SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSIN (4 op) OPETUSSUUNNITELMA (Lausuntoversio)

SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSIN (4 op) OPETUSSUUNNITELMA (Lausuntoversio) PELASTUSOPISTO Hyväksytty xx.xx.xxxx

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOPIMUSPALOKUNTIEN TEHTÄVÄT JA MERKITYS PELASTUSTOIMEN JÄRJESTELMÄSSÄ 3 2. SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄKUVA 3 3. OPETUSSUUNNITELMAN KÄSITTEISTÖ 4 4. OPETUS JA OPISKELU SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSILLA 5 5. SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSIN TAVOITTEET 7 5.1. Sopimuspalokunnan päällikkökurssin asema ja tehtävät vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön koulutusjärjestelmässä 7 5.2. Sopimuspalokunnan päällikkökurssin tavoitteet 8 5.3. Sopimuspalokunnan päällikkökurssin opintojaksorakenne 8 6. SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSIN SISÄLTÖKUVAUKSET 8 6.1. Pelastustoimen lainsäädäntö ja hallinnollinen järjestelmä 8 6.2. Palokuntasopimus ja sen velvoitteet 9 6.3. Sopimuspalokunnan toiminnan suunnittelu 9 6.4. Johtaminen ja organisointi; henkilöstöjohtaminen 10 6.5. Pelastustoiminnan johtaminen 10 6.6. Sidosryhmäyhteistyö 11 7. OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI 12

3 1. SOPIMUSPALOKUNTIEN TEHTÄVÄT JA MERKITYS PELASTUSTOIMEN JÄRJESTELMÄSSÄ Pelastuslain mukaisesti pelastustoimen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. Toiminnassa varaudutaan myös erilaisten häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi pelastustoimi tekee yhteistyötä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Sisäasiainministeriön pelastusosasto johtaa ja valvoo pelastustointa. Aluehallintoviraston pelastusosastolle kuuluvat vastaavat tehtävät läänien alueella. Pelastuslaitokset hoitavat pelastustoimen tehtävät alueellaan. Sopimuspalokunnat, vapaaehtoiset palokunnat, laitospalokunnat ja tehdaspalokunnat osallistuvat pelastustoimen tehtävien hoitamiseen alueellisen pelastuslaitoksen kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tai muuten hälytystoimintaan osallistumisen määritellyn vastesuunnittelun mukaisesti. Suomessa on noin 600 vapaaehtoispohjalla toimivaa sopimuspalokuntaa. Lisäksi maassamme on useita harrastuspohjalta toimivia palokuntia, jotka eivät ole tehneet sopimusta pelastuslaitoksen kanssa. Erityisesti pienissä kunnissa ja harvaanasutuilla seuduilla sopimuspalokunta on asukkaita ja alueen elinkeinoelämää lähimpänä oleva palokunta. Se on monilla alueilla nopeimmin kansalaiset tavoittava palo- ja pelastusturvallisuuden palveluorganisaatio. Ensihoidon osana suoritettavasta ensivastetoiminnasta on muodostunut useilla alueilla eniten palokuntia työllistävä toiminta. 2. SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄKUVA Sopimuspalokunnan toiminta jakautuu kahteen päällekkäiseen hallintorakenteeseen. Yhdistyshallinto on yhdistysrutiinien hoitoa joka perustuu yhdistyksen toimintaa säätelevään lainsäädäntöön. Yhdistyshallinnosta vastaa yleensä palokuntayhdistyksen puheenjohtaja. Sopimuspalokunnan operatiivisen hallinnon ensisijaisena tehtävänä on valmiuden varmistaminen. Operatiivista hallintoa johtaa sopimuspalokunnan päällikkö. Sopimuspalokunnan päällikkö toimii vapaaehtoisen pelastustoimen edustajana osana alueellista pelastustoimea. Hän on luottamushenkilö, joka vastaa palokunnan operatiivisen toiminnan tehokkuudesta ja laadukkuudesta. Päällikön tehtävässä tarvitaan hallinnollista ja johtamistaidollista osaamista sekä monipuolisia suunnitteluvalmiuksia. Tehtävässä tarvitaan hyvää tietämystä onnettomuuksien ehkäisystä, varautumisesta sekä pelastustoiminnasta. Muuttuneessa pelastustoimen viranomaiskentässä korostuu sidosryhmäyhteistyö aluepelastuslaitoksen lisäksi muiden turvallisuusviranomaisten esim. poliisin ja

