TILINPÄÄTÖS AJALTA 1.1. - 31.12.2016 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Y-tunnus 0131665-6 Kotipaikka: Tuusula Kirkkotie 49 04310 Tuusula
Y-tunnus 0131665-6 Sisällysluettelo Tilikausi 1.1. - 31.12.2016 Sivu Toimintakertomus 1-10 Talousarvion toteutuminen 11-12 Tuloslaskelma 13 Rahoituslaskelma 14 Tase 15-16 Liitetiedot 17-20 Tilinpäätöksen allekirjoitus 21 Tilinpäätösmerkintä 21 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2026 asti.
TOIMINTAKERTOMUS 2016 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kuntayhtymän 49. toimintavuosi sujui teknisesti jo totutulla varmalla tavalla. Veden laatu oli moitteeton, yhtä käyttöhäiriötilannetta lukuun ottamatta ongelmia ei vedentoimituksessa esiintynyt ja talouskin oli odotetun mukainen. Merkillepantavinta toiminnassa oli vesiasioiden uudelleen organisoinnin valmistelu ja tulevan toimitusjohtajan valinta. Operatiivisen toiminnan yhdistäminen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän kanssa valmisteltiin vuoden kuluessa niin, että henkilökunta ja operatiiviset toiminnot siirtyvät Tuusulan seudun vesilaitokselle 1.1.2018 alkaen. Samalla tuli valituksi toimitusjohtaja, joka toimii molempien perusorganisaatioiden toimitusjohtajana keväästä 2017 alkaen nykyisten johtajien jäädessä eläkkeelle. Veden laadun varmistamiseksi on jo lainsäädäntöpuolella korostettu riskien hallintaa. Kuntayhtymässä toteutettiin toimintavuoden aikana perusteellinen riskienhallintaprojekti WSP (Water Safety Plan), jonka tuloksena kirjattiin riskikohteet laitoksilla, johtoverkoissa, vesiasemilla ja erityisesti pohjavesialueilla. Näitä asioita korjataan ja seurataan jatkuvana prosessina tarkoitukseen hankitun IT-sovelluksen avulla. Vuoden myyty kokonaisvesimäärä noudatti lähes tarkalleen edellisvuoden saldoa, 9,12 milj.m3. Karkausvuodesta johtuen keskimääräinen vuorokautinen vedenkäyttö kuitenkin aleni 0,2 %:lla. Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta pysyttiin talousarvion luvuissa, kaikkiaan toimintakate oli niukasti yli arvion, 2,4 %. Jäniksenlinnan laitoksen käyttöönotto mahdollisti talousarviota huomattavasti suuremman poiston käyttämisen, minkä takia tilikauden tulos jäi talousarvion tavoitteesta. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on 68 103 euroa, mikä on noin 36 % talousarvion tavoitteesta. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,391 milj.euroa (muutos +0,6 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,124 milj.euroa (33,1 % tuotoista, muutos -6,0 % edellisvuodesta). Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä 3,373 milj.euroa. Lähes koko summa kului Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen. Tämä investointi sujui kaikkiaan ennakkosuunnitelmien mukaisesti niin aikataulun kuin kustannustenkin osalta. Erityisesti vanhan ja uuden prosessin muutosvaihe onnistuttiin toteuttamaan ilman, että siitä aiheutui toimitushäiriöitä veden käyttäjille. Toinen investointikohde, Firan pohjavesilammikon täyttö, oli merkittävä pohjavesien suojeluhanke, jonka kustannuksiin Ympäristöministeriö osallistui 50 %:n rahoitusosuudella. Tämä henkilökohtaisesti 25. johtajakatsaukseni, ja samalla viimeinen sellainen, kirjoitetaan erilaisessa maailmassa kuin se ensimmäinen. Ei ollut strategioita, WSP:tä, älypuhelimia eikä eurojakaan. Uutta tekniikkaa on tullut, erityisesti IT-ala on mullistanut monta asiaa, mm. vähentämällä vesilaitoksen päivystyksen liikkumistarvetta. Uudet tekniikat vedenkäsit-
TOIMINTAKERTOMUS 2016 2 telyssä ja automaatiossa ovat parantaneet laatu- ja toimitusvarmuutta huimasti. Mutta perusasia, henkilökunnan motivaatio ja sitoutuminen työhönsä, ei ole muuttunut. Vain sillä varmistetaan toimiva vedenjakelu myös tulevaisuudessa. Näin kiitän kaikkia niitä ystäviäni työelämäni varrelta, jotka olette antaneet minulle mahdollisuuden tehdä tätä mielenkiintoista työrupeamaa kanssanne. On ollut mahtava kokemus tehdä tämä. Uskon myös, että urheiluvalmentajan sanoin tästä on hyvä jatkaa toteutuu ja toivotankin tulevalle toimitusjohtajalle yhdessä henkilökunnan ja hallinnon kera hyvin toimivaa, laadukasta ja kustannustehokasta tulevaisuutta! 1.2 Kuntayhtymän hallinto 1.2.1 Yhtymävaltuusto Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuonna kuuluivat seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Kirsi Kanerva-Poranen Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Tuija Reinikainen 9.11. asti Margita Winqvist 10.11. alkaen
