyt lainkaan ns. laatimisvaiheen kuulemista, vaan työssä edettiin suoraan kaavaehdotusvaiheeseen vuorovaikutteisesti eri viranomaistahoja kuullen. Jyväskylän kaupunki oli omaa aluettaan koskien mukana hahmottamassa tulevan maakuntakaavan sisältöä. Maakuntahallitus teki päätöksensä kaavaehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville Tässä Länsi-Palokan osayleiskaavoitustyössä yleispiirteiseksi ylikunnalliseksi pohjaksi valittiin suoraan edellä mainittu uusi maakuntakaavaehdotus. Menettely on järkevä ja perusteltu, koska

6 vielä toistaiseksi lainvoimaisen kaavan korvaavan uuden maakuntakaavan laatiminen etenee hyvää vauhtia kohti hyväksymiskäsittelyä. Erityisesti asiassa voidaan vielä todeta, että maakuntakaavan tarkistus liittyy kyseisen kaavan strategisuuteen. Uusi kaava ei siten ole mitenkään erityisesti ristiriidassa nykyisen vielä toistaiseksi lainvoimaisen maakuntakaavan kanssa. Merkintöjä on vain pelkistetty ja tavoitteena on nykyistä suurempi strateginen yleispiirteisyys. Merkittävin muutos nyt laadittavan Länsi-Palokan osayleiskaavan alueella koskee valtatie 4:n kulkua Kirrin risteyksen pohjoispuolella Lintukankaalla. Maakuntakaavan tarkistus mahdollistaa tien kulkemisen avoleikkauksessa Lintukankaan mäen kohdalla. Vanhassa kaavassa tällä kohdalle on osoitettu mäen läpi kulkeva tunneli. Muutoksen pohjaksi on laadittu uusi tiesuunnitelmaluonnos. Tässä vanha Liikennevirastossa hyväksytty tiesuunnitelma muuttuu käytännössä ainoastaan tunnelin osalta. Muilta osin vanha suunnitelma jää miltei sellaisenaan voimaan. Tiealueen ulottuvuuteen tulee aivan vähäisiä muutoksia Kirrin ja Lintukankaan eritasoristeysten ramppien kohdalle. 6 Ote maakuntakaavaehdotuksesta Palokka Nelostien molemmin puolin kuvautuu maakuntakaavaehdotuksessa taajama-alueena (seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama, ruskea ruuturasteri). Hankkeena esisuunnitteluasteella oleva ns. Läntinen kehä välillä Ruoke - Lintukangas näkyy asianmukaisesti kaavaehdotuksessa maantielain tarkoittamana seututienä (st). Maakuntakaavan tarkistuksessa kaikki yhdystiet (tieluokituksen pienimmät tiet) on jätetty merkitsemättä. Nuutin alueelle kaavaehdotus osoittaa työpaikka-aluetta (punainen/harmaa ympyrä). Nuutin eteläpuolelle sijoittuvalta muuntamolta lähtee voimajohtovaraukset (Z) länteen ja pohjoiseen. Kyseisistä 110 kv linjoista läntinen on jo rakennettu ja pohjoinen on osoitettu kaavaan yhteystarvenuolena.

7 Lintukankaan uuden valtatieliittymän lähiympäristö on merkitty maakuntakaavaluonnoksessa niin ikään työpaikka-alueeksi (punainen/harmaa ympyrä). Laajavuoren ulkoilualue kuuluu laajoihin maakunnallista merkitystä omaaviin virkistysalueisiin ja maakuntakaava osoittaa tästä myös laajenemissuunnan (nuolimerkintä) luodetta kohti. Suunnittelualueen pohjoispää sijoittuu vähäiseltä osin Puuppolan maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (turkoosi viivarasteri). Kaavaehdotuskartassa näkyy oranssilla yhtenäisellä viivalla kaupan alue. Tämä osoittaa rajauksen, jonka sisälle on mahdollista sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan yksiköitä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimintojen alueelle. Rajaus jää kuitenkin niukasti tämän osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Oranssinpunaisella katkoviivalla kartalle on merkitty Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue, jolla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alarajaksi on esitetty k-m 2. Tämäkin aluerajaus jää kuitenkin lähes kokonaisuudessaan nyt laadittavan osayleiskaavan rajauksen ulkopuolelle. Edellisten lisäksi kaavaluonnos sisältää osayleiskaava-alueella ohjeellisen ulkoilureitin ja ohjeellisen vesiretkeilyreitin sekä vihreällä nuolimerkinnällä Jyväskylän keskusta-alueita kiertävän ulkoilun yhteystarve -merkinnän Päiväyksellä hyväksytyssä Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa esitetyt tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategisen Jyväskylän kaupungin yleiskaavan Hyväksymispäätöksestä valitettiin ensin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja myöhemmin edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus antoi kaavan hyväksymispäätöksestä päätöksensä Mitkään kyseisistä valituksista eivät kuitenkaan edes kohdistuneet nyt käsittelyssä olevaan osayleiskaava-alueeseen. Jyväskylän kaupungin yleiskaava täsmentää maakuntakaavan merkintöjä ja se tuo myös kartografisesti esille maakuntakaavoituksessa vielä yleispiirteisesti sanallisesti esitettyjä tavoitteita. Laaja kaava on kuitenkin edelleen monessa suhteessa hyvin yleispiirteinen ja se maalaa maankäytön varsin paksulla siveltimellä. Kartografinen esitysmittakaava nyt käsiteltävällä suunnittelualueella on 1: eli senttimetri kartalla vastaa puolta kilometriä maastossa. Jyväskylän kaupungin yleiskaava sisältää seitsemän oikeusvaikutteista karttaa, joista yhdelle (kartta 7/7) on pelkästään koottu laatimishetken lainvoimaisessa maakuntakaavassa esitettyjä siitä lainattuja aluevarauksia. Seuraavissa yleiskaavaotteissa kartat 2-6/7 tulevat ikään kuin kartta 1/7:n (yhdyskuntarakenteen ohjaus) päälle täydentäen näin siinä ruututekniikalla esitettyjä pääkartan aluevarauksia.

8 8 Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartasta 1/7 Yleiskaavan pääkartta (kartta 1/7) esittää yleispiirteisenä maankäytön tärkeimmät rajaukset. Aluevaraukset on kuvattu 250 x 250 metrin ruutuina, joiden väri määräytyy kunkin alueen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Valkoisina kuvatuille alueille jätettiin kaavaa hyväksyttäessä voimaan oikeusvaikutteiset osayleiskaavat. Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartasta 2/7 Luontoarvojen verkottumista osoittavalla kartalla (kartta 2/7) osoitetaan normaalien pohjakarttakuvioiden ohella strategisen pääkartan (1/7) viheralue. Luontoarvokartta esittää näitä yhdistäviä käytäviä yleispiirteisellä tasolla. Tavoitteena on ehjä luontoarvoja kunnioittava viherverkko, jonka eksakti ulottuvuus täsmentyy nyt laadittavassa osayleiskaavassa ja edelleen asemakaavoituksessa.

9 9 Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartasta 3/7 Kaava (kartta 3/7) sisältää tällä suunnittelualueella pääkartan viheraluemerkintöjen ohella ulkoilupuiston Tuomiojärven pohjoispäässä sekä tärkeimpien ulkoilureittien likimääräisen kulun. Puuppolan maakunnallisen maisema-alueen eteläpää näkyy kartalla punaisena rajauksena. Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartasta 4/7 Vesivarojen suojelua kuvaavalla kartalla 4/7 on osoitettu Kirrin pohjavesialueen rajaus. Vedenottamo (turkoosi neliö) jää osayleiskaavan ulkopuolelle. Lisäksi kartalla näkyvät Jyväskylän tärkeänä raakavesilähteenä toimivan Tuomiojärven valuma-alue ja suoja-alue. Kirrin pohjavesialue (rasteroitu alue Alvajärven länsipuolella) on sittemmin ( ) poistettu 1.-luokan pohjavesiluokituksesta.

10 10 Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartasta 5/7 Kulttuuriympäristökartalla (5/7) yleiskaavarajaukseen sisältyy merkinnällä m101 Pohjolan talon vanha hyvin säilynyt pihapiiri. Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kartasta 6/7 Yleiskaavakartalla (6/7) tämän osayleiskaavarajauksen alueelle sijoittuu lounaasta Laajavuoren suunnasta Palokanorrelle ja tästä edelleen pohjoiseen johtava pyöräilyn aluereitti. Tämä on jo rakennettuna välillä Laajavuorentie - Lintukangas. Kyseinen aluereittivaraus jatkuu Lintukankaalta edelleen pohjoiseen osayleiskaavarajauksen läpi (Puuppolantie) kohti Tikkakoskea. Tältä osin reitti on kuitenkin toistaiseksi rakentamaton. Laajavuoren suunnasta kohti Palokkaa kulkevan aluereitin ympärillä on myös täydennysrakentamisen kohdentamisvyöhyke (tummanruskea v1) ja sen ulkopuolella toissijainen kohdentamisvyöhyke (keltaisenruskea v2). Jälkimmäinen vyöhyke jatkuu edelleen Palokanorrelta pohjoiseen kohti Tikkakoskea. Kohdentamisvyöhykkeet on määritetty yleiskaavoituksessa joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden perusteella. 2.4 Puuppola - Lintukankaan osayleiskaava Nyt laadittava Länsi-Palokan osayleiskaava kumoaa pieneltä osin oikeusvaikutteisen Puuppola- Lintukankaan osayleiskaavan. Pienehkön alueen kumoaminen ja uudelleen kaavoittaminen osoittautui tarpeelliseksi sen vuoksi, että näin menetellen uusi hyväksytyn tiesuunnitelman mukainen valtatie 4:n linjaus rinnakkaisteineen saadaan merkityksi täsmällisesti paikalleen oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan. Vanha

11 Jyväskylän maalaiskunnan aikainen osayleiskaavaratkaisu luvun alusta pohjautui senaikaiseen tiesuunnitelmaan, joka ei ollut valtatien ja rinnakkaistien linjauksen osalta aivan tarkalleen nykyisen tiesuunnitelman kaltainen. Vanhaa osayleiskaavaa tarkistetaan uuden nelostien ja vanhaa pohjaa kulkevan rinnakkaistien ympäristössä. Kyseinen alue ulottuu pohjoisessa Lahdenpohjantien yksityistiehen saakka. Selvyyden vuoksi tässä on syytä vielä erikseen mainita, että strateginen Jyväskylän kaupungin yleiskaava (2014) kumosi omalta osaltaan kyseisen vanhan Puuppola-Lintukankaan osayleiskaavan suunnitellun Lintukankaan valtatieliittymän ympäristössä ja tämän eteläpuolelta. 11 Alue (violetilla rasteroitu rajaus), jolla nyt laadittava osayleiskaava kumoaa ja korvaa oikeusvaikutteisen Puuppola-Lintukankaan osayleiskaavan. Kuvassa on esitetty ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavasta (ruututekniikalla laadittu pääkartta 1/7). Rajauksen pohjoispuolelle jätettiin edellä mainittua kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä voimaan oikeusvaikutteinen Puuppola-Lintukankaan osayleiskaava (kaavaratkaisu käy ilmi kuvasta). Oheisella kartalla näkyy siten Jyväskylän ajantasainen voimassa oleva yleiskaava suunnitellun Lintukankaan valtatieliittrymän ympäristössä. Tämän Länsi-Palokan osayleiskaavan laatimisen myötä kumoutuva vanha Puuppola- Lintukankaan kaava sisältää valtatien tielinjauksen suojaviheralueineen (EV) ja tämän länsipuolista maa-ja metsätalousaluetta (M-1). Vanha rinnakkaistieksi aikanaan muuttuva nelostielinjaus sisältyy myös nyt muutoksenalaiseen kaavaan. Lisäksi muutosalue sisältää Puuppolan osayleislkaavan mukaista myöhemmin asemakaavoitettavaksi pientaloalueeksi hahmotettua aluetta (AP-6) vanhan ja uuden valtatielinjauksen välissä. 2.5 Kuohu - Vesanka - Ruoke osayleiskaava Länsi-Palokan osayleiskaava kumoaa pieneltä osin myös oikeusvaikutteisen Kuohu-Vesanka- Ruoke osayleiskaavan. Kaupunki on hankkinut omistukseensa laajahkot alueet nykyisen Ruokkeentien ympäristöstä Majajärven kohdalta. Vesihuoltoverkon toiminta-alue ulottuu tällä kohdalla lännestä Ruokkeen suunnasta Majajärven itäpäähän saakka.

12 Nyt laadittavan osayleiskaavan rajaus on määritelty tällä kohdalla sellaiseksi, että uudisrakentaminen vesihuoltoverkon laajentamisineen tullaan toteuttamaan tukeutuen asemakaavoitukseen. Alueelta on Koskelanjokea ja Myllyjärven jälkeen edelleen Syväojaa pitkin suora vesistöyhteys kaupungin raakavesilähteenä toimivaan Tuomiojärveen. Vesihuoltoverkkoon kuulumaton uudisrakentaminen alueelle ei näin ollen ole enää mahdollista. 12 Vesihuollon toiminta-alueen (violetti) ja kaupungin omistaman alueen (harmaa) rajaus osayleiskaava-alueen länsipäässä Majajärven ympäristössä Kaupunginvaltuuston tekemässä Jyväskylän kaupungin yleiskaavan hyväksymispäätöksessä jätettiin suurelta osin voimaan vanha Jyväskylän maalaiskunnan aikainen oikeusvaikutteinen Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaava. Nyt laadittava osayleiskaava kumoaa ja korvaa pienellä alueella Majajärven itäpuolella Ruokkeentien varressa tämän edellä mainitun voimaan jätetyn osayleiskaavan. Alue, jolla nyt laadittava Länsi-Palokan osayleiskaava korvaa vanhan Kuohu- Vesanka-Ruoke osayleiskaavan (violetti rasteri). Lisärakentaminen ja liittäminen vesihuollon toiminta-alueeseen tullaan toteuttamaan aikanaan asemakaavoitukseen pohjautuen.