4 hätäkeskuslaitoksen kanssa. Tehtävässä tarvitaan osaamista sopimuspalokunnan edunvalvontaan ja yhteisön positiivisen julkisuuskuvan rakentamiseen liittyvissä asioissa. Tehtäväkuva on palokuntakohtainen ja se on riippuvainen palokuntasopimuksen velvoitteista. Lähes kaikki palokunnat osallistuvat pelastustoimintaan ja ensivastetoimintaan. Onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen sisältöalueilla osallistuminen ja velvoitteet vaihtelevat. Nykyisin monet sopimuspalokunnat ovat erikoistuneet jollakin tehtäväalueella ja sopineet siitä alueellisen pelastustoimen kanssa. Onnettomuuksien ehkäisyssä korostuu kansalaisten valistamisen ja neuvonnan suunnitteleminen sekä siihen liittyvien tehtävien hoitaminen. Palokunnan päällikön perustehtävä on palokunnan toiminnan johtaminen, organisoiminen ja kehittäminen. Hänen tulee saada jäsenet osallistumaan aktiivisesti toimintaan ja huolehtia uusien jäsenten rekrytoinnista. Hän antaa tehtäviä, tukee ja ohjaa niiden suorittamista sekä kannustaa henkilöstöä. Päällikön on hallittava henkilöstön motivoinnin perusteet. Hänellä pitää olla hyvät vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot: taito hallita henkilöstökonflikteja on yksi hyvän palokunnan päällikön ominaisuuksista. Yhteiskunnan muutokset aiheuttavat haasteita sopimuspalokuntatoimintaan. Usealla paikkakunnalla nuoret muuttavat kasvukeskuksiin ja sopimuspalokuntaan on vaikea rekrytoida nuorempaa henkilöstöä, joka asuu pysyvästi paikkakunnalla. Sopimuspalokunnan tuottamat palvelut ovat sen kaikkien jäsenten tuottamia palveluja. Palokunnan päällikön tulee varmistaa henkilöstöresurssien riittävyys siten, että palokuntasopimuksen mukaiset tehtävät tulevat hoidetuksi. Päällikön on huolehdittava myös henkilöstön osaamisesta, koulutuksesta ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Päällikkö vastaa palokunnan toimintailmapiiristä sekä jäsenten osallistumismotivaation tukemisesta. Sopimuspalokunta tarvitsee riittävän määrän kalustoa sekä muuta varustusta. Kalusto ja varusteet ovat sopimuksesta riippuen, joko omaa tai pelastuslaitoksen sopimuspalokunnalle sijoittamaa kalustoa. Päällikkö neuvottelee pelastuslaitoksen kanssa sopimuspalokunnalle varatun kaluston sijoituksesta ja osallistuu palokunnan oman kaluston hankinnan suunnitteluun. Sopimuspalokunnan yhtenä voimavarana on hyvä yhteistoiminta päällikön ja yhdistyksen hallituksen välillä. Palokunnan toiminta ja talous ovat aina yhteen sovitettava. Palokunnan päällikkö on usein operatiivisen organisaation johtaja ja sen lisäksi yhdistyksensä toiminnanjohtaja. Jotta työtaakka ei kasvaisi kohtuuttomaksi, on delegointi keskeinen tapa jakaa taakkaa ja varmistaa toiminnan valmiutta sekä jatkuvuutta. Tämä edellyttää esim. varapäällikön ja yksikönjohtajien kouluttamista vastaaviin johtamisvalmiuksiin. Palokunnan päällikön tulee osata sopimuspalokunnan johtaminen osana suurempaa johtamismuodostelmaa esim. suuronnettomuuksissa ja häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Päällikkö on myös palokunnan keulakuva sidosryhmien suuntaan sekä julkisuuteen ja mediaan. Sidosryhmäyhteistyön ja julkisuuskuvan merkitys on erittäin suuri edunvalvonnan ja positiivisen yhteisökuvan rakentamisen kannalta. Palokunnan päällikön tulee tuntea valtakunnalliset vaaratiedottamisen edellyttämät tiedot ja taidot sekä oman alueellisen pelastustoimen ohjeistukset tiedottamisesta.