TOIMINTAKERTOMUS 2016 3 Yhtymävaltuuston toimikausi on 2013-2016. Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. Valtuusto kokoontui vuoden 2016 aikana 2 kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset. 1.2.2 Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta Varajäsen Anne Kanerva Keravalta 14.4.2016 saakka Ulla Savenius Keravalta 15.4.2016 lähtien Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi JHT, HT-tilintarkastaja Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä. 1.2.3 Yhtymähallitus Valtuuston kaksivuotiskaudelle 2015-2016 valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2016 oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Marikki Myllyvirta Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Sari Lilius Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Merja Laaksonen
TOIMINTAKERTOMUS 2016 4 Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä 9 kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Yleisessä taloudellisessa tilanteessa tapahtui hienoista nousua vuoden 2016 aikana. Korkotaso pysyi erittäin alhaisena koko vuoden. 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän tehtäväkenttään ei kertomusvuonna muutoksia tullut. Toiminnassa vahvana tuli esiin kuitenkin Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän uusorganisointi. Hallitus-/johtokuntapäätökset sekä muu asian valmistelu tapahtuivat kertomusvuoden aikana. Jäsenyhteisöjen tahtotilan mukaisesti kuntayhtymien operatiivinen toiminta yhdistetään siten, että perusyksiköt jäävät omiksi taseyksiköikseen. Uuden organisaation on määrä aloittaa 1.1.2018. Talouspuolella talousarvioluvut toteutuivat suhteellisen tarkasti. Tilikauden kuluessa todettiin mahdollisuudeksi käyttää ennakoitua suurempaa poistoa, kun Jäniksenlinnan suurinvestointi voitiin ottaa tuotantokäyttöön jo elokuussa. Tämän seurauksena tilikauden tulos jäi selvästi talousarviotavoitteesta, mikä kuitenkin on perusteltua tuloverotuksen näkökulmasta katsoen. Tilikauden ylijäämä on selvästi positiivinen. 1.5 Henkilöstö Kertomusvuoden aikana vakituisen henkilökunnan osalta ei tapahtunut muutoksia. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2016 on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Tuomas Turunen Sari Passila Eero Kittelä, sähkövastaava Erkki Laaksonen Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen
TOIMINTAKERTOMUS 2016 5 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Henkilöstön ikärakenne on viime vuosina ollut usein esillä riskimielessä, kun keski-ikä nousi selvästi yli 50 vuoden. Tähän on saatu nuorennusta, kertomusvuoden lopussa kuntayhtymän kymmenestä viran- ja toimenhaltijasta kolme on ylittänyt 60 vuoden ikäpaalun ja keskiikä vuoden päättyessä on 47,7 vuotta. Toimitusjohtaja tulee siirtymään eläkkeelle vuoden 2017 keväällä, ja hänelle on valittu seuraaja marraskuun 2016 yhtymävaltuuston päätöksellä. Rahoitusriskit ovat nousseet kuntayhtymässä uuteen valoon viimeisten vuosien aikana, kun lainakanta on kasvanut merkittävästi. Kertomusvuonna lainamäärää jouduttiin kasvattamaan Jäniksenlinnan vesilaitoksen rakennushanketta varten. Vuoden lopussa lainakanta kokonaisuudessaan oli 5,798 milj.euroa. Kilpailutukseen perustuen kaikki lainaerät on nostettu Kuntarahoitus Oy:ltä. Vuoden 2015 alussa tehtiin osalle lainaa (1,5 milj.euroa) korkosuojaus, josta tehtiin sopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa. Muut jäljellä olevat lainaerät pientä poikkeusta lukuun ottamatta ovat 6 kk Euribor koroilla. Vahinkoriskit ovat kuntayhtymän toiminnan kannalta eniten kysymyksiä herättävät. Talousveden toimitusvarmuus ja laatu tulee taata kaikissa olosuhteissa. Tilanteisiin on varauduttu monin eri tavoin, mm. tiedottamisrutiineja ja yhteistyötä tiedotusammattilaisten ja pelastuslaitosten kanssa on tehostettu. Vuodelta 2009 peräisin olevaa varautumissuunnitelmaa on pidetty ajan tasalla tällaisten tilanteiden varalle. Jatkuvana rutiinina on pidetty yhteistyökokouksia jäsenvesilaitosten, terveysviranomaisten, tiedotusammattilaisten ja pelastuslaitosten kanssa. Vuoden 2016 aikana toteutettiin myös käytännön harjoitus Keravan Kaupunkitekniikan, terveysviranomaisen, tiedotuksen ja pelastuslaitoksen kanssa. 