JÄRVENPÄÄN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Pöytäkirja

Samankaltaiset tiedostot
JÄRVENPÄÄN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Pöytäkirja

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Järvenpää Pöytäkirja 11/ (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastus

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA alkaen Telakkatie 9, Savonlinna

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää

KAHDEN PÄIHDETYÖNTEKIJÄN MÄÄRÄAIKAISEN TYÖSUHTEEN TÄYTTÖLUPA AJALLE

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Päivitetty AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014

Toimintakeskus Mielenmaja on Mikkelin kaupungin psykososiaalisten palveluiden yksikkö, joka tukee mielenterveyskuntoutujien

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski

Helena Määttälä

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalipalvelut Terveystalo/Kymsote

Keski-Uudenmaan soten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE. Käyttösuunnitelman toteutumisvertailu 3/ Esikunta Terveyden edistäminen...

Päivitetty: Kuntouttavan työtoiminnan

SOTE- ja maakuntauudistus

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Helena Vorma lääkintöneuvos

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Koonti: Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän tapaaminen II Harjavallassa

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE. Käyttösuunnitelman toteutumisvertailu 1/ Esikunta Terveyden edistäminen...

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3619/02.02/2013

Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Siiliset-yhteistoiminta-alue

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Henkilöstösuunnittelua varten

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS , Eveliina Pöyhönen

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta etsimässä Valtakunnalliset kuntouspäivät Case Järvenpää

Osallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli

Attendo Lehtorannankoti

Työllisyyspalveluiden organisaatio

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Johtaja Anne Leppiniemi, Sytyke / Hengitysliitto ry

Vuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Kelan asiantuntijalausunto

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE. Käyttösuunnitelman toteutumisvertailu 2/ Esikunta Terveyden edistäminen...

1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa.

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona

TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa

Opinnollistaminen yhteistyö ja osaamisen

Työhön kuntoutumisen tuki -hanke Projektipäällikkö Ritva Teerimäki

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut -palvelukokonaisuus

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle Tarja Viitikko

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

VANTAAN VALO. Vantaan Valo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, aivan Korson juna-aseman lähettyvillä. VANTAAN VALO

S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

Kelan TYP-toiminta KELA

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Välityömarkkinoiden työllisyyspolitiikan malli

Transkriptio:

JÄRVENPÄÄN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Pöytäkirja 23. 9.2015 SOSTER: 861, 15 Kaava U. 01. 02. 01 28 ALOITE JÄRVENPÄÄN SOSIAALIKUNTOUTUKSEN TYÖOSUUS. RAHAN NOSTAMISESTA Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Työsali Walssin asiakkaat ovat tehneet aloitteen, jossa he ehdottavat työosuusrahan nostamista 5 /työpäivä niiltä päiviltä, jolloin työpäivän pituus on 4-6 tuntia. He ovat kokeneet nykyisen tunneista riippumattoman 4 6/työpäivä maksukäytännön epäoikeudenmukaisena. Asiakkaiden tekemä aloite on liitteenä A. Sosiaali-ja terveyslautakunta on 8. 10.2014 ( 40) kokouksessaan päättänyt sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin osallistuville asiakkaille maksettavista etuuksista. Tuolloin on päätetty, että Työsali Walssin asiakkaille maksetaan työosuusrahaa 4 päivässä, kun he tekevät työsalm töitä 3-6 tuntia päivässä 2-5 päivänä viikossa. Tämän lisäksi on päätetty kustantaa asiakkaille lounas sekä harkinnan mukaan matkakorvauksia. Työsali Walssi on aloittanut toimintansa vuoden 2015 alustaja koko sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö on aloittanut toimintansa tällaisenaan kevään 2015 aikana. Toiminta ja toimintatavat ovat vasta muotoutumassa ja kehitteillä. Sosiaalisen kuntoutuksen palreluja ja kokonaisuutta on kehitettävä niin, että se on tavoitteellista ja tuloksellista. Toiminnan on tuettava asiakkaiden kuntoutumista ja kannustettava asiakkaita olemaan myös itse aktiivisia oman kuntoutumisen edistäjinä. Asiakkaiden tulee saada toiminnasta onnistumisen kokemuksia ja osoituksia siitä, että aktiivisuus ja vaivan näkeminen on kannattavaa, edistystä kuntoutumisessa tapahtuu ja se myös huomataan. Työsalitoiminnassa työosuusraha on yksi konkreettinen osoitus tästä. Asiakaskunta on pääosin pienituloista ja pienikin muutos heidän päivittäistaloudessaan on tuntuva. Vuoden 2015 talousarviossa on varauduttu työosuusraha kustannuksiin 15 040 määrärahalla. Tämä mahdollistaa 3 760 työpäivän osalta 4 suuruisen työosuusrahan maksun. Heinäkuun 2015 loppuun mennessä määrärahasta on käytetty 10 595. Työosuusrahaa saavat asiakkaat tekevät työsalilla alihankintatöitä, joista saadaan toimintatuottoja. Toteutuneiden työpäivien maaraja työpäivien pituus vaikuttaa alihankintalaiden suoritus määriin. Talousarviossa ei ole varauduttu alihankintatöistä saataviin tuottoihin. Alihankintatöistä saatavat tuotot olivat 150 /kk heinäkuussa 2015. Työosuusrahan korottaminen neljästä viiteen euroon asiakkailta, jotka tekevät 5-6 tuntista työpäivää, koskee viikoittain arviolta 75 osallistumispäivää. Asiakkaiden aloite työosuusrahan korottamisesta tarkoittaa kuukausitasolla 300 :n lisäkustannusta. Vuositasolla kustannusvaikutus on arviolta 3 600. Kustannusten kasvusta puolet voidaan kattaa alihankintatöistä saatavilla tuotoilla. Liitteessä B on esitetty työsalitoiminnan palvelukuvaus ja ehdotus asiakkaille maksettavasta työosuusrahasta. Asiakkaiden esittämän aloitteen ja Työsali Walssin ehdotuksen mukaisesti työsalitoiminnasta maksettava työosuusraha porrastettaisiin 1. 10. 2015 alkaen seuraavasti: 3-4 tunnin päivästä 4 työosuusrahaa/osallistumispäivä 5-6 tunnin päivästä 5 työosuusrahaa/osallistumispäivä Liitteet Liite A Liite B Asiakkaiden aloite työosuusrahan nostamisesta Työsali Valssilla Palvelukuvaus ja ehdotus palveluun liittyvistä etuuksista