13 2.6 Lainvoimaiset asemakaavat Suunnittelualue sisältää runsaasti jo asemakaavoitettua aluetta. Osayleiskaava laaditaan vastaamaan voimassa olevia lainvoimaisia asemakaavoja lukuun ottamatta Nuutin teollisuusaluekaavan pohjoispäätä. Tässä lainvoimainen asemakaava on ristiriidassa suunnitellun kehätielinjauksen kanssa. Asemakaavan toteuttaminen (rakennettu katu- ja vesihuoltoverkko) ei ulotu tälle alueelle. Asemakaavaa tullaan muuttamaan aikanaan nyt laadittavan osayleiskaavan pohjalta. 13 Ajantasa-asemakaava Nuutin teollisuusalueen kohdalla. Saarenmaantieltä lähtevä jo rakennettu osuus kokoajakatua (keltainen) loppuu ennen kaava-alueen pohjoispäätä. Laaditun alustavan maankäyttö- ja liikennesuunnitelman mukainen uusi kehätie (punainen) kulkee rakentamattoman asemakaava-alueen läpi. Nuutin teollisuusalueen läpi pohjois-etelä -suunnassa kulkevaa kokoajakatua on rakennettu rinnakkaisine kevytväylineen ja siltä lähtevine tonttikatuineen noin 900 metriä. Tarpeellinen asemakaavamuutos ei, kuten sanottu, kohdistu tähän jo rakennettuun osaan kaavaa. Kehätielinjaus leikkaa vasta aivan kaavarajauksen rakentamattomassa pohjoispäässä korttelialuetta. Tehtyjen esiselvitysten perusteella ratkaisu, jossa maaston topografiaa noudatteleva kehätie kulkee esitetyllä tavoin, on teknis-taloudellisesti järkevä. Muutoksenalainen (tarpeellinen asemakaavamuutos) alue on myös kaupungin omistuksessa.

14 Tuomiojärven pohjoispäässä Savulahden alueella etelästä tulevan Laajavuorentien ja Ruokkeentien kulmauksessa on tuore asemakaava (Kvalt ). Kaavan toteuttaminen on lähtenyt käyntiin. Asemakaavoitus etenee tällä kohdalla Ruokkeentien pohjoispuolelle ja kaavan laatiminen tälle laajennusalueelle on käynnistynyt. 14 Asemakaavoitetut alueet Tuomiojärven pohjoispään ympäristössä (osayleiskaavarajaus näkyy violetilla ja valmiit liikenneväylät on korostettu punaisella värillä) Terttumäen ympäristön, Nuutin ja Elovainiontien asemakaavoitetut pientaloalueet on jo lähes kokonaan rakennettu. Samoin Kirrin risteyksen pohjoispuolella Puuppolantien itälaidalla voimassa oleva työpaikka-toimintoja sisältävä asemakaava on toteutunut suurelta osaltaan. 2.7 Tehdyt selvitykset Äskettäin valmistuneen ja hyväksytyn Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjatyönä laaditut lukuisat selvitykset ovat sellaisenaan käytössä myös tämän osayleiskaavan laadinnassa. Tuore yleiskaava (laadittu maankäyttöratkaisu) toimii kaikilta osin tämän osayleiskaavan pohjana. Edellisen johdosta kaikkien laajaan koko kaupungin yleiskaavaan liittyvien erillisten selvitysten yksityiskohtainen tarkastelu tässä yhteydessä ei ole enää tarkoituksenmukaista. Riittää, kun havaitaan, että nyt laadittava osayleiskaava noudattaa Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa. Konkreettisimmin tämän osayleiskaavan sisältöön liittyviä olemassa olevia selvityksiä ovat: - Jyväskylän kaupungin maankäytön toteuttamisohjelma kymmenelle seuraavalle vuodelle Kymppi R, Jyväskylän yleiskaavan joukkoliikenne 20X0 -selvitys, Jyväskylän joukkoliikenteen yleiskaavalliset tarkastelut - yleiskaavan uuden maankäytön arviointi, Ramboll Oy 2012.

15 - VT 4 Jyväskylä-Oulu rakentaminen moottoritieksi välillä Kirri-Tikkakoski, tiesuunnitelma 2015 (hyväksytty liikennevirastossa ). - VT 4 Jyväskylä-Oulu rakentaminen moottoritieksi välillä Kirri-Tikkakoski, tiesuunnitelman muutos Kirrissä plv , luonnos Jyväskylän läntinen ohikulkutie välillä Ruoke Lintukangas tarveselvitys, K-S ely-keskus ja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän pyöräilyn (ja jalankulun) tavoiteverkon määrittäminen, Ramboll Oy Jyväskylän virkistysreittiselvitys, WSP-Finland Oy Jyväskylän valuma-alueselvitys, Ramboll Oy Jyväskylän merkittävät luontokohteet II, Heikki Sihvonen Läntisen ohikulkutien luontoselvitys, Luontotieto Oy Länsi-Palokan luontoselvitys, FCG Oy Lintukankaan luontoselvitys 2015, Timo Kypärä Agriborealis osk (valtatien leikkausalue). - Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaava Rippalanmäen seudun (Ruokkeentien varsi) ja Vesangan itäosan luontoselvitys (Tiina Lappalainen ja Kirsi Hänninen-Valjakka 2002) - Savulahden liito-oravaselvitys (Heikki Sihvonen 2010), Savulahti II liito-oravaselvitys (T. Pylvänäinen 2012), Elovainion liito-oravaselvitys (Timo Pylvänäinen 2013), Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys (T. Pylvänäinen 2014), Lintukankaan liito-oravaselvitys (T. Pylvänäinen 2015) - Jyväskylän kaupungin meluselvitys Tuomiojärven kunnostussuunnitelma, Anna Maria Bagge Länsi-Palokan yleiskaava: Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, Clean Waters Arkeologinen täydennysinventointi, Mikroliitti Oy VT 4 Jyväskylä-Oulu rakentaminen moottoritieksi välillä Kirri-Tikkakoski, Lintukankaan melulaskennat , Destia Oy Osayleiskaavan sisällölliset tavoitteet Palokan länsiosien rakentaminen on ollut viime vuosikymmenen jossain määrin jäsentymättömässä tilassa. Pitkään voimassa ollut vuosituhannen vaihteessa laadittu Palokan osayleiskaava ei ole enää aikoihin vastannut alueen maakäytöllisiä tavoitteita. Muun muassa liikenneväylät on suunniteltu myöhemmin täysin uusiin paikkoihin. Jyväskylän kaupungin yleiskaava kumosi lainvoiman saatuaan edellä mainitun osayleiskaavan. Alueen nykyiset asemakaavat pohjautuvat kuitenkin monella tavoin nimenomaan kyseiseen vanhaan osayleiskaavaan. Maankäytön kokonaisvaltainen järjestely vaatii näin ollen sekä aluevarausten että liikenneväyläjärjestelyjen osalta uuden tarkastelun. Lähtökohtana osayleiskaavaratkaisun laatimiselle on luonnollisesti edellä mainittu mittakaavaan (1:50 000) laadittu ja kartografiselta esitystavaltaan yleispiirteinen Jyväskylän kaupungin yleiskaava (2014). Toteuttamiseen tähtäävä asemakaavoitus vaatii Länsi-Palokassa kuitenkin pohjakseen edellä mainittua ruututekniikalla laadittua strategista yleiskaavaa tarkemman, mutta samalla kokonaisvaltaiseen koko Länsi- Palokan alueen hahmottamiseen tähtäävän maankäytöllisen kehyksen. Palokan länsiosiin on laadittu Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen ely-keskuksen yhteishankkeena esisuunnitelma (tarveselvitys) Läntisestä kehätiestä Ruokkeelta Lintukankaalle. Uusi tie päätyy pohjoisessa uuden valtatiesuunnitelman (valtatie 4 välillä Kirri-Tikkakoski) mukaiseen eritasoristeykseen. Esisuunnitelmaan (kehätien tarveselvitys) perustuva alueen uusittu liikenneväyläverkko sisällytettiin sellaisenaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan (2014). Liikenneverkko on siirtynyt tätä kautta myös tämän osayleiskaavan pohjaksi ja lähtökohdaksi. Muiden liikenneväylien kuin edellä mainitun Läntisen kehäväylän osalta liikenneverkkoratkaisu pohjautuu alueen olemassa olevaan katuverkkoon ja maantielain mukaiseen tiestöön. Aluevarausten suunnittelun osalta tärkeänä lähtökohtana voidaan pitää tavoitetta Nuutin ja Lintukankaan työpaikka-alueiden kehittämisestä. Asuinrakentamisen osalta tavoitteena on hahmottaa täydennysrakentamisen ohella uuden asemakaavoituksen pitkän tähtäimen laajentamissuuntia koko suunnittelualueella.

16 Erityisarvoja omaavan luonnonympäristön säilyttämisen ja virkistysalueiden kehittämisen ohella kaavan erityisenä tavoitteena voidaan pitää Tuomiojärven veden laadun säilyttämistä hyvänä. Koska noin kolmasosa Jyväskylän kaupungin raakavedestä otetaan ja tullaan myös tulevaisuudessa ottamaan Tuomiojärvestä, tulee järven veden laatu säilyttää asian vaatimalla tasolla. Vesien suojelun vaatimusten esiin nostamiseen vaikuttaa suunnittelualueen tiivistyvä yhdyskuntarakenne. Hulevesien käsittely selvityksineen ja suunnitelmineen samoin kuin sitä suoraan ohjaavat kaavamääräykset nousevat tässä tapauksessa erityiseen merkitykseen. 16 Tehtyihin selvityksiin pohjautuva hulevesien viivyttämiseen ja suodattamiseen soveltuva kostea pajukkoalue Haukkamäen ja Nuutin asuinalueiden välissä suunnittelualueen keskiosassa Kuvan alalaidassa näkyy Tuomiojärven pohjoispää. Laadittu selvitys esittää koko suunnittelualueelle oheisessa kuvassa esitetyn kaltaisia hulevesien suodattamiseen ja viivyttämiseen soveltuvia kohteita Tuomiojärveen johtavien ojien ja purojen varsille. Tuomiojärven suoja-alue määräyksineen tullaan siirtämään Jyväskylän kaupungin yleiskaavasta (2014) sellaisenaan tähän osayleiskaavaan.

17 17 3 ALUEEN NYKYINEN MAANKÄYTTÖ 3.1 Rakennettu ympäristö Kaava-alueen eteläosa rajautuu Laajavuoren metsäiseen virkistysalueeseen. Tämän pohjoispuolelle sijoittuu Ruokkeentien (maatielain mukainen yleinen tie) molemmin puolin aikojen kuluessa poikkeusluvin ja suunnittelutarvepäätöksin syntynyttä varsin sekavaa erillispientaloaluetta. Tästä pohjoiseen aina Saarenmaantielle saakka alue on rakentamatonta metsää. Saarenmaantien varteen sijoittuu hiukan erillispientaloja. Myös Tuomiojärven pohjoispään ympäristö on vielä toistaiseksi melko rakentamaton ja koko suunnittelualueen suurimmat asuinrakentamispaineet kohdistuvat ehkä juuri tähän alueeseen. Yksittäisenä kohteena voidaan nostaa esiin Tuomiojärven rantaan (kuvan yläkulma) sijoittuva Ranta-Niemelän tilan vanha hyväkuntoinen talouskeskus lähiympäristöineen. Rippalanmäen alue pienen Myllyjärven pohjoispuolella sisältää asemakaavoittamatonta aikojen kuluessa syntynyttä omakotiasutusta Ruokkeentien molemmin puolin. Etelästä tulevan Laajavuorentien ja Ruokkeentien kulmaukseen käynnistyy Savulahden asemakaavoitetun pientaloalueen ja suuren koulu-päiväkodin rakentaminen. Saarenmaantien ympäristöön suunnittelualueen keskivaiheille on asemakaavoitettu ja rakennettu Nuutin ja Elovainiontien pientaloalueet. Tästä länteen Saarenmaantien pohjoispuolelle on avattu jo Jyväskylän maalaiskunnan aikaan Nuutin teollisuusalue. Teollisuusalueen taustalla maastoon sijoittuu kalliokiven ottamistoimintaa, asfalttiasema ja muuta jossain määrin ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa työpaikkatoimintaa. Kyseisellä alueella on myös vanha kaatopaikka, joka on päällystetty asianmukaisesti ympäristöviranomaisen valvomalla tavalla täyttömaalla. Nuutin asuinalueen pohjoispuolella on noin kilometrin levyinen toistaiseksi lähes täysin rakentamaton vyöhyke. Tästä edelleen pohjoiseen päädytään Terttumäen asemakaavoitetulle ja rakennetulle pientaloalueelle.