5 3. OPETUSSUUNNITELMAN KÄSITTEISTÖ Kurssinjohtaja nimetään Pelastusopiston opettajista jokaiselle sopimuspalokunnan päällikkökurssille. Kurssinjohtaja toimii opiston, pelastuslaitosten ja palokuntien sekä opiskelijoiden yhteyshenkilönä kurssinsa erilaisten käytännön opintoasioiden järjestelyissä. Opintojakso opintojen ja opetuksen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus ja tavoitteet on määritelty tässä opetussuunnitelmassa. Opintojakso voi koostua hyvin erityyppisestä opiskelusta: oppitunneista, luennoista, oppimis- ja harjoitustehtävistä, seminaariesitelmistä ja tenteistä. Opintojakson vastuuopettaja on opintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaava opettaja. Opiskelu on opiskelijan tavoitteellista toimintaa, jota ohjaa oppimisen tarkoitus. Opiskelu voi olla erilaista opiskeluun liittyvää työtä, esim. lähiopetukseen osallistumista, oppimistehtävien tekemistä, harjoitusten suunnittelua, kirjallisuusreferaattien tekemistä tai tenttiin valmistautumista. Opetussuunnitelma Opetussuunnitelmassa määritellään mm. sopimuspalokunnan päällikkökurssin yleiset tavoitteet ja lähtökohdat, kunkin opintojakson tavoitteet, ydinsisällöt, opinnoissa vaadittava kirjallisuus sekä opintojakson vastuuopettaja. Opetussuunnitelmassa kuvataan myös arvioinnin ja arvostelun periaatteet. Pelastusopisto hyväksyy opetussuunnitelman. Opintopiste ilmaisee tutkinnon kokonaislaajuuden opiskelijalta edellytettävän työmäärän mukaan. Sopimuspalokunnan päällikkökurssin laajuus on 4 op yksi opintopiste vastaa keskimäärin opiskelijan 27 tunnin työpanosta. Käytännössä yhden op:n suorittamiseen vaadittava työmäärä voi vaihdella esim. henkilön opiskeluvalmiuksista riippuen. Tutkinnon laajuus rakentuu opintojakson vaatiman työmäärän summasta. Toteuttamissuunnitelma opetussuunnitelmassa kuvatun opintojakson opettamiseksi laadittu suunnitelma, jonka tekee opintojakson vastuuopettaja. Toteuttamissuunnitelmassa täsmennetään mm. - opintojakson tavoitteet - keskeinen asiasisältö - opintojakson kouluttajien opetusalueet ja vastuut - opiskelijan läsnäolovelvoite lähiopetukseen - vaadittava kirjallisuus - aikataulut - vaadittavat suoritukset - tenttijärjestelyt sekä - arviointiperusteet. Kurssinjohtaja esittelee koko sopimuspalokunnan päällikkökurssia koskevan toteuttamissuunnitelman koulutuksen alussa ja opintojakson vastuuopettaja esittelee oman vastuualueensa toteuttamissuunnitelmansa jakson ensimmäisellä oppitunnilla.