1.7 Ympäristötekijät Tuusulan seudun vesilaitos ei käytä toiminnassaan teollisesti valmistettuja kemikaaleja lainkaan, mistä syystä ympäristötekijöiden osuus toiminnassa on vähäistä. Suurin ympäristötekijä normaalioloissa on pohjaveden pumppaus maaperästä, jolla muutetaan luonnon normaalia tasapainoa. Samaan asiaan liittyy myös tekopohjaveden valmistus, kun Päijännetunnelin vettä johdetaan maaperään. Kaikille näille toiminnoille on olemassa voimassa olevat oikeudelliset luvat, joita viranomaiset valvovat, eikä näiden suhteen ole havaittavissa hälyttäviä merkkejä. Tarkkailuvelvoitteiden suhteen kuntayhtymä päätti yhdessä neljän paikallisen yrityksen kanssa yhteistarkkailun järjestämisestä Hyrylän, Lahelan ja Rusutjärven pohjavesialueilla. Vuoden 2017 alusta lukien tarkkailutoimenpiteistä vastaa konsulttitoimeksiantona Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Toisesta näkökulmasta ympäristötekijät ovat erittäin tärkeitä vesilaitoksen toiminnalle. Riskit pohjavesien puhtaana pitämiseksi ovat tunnetut. Riskejä on torjuttu mm. antamalla lausuntoja kaavoitus- ja rakennushankkeista sekä laatimalla pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat kattavat kaikki kuntayhtymän käytössä olevat pohjavesialueet, joskin vanhimpiin niistä kohdistuu jo päivittämistarve. Kertomusvuoden
TOIMINTAKERTOMUS 2016 6 aikana valmistui yhdessä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Tuusulan kunnan kanssa suojelusuunnitelman päivitys Lahelan pohjavesialueelle. 2. Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä 2.1 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimintavuoden aikana ei ole esiin tullut sellaisia oikeusseuraamuksia, joiden perusteella olisi syytä epäillä säännösten, määräysten tai päätösten noudattamisrikkomuksia. 2.2 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden toteutumisessa, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuudessa ei toimintavuonna ole esiintynyt sellaista poikkeuksellisuutta, mikä vaatisi korjausehdotuksia. 2.3 Riskienhallinta Tärkeimpänä konkreettisena keinona riskienhallinnassa on vakuutustoiminta. Kuntayhtymän omaisuus on vakuutettu täydestä arvostaan, vakuutuskohteet ja määrät on vuosittain tarkistettu vakuutuksia hoitavan yhtiön kanssa. Toiminnalle on myös vastuuturva-, erityisesti tuotevastuuturvavakuutus, joka kattaa mahdollisesta veden toimitukseen liittyvästä vahingosta yksityisille veden käyttäjille. Tuotevastuuturvan enimmäismäärä vuonna 2016 on ollut 2,0 milj.euroa. Vakuutusyhtiönä kertomusvuonna on ollut IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Vakuutussopimus on tehty yhtymähallituksen päätöksellä ja sen seurantavastuu on toimitusjohtajalla. Riskienhallinta on viime vuosina noussut esiin toiminnan laadun takeena, ja on korostettu myös vuonna 2015 voimaan tulleessa talousvesinormissa. WSP (Water Safety Plan) - muotoinen, valtakunnalliseen runkoon työstetty hanke käytiin läpi kertomusvuonna ulkopuolisen konsultin johdattamana. Muita riskienhallinnan keinoja kuntayhtymässä ovat olleet laaditut suunnitelmat eri tilanteisiin. Lakisääteinen poikkeusolojen valmiussuunnitelma on päivitetty vuonna 2013. Häiriötilanteiden varautumissuunnitelma vuodelta 2009 on jalkautettu koko henkilökunnan käyttöön ja sitä päivitetään jatkuvana prosessina. 2.4 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kuntayhtymän omaisuus on pääasiassa maaomaisuudessa, veden tuotantolaitoksissa sekä maahan asennetuissa vesijohdoissa. Omaisuuteen kuuluu myös noin 5,46 %:n osuus Päijänne-tunnelista. Kertomusvuonna omaisuus lisääntyi Jäniksenlinnan uudella laitosinvestoinnilla. Omaisuuden muutokset, lähinnä investointien toteuttamiset ja maakaupat, suoritetaan yhtymähallituksen päätöksiin perustuen. Vähäisemmät hankinnat, niiden kilpailutukset ja hankintapäätökset ovat suoraan toimitusjohtajan päätösvallassa.