18 18 Asemakaavoitettujen Terttumäen (pohjoisessa) ja Nuutin (etelässä) välinen metsäinen alue on vielä lähes täysin rakentamaton. Kuvan länsiosassa jo osittain teollisuusalueeksi asemakaavoitettu Nuutin alue, jolla on kalliokivenottotoimintaa. Pohjoisessa Lintukankaalla on hiukan erillispientaloasutusta. Kirrin pohjoispuolella Puuppolantien varressa on asemakaavoitettua liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, josta kaksi tonttia on rakennettu ja muu osa toistaiseksi rakentamatta. Tämän pohjoispuolelle sijoittuu lähes kokonaan käyttöön otettu asemakaavoitettu teollisuuskorttelialue. Vanhan nelostien varsialueilla Alvajärven tuntumassa on jonkin verran omakotiasutusta. Erityisinä kohteina suunnittelualueen pohjoisosassa voidaan esittää Sivulan ja Pohjolan tilojen vanhat hyväkuntoiset talouskeskukset pihapiireineen. Suunnittelualuetta Kirrin valtatieristeyksestä pohjoiseen

19 Maisema ja luonnonympäristö Maisema: Alue on pinnanmuodoiltaan vaihteleva. Maa kohoaa kaakkoisosan ranta- ja peltotasanteiden korkeudesta metriä meren pinnasta länsiosan mäenlakien yli 200 metriin. Maisemalle tyypillisiä ovat kohoavien rinteiden eri-ikäiset kuusivaltaiset kangasmetsät. Metsien ohella alue sisältää rakennettua kyläasutusta ympäröivine peltoaukeineen. Pelloista suuri osa on kuitenkin poistunut viljelystä. Järvien ja purojen rantamaisemat hallitsevat maisemakuvaa osalla suunnittelualueen eteläosasta. Pohjoispäässä nykyisen nelostien varrella samoin kuin myös Puuppolantien varressa on metsäisten alueiden ohella myös jonkin verran avointa peltoa. Kaava-alueelle ei sijoitu erityisarvoa omaavia maisemakohteita lukuun ottamatta edellä mainittua Puuppolantien varteen sijoittuvaa maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluvaa peltoa. Aikanaan nimenomaan peltona kyseiseen aluerajaukseen sisällytettyä maata on sittemmin metsitetty. Suunnittelualueen Puuppolantien länsipuolelle sijoittuva osa maakunnallista varausta on käytännössä menettänyt merkityksensä. Vanha pelto kasvaa vankkaa koivikkoa. Puuppola maakunnallisesti arvokas maisema-alue (punainen rajaus) on säilyttänyt osayleiskaavarajauksen (violetti rajaus) sisällä merkityksensä ainoastaan Pohjolan (suojellun) talouskeskuksen itäpuolella Puuppolantien varressa. Osayleiskaavarajaukseen ei sisälly lainkaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan (kartta 3/7) mukaisia maisemallisesti arvokkaita selännealueita. Luontoarvot: Luontoarvoja on selvitetty varsin yksityiskohtaisesti aiempien suunnitteluhankkeiden ja kaavoitusprosessien yhteydessä. Kaavarajaus sisältää vain kaksi pienialaista aluetta, josta ei ole tehty lainkaan luontotyyppiselvityksiä. Inventoimattomat alueet sijoittuvat Nuutin asuinalueen ympäristöön sekä aivan osayleiskaava-alueen eteläisimpään kärkeen. Näille alueille ei kuitenkaan ole

20 tarvetta esittää maankäyttöä koskevia muutoksia. Ne sisältyvät jo Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa laajaan virkistysaluekokonaisuuteen. Osayleiskaava-alueeseen ei sisälly yhtään luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa osoitettiin nyt laadittavan kaavan alueelle yksi luonnonsuojelualueen perustamiseksi ajateltu rajaus. Kyseinen kaupungin omistukseen sittemmin hankittu Lammakesuo sijoittuu nyt laadittavan osayleiskaavan eteläpäähän Laajavuoren ulkoilualueen laitaan. Aluetta koskien on vuosien saatossa laadittu useita luonto- ja ympäristöselvityksiä. Jyväskylän merkittävät luontokohteet II selvityksessä alueelta suojeltavaksi esitettyinä kohteina on rajattu Vasaraisensuo (yksityismaalla Palokan liikekeskuksen eteläpuolella), Lintulampi (Puuppolantien varressa), Ruokosenmäki (yksityismaalla Saarenmaantien eteläpuolella), Rippalan korpi (osin yksityismaalla Rippalanmäen pohjoispuolella) sekä jo aiemmin mainittu Lammakesuo (Laajavuoren ulkoilualueella). Virkistysalueina säilytettävinä alueina on samassa selvityksessä esitetty Terttumäen länsipuolinen metsä, Sakarinmäen kuusikko uuden Nelostierajauksen länsipuolella sekä Rippalankorven länsi-luoteispuolinen metsäalue. Osayleiskaavaalueen kaakkoispuolella sijaitsee Jyväskylän arvokkaat luontokohteet I selvityksessä arvokkaana kohteena tunnistettu ja rajattu Syvänojan puronvarsi, joka ei kuitenkaan sijoitu tämän osayleiskaavan alueelle. Myllyjärvestä Tuomiojärveen laskeva Syväoja toimii tämän osayleiskaavan etelärajana. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025 mennessä. Ohjelma täydentää luonnonsuojelulakiin ja metsälakiin perustuvaa metsäluonnon suojelua. METSO -ohjelman mukainen suojelu pohjautuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. 20 Suunnittelualue ja inventoidut METSO-kohteet

21 Suunnittelualueeseen sisältyvät METSO-kohteet sijoittuvat Jyväskylän kaupungin omistamalle maalle. Osayleiskaava-alueeseen sijoittuvat inventoidut METSO-kohteet ovat: - Sakarinmäen metsäalue Lintukankaalla (suurimmaksi osaksi osayleiskaava-alueen pohjoispuolella rajauksen ulkopuolella) - Lintukankaan metsäalue Lintukankaantien pohjoispuolella. Tämä rajaus jää pieneltä osin MaLi -suunnittelussa tämän kaavan tärkeäksi lähtökohdaksi valikoituneen ohikulkutievarauksen alle. Kaava voidaan tehdyn selvityksen pohjalta laatia alueella sellaiseksi, että METSO -alueen arvokkaimmat osat eivät kärsi osayleiskaavaratkaisusta. - Kangaslammen korpi ja lehtoalue Lintukankaalla. Kohde Sijoittuu Liikenneviraston hyväksymän tiesuunnitelman (vt 4 Kirri - Tikkakoski) mukaiselle maa-ainesten läjitysalueelle. - Terttumäen metsä ja metsäkortekorpi (päällekkäinen Jyväskylän merkittävät luontokohteet II selvityksen aluerajauksen kanssa) - Nuutinkorpi Nuutin asuinalueen kupeessa (tämän pohjoispuolella) - Elovainion korpi ja lehtomainen kangas (Elovainiontien asuinalueen ja Ruokkeentien välissä) Edellä esitettyjen kahden laajan selvityksen (kuuluvat osana laajempaan kokonaisuuteen) ohella kaava-alueelle on tehty vuosien saatossa yksittäisiä jotain tiettyä hanketta varten laadittuja tarkasteluja. Näistä laaja-alaisin on Länsi-Palokan luontoselvitys (2012), joka kattaa noin 80 % osayleiskaava-alueesta. Tämä rajautuu etelässä Ruokkeentiehen. Siinä on tunnistettu runsaasti arvokkaaksi luokiteltuja kohteita, joista kaikki eivät tosin täytä täysin luonnontilaisuuden määritelmää (esim. puuston tai ojitustilanteen osalta). Ruokkeentien eteläpuolisen alueen osalta kattavin luontotieto sisältyy vanhaan Kuohu-Vesanka -Ruoke osayleiskaavan pohjaksi tehtyyn Rippalanmäen seudun ja Vesangan itäosa -luontoselvitykseen (T. Lappalainen & Kirsi Hänninen- Valjakka 2002). Edelleen aluetta koskien voidaan mainita Läntisen ohikulkutien (2013) ja Lintukankaan (2015) selvitykset. Jyväskylän kaupungin yleiskaava (kartta 2/7) määrittelee alueelle viherverkon rungon, joka tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa (aluksi osayleiskaavavaiheessa ja myöhemmin vielä edelleen asemakaavoituksessa). 21 Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukainen luo-net -rajaus (oranssireunainen aluetäyttö). Vaaleansiniset viivat kuvaavat saman kaavan osoittamia ohjeellisia viheryhteystarpeita Viherverkon päärungon ja pohjan muodostavat kyseisessä laajassa yleiskaavassa esitetyt luonnonsuojelualueet, viheralueet ja virkistysalueet. Yleiskaavan viherverkkoon kuuluu lisäksi olennaisena osana edellä mainittuja luontoarvokohteita yhdistävät vyöhykkeet eli ns. luo-net -alueet

22 kaavakartalla 2/7. Jyväskylän kaupungin yleiskaava määrää, että nämä tulee säilyttää katkeamattomina, mahdollisimman leveinä ja luontoarvoiltaan monimuotoisina. Kaupungin yleiskaava osoittaa edellisten lisäksi nuolimerkinnöin viheryhteystarvetta ilmaisevat ohjeelliset yhteydet. Nyt laadittavan osayleiskaavan alueelle sijoittuu yksi edellä mainittu luo-net -varaus sekä kahdeksan ohjeellista viheryhteyttä (nuolimerkintä). Tuomiojärven rannat on määritetty Jyväskylän yleiskaavan mukaisina Kehä Siniset -alueina sellaisiksi sellaiseksi, jolle ei enää asemakaavoiteta uutta omarantaista asutusta. Liito-oravat: Valtakunnallisesti vaarantuneen liito-oravan tunnettuja vahvoja esiintymisalueita ovat Elovainio, Savulahti, Nuutti, Nimetönmäki Lintukankaalla sekä Terttumäki. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49.1 :n nojalla. Selvitetty esiintymistieto osayleiskaava-alueella perustuu ELY-keskuksen liito-oravarekisteriin, luontoselvitysten yhteydessä tehtyihin satunnaisiin havaintoihin sekä asiaa koskeviin systemaattisiin inventointeihin. Systemaattisia liito-oravainventointeja alueella on tehty asemakaavojen laatimisen yhteydessä sekä myös nimenomaan varta vasten tätä osayleiskaavatyötä varten. Osa edellä mainituista asemakaavojen selvityksistä luokitellaan tosin tietosisällöltään tällä hetkellä jo vanhentuneiksi (selvitys tehty yli viisi vuotta sitten). Asemakaavaprosessien yhteydessä selvityksiä on laadittu Terttumäessä (selvitys vanhentunut), Elovainiossa (vuonna 2013) ja Savulahden alueella (vuosina 2010, 2012 ja 2013). Nyt laadittavan osayleiskaavan systemaattiset liito-oravainventoinnit on kohdistettu Ruoke-Lintukangas -maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelman (MaLi) mukaisille työpaikka-alueille Lintukankaalle ja Nuuttiin sekä uusille potentiaalisille asuinalueille. 22 Vuoden 2013 jälkeen tehdyt liito-oravaselvitykset suunnittelualueella

23 23 Konkreettisimmin tehdyillä selvityksillä on merkitystä Savulahden alueella Tuomiojärven luoteiskulman ympäristössä. Tällä alueella on käynnistynyt asemakaavoituksen laajennus Laajavuorentien ja Ruokkeentien kulmaukseen syksyllä 2016 vahvistuneen asemakaavan jatkeeksi. Muilla alueilla nopeasti vanhentuneeksi käyvät selvitykset toimivat hyvänä lähtökohtana tulevaisuuden tarpeellisille jatkoselvityksille. Uhanalaiset kasvilajit: Valtakunnallisesti uhanalaisista kasvilajeista osayleiskaava-alueella esiintyy kulttuuriympäristöihin ja avoimiin kasvupaikkohin sidoksissa olevina lajeina hirvenkello (Campanula cervicaria, vaarantunut) ja ketoneilikka (Dianthus deltoides, silmälläpidettävä). Hirvenkellon tiedetty esiintymä sijaitsee nykyisen Nelostien piennaralueella Sakarinmäen itäpuolella. Ketoneilikka esiintyy Lintukankaalla Kangaslammen ympäristössä tienluiskalla ja ojassa. Alueellisesti uhanalaisten lajien osalta Vasaraisensuolla Tuomiojärven ja Palokan liikekeskuksen välissä on havaittu kolmen sammallajin (lettokilpisammal, kairasammal ja punasirppisammal) esiintymät. Lisäksi Vasaraisensuolta löytyy maakunnallisesti uhanalainen keltaängelmä (Thalictrum flavum). Maakunnallisesti uhanalainen karjalanruusu (Rosa acicularis) esiintyy Rippalanmäen ja Ruokosenmäen välisellä metsäalueella. Maakunnallisesti uhanalainen korpisorsimo (Glyceria lithuanica) esiintyy Elovainion ja Ruokosenmäen välisellä alueella. Uhanalaisten kasvien kasvupaikat on esitelty tämän osayleiskaavan liiteaineistossa. Uhanalaiset eliölajit: Syväojalla suunnittelualueen etelärajalla on tiedossa rauhoitettu luontodirektiiviin liitteisiin sisältyvän kirjojokikorennon (Ophiogomphus cecilia ) populaatio. Kirjojokikorento viihtyy purojen ja pienten jokien virtapaikoissa ja lajin lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 3.3 Maanomistus Kaupungin maanomistus (vihreä)

24 Kaupunki omistaa valtaosan asemakaavoitettujen alueiden ympäristöön sijoittuvasta maasta. Sen sijaan Rippalanmäki-Lummelampi alueella etelässä ja Lintukankaalla nelostien ympäristössä pohjoisessa maa on vielä suurelta osin yksityisomistuksessa. Kaikkein akuuteimman rakentamispaineen alainen Laajavuorentien ja Ruokkeentien risteyksen tuntumaan sijoittuva Savulahti ja Rippalanmäen itäosa ovat sen sijaan jo suurelta osin Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Aivan Tuomiojärven pohjoispäähän sijoittuva maa on yksityisomistuksessa ja asemakaavoitus edellyttää pohjakseen maapoliittisia toimia. 3.4 Palvelut Alue tukeutuu kauttaaltaan varsin saumattomasti Palokan ja Keski-Palokan julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Savulahden uudelle asemakaava-alueelle Laajavuorentien ja Ruokkeentien risteyksen tuntumaan käynnistyy lähiaikoina yhdistetyn päiväkoti-koulun rakentaminen. 3.5 Ympäristön häiriötekijät Usean toimijan harjoittama kalliokiven louhinta ja murskaus Nuutin teollisuusalueen takametsässä aiheuttaa melu- ym. haittoja lähialueiden asukkaille. Haittoja on pyritty ehkäisemään asettamalle toimijoille lain sallimia ehtoja (esimerkiksi ehtoja vuorokaudenajoista, jolloin häiriötä aiheuttava toiminta on mahdollista). 24 Lemminkäisen asfalttiasema ja kalliokivenottoalue Nuutissa Pohjoisessa Nelostien melu asettaa omat vaatimuksensa ympäröivän alueen tulevalle rakentamiselle. Tiesuunnitelman mukaisen valtatien rakentamisen yhteydessä toteutettavat meluesteet kohdistuvat olemassa olevaan rakenteeseen. Laaditut tiesuunnitelmat sisältävät kattavat melualuekartoitukset.

