JÄRVENPÄÄN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Pöytäkirja

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Pöytäkirja TEPASOS: 1270/14 Kaava U MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TYÖTOIMINNAN PALVELUT JA ETUUDET VUONNA 2015 Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Sosiaalihuoltolain ( /710) 13 mukaisesti kunnilla on järjestämisvastuu alueellaan olevien kuntalaisten takeita vastaavista palveluista. Kuntoutumista ja osallisuutta tukevia ja parantavia palveluja tuotetaan monen erilaisen lainsäädännön alta. Uudessa, valmisteilla ja kunnissakin äskettäin lausuntopyynnöillä olleessa sosiaalihuoltolain luonnoksessa näitä aikaisemmin mm. kehitysvammalain, kuntouttavan työtoiminnanja sosiaalihuoltolain perasteella tuotettavia toiminnallisia ja kuntouttavia palveluja kutsuttaisiin jatkossa yhteisellä nimellä sosiaalinen kuntoutus (lakiluonnoksen 18). Lakiluonnoksessa sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitettaisiin sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen ehdotettiin lakiluonnoksen perusteella kuuluvaksi: l) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen 2) kuntoutusneuvontaja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutustarpeen selvittäminen 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseenja elämänhallintaan 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutusta edistävät toimenpiteet. Sosiaalihuoltolain uudistamisen aikataulu on vielä tässä vaiheessa epäselvä, mutta lakiluonnoksen määritelmiä on järkevää käyttää apuna uusia palvelurakenteita suunniteltaessa. Järvenpäässä sosiaalinen kuntoutus on nimekkeenä ollut käytössä vuonna 2014 aikuisten sosiaalipalveluissa aikuissosiaalityön yhtenä palveluprosessina. Vuoden 2014 aikana sosiaalisen kuntoutuksen palveluina on tuotettu pääosin pitkäaikaistyöttömille suunnattuja, kuntouttavan työtoiminnan lain alaisia ryhmäpalveluita. Myös mielenterveyskuntoutujille on kunnassa tuotettu pienimuotoista työtoimintaa sosiaalihuoltolain 27 e :n mukaisina toimintakykyä ylläpitävänä ja edistävänä toimintana. Työtoiminnan palvelut on suunnattu henkilöille. Joilla ei vammansa tai sairautensa vuoksi ole edellytyksiä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin. Järvenpään sosiaali-ja terveyslautakunnan tekemän päätöksen 24 mukaisesti Järvenpään kaupunki aloittaa vuoden 2015 alusta tuottamaan käytännössä uutena palveluna mielenterveyskuntoutujien työ(sali)toiminnan, joka lisää kunnassa tuotettavan sosiaalisen kuntoutuksen asiakasvolyymejä merkittävästi ja samalla luo tarpeen määritellä ja kuvata tarjolla oleva palvelu ja siitä asiakkaille maksettavat korvaukset aikaisempaa täsmällisemmin. Vuoden 2014 aikana ko. palvelu on ostettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä erikoissairaanhoidon tuottamina palveluina. Vuoden 2015 aikana tulee varautua myös siihen, että palvelua halutaan ostaa myös lähikuntien asukkaille. Liitteet Liite A Liite B Liitteessä on kuvattu sosiaalisena kuntoutuksena tuotettavia palveluja ja niihin liittyvä asiakasprosessi. Ehdotus kuhunkin palveluun liittyvistä etuuksista

2 JÄRVENPÄÄN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Pöytäkirja Lisätietoja: Aikuissosiaalityön päällikkö Tanja Bergman, puh Mielenterveys-ja päihdetyön päällikkö AinomaijaHeiska-Johansson, p etunimi. fi Sosiaali- ja terveyslautakunta Ehdotus: Sosiaali-ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi sosiaalisen kuntoutuksen työ- ja päivätoimintaan liittyvät palvelukuvaukset vahvistaa palveluun osallistuvien etuudet liitteen B ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin Sähköinen ote: aikuissosiaalityön päällikkö Tanja Bergman mielenterveys-ja päihdetyön päällikkö Ainomaija Heiska-Johansson