JÄRVENPÄÄN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Pöytäkirja 23. 9.2015 Lisätietoja: vs. sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Silja Wahlsten, p. 040 315 3104 vs. aikuisten sosiaalipalvelujen johtaja Jari Savola, p. 040 315 3449 etunimi, s ukuni m j(rt,j arvenpaa,j3 Sosiaali- ja terveyslautakunta 23.9.2015 28 Ehdotus: Käsittely: Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa palveluun osallistuvien etuudet liitteen B ehdotuksen mukaisesti. Lautakunta piti työsalitoimintaa onnistuneena. Hyväksyttiin. Ote: Teija Termonen Sähköinen ote: vs. sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Silja Wahlsten vs. aikuisten sosiaalipalvelujen johtaja Jari Savola

Hei, Teemme aloitteen Järvenpään sosiaalikuntoutuksen työosuusrahan nostamisesta. Olemme huomanneet epäkohtia liittyen palkkauksen eriarvoisuuteen verrattuna tehtyihin työtunteihin. Tällä hetkellä päivätaksa on 4e vähintään 3h työssä olleille. Osa paluista on kuitenkin max 6h. Ehdotamme, että jatkossa 4-6 tunnin päiviä tekevät saisivat päivästään 5e päivä Ehdotuksen allekirjoittavat seuraavat työsalin työntekijät () ^7^ ^ ^J f^7/>^ a^v\e^^ ^)t^^^, $^^^^/,^» -Z.^' ^<^^ S'lA-^^U ^M^ ^hi^»s^c^-r^ p^a_)) ^//A/)T^AJ<'V JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI O 6. 05. 2015 Bnn>SOSTER_^^/y 2ö'5 K»MO_L'1 Ö5-' /'1f'Ö / -< - ( / i'. Z.(A', ; /f>\^i^la K-^t-'jif^^, -. o^a W\ ^cuuv ^ Ui''^. \^Y^Ny^-?