TOIMINTAKERTOMUS 2016 7 2.5 Sopimustoiminta Kuntayhtymää sitovat sopimukset, niiden noudattaminen ja ajanmukaistamisen tarve ovat toimitusjohtajan vastuulla. 2.6 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Erillistä sisäistä tarkastustoimintaa ei kuntayhtymässä ole järjestetty. Perusteena tälle on kuntayhtymän koko sekä toimintakentän selkeys ja vakiintuneisuus. 2.7 Strategiset mittarit Yhtymävaltuuston vuonna 2011 tekemällä ja kertomusvuonna uusitulla strategiapäätöksellä on asetettu strategisia mittareita ja niille tavoitearvoja. Tässä yhteydessä raportoidaan näitä mittareita ja niiden kehittymistä vuodesta 2010 alkaen. 2.7.1 Veden laatu Vedentuotantolaitoksilta lähtevän veden laadulle on asetettu seuraavat strategiset mittarit talousvesinormin suositusarvoihin perustuen: -koliformiset bakteerit, suositus 0 pmy/100 ml -rautapitoisuus, suositus 0,2 mg/l -mangaanipitoisuus, suositus 0,05 mg/l Tavoitteeksi on asetettu nollaraja. Seurantataulukko: Vuosi koliformiset rauta mangaani analyysimäärä analyysimäärä analyysimäärä analyysimäärä yhteensä 2010 127 123 123 373 0 2011 135 124 124 383 0 2012 132 121 130 383 0 2013 139 131 131 401 0 2014 129 129 129 387 0 2015 132 132 132 396 0 2016 134 133 133 400 0 ylitysten määrä Yhteensä edellä mainittuja analyysejä tehtiin 400 kpl, yhtään ylitystä ei tapahtunut, joten tavoite saavutettiin.
TOIMINTAKERTOMUS 2016 8 2.7.2 Käyttöhäiriöt Käyttöhäiriöiksi laitoksella kirjataan kaikki sellaiset laitoksen omaan käyttöön ja hallintaan kuuluvat häiriötilanteet, joilla todetaan olevan vaikutusta tai selkeä vaikutusmahdollisuus vedenkäyttäjien saaman veden laatuun. Vuoden aikana kirjattiin yksi tällainen tapahtuma, Järvenpäässä vesitornin kaukovalvontahäiriön takia osa vedenkäyttäjistä jäi hetkellisesti ilman vettä. Tavoitetasoa 0 kpl/vuosi ei näin ollen saavutettu kertomusvuonna. Seurantataulukko: Vuosi tavoite toteutunut ylitysten määrä 2010 0 0 0 2011 0 3 3 2012 0 1 1 2013 0 0 0 2014 0 1 1 2015 0 2 2 2016 0 1 1 2.7.3 Henkilöstön sairauspoissaolot Kertomusvuoden aikana kirjattiin yhteensä 61 työpäivää sairauspoissaoloihin. Näistä 5 liittyi lasten sairauksiin. Työtapaturmista ei poissaoloja aiheutunut. Seurantataulukko: Vuosi Poissaolot Poissaolot yhteensä sairaudesta työtapaturmista Poissaolot Työpäivien lukumäärä* 2010 45 0 45 2495 1.80 2011 34 2 36 2438 1.48 2012 79 0 79 2679 2.95 2013 49 12 61 2578 2.37 2014 43 0 43 2698 1.59 2015 27 0 27 2540 1.06 2016 61 0 61 2520 2.42 Sairauspoissaolo% (työpäivien mukaan) *työpäivien lukumäärä kalenterivuoden todelliset työpäivät kerrottuna henkilökunnan lukumäärällä. Sairauspoissaolot laskettuna ilman työtapaturmia ja lasten sairauksia vuonna 2016 on 2.22 %.
TOIMINTAKERTOMUS 2016 9 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma tunnuslukuineen 2014-2016: 2014 2015 2016 TUOTOT myynti 3 330 516 3 348 946 3 376 771 liiketoiminnan muut tuotot 0 161 1 210 tuet ja avustukset 8 680 10 137 2 217 muut tuotot 2 857 10 648 10 551 myynnin oikaisuerät 0 0 0 TUOTOT YHTEENSÄ 3 342 053 3 369 893 3 390 749 KULUT -2 101 866-2 145 846-2 229 362 TOIMINTAKATE 1 240 187 1 224 046 1 161 387 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -34 454-28 978-37 549 VUOSIKATE 1 205 733 1 195 068 1 123 838 POISTOT -906 096-910 535-1 055 735 TILIKAUDEN TULOS 299 637 284 533 68 103 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS -476 389 VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS -270 000 0 490 000 VEROT -21 131-22 562-4 206 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 8 507 261 971 77 508 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 159 157 152 Vuosikate/Poistot, % 133 131 106 Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 10 9 9 Liittynyt asukasmäärä 125 557 126 582 127 482 HUOM liittyneessä asukasmäärässä on mukana Sipoon Helsinki-alue. Tilikauden toimintakate ja vuosikate pienenivät edellisvuodesta vähän, kuitenkin taso säilyi samassa suuruusluokassa. Poistoja voitiin tehdä ennakoitua enemmän, kun Jäniksenlinnan laitoksen suurinvestointi saatiin käyttöön jo elokuussa. Tämä näkyi tilikauden tuloksessa, joka oli talousarviota pienempi. Aiempina vuosina tehdyt varaukset purettiin, mikä on otettu huomioon poistoeron lisäyksenä. Verojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi tulee 77 508,26 euroa.