3 Yleistä taustaa sosiaaliseen kuntoutukseen ja työ- ja päivätoimintaan liitetyistä palveluista: l) Päivätoiminta: Järvenpään kaupungin työ-ja päivätoiminta sijoittuu yksikkönä Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisen palvelualueelle, arjen osallisuuden avainalueelle. Toiminnan tarkoituksena on edistää vammaisen tai vajaakuntoisen henkilön edellytyksiä, elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden tai sairauden aiheuttamia haittoja. Toiminta ylläpitää ja edistää toimintakykyä. Lisäksi se tukee ja edistää itsenäisessä elämässä selviytymistä, lisää sosiaalista turvallisuutta ja vuorovaikutusta. Päivätoiminta on sosiaalihuoltolakiin (SHL) pohjautuvaa sosiaalipalvelua, jota säädellään erityislailla. Päivätoiminnan asiakkaiden yksilöllinen oikeutus palveluun perustuu vammaispalvelulain mukaiseen päivätoimintaan (Vpl 8 d) ja kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaiseen työtoimintaan. Päivätoiminta pitää sisällään kunkin asiakkaan yksilöllisen toimintasuunnitelman mukaisesti tavoitteiden, tarpeiden, toimintakyvyn ja toiveiden mukaista toimintaa. Pääosin päivätoiminnan asiakkaille suunnatut ryhmätoiminnat pitävät sisällään kädentaitojen, ilmaisu-, leivonta-ja liikuntaryhmiä. Ryhmäkoot vaihtelevat 8-20 asiakkaan välillä. Työ-ja päivätoimintayksikkö on avoinna arkipäivisin. Ma - Ke klo , to klo ja pe klo Avotyötja työharjoittelut kestävät max. 6 h/ päivä, asiakkaan toimintasuunnitelman mukaisesti. Kesäajalla ryhmätoiminnot ovat pääosin tauolla. Järvenpääläiset kehitysvammaiset ovat olleet etusijalla asiakkuuksissa ja nykyisistä asiakkaista he muodostavat suurimman ryhmän. Asiakaskunnan ikärakenne on vuoden välillä. Tällä hetkellä asiakkuuksia on n. 40. Ryhmätoimintojen kehittämisen, lisäämisen ja selkeyttämisen yhteydessä osa "vanhassa" toiminnassa olleista henkilöistä on siirtynyt sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiin. 2) Työtoiminta on vammaiselle henkilölle kuntien, kuntayhtymien tai yksityisten toimijoiden ylläpitämissä työ-ja toimintakeskuksissa tai tavallisella työpaikalla järjestettävää, huoltosuhteessa tapahtuvaa toimintakyvyn ylläpitävää ja sitä edistävää toimintaa. Työntekijä ei ole työsuhteessa työnantajaan eikä hänelle makseta palkkaa, vaan työosuusrahaa. Työtoiminnan tuottaminen perustuu sosiaalihuoltolain 27e :ään tai kehitysvammaisten erityishuoltolakiin. Toiminnalle ei ole olemassa valtakunnallisia sitovia ohjeistuksia tai normeja, vaan kunnat ovat saaneet varsin vapaasti tuottaa palveluja haluamallaan tavalla. Pääsääntöisesti

4 työtoiminta on ollut ryhmämuotoista (työsali-)toimintaa tai tavallisella työpaikalla tapahtuvaa huoltosuhteista työtoimintaa (avotyötä). Työtoiminnassa työskentely ei ole työsuhteista/ eikä työnteosta kerry eläkettä. Huoltosuhteisesta työtoiminnasta saattavat lisäksi puuttua loma-ajan ja sairausloman korvaukset. Sairausajalta mahdollisesti maksettava korvaus työtoiminnan asiakkaille vaihtelee paikkakunnittain. Työtoimintaan osallistuvien toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Vammaisten henkilöiden työtoimintaan sovelletaan työntekijän työturvallisuudesta annettuja säännöksiä myös silloin, kun henkilö ei ole työsuhteessa työnantajaan. Vammaisten henkilöiden työtoiminnan järjestäjän on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n l momentin mukainen vakuutus työtoimintaan osallistuvalle. Vakuutuksen vuosityöansiona käytetään tapaturmavakuutuslain 28 :n 6 momentin mukaista vähimmäisvuosityöansiot ( /753). 3) Avotyötoiminta on työtoiminnan muoto, jota on tarjottu asiakkaille/ joilla on potentiaalia työmarkkinoille, mutta sinne pääsy ei olosuhteiden vuoksi ole mahdollista. Avotyötoiminta edellyttää selkeästi parempaa toimintakykyä kuin työ-ja päivätoiminta. Avotyö tarjoaa työvoimaa niin yrityksille, yhteisöille kuin julkiselle sektorille. Tavoitteena on tukea työllistyvää asiakasta työpaikassa siten, että luodaan edellytykset työssä onnistumiselle sekä mahdolliselle työllistymiselle. Suurin osa työtoiminnan asiakkaista saa toimeentulonsa eläkkeestä. Avotyötoiminta on alkanut pääasiassa 1990-luvun alussa ja sen vahvaa perinnettä vahvistaa se, että työnantajat ovat tottuneet saamaan avotyön tekijöistä ilmaista työvoimaa/ mikä saattaa päinvastaisesta tarkoituksestaan huolimatta hankaloittaa työsuhteista työllistymistä samalla työpaikalla. Nykyisin käytössä oleva huoltosuhteinen ja palkaton avotyötoiminta ei täytä kansainvälisten ja valtakunnallisten sopimusten ja toimenpideohjelmien vaatimuksia mahdollisuudesta ansaita oma elantonsa. Mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan edustajat korostavatkin kehitysvammaisten työtoiminnan edustajia huomattavasti useammin läpivirtaavuutta työtoiminnan tavoitteena. Mielenterveyskuntoutujien työtoiminnassa nousee vahvasti esille kuntouttava näkökulma eli toiminnan tarkoitus tulisi olla kuntoutujien tukeminen takaisin työelämään ja siirtymään elämässä eteenpäin. Huoltosuhteista avotyötäkin tulisi hyödyntää enemmän lyhytaikaisten työkokeilujen muodossa. Ajatuksena ei kuitenkaan ole, että kaikkien kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien tulisi työllistyä palkkatyöhön. Kaikkien osalta tämä ei ole realistisesti mahdollista, joten vaihtoehtoisten tavat saada työelämäosallisuutta ovat tarpeen. Työsuhteisen palkkatyön tulisi nykyisin olla kuitenkin todellinen mahdollisuus niille kehitysvammaisille henkilöille ja mielenten/eyskuntoutujille, jotka toivovat ja kykenevät ansaitsemaan elantonsa yhdenvertaisina kansalaisina. Työtoiminnasta kuntien maksama työosuusraha (aikaisemmin käytetty myös ahkeruus- tai kuntoisuusrahan nimekkeitä) voi vaihdella O - 12e / päivä riippuen kunnasta ja työtoiminnasta. Mikäli työosuusrahan tulo jää enintään 12euroon päivässä/ se on verotonta tuloa. Työosuusrahan