. it.oko.c"'dinaattori" 24. 7. 2015 /SW 7YÖSALI WALSSI Työtoiminta työsalilla on uusi kaupungin tarjoama työmuoto mielenterveys-ja päihdekuntoutujille. Toiminta on siirretty lautakunnan kesäkuussa 2014 tekemällä päätöksellä erikoissairaanhoidosta kaupungin omaksi toiminnaksi 1. 1. 2015 alkaen. Palvelun tavoitteet ja sisältö T,<?. l.m. "1na. " tavoitteena on Päivärytmin ja viikkorytmin parantaminen, sosiaalisten kontaktien luominen ja ylläpitäminen, vuorovaikutuksen harjoittelu sekä mielekäs tekeminen ja työvalmiuksien parantaminen. Työsalityöskentely on matalan kynnyksen työtoimintaa, jossa työtehtävät koostuvat mm. erilaisista alihankintatöistä. kokoonpano-, purku-, lajittelu- sekä pakkaustöistä. Työaika sovitaan työtoiminnan alussa ja sitä voidaan tarvittaessa muuttaa. Työympäristö on kuntoutujalle turvallinen ja ohjaajilla on vankka ammattitaito ohjata vajaakuntoisten työsalityöskentelyä. Työsali on yksi osa potilaan/asiakkaan kuntoutumis-ja hoitosuunnitelmaa eli potilaalla/asiakkaalla tulee olla voimassa oleva asiakkuus mielenterveys- ja päihdetyön yksikköön (MPY), avopsykiatrian poliklinikkaan ja/tai sosiaalitoimistoon. Toimintaan ohjautuminen Työsalitoimintaan ohjaudutaan mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattorin (MPY) kautta. Asiakkaan hoitoyksikkö tai kaupungin aikuissosiaalityön työntekijä ottaa yhteyttä koordinaattoriin ja pyytää palveluntarpeen arvion potilaalle tai arviota pyydetään lähetteellä. Hoitokoordinaattori tapaa potilaan arviointikäynneillä, joita on 1-3. Osa käynneistä voi olla tutustumiskäyntejä työtoiminnan eri muotoihin ja osaan käynneistä voidaan kutsua mukaan arvioinnin kannata keskeisiä työntekijöitä. Arvion lopuksi järjestetään ver ost neuvottelu'. jossa. ovat mukana potilas/asiakas, hänen hoitava työntekijänsä, oma sosiaalityöntekijä (mikäli ohjattu sosiaalityöstä), työsalin työntekijä ja hoitokoordinaattori. Tarvittaessa verkostoneuvotteluun kutsutaan muita potilaan kuntoutuksen kannalta keskeisiä henkilöitä. Työsalijaksosta tulee merkintä potilaan hoitokertomukseen. Sosiaalisen kuntoutuksen vastaava ohjaaja tekee työsalijaksosta sosiaalityön viranhaltijapäätöksen, joka sisältää palvelun tuottamisen perusteet, keston ja asiakkaalle annettavat etuudet. Arviointi Potilaan/asiakkaan työtoiminnan sujumista ja vaikuttavuutta arvioidaan työsaliohjaajien, hoitotahon ja tolmesta- Työtoimintaan mukaan tulo edellyttää sitä, että henkilö jaksaa työskennellä vähintään 3 tuntia päivässä, 2 päivänä viikossa. Osallistumisaikaa voidaan pidentää tarvittaessa 6 tuntiin päivässä ja osallistumispäiviä lisätä tarvittaessa 5:een viikossa. Mikäli asiakkaan toimintakyky paranee tai hänellä on valmiuksia vielä itsenäisempään työskentelyn, voidaan asiakaskohtaisesti selvittää mahdollisuudet osallistua avotyöhön joka toteutetaan työharjoittelumaisesti sovitussa kaupungin yksikössä tai yksityisessä yrityksessä. Sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyötoiminnassa (avotyössä) voi olla korkeintaan 2 vuotta. Poikkeustapauksissa käytetään harkintaa. Työkyvyn parantuessa ja voinnin vakiintuessa selvitetään mahdollisuudet edetä avotyöstä työllisyysyksikön palvelujen kautta osa-aikaiseen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Avotyöpaikassa toiminnan ohjaus tapahtuu pääosin työpaikan henkilöstön kautta, mutta asiakkailla on mahdollisuus saada myös sosiaalisen kuntoutuksen kautta tulevaa yksilötyövalmennusta ja tukea yksilöllisen tarpeen mukaan. Palveluun ohjautuvat asiakkaat ja paikkojen määrät Työtoiminta on suunnattu asiakkaille, jotka kuntoutuvat sairaudesta, vammasta tai traumasta ja joilla on ta,'/oitteena palata j Jk"s työe'ämään tai opiskelemaan. Osalle asiakkaista työtoiminta on toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Työtoimintaan voidaan myös ohjata potilaita, joille on tarkoituksen mukaista järjestää lyhyt toimintakyvyn arviointijakso työsalilla. Asiakkaiden taloudellisena etuutena on pääosin määräaikainen tai pysyvä ty ^YV.Yttömyyseläke tai kuntoutustuki- Toiminnassa painotetaan nuoria aikuisia tai sellaisia henkilöitä, joilla on työikää jäljellä vielä vähintään 10 vuotta. Työtoiminnassa on asiakaspaikkoja seuraavasti: työsalitoiminta 3-6 h/pvä, 2-5 päivää/viikko, 25 asiakasta/päivä avotyötoiminta 20yksilöpaikkaa Työtoiminnan lisäksi asiakkaille on tarjolla arjen hallintaa valmentavaa ryhmämuotoista toimintaa.