TOIMINTAKERTOMUS 2016 10 3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma tunnuslukuineen 2014 2016: 2014 2015 2016 Tulorahoitus 1 205 733 1 195 068 1 122 628 Investoinnit 582 119 2 602 715 3 301 812 NETTOKASSAVIRTA 623 614-1 407 647-2 179 184 Lainakannan muutokset -182 104 917 896 1 817 896 Oman pääoman muutokset 0-194 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -173 716 29 608-267 221 KASSAVAROJEN MUUTOS 267 794-460 337-628 509 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 207 46 34 Lainanhoitokate 5.7 5.8 5.2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 158 43 32 Kassan riittävyys, pv 127 67 18 4. Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen kehittyminen 2014-2016 on ollut seuraava: 2014 2015 2016 Vastaavaa EUROA EUROA EUROA pysyvät vastaavat 18 571 915 20 264 095 22 511 382 vaihtuvat vastaavat 1 716 834 1 367 122 957 751 yhteensä 20 288 749 21 631 217 23 469 132 Vastattavaa oma pääoma 16 415 545 16 677 322 16 754 830 poistoero ja varaukset 490 000 490 000 476 389 pitkäaikainen vieras pääoma 2 880 532 3 798 428 5 394 896 lyhytaikaikainen vieras pääoma 502 672 665 467 843 017 yhteensä 20 288 749 21 631 217 23 469 132 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 83 79 73 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 103 132 184 Lainakanta 31.12. 3 062 636 3 980 532 5 798 428 Lainakanta 31.12.,e/liittynyt asukas 25 31 45 5. Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on 77 508,26 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi.
11 TOTEUTUMISVERTAILU 2016 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VUODELTA 2016 1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Jäsenkuntien terveysviranomaisten hyväksymän valvontatutkimussuunnitelman mukaisesti otettujen vesianalyysien perusteella talousveden laatu täytti kaikilta osin näytteenottopisteissä normivaatimukset. Myös hyvälle talousvedelle asetetut laatutavoitteet saavutettiin sataprosenttisesti. Määrällinen veden myyntitavoite, 9,10 milj.m3, toteutui melko tarkkaan, kun veden kokonaismyyntimäärä oli 9,12 milj.m3. Talousarvioon nähden vuoden toiminta- ja vuosikatteet yltivät ennakoitua positiivisempaan tulokseen. Jäniksenlinnan laitossaneerauksen edettyä aikataulunsa mukaisesti, voitiin uusi laitosprosessi ottaa tuotantokäyttöön jo elokuussa, mikä mahdollisti talousarviota suuremman poiston ottamisen tuloslaskelmaan. Tästä seurauksena oli tilikauden ylijäämän asettuminen talousarviota pienemmäksi. Tällä tavoin vältyttiin suuremmilta veroseuraamuksilta. Kun talousarviossa tavoiteltiin 175 000,- euron ylijäämää, saavutettiin kertomusvuonna tilikauden ylijäämäksi 77 508,26 euroa. 2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2016 TA2016 %TA TUOTOT myynti 3 376 771 liiketoiminnan muut tuotot 1 210 tuet ja avustukset 2 217 muut tuotot 10 551 myynnin oikaisuerät 0 TUOTOT YHTEENSÄ 3 390 749 3 387 560 100 KULUT -2 229 362-2 254 000 99 TOIMINTAKATE 1 161 387 1 135 000 102 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -37 549-60 000 63 VUOSIKATE 1 123 838 1 075 000 105 POISTOT -1 055 735-886 000 119 TILIKAUDEN TULOS 68 103 189 000 36 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS -476 389 0 VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS 490 000 0 VEROT -4 206-14 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 77 508.26 175 000 44 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 152 Vuosikate/Poistot, % 106 Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 9 Liittynyt asukasmäärä* 127 482 * Helsingin alueella asuvat mukana luvussa