6 4. OPETUS JA OPISKELU SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSILLA Koulutusajattelun painopiste on siirtynyt opetuksesta opiskeluun ja oppimiseen. Perinteellisen koulutuskäsityksen mukaan koulutus nähtiin valmiin tiedon tai taidon siirtämisenä opiskelijoille. Opiskelija on nähty objektina, kohteena, jota koulutetaan. Opiskelua ei ole nähty analysoivana prosessina, jossa opiskelijaa rohkaistaisiin vastuullisena subjektina ottamaan sisäistynyt, problematisoiva suhde opintojen kohteena olevaan ilmiöön. Nykyisin opiskelu sidotaan tavoitteellisesti opiskelijoiden palokuntahistoriaan ja kokemukseen, nykyisiin tehtäviin palokunnissaan sekä palokuntien lähitulevaisuuden kehittämishaasteisiin. Opiskelu on ongelmakeskeistä ja tähtää sisällöllisten tavoitteiden ohella tiedollisten taitojen oppimiseen, siis esim. tiedonhankinnan, tiedon arvioinnin, päätöksenteon ja ajattelun valmiuksien kehittämiseen. Opettaminen on ytimeltään opiskelun ja oppimisen tukiprosessi. Opetuksen pääpaino ei ole tiedossa ja tiedonvälityksessä, vaan pikemminkin tiedon käytön kehittämisessä. Opettamista voidaankin pitää suotuisten olosuhteiden järjestämisenä oppimiselle.

7 ITSENÄINEN OPISKELU Itsenäinen harjoittelu ja Verkko-opiskelu Moodle Oppimistehtävien tekeminen Kirjoittaminen Haastattelu Tenttiin valmistautuminen Lukeminen Ajattelu, ongelmaratkaisu OPISKELU Oppituntiopiskelu Ryhmäkeskustelut Harjoittelu, tentit Ongelmanratkaisutehtävät Palautteen vastaanottaminen LÄHIOPETUS Kuva 1. Opetus- ja opiskelumenetelmät sopimuspalokunnan päällikkökurssilla Sopimuspalokunnan päällikkökurssin opetussuunnitelma voidaan toteuttaa eri tavoin. Alla on esimerkkejä vaihtoehtoisista malleista koulutuksen pedagogiseen toteutukseen.

8 Vaihtoehto I: Vaihtoehto II: Itsenäinen opiskelu: orientaatiotehtävät maakunnassa (pe-su) Pelastusopistolla (ma-pe) Itsenäinen opiskelu: oppimistehtävät, verkko-opinnot maakunnassa (la-su) Pelastusopistolla (ma-ke) Itsenäinen opiskelu: oppimistehtävät, verkko-opinnot Itsenäinen opiskelu: oppimistehtävät Pelastusopistolla (ma-pe) Pelastusopistolla (pe-su) Vaihtoehto III: maakunnassa (pe-su) Itsenäinen opiskelu maakunnassa (pe-su) sekä sen jälkeinen itsenäinen opiskelu Pelastusopistolla (pe-su) Kuva 2. Esimerkinomaisia vaihtoehtoisia koulutuksen toteutusmalleja Pedagogista toteutusmallia ratkaistaessa on huomioitava mm. opiskelijarekrytoinnin mahdollinen maantieteellinen rajautuminen, opiskelijoiden mahdollisuudet irtaantua työstään ja perheestään toisella paikkakunnalla tapahtuvaan lähiopetukseen sekä opiskelijoiden mahdollisuudet esim. verkkopedagogisiin opintoihin. Koulutuksen pedagoginen kehittäminen on kurssinjohtajan tehtävä. Hänen tulee neuvotella ratkaisuista opintojaksojen vastuuopettajien kanssa. Luonteva mahdollisuus tähän keskusteluun tarjoutuu tutkintopalautteiden arvioinnin yhteydessä. 5. SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSIN TAVOITTEET 5.1. Päällikkökurssin asema ja tehtävät sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmässä Valtioneuvoston asetuksen 407/2011 mukaan palokunnan päälliköltä vaaditaan, että hän on suorittanut pelastuslain 55 :ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa sopimuspalokunnan päällikkökurssin tai sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssin tai pelastusalan ammatillisen alipäällystö- tai päällystötutkinnon. Sopimuspalokunnan päällikkökursseja ja teollisuuspalopäällikön peruskursseja järjestää Pelastusopisto (Laki Pelastusopistosta 2006), joka myös laatii ja hyväksyy opetussuunnitelmat. Sopimuspalokunnan päällikkökurssille pääsemisen edellytyksenä on yksikönjohtajakoulutuksen hyväksytty suorittaminen. 5.2. Sopimuspalokunnan päällikkökurssin tavoitteet Tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija

9 - tuntee pelastustoimen lainsäädännön ja pelastustoimen hallinnollisen järjestelmän - tietää ja ymmärtää palokuntasopimuksen palokunnalle asettamat velvoitteet ja osaa johtaa palokuntaansa niiden siten, että velvoitteet täyttyy. Tuntee oman alueensa pelastuslaitoksen kanssa laaditun sopimuksen ja pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen sekä muut pelastuslaitoksen toiminnan kannalta keskeiset asiakirjat - hallitsee palokunnan toiminnan suunnittelun perusteet - tuntee pelastustoimen operatiiviisiin tehtäviin ja harjoituksiin kuuluvat työturvallisuuden vaatimukset ja säädökset - tietää ja ymmärtää henkilöstöjohtamisen merkityksen palokunnan jäsenten osallistumismotivaatiota vahvistavana keinona myös henkilöstöjohtamisen riskienhallinnan näkökulmasta - tietää rekrytoinnin perusteet ja ymmärtää johtajan merkityksen henkilöturvallisuuden johtamisessa sekä henkilöstön toimintakyvyn kehittäjänä - ymmärtää yleisjohtamisen kokonaiskenttää sekä muutoksen aiheuttamat paineet yksilön näkökulmasta - ymmärtää positiivisen julkisuuskuvan merkityksen palokunnalle ja pelastusalalle - ymmärtää sidosryhmä- ja viranomaisyhteistyön merkityksen palokunnan toimintaedellytysten varmistamisessa 5.3. Sopimuspalokunnan päällikkökurssin opintojaksorakenne Pelastustoimen lainsäädäntö ja hallinnollinen järjestelmä Palokuntasopimus ja sen velvoitteet Sopimuspalokunnan toiminnan suunnittelu Johtaminen ja organisointi; henkilöstöjohtaminen Pelastustoiminnan johtaminen ja onnettomuustiedottaminen Turvallisuusviestintä, sidosryhmäyhteistyö ja julkisuuskuvan rakentaminen Alueellisen pelastuslaitoksen toiminta ja keskeiset asiakirjat sekä valtakunnallisen sopimuspalokuntien liiton toiminta 10 h 10 h 16 h 24 h 22 h 8 h 6h