25 25 4 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 4.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen Valtakunnalliset yleisohjeelliset alueidenkäyttötavoitteet (sivu 4) on pyritty ottamaan huomioon laaditussa kaavaratkaisussa seuraavasti: Toimiva aluerakenne: Koko suunnittelualue tukeutuu varsin ongelmattomasti Keski-Palokan julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Etäisyydet näihin on saatu pysymään koko kaava-alueella kohtuullisina. Yhteydet Jyväskylän keskustan suuntaan rakentuvat tukeutuen olemassa olevaan tiestöön ja katuverkkoon. Kaavaratkaisu Nuutin teollisuusalueen kohdalla on sellainen, että se toimii tilanteessa, jossa uusi kehätie on olemassa sekä myös tilanteessa, jossa tietä ei vielä ole rakennettu. Asuinalueiden rakentaminen ei ole myöskään millään tavoin riippuvainen kehätien rakentamisajankohdasta. Työpaikka-alue pohjoisessa Lintukankaan uuden valtatieristeyksen ympäristössä vaatii tien rakentamisen ja käyttöön ottamisen. Alueelle sopii sijoitettavaksi toimintoja, jotka vaativat paljon tilaa ja ovat samalla myös riippuvaisia sujuvasta tieyhteydestä. Tarkempi käyttö täsmentyy myöhemmin asemakaavoituksen myötä. Ajateltu toiminta on kuitenkin sellaista, ettei se liity olennaisena osana suunnittelualueen väestön jokapäiväiseen elämään. Tärkeimmät päivittäiset kaupalliset palvelut säilytetään edelleen nykyisellä paikallaan Palokanorren ympäristössä. Tärkeimmät asuinalueen laajennukset kohdistuvat etelään Savulahteen Ruokkeentien ympäristöön, kaavarajauksen keskiosiin Terttumäen ja Nuutin asemakaava-alueiden väliin sekä pohjoiseen Lintukankaalle Puuppolantien länsipuolelle. Kaikkia näitä voidaan pitää yhdyskuntarakenteellisesti järkevinä taajaman laajenemissuuntina. Savulahti voidaan nähdä jopa eräällä tavoin täydennysrakentamiskohteena, sillä aiemmin asemakaavoitettu rakennettu alue rajautuu siihen sekä etelässä (Haukkala) että pohjoisessa (Elovainiontie). Äskettäin Ruokkeentien ja Laajavuorentien kulmaukseen hyväksytty Savulahti I -asemakaava kouluineen ja päiväkoteineen myös omalla tavallaan korkkaa auki ympäröivän alueen lisärakentamisen. Kaikilta kolmelta edellä mainitulta laajennusalueelta on hyvät yhteydet palveluihin. Savulahti ja pohjoinen Lintukankaan alue ovat nykyisen olemassa olevan joukkoliikenteen verkon välittömässä läheisyydessä. Kolmas uusi asuinalue kaavarajauksen keskivaiheilla Terttumäen ja Nuutin välissä on tässä suhteessa aavistuksen huonommassa asemassa, mutta toisaalta siltä on Keski- Palokan koululle ja Palokanorren palveluihin alle kaksi (2) kilometriä. Maapoliittinen tilanne kaikissa kolmessa alueessa on hyvä. Kaupunki omistaa maat lähes kauttaaltaan. Rippalanmäen länsi- ja eteläosat (Lummelammen alue) kaavarajauksen eteläpäässä samoin kuin vanhan nelostien varsi pohjoisessa Alvajärven tuntumassa ovat jossain määrin toissijaisessa asemassa taajaman akuuttia laajentamista ajatellen. Molemmat näistä sijoittuvat erilleen olemassa olevasta vesihuoltoverkosta ja maapohja on suurelta osin yksityisomistuksessa. Kuitenkin voidaan todeta, että myös nämä alueet sijoittuvat nykyisen yhdyskuntarakenteen kannalta sopiville, vaikkakin toissijaisille laajentamisalueille. Nämä sisältyvät myös laajassa Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa selvittämisen arvoinen taajama -alueeseen. Vanhan nelostien varsi Kirristä pohjoiseen on varattu kaavaratkaisussa alueeksi, joka mahdollistaa tulevaisuudessa asuinrakentamisen ohella myös työpaikka-alueiden asemakaavoittamisen. Tietynlaisten työpaikkatoimintojen voidaan arvioida hakeutuvan nimenomaan tällaiselle edustavalle Alvajärven rantaan tukeutuvalle alueelle. Nelostien ja järven ranta-alueiden hyödyntämisestä yhdyskuntarakenteen laajentamisessa voidaan perustella myös sillä, että asemakaava (Matinmäki I) järven itärannalla noin kilometri nyt tarkasteltavasta alueesta pohjoiseen on jo lähtenyt toteutumaan. Järven rannalla kulkeva vanha Nelostie muodostaa mahdollisuuden joukkoliikenteen kehittämiselle, vaikka alue ei tällä hetkellä kuulukaan tämän piiriin. Lummelammen alue Ruokkeentien eteläpuolella edustaa pitkän tähtäimen tulevaisuuden laajenemissuuntaa Savulahden ja Rippalanmäen rakentamiselle.

26 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Asutus ja työpaikkatoiminnot on keskitetty kaavassa selkeiksi kokonaisuuksiksi. Tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen tähdätään paikallisesti osa-alueittain sekä laajalla tasolla koko nelostien länsipuolista Palokkaa ajatellen. Etäisyydet palveluihin saadaan koko alueella säilymään kohtuullisen lyhyinä. Tarvittaessa palveluja ja työpaikkatoimintoja voidaan luonnollisesti sijoittaa myös asutuksen sekaan. Tämä on kuitenkin vasta asemakaavoituksen avulla ratkaistava asia. Suunnittelussa on tähdätty tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen unohtamatta tarvittavia virkistysalueita. Eheytyvää tiivistä yhdyskuntarakennetta ei voida pitää kaavan yksipuolisena muut arvot pois sulkevana päämääränä. Kaava on laadittu sellaiseksi, jossa viheralueet ja laajat virkistysalueet niille osoitettuine reitteineen ovat kaikkialla asukkaiden hyvin tavoitettavissa. Virkistys- ja viheraluesuunnittelu täsmentyy vielä muun suunnittelun yhteydessä asemakaavavaiheessa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueella ei ole juurikaan kulttuuriympäristöön liittyviä erityisarvoja. Ainoa Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (2014) esitetty kulttuuriympäristökohde, Pohjolan tilan talouskeskus, on sisällytetty sellaisenaan myös tähän osayleiskaavaan. Paikallista arvoa omaavat kohteet täsmentyvät asemakaavoituksessa. Kaavaratkaisu pohjautuu laadittuihin luontoselvityksiin ja se ottaa huomioon niissä tunnistetut tärkeimmät luontoarvokohteet. Virkistyskäyttö on keskeisin lähtökohta viheralueiden muodostamisessa. Tässä on tavoiteltu yhtenäisiä katkeamattomia vyöhykkeitä ulkoilureitteineen. Myös Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa ruututekniikalla osoitettu laaja uusi päävirkistysalue Ruokkeentien ja Saarenmaantien välissä täsmentyy nyt laadittavassa osayleiskaavassa. Edellisen lisäksi jo Jyväskylän maalaiskunnan ajoilta periytyvä tavoite yhtenäisestä tulevaisuuden ulkoilureitistä välillä Laajavuori - Tikkakoski on otettu kaavaratkaisussa huomioon. Tämä yhtenäinen pohjois-etelä -suuntainen viheralueella kulkeva reitti yhdistää samalla osayleiskaavan asuinalueita Laajavuoren talviurheilukeskukseen. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto: Koko suunnittelualue sijoittuu suhteellisen hyvin nykyisen vakiintuneen tie- ja katuverkon piiriin. Kaavassa esitetyn Läntisen kehätien rakentamisen tarve liittyy ensisijaisesti läpikulkuliikenteeseen. Raskas liikenne lännestä Keuruun suunnasta (valtatie 18 ja 23) pohjoiseen (valtatie 4) saadaan tällä tavoin ohittamaan mutkainen ja pituusprofiililtaan ongelmallinen nykyinen Ruokkeentie. Raskas liikenne ei myöskään ohjautuisi enää Palokanorren eritasoristeyksen ruuhkaisiin ramppeihin ja ahtaisiin kiertoliittymiin. 26 Ruokkeentie Rippalanmäellä. Tie toimii tällä hetkellä raskaan liikenteen läpiajoväylänä valtateiden 18 (23) ja 4 välillä. Rippalanmäen länsipuolelta tien varrelta puuttuu kokonaan kevytväylä.

27 Tämän osayleiskaava-alueen maankäytön osalta kehätie on tärkeä myös Nuutin teollisuusalueen kannalta. Kaava on tosin laadittu ajatellen mahdollisuutta, että kehätien rakentaminen voi myös viivästyä. Vesihuoltoverkon laajentaminen voidaan toteuttaa etelässä aluksi koko Savulahden alueelle ja etenemällä tästä edelleen länteen Rippalanmäen suuntaan. Pohjoisessa verkko ulottuu tällä hetkellä asemakaavoitetun alueen pohjoispuolelle Puuppolantien ympäristöön ja Lintukankaantien varteen. Uudet kaavassa osoitetut asuinalueet Puuppolantien länsipuolella Lintukankaantiestä pohjoiseen ovat suhteellisen pienin kustannuksin liitettävissä vesihuoltoon. Samaten vielä asemakaavoittamaton asutuksen laajennusalue Nuutin ja Terttumäen välissä kytkeytyisi helpohkosti vesihuoltoverkkoon. Lännessä pohjoisen suunnasta tuleva runkoviemäri kulkee Alvajärven pohjassa. Jo asemakaavoitetut ja osittain käyttöön otetut työpaikka-alueet Nuutissa ja Kirrin pohjoispuolella ovat nykyisen vesihuoltoverkon piirissä tai aivan tämän välittömässä läheisyydessä. Alueen sähköverkko rakentuu tällä hetkellä lännestä Nuutin muuntamoalueelle tulevan 110 kv voimajohdon sekä tähän etelästä ja pohjoisesta tulevien 20 kv johtojen varaan. Pohjoiseen kohti Puuppolaa ja Tikkakoskea kulkeva linja tullaan suunnitelmien mukaan korvaamaan tulevaisuudessa suuremmalla 110 kv voimalinjalla. Tämä voidaan sijoittaa nykyiseen johtokatuun eli se tulisi korvaamaan olemassa olevan 20 kv linjan. Kaukolämpöverkko ulottuu tällä hetkellä Nuutin ja Elovainiontien asuinalueille sekä Kirriin. Verkon ensisijaisena laajentamisalueena voidaan pitää Savulahtea, jossa asemakaavan mukainen rakentaminen on jo käynnistynyt Osayleiskaavan kuvaus Kaavan esittämistapa ja toteuttaminen Kyseessä on MRL 35.3 mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka juridisena asiakirjana korvaa alueellaan 2014 hyväksytyn yleispiirteisemmän Jyväskylän kaupungin yleiskaavan sekä pieneltä osin Puuppola-Lintukangas ja Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaavat. Kaava laaditaan mittakaavaan 1: Kyseessä on ns. aluevarausyleiskaava. Kaikki rakentaminen suunnittelualueella vaatii pohjakseen asemakaavan. Asemakaavoitus tulee etenemään osa-alueittain. Erillisten alueiden käyttöön ottamisen ajoitus on riippuvainen kunnallisteknisen verkon laajentamisesta, julkisten palvelujen (esim. koulut ja päiväkodit) tarjoamisen mahdollisuuksista, kaupungin maanomistuksen kehittymisestä ja muista asiaan vaikuttavista tekijöistä. Erillisten uusien asuinalueiden jatkosuunnittelun ajoitus on vielä avoin lukuun ottamatta Savulahden aluetta Tuomiojärven pohjoispäässä. Tässä ensimmäinen asemakaava (Savulahti I) hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja suunnittelutyö jatkuu Liikenneväylät Valtatie 4:n linjaus Kirristä pohjoiseen merkittiin maantielain 21 :n mukaisesti laaditun tiesuunnitelman osoittamalla tavalla Jyväskylän kaupungin (2014) yleiskaavaan. Nyt laadittava osayleiskaava poikkeaa tietä koskien kyseisestä vasta hyväksytystä kaupungin yleiskaavasta. Suunniteltu tielinjaus säilyy ennallaan, mutta tunnelimerkintä Kirrin pohjoispuolella on korvattu uuden tiesuunnittelun (2017) vaatimalla tavalla leikkauksen mahdollistavalla ratkaisulla. Menettely ei aiheuta juurikaan muutoksia varsinaisen tiealueen alueelliseen ulottuvuuteen vaan tämä säilyy ennallaan Liikenneviraston hyväksymän tiesuunnitelman mukaisena. Marginaalisen pienet muutokset liittyvät Kirrin ja Lintukankaan risteysten ramppeihin. Liitännäisalueisiin (tässä tapauksessa läjitys ja kalliokiven otto) saattaa sen sijaan tulla muutoksia. Osayleiskaavaprosessi etenee samanaikaisesti tiesuunnitelman tarkistuksen ja hyväksymisen kanssa. Sama muutos sisältyy myös parhaillaan käynnissä olevaan maakuntakaavan tarkistukseen. Muutoksen avulla saadaan aikaan mittavat säästöt valtatien rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin.