12 TOTEUTUMISVERTAILU 2016 3. Investointiosan toteutumisvertailu Investointirintamalla keskityttiin Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokseen, jonka rakentaminen oli aloitettu vuoden 2015 toukokuussa. Laitosprosessi voitiin ottaa käyttöönsä aikataulun mukaisesti jo elokuussa, ja valmiina laitos vastaanotettiin marraskuun loppuun mennessä. Tulevien vuosien suurinvestointi, Talma-Söderkulla yhdysvesijohto, hyväksyttiin investointiohjelmaan yhtymävaltuustossa marraskuussa. Hanke käynnistettiin vuoden kuluessa yleissuunnittelulla. Firan sora-alueen saneeraus tuli yllättävänä investointina vastaan jo kertomusvuonna, kun Ympäristöministeriö päätöksellään myönsi hankkeelle 50 %:n rahoitusosuuden edellytyksellä, että työ suoritetaan vuoden 2016 aikana. Alun perin hanke oli ajoitettu kuntayhtymän investointiohjelmaan vuosille 2017 2018. Maanhankintapuolella ei sopivia kohteita löytynyt, ei liioin irtaimistohankinnoissa. Investointien toteutuminen kohteittain: Kohde TA2016 2016 POIKKEAMA EUROA EUROA EUROA Rakennukset ja rakennelmat Jäniksenlinnan laitossaneeraus 2 950 000 3 223 911-273 911 Yhdysjohto Talma Söderkulla 50 000 8 648 41 352 Muut pitkävaikutteiset menot Firan sora-alueen saneeraus 100 000 70 463 29 537 Maanhankinnat 70 000 0 70 000 Irtaimistohankinnat 20 000 0 20 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 3 190 000 3 303 022-113 022 4. Rahoitusosan toteutumisvertailu 2016 TA2016 POIKKEAMA EUROA EUROA EUROA Tulorahoitus 1 122 628 1 074 560 48 068 Investoinnit 3 301 812 3 000 000 301 812 NETTOKASSAVIRTA -2 179 184-1 925 440-253 744 Lainakannan muutokset 1 817 896 1 818 000-104 Oman pääoman muutokset 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -267 221 0-267 221 KASSAVAROJEN MUUTOS -628 509-107 440-521 069 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 34 36 Lainanhoitokate 5.2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 32 34 Kassan riittävyys, pv 18
TULOSLASKELMA 2016 13 T U L O S L A S K E L M A Tilikausi Tilikausi 2016 2015 Toimintatuotot Veden myynti 3 376 771,29 3 348 945,97 Liiketoiminnan muut tuotot 1 209,68 161,29 Tuet ja avustukset 2 217,20 10 136,87 Muut tuotot 10 551,12 10 648,45 Myynnin oikaisuerät 0,00 0,00 Yhteensä 3 390 749,29 3 369 892,58 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -523 394,73-509 320,62 Henkilösivukulut -132 374,55-135 041,83 Palvelujen ostot -1 082 063,76-1 022 396,76 Aineet,tarvikkkeet ja tavarat -416 745,03-398 554,88 Muut toimintakulut -74 783,82-80 532,15 Yhteensä -2 229 361,89-2 145 846,24 Toimintakate 1 161 387,40 1 224 046,34 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 48,07 19,68 Muut rahoitustuotot 1 680,00 3 734,00 Korkokulut -39 277,31-32 732,16 Muut rahoituskulut 0,00 0,00 Yhteensä -37 549,24-28 978,48 Vuosikate 1 123 838,16 1 195 067,86 Poistot Suunnitelman mukaiset poistot -1 055 735,12-910 534,57 Tilikauden tulos 68 103,04 284 533,29 Poistoeron lisäys(-)tai vähennys(+) -476 388,90 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 490 000,00 0,00 Tilikauden verot -4 205,88-22 562,22 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 77 508,26 261 971,07
RAHOITUSLASKELMA 2016 14 RAHOITUSLASKELMA 2016 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 122 628,48 1 195 067,86 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 1 122 628,48 0,00 1 195 067,86 Investointien rahavirta Investointimenot -3 373 484,78-2 602 714,58 Rahoitusosuudet investointimenoihin 70 462,67 0,00 Pysyvien vastaavien luovutustulot 1 209,68-3 301 812,43 0,00-2 602 714,58 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 179 183,95-1 407 646,72 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0,00 0,00 Antolainsaamisten vähennykset 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 000,00 1 100 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos -182 104,00 1 817 896,00-182 104,00 917 896,00 Oman pääoman muutokset 0,00-194,08 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos -219 137,91-110 625,01 Korottomien velkojen muutos -43 877,41 162 794,87 Maksetut välittömät verot -4 205,88-267 221,20-22 562,22 29 607,64 Rahoitustoiminnan rahavirta 1 550 674,80 947 309,56 Rahavarojen muutos -628 509,15-460 337,16 Rahavarat tilikauden lopussa 277 183,71 905 692,86 Rahavarat tilikauden alussa 905 692,86 1 366 030,02 Muutos -628 509,15-460 337,16 Lyhytaikaisten saamisten ja velkojen muutos saamiset velat saamiset velat Saldo 31.12. loppupvm - -680 566,89 439 485,40-461 428,98 483 362,81 Saldo 1.1. alkupvm + 461 428,98-483 362,81 350 803,97-320 567,94 = Muutos -219 137,91-43 877,41-110 625,01 162 794,87