10 6. SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSIN OPINTOJAKSOJEN SISÄLTÖKUVAUKSET 6.1 Pelastustoimen lainsäädäntö ja hallinnollinen järjestelmä / 10 h Tavoite Sisältö Opiskelija tuntee pelastustoimen lainsäädännön keskeiset säännökset, viranhaltijan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet sekä pelastustoimen alueen organisaation. Pelastustoimen lainsäädäntö Pelastustoimen hallinnollinen järjestelmä Sopimuspalokunnan säädöspohjainen asema Suoritustapa Lähiopetus, oppimistehtävät ja kirjallinen koe Kirjallisuus Pelastuslaki (379/2011) Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) Vastuuopettajan jakama muu aineisto Vastuuopettaja Yliopettaja Mari Lyyra 6.2 Palokuntasopimus ja sen velvoitteet / 10 h Tavoite Opiskelija tietää sopimuspalokunnan aseman pelastustoimen järjestelmässä sekä palokuntasopimuksen tuomat vastuut ja velvoitteet sopimuspalokunnalle. Opiskelija tuntee tyypillisen aluesopimuksen ja eri palokuntasopimusmuotojen rakenteen sekä sisällön ja osaa toimia neuvottelijana palokuntasopimusta laadittaessa. Opiskelija tietää palokuntasopimuskäytännön ja yhteistoiminnan periaatteet pelastusviranomaisen kanssa. Sisältö Suoritustapa Sopimuspalokunnan asema säädösten pohjalta Sopimuspalokuntien liiton mallisopimuspohjat Palokuntasopimuksen velvoittavuus Sopimuskäytännöt ja palokuntasopimuksen kautta toteutettava yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Työturvallisuus Lähiopetus, oppimistehtävät Kirjallisuus Pelastuslaki 379/2011 ja asetus pelastustoimesta 407/2011 Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje 21/2012 Vakuutusyhtiöiden suojeluohje yritysten palontorjunnasta Sopimuspalokuntien liiton mallisopimukset Luentomonisteet Oman palokunnan palokuntasopimus ja oman alueen aluesopimus

11 Vastuuopettaja Yliopettaja Mari Lyyra 6.3 Sopimuspalokunnan toiminnan suunnittelu / 16 h Tavoitteet Sisällöt Opiskelija hallitsee vuosisuunnittelun perusteet. Hän ymmärtää ennakkosuunnittelun tärkeyden palokunnan toiminnan varmistamisessa ja kehittämisessä. Vuosisuunnittelun perusteet - pelastustoimintaan liittyvä suunnittelu; koulutussuunnittelu ja muu henkilöstön pelastusosaamisen kehittäminen; - palokunnan osallistuminen onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen toimintoihin - hälytys-, nuoriso-, nais- ja tukiosastojen toiminnan suunnittelu - viranomaisyhteistyö - edunvalvonta, - jäsenrekrytointi, positiivisen julkisuuden rakentaminen Vuosikello Suunnittelu, toiminta ja arviointi: palokunnan toimintakulttuurin kehittäminen Kirjallisuus Palokuntayhdistys toimii. SSPL:n julkaisu 2012 Sopimuspalokunta strategia 2020 SSPL:n julkaisu 2012 Hyvinvoiva sopimuspalokunta. SSPL:n julkaisu 2012 Opiskelumenetelmät Ennakkotehtävä, lähiopetus, oppimistehtävät verkkotuettuna oppimisena (Moodle), työryhmätyöskentely verkossa ja kontaktiopetuksessa Vastuuopettaja Yliopettaja Matti Hurula. 6.4 Johtaminen ja organisointi; henkilöstöjohtaminen / 24 h Tavoitteet Opiskelija ymmärtää motivaation merkityksen henkilöstön kehittämisessä ja myönteisen ilmapiirin luomisessa. Opiskelija tuntee itsensä johtamisen periaatteet ja osaa toimia hyvässä vuorovaikutuksessa johtajana sekä ymmärtää henkilöstöriskien merkityksen ja mahdolliset vaikutukset.. Sisältö Henkilöstöriskit