24. 7.2015/SW PALVELUUN OSALLISTUNEILLE MAKSETTAVAT 7YÖOSUUSRAHAT JA MU UT ETUUDET (ehdotus) Työsalitoimintaan osallistuvalle maksetaan 3-4 tunnin päivästä 4 työosuusrahaa/osallistumispäivä 5-6 tunnin päivästä 5 työosuusrahaa/osallistumispäivä Lisäksi asiakkaille tarjotaan lounas (valmistetaan hankituista raaka-aineista työsalikuntoutujien ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kanssa sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö Walssilla). Matkakustannuksiin on mahdollisuus saada tukea vain erillisen harkinnan mukaan. Päätöksessä huomioidaan asiakkaan matkan pituus ja työtoimintapälvan pituus. Työtoiminnan palveluja on mahdollista myydä myös ulkopaikkakuntalaisille. Kotikunnalta veloitetaan palvelun järjestämisestä Järvenpään kaupungille aiheutuneet kustannukset. Kustannukset ja ulosmyyntihinta on laskettu keväällä 2015, Avotyötoiminnasta maksetaan työosuusrahaa 12 /työpäivä sekä matkakustannukset harkinnan mukaan. Asiakas järjestää itse ruokailun. Tarvittaessa voidaan sopia myös niin, että kaupunki järjestää ruokailun ja vähentää kustannukset työosuusrahasta. Kaikkiin ryhmiin osallistujilla on kaupungin järjestämä vakuutus.