TASE 2016 15 T A S E VASTAAVAA Tilikausi Tilikausi 2016 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Päijännetunnelin käyttöoikeus 4 996 093,17 4 996 093,17 Muut pitkävaikutteiset menot 401 966,42 365 016,32 Yhteensä 5 398 059,59 5 361 109,49 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet 1 195 736,89 1 195 736,89 Rakennukset ja rakennelmat 8 576 584,43 3 156 240,56 Johtoverkostot ja laitteet 4 468 605,40 4 839 547,21 Koneet ja kalusto 53 214,95 88 581,13 Ennakkom.ja keskeneräiset hankinnat 8 648,08 2 812 347,07 Yhteensä 14 302 789,75 12 092 452,86 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 810 532,50 2 810 532,50 Yhteensä 2 810 532,50 2 810 532,50 PYSYVÄT VASTAAVAT 22 511 381,84 20 264 094,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset kunnilta 620 514,76 340 914,33 Myyntisaamiset muilta 22 081,09 11 337,09 Muut saamiset 2 726,71 1 571,59 Siirtosaamiset 35 244,33 107 605,97 Yhteensä 680 566,89 461 428,98 Rahat ja pankkisaamiset 277 183,71 905 692,86 VAIHTUVAT VASTAAVAT 957 750,60 1 367 121,84 VASTAAVAA 23 469 132,44 21 631 216,69
TASE 2016 16 VASTATTAVAA Tilikausi Tilikausi 2016 2015 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 4 596 975,57 4 596 975,57 Muu oma pääoma 11 211 613,87 11 211 613,87 Yhteensä 15 808 589,44 15 808 589,44 Rahasto 405 241,83 405 241,83 Ed. tilikausien tulos 463 490,61 201 519,54 Tilikauden tulos 77 508,26 261 971,07 Yhteensä 946 240,70 868 732,44 OMA PÄÄOMA 16 754 830,14 16 677 321,88 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 476 388,90 0,00 Investointivaraukset 0,00 490 000,00 Yhteensä 476 388,90 490 000,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat muilta luotonantajilta 5 394 896,00 3 798 428,00 Yhteensä 5 394 896,00 3 798 428,00 Lyhytaikainen Lainat muilta luotonantajilta 403 532,00 182 104,00 Ostovelat 304 286,53 345 519,96 Siirtovelat 135 198,87 137 842,85 Muut lyhytaikaiset velat 0,00 0,00 Yhteensä 843 017,40 665 466,81 VIERAS PÄÄOMA 6 237 913,40 4 463 894,81 VASTATTAVAA 23 469 132,44 21 631 216,69
17 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2016 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimusten käsittely Vuonna 2015 tehty kuntayhtymän hallituksen päätöksellä koronvaihtosopimus lainaan, joka erääntyy 2021. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus sekä aikaisempiin tilikausiin kohdistuneet tuottojen ja kulujen sekä virheiden korjaukset Tilinpäätös on vertailukelpoinen edelliseen tilikauteen ja siihen ei sisälly tuottojen, kulujen tai virheiden korjauksia. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Toimintatuotot 2016 2015 Veden myynti 3 376 771,29 3 348 945,97 Liiketoiminnan muut tuotot 1209,68 161,29 Muut tuet ja avustukset 2 217,20 10 136,87 Muut toimintatuotot 10 551,12 10 648,45 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Muut pitkävakutteiset menot 5-20 vuotta tasapoisto Vedenkäsittelylaitokset: rakennus-, koneisto-, LVI-, sähkö- sekä automaatiotekniset osat suunnittelu- ja rakennuttamiskuluineen 15 vuotta tasapoisto Johtolinjat laitteineen sekä suunnittelu- ja rakennuttamiskuluineen 30 vuotta tasapoisto ATK- ja valvomolaitteet 8 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto 5 vuotta tasapoisto Rahoitustuotot ja kulut Muihin rahoitustuottoihin on kirjattu Elisan osinkotuotto
18 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineettomat hyödykkeet Päijännet. Muut pitkäv. Yhteensä käyttöoik menot Arvo 1.1.2016 4 996 093,17 365 016,32 5 361 109,49 Lisäykset 0,00 70 462,66 70 462,66 Poistot 0,00 33 512,56 33 512,56 Arvo 31.12.2016 4 996 093,17 401 966,42 5 398 059,59 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset Johtoverk. Koneet ja Keskener. Yhteensä ja laitteet kalusto työt Arvo 1.1.2016 1 195 736,89 3 156 240,56 4 839 547,21 88 581,13 2 812 347,07 12 092 452,85 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 3 232 559,45 3 232 559,45 Poistot 0,00 615 914,57 370 941,81 35 366,18 0,00 1 022 222,56 Siirrot erien välillä 0,00 6 036 258,44-6 036 258,44 0,00 Arvo 31.12.2016 1 195 736,89 8 576 584,43 4 468 605,40 53 214,95 8 648,08 14 302 789,74 Maa-alueet erittely Liittymismaksut 40 755,44 Muut maa-alueet 1 154 981,45 Poistot on kirjattu vuosikuluksi 2016 Sijoitukset PSV:n osakkeet Vanhan kunnantalon Elisan Liittymismaksu Yhteensä osakkeet osakkeet saamiset Arvo 1.1.2016 2 634 185,24 168 187,93 6 559,33 1 600,00 2 810 532,50 Lisäykset 0,00 Vähennykset 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Arvo 31.12.2016 2 634 185,24 168 187,93 6 559,33 1 600,00 2 810 532,50