28 Lintukankaan valtatieristeyksen liittymärampit esitetään osayleiskaavassa yleispiirteisinä tiesuunnitelman osoittamalla tavalla. Graafisesti pienimittakaavaisessa koko kaupungin yleiskaavassa sama asia kuvattiin symbolisella risteysmerkinnällä. Uusi valtatie 4:n linjaus ympäristöineen ja rinnakkaisteineen (nykyinen nelostie) Lintukankaan liittymästä pohjoiseen Lahdenpohjan yksityistielle saakka sisällytettiin tähän nyt laadittavaan osayleiskaavaan. Kaava kumoaa näin ollen kyseisellä alueella voimassa olevan vanhan Puuppola-Lintukankaan osayleiskaavan (joka jätettiin voimaan strategisen Jyväskylän kaupungin yleiskaavan laatimisprosessissa). Menettelyllä saadaan poistetuksi vanhassa osayleiskaavassa osoitettu tielinjausten pieni epätarkkuus. Aikanaan luvun alussa laaditussa Puuppola- Lintukankaan kaavassa pohjana oli vanha senaikainen hiukan nykyisestä poikkeava maantielain mukainen tiesuunnitelma. Ohjeellisena merkintänä Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa esitetty läntinen kehätie asetetaan paikalleen tällä osayleiskaavalla. Toteutuessaan kyseinen väylä yhdistää nykyistä paremmin Nuutin ja Lintukankaan työpaikka-alueilta ulkopuoliseen liikenneverkkoon. Kehätiellä ei ole erityistä merkitystä liikkumiseen kaavan asuinalueilta sen ulkopuolelle. Ehdottomasti tärkeimpänä väylän tarpeellisuutta puoltavana tekijänä voidaankin pitää sitä, että liikenne (etenkin raskas liikenne) Palokanorren alueella saadaan vähenemään ja runsaasti liittymiä sisältävä vaarallinen Ruokkeentie saadaan rauhoitetuksi paikallisten asukkaiden käyttöön. Muu liikenneverkko tukeutuu lähinnä nykyisiin maantielain mukaisiin yleisiin teihin. Etelässä Laajavuorentie on tosin jo muutettu MRL:n mukaiseksi kaduksi ja sama prosessi on edessä myös Ruokkeentien alkupäälle Savulahden alueen asemakaavoituksen edetessä. Laajavuorentien risteyksen länsipuolinen osa Ruokkeentiestä (Rippalanmäki-Ruoke) odottaa sen sijaan tässä merkityksessä kehätien rakentamista. Itä-länsi -suuntainen Saarenmaantie kaavarajauksen keskivaiheilla, Puuppolantie Kirrin risteyksen pohjoispuolella sekä tästä länteen erkaneva Lintukankaantie jäävät maantielain mukaisina väylinä paikoilleen ja muodostavat alueilleen eräänlaisen liikenteellisen selkärangan. Kaavaratkaisussa osoitettua kevyen liikenteen väylien rakentamista Puuppolantien, Ruokkeentien sekä Saarenmaantien varrelle voidaan pitää tärkeänä. Erityisesti Ruokkeentien varteen tarve on poikkeuksellisen akuutti, sillä tien vaikutuspiirissä asuu runsaasti lapsia ja kapeahkolla mutkaisella ja pituusprofiileiltaan hankalalla väylällä liikkuu paljon raskasta liikennettä. Tosin kehätie valmistuessaan vähentää ongelmia, mutta ei silti poista kevytväylän tarvetta. Kaava sisältää lisäksi ohjeellisina merkintöinä uusia tärkeitä pääkokoajakatuja. Näiden paikka täsmentyy vasta asemakaavavaiheessa. Tämä osayleiskaava osoittaa kuitenkin sen, miltä kohdilta asuin- tai työpaikka-alueet on tarkoitus kytkeä ulkopuoliseen liikenneverkkoon. Huomiota voidaan kiinnittää etenkin siihen, että uusi Läntinen kehätie sisältää Länsi-Palokan osayleiskaavan alueella vain kolme risteystä. Nämä ovat nelostien hyväksyttyyn tiesuunnitelmaankin sisältyvä Puuppolantien risteys Lintukankaalla, Saarenmaantien risteys kaava-alueen keskivaiheilla sekä kolmantena risteys, jolla laaja Nuutin teollisuusalue kytketään tieverkkoon. Saarenmaantien risteys on tarpeellinen siksi, että se ohjaa Keuruuntien suunnasta tulevaa asiointiliikennettä Palokanorren ja Palokan palveluihin. Osayleiskaavassa esitetty risteyksiä karsiva ratkaisu pohjautuu siihen, että kehätien välityskyky pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä. Kevyen liikenteen yhteyksien järjestelyssä on osoitettu ratkaisu, jossa tällainen väylä pohjoisetelä -suunnassa lähtee Terttumäen alueelta pohjoisesta ja kulkee asuinalueiden vieritse etelään Laajavuorentielle. Tästä yhteys jatkuu nykyisiä jo rakennettuja väyliä myöten kaupungin keskusta-alueille. Muuten tärkeimmät kevyen liikenteen pääreitit noudattelevat moottoriajoneuvoliikenteen väylien kulkua. Suuri osa kaavarajauksesta sijoittuu Jyväskylän strategisen yleiskaavan osoittamien joukkoliikennevyöhykkeiden piiriin. Tällä osayleiskaavalla ja edelleen asemakaavoilla tiivistettävä maankäyttö parantaa entisestään joukkoliikenteen toimimisen edellytyksiä. 28

29 4.2.3 Asuinalueet Asuinalueen ensisijaiset laajennukset on sijoitettu yhdyskuntarakennetta tiivistäen Savulahden alueelle Tuomiojärven pohjoispään ympäristöön. Toinen potentiaalinen erillinen uusi asuinalue on kaavan keskivaiheilla nykyisten Nuutin ja Terttumäen asuinalueiden välissä. Kolmas selkeä erillinen alue sijoittuu kaavarajauksen pohjoispäähän Puuppolantien ympäristöön Lintukankaalle. Valtaosa esitettävästä asuinrakentamisesta on pientalovaltaista (AP) eli mahdollista on rivitalo- ja erillispientaloalueiden asemakaavoitus. Ainoa paikka, jolle on harkittu kerrostalorakentamista, sijoittuu Laajavuorentien päästä Savulahden kautta Saarenmaantien risteykseen ulottuvalle vyöhykkeelle. Merkintänä on kuitenkin (AKR), joka ohjaa vaihtoehtoisesti myös tiiviiden rivitalokortteleiden asemakaavoittamiseen. Osayleiskaava-alueen asukasluku on tällä hetkellä noin Asemakaavoitetulla alueella asujia heistä on noin 1700 henkeä. Kaavan toteuttamisen voidaan arvioida lisäävän asukaslukua osaalueittain seuraavasti: - Savulahti - Tuomiojärven pohjoispää 800 (sisältää AKR -aluetta) - Rippalanmäki Laajavuoren risteyksestä länteen 900 (sisältää myös AKR -aluetta) - Lummelampi Ruokkeentie Terttumäen laajennus etelään Lintukangas Puuppolantien ympäristössä Alvajärven alue pohjoisessa 300 Asukasluvun lisäykseksi arvioidaan edellisen perusteella karkeasti noin 3200 henkeä. Suunnittelualueen lopulliseksi asukasluvuksi voidaan näin laskien arvioida Alkuperäisen väestön ikääntyessä pientaloalueiden (etenkin omakotialueet) väkiluku alkaa kuitenkin jonkin verran vähetä. Esitetyt asukasluvut ovat pelkästään suuntaa antavia ja perustuvat yleispiirteiseen tarkasteluun vertaamalla alueita jo olemassa oleviin vastaavanlaisiin kohteisiin. Minkäänlaisia kerrosalaneliömetreihin tai muuhun yksityiskohtaisempaan jatkosuunnitteluun perustuvia tarkkoja laskelmia ei ole tehty. Nykyisen valtatien varsi Kirrin risteyksestä pohjoiseen on merkitty kaavaratkaisuun pientaloasutuksen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman työpaikkarakentamisen alueeksi. Maankäyttö täsmentyy vasta tulevaisuudessa. Asutusratkaisua puoltaa järven läheisyys ja tämän antama lisäarvo. Toisaalta sama lähtökohta voisi houkutella alueelle nimenomaan tällaiseen ympäristölliseen erityisarvoon panostavaa yritystoimintaa. Joka tapauksessa käyttöön ottaminen edellyttää moottoritien valmistumista. Asemakaavoituksen käynnistäminen vaatii pohjakseen myös suunnitelmat julkisen liikenteen järjestämisestä Viher- ja virkistysalueet Jyväskylän kaupungin yleiskaavan (2014) mukaiset viheralue- ja viherkäytävävaraukset on siirretty tähän yleiskaavaan lähes sellaisenaan (merkintä V) ottaen tietysti huomioon tarkentunut kartografinen esittämistekniikka. Asuinalueiden virkistysmahdollisuuksia voidaan pitää hyvinä. Laajat ulkoilualueet ovat kaikkien tavoitettavissa. Eteläosat tukeutuvat Laajavuoren suuralueeseen, keskiosat uuteen strategisessa Jyväskylän kaupungin yleiskaavassakin osoitettuun laajaan läntiseen virkistysalueeseen ja pohjoisosat uuden nelostielinjauksen länsipuolelle sijoittuvaan kaupungin omistamaan laajahkoon metsäalueeseen (merkitty Puuppola-Lintukankaan osayleiskaavassa ja osittain myös tässä kaavassa maa- ja metsätalousmaaksi.). Edellä mainittujen suurten ulkoilualueiden lisäksi virkistysalueet kiertävät kaikkia kaavassa osoitettuja asuinaluekeskittymiä. Näitä vyöhykkeitä ja niille toteutettavia ulkoilureittejä hyväksi käyttäen myös edellä tässä kuvatut päävirkistysalueet ovat hyvin asukkaiden tavoitettavissa. Asemakaavavaiheessa virkistysaluetarjontaan tullaan vielä lisäämään pienet paikalliset korttelipuistot. Kaavassa viheralueille osoitetut ulkoilureitit ovat ohjeellisia ja niiden tarkka sijoittuminen maastoon hahmottuu yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Osayleiskaava sisältää koko nelostien länsipuolista Palokkaa ja osin jopa koko kaupunkia tulevaisuudessa palvelevan liikuntapuiston (VU) Tuomiojärven pohjoispään tuntumassa Ruokkeen- 29

30 tien ja Saarenmaantien välissä. Tämä on merkitty myös Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan (kartta 3/7) toiminnallisesti merkittävänä virkistyspalvelukohteena sitä ympäröivine ulkoilupuistoalueineen. Kyseinen liikuntapuisto on hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja valmiin pyörätieverkon piirissä. Alue määriteltiin isossa koko kaupungin yleiskaavassa sellaiseksi, että sille on mahdollista sijoittaa ja rakentaa suuria koko kaupungin tarpeita palvelevia liikuntalaitoksia. Määräys lainataan sellaisenaan tähän osayleiskaavaan. Toteutettavat hankkeet edellyttävät luonnollisesti yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja rakentaminen vaatii pohjakseen asemakaavan Suojelualueet Varsinaisia luonnonsuojelualueeksi (SL) määriteltyjä alueita kaavassa on vain yksi. Laajavuoren ulkoilualueeseen sisältyvä kohde (Lammakesuo) aivan suunnittelualueen eteläpäässä on hankittu äskettäin kaupungin omistukseen. Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet on rajattu kaavakartalle omalla asianmukaisella merkinnällään (luo-1). Näillä alueilla, joita on kaavassa yhteensä 9 kpl, ei saa harjoittaa toimia, joilla vaarannettaisiin kohteiden ominaispiirteiden säilyminen. Kaava määrää näille aluerajauksille voimaan myös MRL 128 :ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen. Alueet ja niiden rajaukset on määritelty asiantuntijavoimin käyttäen pohjana aiemmin tehtyjä luontoselvityksiä ja tuoretta METSO -selvitystä. Kohteita on sekä kaupungin että yksityisten omistamalla maalla. Seuraavassa on esitelty merkinnällä luo-1 osoitetut aluevaraukset kuvauksineen. Sijaintikartta luo-1 alueet

31 1) Lintukankaan korpi (3,1 ha) Kohde edustaa korpikokonaisuutta, jonka halki virtaa puro. Korpityyppeinä ovat metsäkorte-, mustikka- ja ruohokorvet. Puustona kasvaa varttuvaa/varttunutta kuusta sekä koivua. Kohteella on myös lähteisyyttä. 2) Lintulampi (3,0 ha) Suolampi, jonka välittömät ranta-alueet ja reunametsät ovat hyvin luonnontilaisen kaltaiset. Lampea reunustaa kapealti saranevainen ja tupasvillarämeinen vyöhyke. Rajaukseen sisältyy erillinen saranevalaikku ja mäntyä kasvava tupasvillaräme. Kyseessä on metsälain 10 :n tarkoittama arvokas elinympäristö. Alue sijaitsee eteläisintä kulmausta (0,06 ha) lukuun ottamatta kaupungin omistamalla maalla. 3) Terttumäki (9,7 ha) Matala mäkialue on yläosiltaan varsin karua, kivikko- ja sammalpohjaista kuusikkoa. Joukossa on harvakseen lehtipuuta (mm. isoja haapoja). Länsi- ja pohjoisosan aikanaan peratun purouoman varrella on pienialaisesti luonnonarvoiltaan merkittäviä korpikosteikkoja. 31 Terttumäen pientaloalueen luoteispuolelle sijoittuva runsaasti erilaisia luonto- ja ympäristöarvoja sisältävä vanha metsä. 4) Nuutin korpi (0,9 ha) Kuusivaltainen lehtokorpi, jota luonnehtii epämääräinen uomaisuus ja vesi- ja mätäspintojen vuorottelu. Alueella esiintyy lähteisyyttä. Kasvillisuudessa on sekä lehto- että korpilajistoa. Puustona kasvaa varttunutta kuusta. Kohde sijaitsee kaupungin omistamalla maalla aivan itäisintä osaa lukuun ottamatta (0,03 ha). 5) Ruotsinperän suo (1,3 ha) Lähes luonnontilainen suokokonaisuus, jossa on useita suotyyppejä (saraneva, korpi). Kohde sijaitsee yksityismaalla. 6) Ruokolampi (1,4 ha) Luonnontilainen nevarantainen lampi, jonka ympäristössä on myös muita suotyyppejä. Kohde sijaitsee yksityismaalla. 7) Kaunikkilan puronvarsi (1,4 ha) Kohde koostuu alueella virtaavista pääosin luonnontilaisista purouomista ja niiden varrella esiintyvistä runsasravinteisista korpialueista. Alue on liito-oravan elinympäristöä. Kohde sijaitsee yksityismaalla.