24. 7.2015/SW Tf'ÖSALI WALSSI Työtoiminta työsalilla on uusi kaupungin tarjoama työmuoto mielenterveys-ja päihdekuntoutujille. Toiminta on siirretty lautakunnan kesäkuussa 2014 tekemällä päätöksellä erikoissairaanhoidosta kaupungin omaksi toiminnaksi 1. 1. 2015 alkaen. Palvelun tavoitteet ja sisältö Toiminnan tavoitteena on päivärytmin ja viikkorytmin parantaminen, sosiaalisten kontaktien luominen ja ylläpitäminen, vuorovaikutuksen harjoittelu sekä mielekäs tekeminen ja työvalmiuksien parantaminen. Työsaiityöskentely on matalan kynnyksen työtoimintaa, jossa työtehtävät koostuvat mm. erilaisista alihankintatöistä. kokoonpano-, purku-, lajittelu- sekä pakkaustöistä. Työaika sovitaan työtoiminnan alussa ja sitä voidaan tarvittaessa muuttaa Työympäristö on kuntoutujalle turvallinen ja ohjaajilla on vankka ammattitaito ohjata vajaakuntoisten työsalityöskentelyä. Työsali on yksi osa potilaan/asiakkaan kuntoutumis- ja hoitosuunnitelmaa eli potilaalla/asiakkaalla tulee olla voimassa oleva asiakkuus mielenterveys- ja päihdetyön yksikköön (MPY), avopsykiatrian poliklinikkaan ja/tai sosiaalitoimistoon. Toimintaan ohjautuminen Työsalitoimintaan ohjaudutaan mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattorin (MPY) kautta. Asiakkaan hoitoyksikkö tai kaupungin aikuissosiaalityön työntekijä ottaa yhteyttä koordinaattoriin ja pyytää palveluntarpeen arvion potilaalle tai an/iota pyydetään lähetteellä. Hoitokoordinaattori tapaa potiiaan arviointikäynneillä, joita on 1-3. Osa käynneistä voi olla tutustumiskäyntejä työtoiminnan eri muotoihin ja osaan käynneistä voidaan kutsua mukaan arvioinnin kannata keskeisiä työntekijöitä. Arvion lopuksi järjestetään verkostoneuvottelu, jossa ovat mukana potilas/asiakas, hänen hoitava työntekijänsä, oma sosiaalityöntekijä (mikäli ohjattu sosiaalityöstä), työsalin työntekijä ja hoitokoordinaattori. Tarvittaessa verkostoneuvotteluun kutsutaan muita potilaan kuntoutuksen kannalta keskeisiä henkilöitä. Työsalijaksosta tulee merkintä potilaan hoitokertomukseen. Sosiaalisen kuntoutuksen vastaava ohjaaja tekee työsalijaksosta sosiaalityön viranhaltijapäätöksen, joka sisältää palvelun tuottamisen perusteet, keston ja asiakkaalle annettavat etuudet. Arviointi Potilaan/asiakkaan työtoiminnan sujumista ja vaikuttavuutta arvioidaan työsaliohjaajien, hoitotahon ja hoitokoordinaattorin toimesta. Työtoimintaan mukaan tulo edellyttää sitä, että henkilö jaksaa työskennellä vähintään 3 tuntia päivässä, 2 päivänä viikossa. Osallistumisaikaa voidaan pidentää tarvittaessa 6 tuntiin päivässä ja osallistumispäiviä lisätä tarvittaessa 5:een viikossa. Mikäli asiakkaan toimintakyky paranee tai hänellä on valmiuksia vielä itsenäisempään työskentelyn, voidaan asiakaskohtaisesti selvittää mahdollisuudet osallistua avotyöhön, joka toteutetaan työharjoittelumaisesti sovitussa kaupungin yksikössä tai yksityisessä yrityksessä. Sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyötoiminnassa (avotyössä) voi olla korkeintaan 2 vuotta. Poikkeustapauksissa käytetään harkintaa. Työkyvyn parantuessa ja voinnin vakiintuessa selvitetään mahdollisuudet edetä avotyöstä työllisyysyksikön palvelujen kautta osa-aikaiseen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Avotyöpaikassa toiminnan ohjaus tapahtuu pääosin työpaikan henkilöstön kautta, mutta asiakkailla on mahdollisuus saada myös sosiaalisen kuntoutuksen kautta tulevaa yksilötyövalmennusta ja tukea yksilöllisen tarpeen mukaan. Palveluun ohjautuvat asiakkaat ja paikkojen määrät Työtoiminta on suunnattu asiakkaille, jotka kuntoutuvat sairaudesta, vammasta tai traumasta ja joilla on tavoitteena palata joskus työelämään tai opiskelemaan. Osalle asiakkaista työtoiminta on toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Työtoimintaan voidaan myös ohjata potilaita, joille on tarkoituksen mukaista järjestää lyhyt toimintakyvyn arviointijakso työsalilla. Asiakkaiden taloudellisena etuutena on pääosin määräaikainen tai pysyvä työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki. Toiminnassa painotetaan nuoria aikuisia tai sellaisia henkilöitä, joilla on tyäikää jäljellä vielä vähintään 10 vuotta. Työtoiminnassa on asiakaspaikkoja seuraavasti: työsalitoiminta 3-6 h/pvä, 2-5 päivää/viikko, 25 asiakasta/päivä avotyötoiminta 20yksilöpaikkaa Työtoiminnan lisäksi asiakkaille on tarjolla arjen hallintaa valmentavaa ryhmämuotoista toimintaa.

24. 7. 2015 /SW PALVELUUN OSALLISTUNEILLE MAKSETTAVAT 7YÖOSUUSRAHAT JA MUUT ETUUDET (ehdotus) Työsalitoimintaan osallistuvalle maksetaan 3-4 tunnin päivästä 4 työosuusrahaa/osallistumispäivä 5-6 tunnin päivästä 5 työosuusrahaa/osallistumispäivä Lisäksi asiakkaille tarjotaan lounas (valmistetaan hankituista raaka-aineista työsalikuntoutujien ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kanssa sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö Walssilla). Matkakustannuksiin on mahdollisuus saada tukea vain erillisen harkinnan mukaan. Päätöksessä huomioidaan asiakkaan matkan pituus ja työtoimlntapäivän pituus. Työtoiminnan palveluja on mahdollista myydä myös ulkopaikkakuntalaisille. Kotikunnalta veloitetaan palvelun järjestämisestä Järvenpään kaupungille aiheutuneet kustannukset. Kustannukset ja ulosmyyntihinta on laskettu keväällä 2015, Avotyötoiminnasta maksetaan työosuusrahaa 12 /työpäivä sekä matkakustannukset harkinnan mukaan. Asiakas järjestää itse ruokailun. Tarvittaessa voidaan sopia myös niin, että kaupunki järjestää ruokailun ja vähentää kustannukset työosuusrahasta. Kaikkiin ryhmiin osallistujilla on kaupungin järjestämä vakuutus.