19 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2016 2015 Lyhytaikaiset saamiset EUR EUR Myyntisaamiset jäsenkunnilta 620 514,76 340 914,33 Myyntisaamiset muilta, sisältää saamiset Mäntsälän vedeltä, 22 081,09 11 337,09 Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä, Pornaisten kunnalta ja Jäniksenlinnan alueen pienkuluttajilta Muut saamiset 2 726,71 1 571,59 Siirtosaamiset 17 875,50 6 227,32 Arvonlisäverosaamiset 17 368,83 101 378,65 Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma 1.1. 4 596 975,57 4 596 975,57 Peruspääoma 31.12. 4 596 975,57 4 596 975,57 Muu oma pääoma 1.1 11 211 613,87 11 211 613,87 Muu oma pääoma 31.12 11 211 613,87 11 211 613,87 Rahasto 1.1. 405 241,83 405 241,83 Rahasto 31.12. 405 241,83 405 241,83 Edellisten tilikausien yli/-alijäämä 463 490,61 201 519,54 Tilikauden yli/-alijäämä 77 508,26 261 971,07 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Investointivaraus / Jäniksenlinnan saneeraus 0,00 490 000,00 Kertynyt poistoero / Jäniksenlinna 476 388,90 0,00 Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat muilta 5 394 896,00 3 798 428,00 Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvä pitkäaikainen vieras pääoma 1 992 860,00 2 048 571,43 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat muilta 403 532,00 182 104,00 Ostovelat 304 286,53 345 519,96 Siirtyvät korot 14 872,55 13 580,55 Lomapalkkajaksotus 87 735,16 81 222,83 Ennakonpidätysvelka 14 804,56 14 034,27 Sosiaaliturvamaksuvelka 944,31 941,93 Jäsenmaksutilitysvelka 0,00 750,26 Muut siirtovelat 16 842,29 27 313,01 Vastuusitoumukset Vuokravastuut Seuraavan 12 kk kuluessa maksettava 28 000 27 925 Myöhemmin maksettava 42 200 41 977 Yhteensä 70 200 69 902 Kuntayhtymän hallussa olevat vakuudet 610 668 503 234
20 OSUUDET YHTYMÄN VAROIHIN JA VELKOIHIN Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä maksettu osuuksia 1 039 056,80 1 045 731,26 1 125 043,97 1 193 100,76 4 402 932,78 varat 23 469 132,44 velat 6 237 913,40 jaettavaa 12 828 286,26 vesi m3 2006-2015 22 898 705,00 32 472 962,00 11 329 923,00 21 029 434,00 87 731 024,00 % osuus vedestä 26,10 37,01 12,91 23,97 100 % vesimääräosuus 3 348 315,45 4 748 291,23 1 656 694,39 3 074 985,19 12 828 286,26 osuus euroina 4 387 372,25 5 794 022,49 2 781 738,36 4 268 085,94 17 231 219,04 %:na 25,46 33,63 16,14 24,77 100 % Henkilöstökulut Palkanmaksu on toteutettu niin, että kassa- ja suoriteperusteisuus on sama lukuunottamatta lomapalkkavaraus- ja erilliskorvausjaksotusta. Helnkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 2016 2015 Rahapalkka 523 394,73 509 320,62 Eläkekulut 104 918,95 105 545,45 Muut henkilösivukulut 27 455,60 29 496,38 Henkilöstön lukumäärä 10 10 Luettelo kirjanpidoista ja aineistosta Kirjanpitokirjat Tositelaji 01- pääkirja Tasekirja Tosite Moduuli Arkistointi Pääkirja myyntireskontra LA elektroninen Päiväkirja ostoreskontra OS elektroninen kassa KA paperinen muistiot KP paperinen palkkatositteet KP paperinen Kirjanpitokirjat ja paperiset tositteet säilytetään Tuusulan seudun vesilaitoksen toimistossa Kirkkotie 49, 04310 Tuusula. Elektronisesti arkistoidut tositteet säilytetään Visma.net pilvipalvelussa. Visma Software Oy, Linnoitustie 4 a, 02600 Espoo. Tilintarkastajan palkkiot BDO Audiator Oy, JHTT yhteisö 2016 2015 Tilintarkastuspalkkiot 1773 1864 Tilintarkastajan lausunnot 0 0 Tarkastuslautakunnan avustaminen 1018 1023 Muut palkkiot 0 0 MUUT TALOUDELLISET VASTUUT Vesioikeuden päätöksen perusteella kuntayhtymä toimittaa neljälle kiinteistölle vettä ilmaiseksi ja kolmelle kiinteistölle omakustannushintaan.