32 32 8) Rippalanmäen korpi (1,2 ha) Pienialainen, ojittamaton ruoho- ja heinäkorpi. Metsälain 10 :n tarkoittama arvokas elinympäristö. Sijaitsee pääosin yksityismaalla (0,95 ha), ja muulta osin kaupungin omistamalla maalla. 9) Vasaraisensuo (7,3 ha) Luonnontilainen suoalue, joka rajautuu eteläpäästä Tuomiojärveen. Kyseessä on kaupungin pohjoispuoliskon laaja-alaisin luonnontilaisena säilynyt suoalue. Sen keskiosat ovat avosuota ja/tai luhtenevaisia, laiteilla esiintyy paju- ja koivuluhtaa. Kohde sijaitsee kokonaisuudessaan yksityismaalla. METSO -selvityksessä luontoarvoltaan arvokkaaksi alueeksi arvioitu Kangaslammen lehto ja korpi (2,1 ha) Lintukankaalla (s.19-20) on jätetty merkitsemättä luo-1 -aluevarauksena kaavaratkaisuun. Syynä tähän on että alue sijoittuu kokonaisuudessaan Liikenneviraston hyväksymän tiesuunnitelman (vt.4 Kirri - Tikkakoski) mukaiselle maa-ainesten läjitysalueelle. Kyseessä on tehtyjen luontoselvitysten (METSO) pohjalta lähteinen ruohokorpi, jossa on osin myös saniais- ja metsäkortekorven piirteitä. Pellon reunan läheisyydessä on rehevää suurruoholehtoa ja lehtipuustoa. Kauempana pellon reunasta on lehtomaisen kankaan varttuvaa kuusikkoa, jota rikastuttaa runsas lahopuusto, kolopuut ja vanhat puuyksilöt. Alueelle tehtiin asiantuntijavoimin tarkentava luontoselvitys loppukesästä Selvityksessä todettiin, että kyseessä ei ole luonnonsuojelulain 29 tarkoittama suoraan suojeltava luontotyyppi. Mikään taho ei myöskään asettanut läjitysaluetta kyseenalaiseksi vanhaa Liikenneviraston hyväksymää ( ) tiesuunnitelmaa laadittaessa. Tässä yhteydessä kaavan laatija on katsonut, ettei valtatien rakentamisen kannalta välttämätöntä avoleikkausmassojen läjitysaluetta ole mahdollista ainakaan suoraan kumota tämän kaavaratkaisun perusteella. Asian lopullinen ratkaisu siirtyy tiesuunnittelun jatkoon. Tehdyssä tiesuunnitelmassa läjitysalueelle sijoitettavan maamassan (pintamaita ja humusta) määrä on noin k-m 3. Tilanne pysyy samanlaisena tunnelivaihtoehdon korvautuessa avoleikkauksella. Itse leikkauksesta syntyvän kalliokiviaineksen kokonaismäärä on lähes (2 milj.) k-m 3 ja tämä tullaan käyttämään tien rakennusaineena. Voidaan arvioida, että jonkin verran aluetta leikkauksen läheisyydessä saatetaan tarvita myös näiden syntyvien kiviainesten tilapäiseen varastointiin. Nyt tässä tarkasteltava luontoarvoa omaava METSO -selvityskohde on mahdollista sekä myös tarpeellista ottaa uuteen käsittelyyn Liikenneviraston hyväksymiskäsittelyyn vietävän uuden tiesuunnitelman laatimisen ja hyväksymisen yhteydessä. Asia voidaan ratkaista alueen luontoarvot ja muu asiasta saatu selvitys huomioon ottaen. Nyt tässä tehty kaavaluonnos ei ota kantaa läjitysalueen kokoon tai sijoittumiseen. Leikkauksesta syntyvien maa-ainesten vaatimien käsittelyalueiden sijoittuminen ja laajuus tulee esille laadittaessa ja hyväksyttäessä uutta tiesuunnitelmaa. Tässä maantielain mukaisessa prosessissa eri intressien puolesta argumentoivilla toimijoilla on asianosaisasema Työpaikka-alueet Kaavarajauksen keskivaiheille sijoittuvalle Nuutin teollisuusalueelle (T) osoitetaan suurehko laajennus. Asemakaavoitus viivästyy kuitenkin epämääräiseksi ajaksi, koska alueella harjoitetaan ennen sen rakennuskäyttöön ottamista kalliokiviaineksen ottamistoimintaa. Asemakaavoituksen eteneminen voidaan toteuttaa asteittain. Tärkeä tekijä on hulevesien käsittelyn sisällyttäminen kaikkeen aluetta koskevaan jatkosuunnitteluun. Nuutin teollisuusalueella on tässä vaiheessa asemakaavoitettuna teollisuustonttimaata yhteensä noin 28 ha. Tästä noin 2 ha jää kuitenkin uuden läntisen ohikulkutien linjauksen alle. Nyt laadittava osayleiskaava laajentaa teollisuusaluetta siten, että yhteenlaskettu pinta-ala kaavassa on noin 110 ha. Asemakaavavaiheessa alueesta jää pois liikenneväylien ja tarvittavien viherkaistojen

33 vaatima ala. Viheralueita tarvitaan varsin todennäköisesti myös syntyvien hulevesien käsittelyyn. Lopulliseksi asemakaavoitetun teollisuustonttimaan pinta-alaksi voidaan arvioida ha. 33 Nuutin teollisuusaluetta. Kuvassa alhaalla on Lemminkäinen Oy:n asfalttiasema ja sen vieressä tiiviillä maaaineksella peitetty vanha kaatopaikka. Vasemmalla ylhäällä on nykyinen maankaatopaikka. Alue sijoittuu kaavan teollisuusalueen keskelle kehätien länsipuolelle. Puuppolantien varrella Kirrin pohjoispuolella olevalla työpaikka-alueella on jo nyt lainvoimainen asemakaava. Kaava sisältää kolme korttelia. Pohjoisin näistä on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan teollisuustoimintaan, ja siinä on vielä jäljellä yksi noin 1,5 ha suuruinen tontti. Kaksi eteläisempää korttelia on merkitty liike- ja toimistorakennuksille. Jäljellä tällä kohdalla on vielä noin 4,6 ha rakentamatonta tonttimaata. Kyseinen kolme asemakaavoitettua korttelia sisältävä alue on merkitty tähän osayleiskaavaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomana työpaikkaalueena, jolle on mahdollista sijoittaa asemakaavassa erikseen määritettävä kerrosala liiketilaa (TP-L). Rakentaminen jatkuu normaaliin tapaan ajantasa-asemakaavassa esitettyjen määräysten mukaisesti. Lintukankaan uuden valtatieristeyksen tuntumaan on osoitettu niin ikään työpaikka-aluetta ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille toiminnoille (TP-L). Osayleiskaavan aluevaraus valtatien varressa on kooltaan yhteensä noin 25 ha. Sen tuleva käyttö on laadultaan, volyymiltaan sekä toteuttamisajankohdaltaan vielä epäselvä. Myös tällä alueella mahdollinen liiketilan osuus ja muu tarkempi rakentamisen osoitetaan asemakaavavaiheessa. Edellisten lisäksi kaava sisältää sen keskivaiheilla Saarenmaantien varressa työpaikka-aluetta palveluelinkeino- ym. ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan toimintaan (TP-P). Elinkeinotoimintaan liittyvä asuminen katsotaan myös mahdolliseksi. Tämän kehätien molemmin puolin sijoittuvan alueen kokonaispinta-ala on noin 13 ha ja sen lopullinen käyttötapa määritetään asemakaavoituksessa. Kuten edellä tässä (4.2.2) on käynyt ilmi, nykyisen myöhemmin moottoritien rinnakkaistieksi muuttuvan nelostien varsi Kirristä pohjoiseen on merkitty kaavaratkaisuun alueena, jolle on mahdollista sijoittaa asumista ja työpaikkatoimintaa (AP/TP). Asia ratkaistaan tulevaisuudessa asemakaavoituksessa.

34 Maa- ja metsätalousalueet Pohjoisessa Puuppolantien varressa oleva maakunnalliseen maisema-alueeseen sisältyvä pelto on merkitty kaavaan asianmukaisella maa- ja metsätalousaluemerkinnällä (M). Maisema-alueen säilyvyys on riippuvainen nimenomaan viljelyn jatkumisesta. Puuppolantiehen rajautuva maakunnalliseen maisema-alueeseen sisältyvä aktiivisessa viljelyksessä oleva pelto on merkitty kaavaan maa- ja metsätalousalueena. Nuutin teollisuusalueen tuntumaan on merkitty maa- ja metsätalousaluetta. Kyseiseen varaukseen sisältyy muun muassa tiiviillä maa-aineksella peitetty vanha kaatopaikka, joka saattaisi toimia jonkinlaisena energiapuualueena. Tämän pohjoispuolinen kaupungin omistuksessa oleva nykyinen maankaatopakka myös otetaan aikanaan metsätalouskäyttöön. Tuleva moottoritien metsäinen lähiympäristö Lintukankaan liittymän pohjoispuolella on merkitty kaavaan maa- ja metsätalousalueena. Alueelle hyväksytyssä tiesuunnitelmassa osoitettu Lintukankaan varamaa-alue (kalliokiviainesta) käy varsin todennäköisesti tarpeettomaksi tunnelin korvautuessa tiesuunnittelussa avoleikkauksella Erityisalueet Elovainiontien asemakaavoitetun pientaloalueen länsipuolelle sijoittuva sähköverkon muuntamoalue on merkitty kaavaratkaisuun asianmukaisella merkinnällään (ET), jolla tarkoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa aluetta. Muuntamolle johtaa lännestä 110 kv voimalinja. Oheisessa kuvassakin johtokatuna pohjoiseen (ylös) erottuva nykyinen 20 kv voimalinja on tarkoitus uudistaa tulevaisuudessa myös 110 kv linjaksi. Muuntamoalue Elovainiontien asemakaava-alueen kupeessa

35 Palvelut Alue tukeutuu Keski-Palokan ja Palokanorren julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Kaava sisältää varauksen myös uudelle päiväkoti-koululle, joka sijoittuu Savulahden jo lainvoiman saaneelle asemakaava-alueelle (Savulahti I). Osayleiskaavaan kohde on osoitettu merkinnällä PY (julkiset palvelut). Liikuntapaikkakeskittymä Savulahdessa (VU) palvelee toteutuessaan tämän osayleiskaavaalueen asukkaiden ohella myös huomattavasti laajempaa käyttäjäkuntaa. Asemakaavoituksen yhteydessä on mahdollista osoittaa lisäksi palveluja, jotka sijoittuvat tässä osayleiskaavassa yleispiirteisinä osoitettuihin laajoihin asuinaluevarauksiin. Suunnittelu tarkentuu Muut merkinnät Nykyinen 110 kv voimalinja Nuutin muuntamoalueelta länteen samoin kuin suunniteltu toinen voimalinja alueelta pohjoiseen on osoitettu kaavassa asianmukaisella merkinnällään. Pohjoinen linja on merkitty olemassa olevan 20 kv linjan johtokatuun. Puuppolan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen raja on osoitettu kaavakartalla. Alue on menettänyt merkityksensä Puuppolantien länsipuolella istutetun metsän vuoksi. Kaava osoittaa tälle alueelle myös asuinrakentamista. Maisema-aluerajaukseen sisältyvä tien itäpuolinen viljelykäytössä oleva pelto on sen sijaan kaavassa maa- ja metsätalousalueena. Suojeltu Pohjolan tilan talouskeskus on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään (am/s). Suojeltu Pohjolan tilan talouskeskus sijaitsee Puuppolantien varressa suunnittelualueen pohjoisosassa Tuomiojärven pohjoispäähän sijoittuva Ranta-Niemelän hyväkuntoinen vanha maatilan talouskeskus lähiympäristöineen on merkitty kaavaan omalla (AP-1) merkinnällä. Alueen lopullinen käyttö ei ole vielä selvillä, mutta kaavamääräysten yleisohjeellisuuden puitteissa sen kehittäminen ja merkittävä lisärakentaminen vaatii pohjakseen asemakaavan. Jatkosuunnittelu toteutetaan siten asemakaavaprosessina muun ympäröivän alueen tavoin. Myös toinen Tuomiojärven pohjoispäähän sijoittuva rakentamiskohde on merkitty tähän osayleiskaavaan sen nykyisen käytön mukaisesti. Tämä Kauppalaisseuran säätiön omistama useita erillisiä rakennuksia sisältävä kesänviettopaikka Tuomiojärven pohjoispäässä itäisen niemen kärjessä on osoitettu kaavassa va-

36 paa-ajan rakennusten alueena merkinnällä (R). Myös tämän alueen jatkosuunnittelu ja kaikenlainen mahdollinen täydentävä rakentaminen vaatii pohjakseen asemakaavan. Erityisesti tulee vielä huomata, että Tuomiojärven rantaan sijoittuva kaupungin yleiskaavaan pohjautuva ulkoilureitti ( Kehä siniset kaavakartalla 2/7) kiertää molempien edellä tässä esillä olevien alueiden taitse järven rannasta katsottuna. Alueet nähdään sellaisina, että rantarakentaminen niillä on jo toteutunut. Kyse ei siten ole kohteista, joilta strateginen Jyväskylän kaupungin yleiskaava määräyksineen kieltää omarantaisen rakentamisen. Molempien edellä mainittujen alueiden maankäyttö ratkaistaan asemakaavoituksessa. 36 Ranta-Niemelän tilan pihapiiri Tuomiojärven pohjoispäässä Ne paikat, joissa risteävät liikenneväylät tai risteävä ulkoilureitti liikenneväylän kanssa on ajateltu kulkemaan eri tasossa, on merkitty kaavaan asianmukaisella merkinnällä. Muutamat vilkkaimmiksi arvioidut teiden ja katujen risteykset on kuvattu kaavakartalla kiertoliittyminä. Nelostien melualue, joka kuvaa 55 db liikennemelun leviämisen ilman melunsuojaustoimia, on osoitettu kaavakartalla. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukainen Tuomiojärven suoja-alue on lainattu tähän kaavaan sellaisenaan. Sen sijaan saman kaavan mukainen Kirrin tärkeän pohjavesialueen rajaus ei sisälly enää tähän osayleiskaavaan. Kyseinen alue on poistettu tärkeästä 1.luokan pohjavesiluokituksesta