12 Opiskelumenetelmät Oman johtajuuden kehittäminen Vuorovaikutusjohtaminen Organisaatioviestinnän eri osa-alueet Työilmapiiri ja työyhteisön hyvinvointi Ennakkotehtävä, lähiopetus, oppimistehtävät verkkotuettuna oppimisena (Moodle), työryhmätyöskentely verkossa ja kontaktiopetuksessa Vastuuopettaja Yliopettaja Jari Vähäkainu 6.5. Pelastustoiminnan johtaminen ja tiedottaminen / 22 h Tavoite Sisältö Suoritustapa Opiskelija osaa pelastustoiminnan johtamisen teoreettiset perusteet ja hallitsee pelastustoimen viestiliikenteen osana johtamisjärjestelmää. Opiskelija osaa pelastusjoukkueen johtamisen perusteet ja tuntee pelastusjoukkueen suorituskyvyn eri onnettomuustilanteiden pelastustehtävissä. Opiskelija tietää eri yhteistoimintaviranomaisten tehtävät ja niiden yhteistoiminnan onnettomuustilanteissa. Opiskelija ymmärtää viestinnän ja tiedottamisen merkityksen osana pelastustoiminnan johtamista. Opiskelija osaa hyödyntää Virve-järjestelmää johtamisessa ja tuntee tiedottamisen lainsäädännön sekä ohjeistuksen ja osaa laatia tilanteen mukaiset tiedotteet. 1. Pelastustoiminnan johtamisen teoreettinen viitekehys ja johtamisprosessi 2. Pelastustoiminnan organisaatiot ja organisaatiojohtaminen 3. Taktiikka pelastustoiminnassa 4. Pelastusryhmän ja joukkueen johtaminen eri onnettomuustyypeissä 5. Viranomaisyhteistyö 6. Tiedottaminen Lähiopetus, oppimistehtävät, harjoitukset ja tentti. Kirjallisuus Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje SM julkaisu 21/2012 Pelastustoimen Virve-viestiohje SM julkaisu 24/2011 Laki vaaratiedotteesta (466/2012) Saukonoja, I. 2003. Pelastustoiminnan johtamisen perusteita. Saukonoja, I. 2002. Pelastustoiminnan organisaatiot, suunnittelun perusteita. Nieminen, J. 2003. Rakennuspalojen yleispätevät ilmiöt. Pelastusopiston julkaisu 20/2003. Pelastusopisto. Kuopio. Vastuuopettajan jakama muu aineisto Vastuuopettaja Yliopettaja Matti Hurula.

13 6.6 Turvallisuusviestintä, sidosryhmäyhteistyö ja julkisuuskuvan rakentaminen / 8 h (Lähiopetus 4 h oppimistehtävä 4 h) Tavoite Sisältö Suoritustapa Kirjallisuus Vastuuopettaja Opiskelija ymmärtää positiivisen julkikuvan tärkeyden palokunnan toiminnassa ja pitää turvallisuusviestintää tärkeänä. Ohjaa palokuntaansa pelastustoimen eettisten arvojen pohjalta ja pitää suhdetoimintaa sidosryhmiin tärkeänä. Lisäksi pyrkii edustamaan esimerkillisesti palokuntaansa edustustilaisuuksissa ja kehittämään esiintymistaitojaan. Eettiset arvot julkikuvarakentajana Media, tiedottaminen ja turvallisuusviestintä PR- ja suhdetoiminta Neuvottelutaito, esiintymisvalmiudet Etätehtävä; Palokunnan esiintyminen ja edustaminen julkisesti ja lähiopetukseen osallistuminen Allinniemi Jouko 1996: Toimi varmasti. SPPL Pelastustoimen eettiset arvot, SPPL Turvallisuusviestinnän oppaat. SPPL Luentoaineisto Vanhempi opettaja Ilkka Kaarakainen 7. OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI Jokaisen kurssin lopussa järjestetään kurssikoe, jossa arvioidaan kurssin tavoitteiden saavuttamista ja opetuksen ydinsisältöjen hallintaa. Hyväksytyistä suorituksista käytetään numeraalista asteikkoa 1 5 seuraavasti: 5 = kiitettävä 4 = hyvä 3 = hyvä 2 = tyydyttävä 1 = tyydyttävä. Opiskelijalla on oikeus nähdä koesuorituksensa arvostelu. Opettajan on säilytettävä koepapereita kolme kuukautta kurssin päättymisestä. Kurssin hyväksytysti suorittaneille annetaan tutkintotodistus, jossa mainitaan kurssin laajuus opintopisteinä, opintojaksot ja niiden laajuus opiskelun edellyttämän tuntimäärän mukaan sekä kurssikokeen arvosana.