37 37 5 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yleiset kaavamääräykset: Kaiken rakentamisen alueella tulee perustua asemakaavoitukseen. Yleisten teiden rakentaminen voi kuitenkin pohjautua myös maantielain (2005/503) 13.2 :n edellyttämällä tavalla suoraan tähän yleiskaavaan ennen asemakaavoitusta. Maaperän ja muiden vesien käsittelyyn liittyvien reunaehtojen salliessa hulevesiä tulee imeyttää, johtaa avouomissa ja viivyttää lähellä syntypaikkaa ennen niiden johtamista vesistöön tai hulevesiverkostoon. Kaikki maankäyttö on suunniteltava siten, ettei Tuomiojärven veden käyttö raakaveden lähteenä vaarannu. Merkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Pientalovaltainen asuinalue Alueiden jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Asemakaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota syntyvien hulevesien käsittelyyn ja alueelta pois johtamiseen. Asuinpientalojen ja työpaikkojen alue Asuinpientalojen ja työpaikkojen alue, jonka maankäyttö määritetään asemakaavoituksessa. Alueelle sijoittuvan työpaikkatoiminnan tulee olla ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta. Asemakaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota syntyvien hulevesien käsittelyyn ja alueelta pois johtamiseen. Kerros- ja rivitalovaltainen asuinalue Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Asemakaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota syntyvien hulevesien käsittelyyn ja alueelta pois johtamiseen. Vanhan maatilan talouskeskuksen sisältävä alue, jonka jatkokäyttö ja mahdollinen täydentävä rakentaminen määritetään asemakaavoituksessa. Maatilan talouskeskus kaikkine rakenteineen voidaan tarpeen mukaan sopeuttaa alueen muuhun tulevaan maankäyttöön. Tuleva maankäyttö voi sisältää myös normaalia pientalovaltaista asutusta ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta tuotannollista toimintaa. Kaikki lisärakentaminen vaatii pohjakseen asemakaavan. Asemakaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota syntyvien hulevesien käsittelyyn ja alueelta pois johtamiseen. Julkisten palvelujen alue Alueelle voi sijoittaa koulu/päiväkodin ja muita julkisten palvelujen rakennuksia

38 38 Työpaikka-alue / Teollisuus-, varasto- ja liikerakennukset Alueelle on mahdollista sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei ole mahdollista sijoittaa vähittäistavarakauppaa. Teollisuus- ja varastorakennuksille osoitettaville alueille on kuitenkin mahdollista sijoittaa niiden pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälä-, toimisto- ja terminaalitiloja. Alueelle on mahdollista sijoittaa polttoaineen jakelua ja muita huoltoasemapalveluja. Hulevesien käsittelyn tulee pohjautua asemakaavoituksen yhteydessä laadittavaan hyväksyttyyn yksityiskohtaiseen suunnitelmaan. Työpaikka-alue / pienteollisuus- ja palveluyritykset Alueelle on mahdollista sijoittaa sen pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja. Tuotannollisen toiminnan yhteyteen on mahdollista sijoittaa pääkäyttötarkoituksen vaatimaa asumista. Hulevesien käsittelyn tulee pohjautua asemakaavoituksen yhteydessä laadittavaan hyväksyttyyn yksityiskohtaiseen suunnitelmaan. Teollisuus- ja varastorakennusten alue Alueelle on mahdollista sijoittaa sen pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja. Hulevesien käsittelyn tulee pohjautua asemakaavoituksen yhteydessä laadittavaan hyväksyttyyn yksityiskohtaiseen suunnitelmaan. Tässä yhteydessä määritetään teollisuuskorttelien ohella myös tarvittavat hulevesien käsittelyn vaatiman viheralueet. Virkistysalue Alueella on MRL 43.2 mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Alueelle voi sijoittaa kuitenkin tämän estämättä liikuntaa ja virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitteita. Myös maanläjitystoiminta alueella on mahdollista, mikäli tämä perustuu asianmukaiseen suunnitelmaan ja toimet eivät aiheuta pysyvää haittaa alueen virkistyskäytölle. Metsän hoidossa tulee kiinnittää huomiota alueen pääkäyttötarkoitukseen. Metsän käsittely voidaan kuitenkin toteuttaa metsälain (1996/1093) säätämässä järjestyksessä. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon viherverkon jatkuvuus ja muut luontoarvot. Toiminnallisesti merkittävä liikunta- ja virkistyspalvelukohde Alueen rakentamisen tulee pohjautua asemakaavoitukseen. Alueelle on mahdollista sijoittaa suuria koko kaupungin väestöä palvelevia liikuntalaitoksia. Hulevesien käsittelyn tulee pohjautua asemakaavoituksen yhteydessä laadittavaan hyväksyttyyn yksityiskohtaiseen suunnitelmaan.

39 39 Vapaa-ajanasuntojen alue Alueelle voidaan asemakaavoituksen avulla ohjata sen pääkäyttötarkoitus huomioon ottaen tarvittavaa täydennysrakentamista. Hulevesien käsittelyn tulee pohjautua asemakaavoituksen yhteydessä laadittavaan hyväksyttyyn yksityiskohtaiseen suunnitelmaan. Yhdyskuntateknisen huollon vaatima alue Sähkömuuntaja-alue, joka voidaan aidata sellaiseksi, että sille ei ole vapaata pääsyä. Luonnonsuojelualue Alueella ei saa ryhtyä toimiin, jotka saattavat vaarantaa sen suojeluarvoja. Maaperä, puusto ja muu kasvillisuus tulee säilyttää luonnontilaisena. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen ehdoton rakentamisrajoitus sekä MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Alueet toteutetaan luonnonsuojelulainsäädännön mukaisesti. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue perustetaan edellä mainitun lain säätämällä tavalla ja alueen käytöstä annetaan yksityiskohtaiset ohjeet. Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Metsän käsittely voidaan toteuttaa metsälain (1996/1093) säätämässä järjestyksessä. Vesialue Ohjeellinen hulevesien viivyttämiseen ja imeyttämiseen käytettävä alue Moottoritie Valtakunnalliseen päätieverkkoon (valtatie 4) kuuluva moottoritie, jolle kaikki risteävä liikenne ohjataan maantielain vaatimalla tavalla kaavassa osoitettuihin liittymiin. Maantie / uusi Liikenneväylä, joka on maantilain (2005/503) mukainen yleinen tie. Kaikki tielle ja siltä pois kulkeva liikenne ohjataan kaavassa osoitettuihin liittymiin ja risteyksiin. Muut liittymät eivät ole mahdollisia. Maantie tai pääkatu / olemassa oleva Liikenneväylä, joka on maantilain (2005/503) mukainen yleinen tie tai MRL:n mukainen katu. Hallinnollinen luokka määräytyy viimeistään alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Risteävä liikenne pyritään mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan alempiasteiseen katuverkkoon.

40 Kokoajakatu tai yksityistielain mukainen tie / uusi Kokoajakadun paikka on osoitettu kaavakartalla asemakaavoittamattomien alueenosien kohdalla ohjeellisena ja huomattavan likimääräisesti. Niiden eksakti sijoittuminen, leveys sekä muut rakenteeseen liittyvät seikat määritetään asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kaava ohjaa kuitenkin periaatteen, millä tavoin risteäminen ylempiasteiseen liikenneverkkoon tulee toteuttaa. Kokoajakatu / olemassa oleva Olemassa oleva kokoajakatu, joka sijoittuu jo asemakaavoitetulle alueenosalle. Väylän sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen on selvillä ja sen tarkka sijainti voidaan näin ollen osoittaa myös tässä osayleiskaavassa. 40 Liittymä Kiertoliittymä Yleisen tien tai kadun risteys, jossa ratkaisuksi liikenteen sujuvuutta ajatellen esitetään kiertoliittymää. Liikenneväylien kohtaaminen eri tasossa Tien ja ulkoilureitin kohtaaminen eri tasossa Kevyen liikenteen väylä Pyöräilylle ja jalankululle osoitettu liikenneväylä, joka tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa erilleen moottoriajoneuvojen ajoradasta. Katuverkon ulkopuolelle viheralueille sijoittuvien väylien sijainti on osoitettu likimääräisenä. Reitin tarkka sijoittaminen maastoon ratkaistaan asianmukaisen suunnittelun yhteydessä. Ulkoilureitti Merkinnällä on osoitettu ulkoilureitin likimääräinen sijainti. Reitin tarkka sijoittaminen maastoon ratkaistaan asianmukaisen suunnittelun yhteydessä. Risteäminen maantien tai pääkadun kanssa tulee toteuttaa eritasoratkaisuna. Voimalinja Olemassa oleva tai suunniteltu 110 kv voimalinja. Kohdekohtainen määräys: Nuutin muuntamoalueesta pohjoiseen kulkeva toistaiseksi rakentamaton osuus linjasta sijoittuu kaava-alueella nykyisen 20 kv sähkölinjan johtokatuun.

41 41 Tuomiojärven suoja-alue Hulevesien käsittelyn aluerajauksen sisällä tulee pohjautua asemakaavoituksen yhteydessä laadittavaan hyväksyttyyn yksityiskohtaiseen suunnitelmaan. Maankäyttö rajauksen sisällä on suunniteltava siten, ettei Tuomiojärven veden käyttö raakaveden lähteenä vaarannu. Uusia alueita asemakaavoitettaessa on laadittava hulevesien hallintasuunnitelma ja huolehdittava siitä, että kaava ohjaa tehokkaaseen hulevesien synnyn ehkäisyyn. Jos alueella syntyy johtamista vaativia hulevesiä, ne tulee käsitellä mahdollisimman luonnonmukaisesti. Alueellisesti laajoissa hankkeissa on laadittava rakentamisvaiheen hulevesisuunnitelma, jossa määritellyt toimet tulee toteuttaa ennen rakentamiseen ryhtymistä. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä maakunnallisesti arvokas alue, jolle rakennettaessa on huolehdittava siitä, että uudisrakentaminen ei heikennä arvokasta maisemakuvaa. Rakentamisrajoitteiden ulottuvuus täsmennetään tämän osayleiskaavan alueella sellaiseksi, että maankäytön ohjaus maisemallisten tekijöiden kontekstissa koskee vain avointa peltoaluetta reunavyöhykkeineen. Melualue Nelostien liikennemelualue. Rajaus, joka osoittaa 55 db melualueen ulottuvuuden ilman meluesteitä. Asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa on otettava huomioon melun torjunta siten, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity sisätiloissa eivätkä oleskeluun tarkoitetuilla ulkoilualueilla. Suojelukohde Suojeltu maatilan talouskeskus / maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Aluetta koskevissa toimissa ja tarkemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Aluetta koskevissa toimenpiteissä on kuultava Keski-Suomen maakuntamuseota. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue / kasvit Alueella sijaitsee luonnonarvojen kannalta arvokas elinympäristö. Luontoarvot on kuvattu kaavaselostuksessa. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia toimia, joilla vaarannettaisiin kohteen ominaispiirteiden säilyminen. Alueella on voimassa MRL 128 :ssä tarkoitettu toimenpiderajoitus. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue/ liito-orava Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen eläinlajin (liito-oravan) reviirin ydinalueita. Luontoarvot ja tarve viheryhteyksille tulee selvittää ja ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

42 42 6 KAAVAPROSESSI 6.1 Hankkeen käynnistäminen Osayleiskaava kuulutettiin vireille Samalla OAS asetettiin nähtäville kaupungin verkkosivuille sekä palvelupiste Hannikaiseen. Hanke esiteltiin kaupungin hallintokuntien sisäisessä palaverissa (SILLI) Nähtävillä olleesta OAS:ista ei jätetty palautetta. Kaavasta laadittiin alustava luonnos jatkoselvitysten laatimisen pohjaksi keväällä Hanke keskeytyi keväällä 2015 lähinnä puuttuvien hulevesiselvitysten tekemiseksi. Hulevesien käsittelyn yleissuunnitelma koskien Tuomiojärven pohjoispäähän laskevan puron valuma-aluetta valmistui syksyllä Samaan aikaan alustavan kaavaluonnoksen pohjalta laadittiin myös vesihuollon yleissuunnitelma. Keväällä 2016 käynnistyi selvitys koskien Nelostien tiesuunnitelman muuttamista. Kyseessä oleva hanke koskee kaavoihin merkittyä hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisen tunnelin muuttamista leikkaukseksi. Osayleiskaavaprosessi keskeytettiin tässä vaiheessa odottamaan valtatien suunnittelun (tunneli) edistymistä. Tiesuunnitelmaluonnos tunnelivaihtoehdon muuttamiseksi leikkaukseksi valmistui Luonnosvaihe Kaavaluonnos valmistui päiväyksellä

43 43 7 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi on jatkuva prosessi, joka sisältyy omana osanaan kaikkiin kaavan laatimisen vaiheisiin. Suunnittelun edetessä kehittyvä kaavaratkaisu on siten kritiikin alaisena koko prosessin ajan luonnosvaiheesta eteenpäin. Valmis kaava sisältää lopulta tietysti myös valmiin arviointiosion, jossa pyritään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja riittävän seikkaperäisesti selvittämään laaditun hyväksymiskäsittelyyn menevän ratkaisun vaikutukset. Kaavoitusprosessin kuluessa toteutettavassa vaikutusten arvioinnissa olennaista on hahmottaa erillisten sektorikohtaisten vaikutusten yhteensovittamista koskeva dilemma. Hahmottuvien mahdollisten kielteisten vaikutusten eliminoiminen tietyllä suunnittelusektorilla saattaa johtaa tilanteeseen, jossa jonkin toisen sektorin kielteiset vaikutukset alavat lisääntyä. Tällaisten vaikutusten eliminoiminen tai ainakin vähentäminen on kuitenkin useimmiten mahdollista ilman, että valittu ratkaisu alkaisi vaikuttaa voimakkaasti jollain muulla kaavan sisällöllisellä osa-alueella. 7.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavaratkaisu lähtee asuinalueiden osoittamisessa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. Tätä pidetään yleisesti hyväksyttynä kestävää kehitystä edustavana periaatteena. Tarkasteltaessa tavoitetta yhdyskuntarakenteen tiiviydestä joudutaan kuitenkin ottamaan huomioon myös asian toinen laita. Asuinalueita täydentävässä kaavoituksessa eli eheyttävässä suunnittelussa pyrkimyksenä on, kun tavoitellaan ekologisesti ja taloudellisesti järkevää ratkaisua, mahdollisimman kompakti eli tiivis rakenne. Tiivistämällä yhdyskuntaa saadaan liikkumistarve vähenemään ja samalla myös infrastruktuurin rakentaminen tulee edullisemmaksi. Alueen asukkaiden näkökulmasta alkavat tiivistyvän rakenteen tietyssä kehitysvaiheessa kuitenkin korostua myös toisenlaiset tavoitteet. Viihtyisä asuinympäristö vaatii myös viheralueita ja muuta rakentamisen ulkopuolelle jätettävää. Kaavaratkaisussa on pyritty lähestymään myös tätä viimeksi mainittua päämäärää. Osayleiskaavassa esitetty asuminen sijoittuu kävely- tai vähintäänkin pyöräilyetäisyydelle Keski- Palokan ja Palokanorren palveluista. Täysin uusien asuinalueiden sijoittaminen edustaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja kaavarajauksen pohjoisosassa Puuppolantien varressa sen järkevää laajentamista. Paikallinen asuinaluekohtainen yhdyskuntarakenteen kiinteys määräytyy tietysti vasta toteuttamiseen tähtäävässä asemakaavasuunnittelussa. Kaavaratkaisussa esitetty maankäyttö tukee kevyt- ja joukkoliikenteen kehittämistä. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteen kannalta varsin neutraali ratkaisu on Nuutin teollisuusalueen laajentaminen länteen. Yhdyskuntarakenne ei varsinaisesti hajoa, mutta toisaalta uuden alueen sijainti ei myöskään tue esimerkiksi joukkoliikenteen käyttöä. Kuitenkin voidaan myös ajatella, että joukkoliikenteen edellytysten voimakas esille tuonti on melko marginaalinen tekijä uusien laajojen teollisuustyöpaikka-alueiden muodostamiselle. Muut yhteydet ja etenkin tähän liittyvä logistinen saavutettavuus ovat suunnitteluvaatimusten keskiössä. Suunniteltu teollisuusalue täyttää kohtuudella tässä tarkasteltavat vaatimukset myös tilanteessa, jossa uutta kehätietä ei ole vielä rakennettu. Kirrin pohjoispuolinen Puuppolantien varteen jo asemakaavoitettu työpaikka-alue sijoittuu yhdyskuntarakenteen sisään hyvien yhteyksien piiriin. Tämä on myönteistä yleisten syiden ohella myös siksi, että lainvoimainen asemakaava mahdollistaa alueen kortteleissa liiketoiminnan harjoittamisen. Valtatieristeys on lähellä, yhteydet etelään Palokanorren suuntaan ovat kunnossa ja joukkoliikenne kulkee vierestä. Pohjoinen työpaikka-alue Lintukankaan valtatieristeyksen ympäristössä sijoittuu selkeästi erilleen Länsi-Palokan muusta yhdyskuntarakenteesta. Tälle alueelle ei kuitenkaan ole edes ajateltu päivittäistavarakauppaa tai muuta hyviä joukko- ja kevytliikennevaatimuksia välttämättä edellyttävää toimintaa. Alvajärven rannan tuntumaan osoitettu asuin- ja työpaikkarakentamisen alue muuttuu yhdyskuntarakenteellisesti edullisemmaksi siinä vaiheessa, kun valtatiejärjestelyt toteutuvat. Kevyen liikenteen etäisyys Palokan palveluihin on kohtuullinen ja rinnakkaistieksi muuttuvalle nykyiselle Nelos-

44 44 tielle on mahdollista ohjata joukkoliikennettä. Pitkän tähtäimen kehitystä ajatellen Palokan pohjoisosien yhdyskuntarakenteen kasvaminen Alvajärveä kiertäväksi taajamaksi etenee. 7.2 Vaikutukset liikenteeseen Osayleiskaava noudattaa täsmällisesti hyväksytyssä Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa osoitettuja tielinjauksia. Läntinen kehä on strategisessa Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa tosin vielä ohjeellisena merkintänä, mutta tämä osayleiskaava sitoo senkin yleispiirteinen kartografinen 1: mittakaava huomioon ottaen paikoilleen. Maantielain 13 :n mukaan tiesuunnitelman tulee noudattaa maankäyttö ja rakennuslain mukaista kaavaa. Nelostien tiesuunnitelma on hyväksytty ja loput tärkeimmistä liikenneväylistä lukuun ottamatta kehätietä ovat jo yleisinä teinä tai katuina paikoillaan. Osayleiskaavaratkaisulla ei siten ole kehätietä lukuun ottamatta enää liikenneverkkoon liittyviä vaikutuksia. Uudella nelostielinjauksella moottoritievarauksineen on toteutuessaan valtavia koko Suomea koskevia vaikutuksia, mutta tämä osayleiskaava on asian tiimoilta enää lähinnä toteava. Tie siirtyi osaksi MRL:n mukaista järjestelmää jo Jyväskylän kaupungin yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä. Läntisellä kehätiellä on toteutuessaan selkeä vaikutus Ruokkeentien ja kaava-alueen itäpuolisen Palokanorren liikenteeseen. Läpi kulkeva raskas liikenne saadaan siirtymään pois ahtaalta väylältä. Lisääntyvä asutus kuormittaa entisestään jo nykyisin monin paikoin varsin ahdasta liikenneverkkoa. Tämän johdosta pahimpiin arvioituihin pullonkauloihin teiden ja katujen risteyksiin esitetään kiertoliittymiä. Asutuksen laajeneminen ei kuitenkaan tapahdu nopeasti kertarysäyksenä, ja tämän johdosta liikenteen lisääntymiseen on mahdollista sopeutua asteittain. Havaittavia ongelmakohtia voidaan korjata ja kehittää asutuksen lisääntymisen syklissä. Näkymä Saarenmaantieltä Ruokkeentien risteykseen. Risteys on ruuhka-aikoina tukkoinen. Etenkin kääntyminen vasemmalle kohti Palokanortta saattaa viedä aikaa liukkaan kelin ja vilkkaan liikenteen yhteisvaikutuksesta. Eheyttävä nykyistä yhdyskuntarakennetta täydentävä kaavaratkaisu parantaa joukkoliikenteen järjestämisen edellytyksiä. Samoin kaavaratkaisu ottaa kaikin tavoin huomioon pyöräilyn ja jalankulun vaatimukset. Kaikki asuinalueet ovat hyvän ja kattavan kevytliikenneverkon piirissä. Kaavan toteuttaminen asemakaavan laatimisineen johtaa Savulahden alueella varsin todennäköisesti tilanteeseen, jossa nykyisin yleisenä maantielain mukaisena tienä oleva Ruokkeentien alkupää muutetaan MRL:n mukaiseksi kaduksi. Etelästä tuleva Laajavuorentie on jo nykyisellään katu. Laajavuorentien risteyksestä länteen Ruokkeentie sen sijaan jää yleisenä tienä odottamaan läntisen kehätien valmistumista. Asialla, eli sillä kuka vastaa liikenneväylän kunnossapidosta, ei kuitenkaan ole käyttäjien kannalta merkitystä.

45 Vaikutukset nelostien rakentamiseen ja rakentamiskustannuksiin Jyväskylän kaupungin yleiskaava (2014) Lintukankaan suunnitellun valtatieristeyksen eteläpuolella osoittaa valtatien kulkemaan lyhyen matkaa tunnelissa. Liikennevirasto on hyväksynyt Kirri - Tikkakoski tiesuunnitelman Nyt laadittava Länsi-Palokan osayleiskaava, joka kumoaa alueellaan edellä mainitun laajan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan, osoittaa paikalle avoleikkauksen. Muutos, jolla tie on asetettu kyseisellä paikalla kulkemaan kallioleikkauksessa tunnelin asemasta, tuo sen rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin merkittävät säästöt. Muutos tuo samaten tuntuvat useiden satojen tuhansien säästöt tien vuotuisiin käyttökustannuksiin. Valtatien tiealueen alueelliseen ulottuvuuteen tai tiesuunnitelmaan muulla tavoin (laadittu tiesuunnitelmaluonnos ) ei sisälly olennaisia muutoksia tunnelivaihtoehdosta luopumisen myötä. Ainoa selkeä tarkistus Liikenneviraston hyväksymään tiesuunnitelmaan leikkauksen ohella tulee siitä, että aiempaan vanhaan suunnitelmaan kuulunut tunnelin huoltotie on jätetty uudesta tiesuunnitelmasta tarpeettomana pois. Erityisesti myös tässä yhteydessä voidaan vielä todeta, että tiesuunnitelmamuutoksen vaikutukset liikennemelun leviämiseen ovat lähes olemattomat. 7.4 Vaikutukset virkistykseen Osayleiskaava konkretisoi virkistysalueiden muodostamisen osalta tuoreessa 2014 hyväksytyssä Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa esitettyjä tavoitteita. Kaava-alueen eteläpää rajautuu Laajavuoren ulkoilualueeseen, joka on strategisen yleiskaavan mukainen päävirkistysalue. Asutusta ei laajenneta etelän suuntaan olemassa olevasta rakenteesta eli Laajavuoren ulkoilualue jää tässä täysin nykyiseen tilaansa. Ruokkeentien ja Saarenmaantien väliin laajassa kaupungin yleiskaavassa yleispiirteisesti osoitettu Länsi-Palokan tarpeisiin varattu päävirkistysalue tarkentuu rajaukseltaan. Lähtökohtana on ollut laajan strategisen yleiskaavan ruututekniikalla likimääräisenä osoitettu päävirkistysalue ja tätä tukeva saman kaavan kartalla 2/7 esitetty luo-net viheralueverkko nuolimaisine viheryhteystarvemerkintöineen. Edellä mainittu viheralueverkko on ollut pohjana myös suunniteltaessa nykyisten ja tulevien asuinalueiden ympäristöön sijoittuvia päivittäiseen ulkoiluun ajateltuja paikallisia virkistysalueita. Virkistysalueille on esitetty ohjeellisena ulkoilureittejä, joiden tarkempi sijoittaminen vaatii yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Erityisen tärkeänä reittinä voidaan pitää katkeamatonta koko kaavaalueen läpi pohjois-etelä -suunnassa kulkevaa yhteyttä. Tämän avulla koko suunnittelualue ja alueet edelleen tästä pohjoiseen kytkeytyvät Laajavuoren talviurheilukeskukseen ja sitä ympäröivään ulkoilualueeseen. Kun tässä tarkasteltaviin yleiskaavatasoisiin laajoihin virkistysalueisiin vielä lisätään asemakaavoituksessa muodostettavat tai jo muodostetut pienet paikalliset lähivirkistysalueet ja puistot mahdollisine rakenteineen, voidaan osayleiskaavan toteuttamisen vaikutuksia asukkaiden päivittäiseen ulkoiluun pitää jopa huomattavan myönteisinä. Toteuttaminen vaatii tietysti myös taloudellista panostusta. Muun muassa ulkoilureitit ovat Suomen olosuhteet huomioon ottaen varsin vajaakäyttöisiä ilman valaistusta. Läntinen kehätie edustaa toteutuessaan tietynlaista negatiivista vaikutusta alueen virkistyskäyttöä ajatellen. Väylä katkaisee ehjän yhtenäisen metsäisen alueen sekä etelässä Lummelammen alueella että kaavarajauksen keskiosissa Saarenmaantien ja Ruokkeentien välimaastossa. Sen voidaan arvioida myös aiheuttavan meluhaittaa ulkoilijoille lähiympäristössään. Tien myönteiset teknis-taloudelliset vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida niin mittaviksi, ettei tässä tarkasteltava virkistyksellis-luonnonsuojelullinen lähestymistapa anna aihetta enempään. Muilta osin liikenneverkko perustuu olemassa oleviin teihin ja katuihin, joten kaavaratkaisulla ei ole suurimpien liikenneväylien osalta vaikutusta virkistysalueisiin.

46 Vaikutukset luonnonympäristöön Laajavuoren virkistysalueen laitaan tämän yleiskaavan etelärajalle sijoittuva Lammakesuo on merkitty kaavaan luonnonsuojelualueena (SL). Alue on äskettäin hankittu kaupungin omistukseen. Muut tärkeimmät suojelustatusta vaativat alueet ja kohteet on varattu osayleiskaavassa asianmukaisella (luo-1) merkinnällä. Tällaiset alueet, joita on yhteensä yhdeksän (9) kappaletta, eivät ole keskenään mitenkään homogeenisia. Niitä yhdistää kuitenkin määräys, jonka mukaan alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Näin ollen maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman erillistä asianmukaista lupaa. Kaava ei kuitenkaan vaikuta millään tavoin esimerkiksi alueilla liikkumiseen. Nyt laadittavan osayleiskaavan vaikutus asiassa onkin, että erityisiä suojeluarvoja omaavat kohteet tuodaan selkeästi esille ja kirjataan MRL:n mukaiseen oikeusvaikutteiseen järjestelmään. Terttumäen asuinalueen viereisen luo-1 -alueen vanhaa metsää METSO -kohteena inventoitu Kangaslammen korpi Lintukankaalla on jätetty merkitsemättä luontoarvokohteena kaavaan. Kohde sijoittuu Liikenneviraston hyväksymän tiesuunnitelman mukaiselle läjitysalueelle. Kaavaratkaisussa kohde sijoittuu virkistysalueelle, jolla maaainesten läjitys laadittujen suunnitelmien puitteissa on mahdollista. On selvää, että läjitysalueen käyttöönoton myötä alue menettäisi merkityksensä luontokohteena. Tilanne tulee kuitenkin vielä uuteen käsittelyyn uuden maantielain mukaisen tiesuunnitelman (jossa tunneli korvautuu avoleikkauksella) laatimisen ja hyväksymiskäsittelyn yhteydessä. Kaava jättää asian tarkoituksella avoimeksi. Aluetta maa-ainesten läjitykseen ja tilapäiseen varastointiin saatetaan tarvita myös lisää avoleikkausvaihtoehdon seurauksena. Tästäkin syystä läjitysalueasia tulee vielä kertaalleen kokonaisvaltaiseen vuorovaikutteiseen tarkasteluun uutta tiesuunnitelmaa laadittaessa. Nyt laadittava osayleiskaava ei ohjaa tai ota muulla tavoin kantaa läjitysalueiden sijoittumiseen tai kokoon. Kaava sisältää useita liito-oravan ydinalueita (kartta inventoiduista alueista sivulla 20). Liito-orava on EU:n luontodirektiivin mukainen laji, jonka suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1 :n nojalla. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Löydetyt tärkeimmät esiintymisalueet on merkitty kaavakartalle (luo-2). Inventointitiedot eivät ole kuitenkaan voimassa kuin 5 vuotta. Tämän vuoksi kaavan merkitys on siinä, että se ohjaa tarkentaviin selvityksiin jatkotoimissa. Toteuttamiseen tähtäävä yksityiskohtaisempi suunnittelu (esim. asemakaavoitus) tai metsälain mukainen metsän käsittely vaatii pohjakseen ajantasaiset liito-oravatiedot.