5 maksuperusteina on käytetty esimerkiksi työaikaa, työtehtävien vaativuutta, asiakkaan koulutus, työtaitoja, ahkeruutta tai aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta, itsenäisyyttä, tuen tai ohjauksen tarvetta sekä sosiaalisia taitoja. Työosuusraha voi olla kaikille samansuuruinen tai sen voidaan pisteyttää arviointiasteikon mukaan, jolloin työntekijällä on mahdollisuus toiminnallaan vaikuttaa työosuusrahan suuruuteen. Työosuusrahan lisäksi osa kunnista maksaa lounaskulut, työmatkakulut ja työvaatetuksen. Kuljetuksen työ- tai toimintakeskukseen maksaa tarvittaessa palvelun järjestäjä. Jos työtoiminta järjestetään erityishuoltolain perusteella, maksaja voi olla kunta tai kuntayhtymä. Jos toiminta järjestetään sosiaalihuoltolain perusteella, kuljetuksia ei yleensä järjestetä eikä makseta. Työntyönantajilta avotyötoiminnasta ei laskuteta mitään, vaan he saavat päivittäisen työohjauksen panoksella avotyöntekijän työpanoksen käyttöönsä. Toisilla paikkakunnilla heiltä laskutetaan saman verran tai enemmän kuin on avotyötoiminnan työntekijän saama työosuusraha. 4) Sosiaalisen kuntoutuksena tuotettava ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 189/2001 mukaista kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan työmarkkinoiden käytettävissä oleville työttömille henkilöille. Palvelu perustuu yksilölliseen aktivointisuunnitelmaan tai asiakassuunnitelmaan. Työttömien osalta toiminnan aloittaminen edellyttää yhteistyössä asiakkaan, sosiaalityöntekijän ja TE -toimiston kanssa tehtyä aktivointisuunnitelmaa, jossa kuntouttavan työtoiminnan tarve on todettu. Kuntouttavan työtoiminnassa painottuvat ryhmässä tehtävät selkeät ja yksinkertaiset avustavat työtehtävät sekä arjen toimintakykyä tukevat ryhmätoiminnot kuten tutustumiset eri palveluihin ja kohteisiin. Sosiaalisen kuntoutuksen yksikön tuottamassa kuntouttavassa työtoiminnassa ollaan 1-2 päivänä viikossa ja toimintakyvyn kasvaessa lisätään kuntouttavan työtoiminnan päiviä ns. yksilötyöpaikoilla, jolloin palvelun järjestämisvastuu siirtyy portaittain kaupungin työllisyysyksikköön. Lokakuusta 2014 lukien sosiaalisen kuntoutuksen yksikössä toimii seuraavan kaltaiset kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä: starttiryhmä Ipvä/vko kuntouttavan ryhmätyötoiminnan työpankki 4pvä/vko Ehdotus Järvenpäässä toteutettavasta työtoiminnasta (työsali): Työtoiminta työsalilla on uusi kaupungin tarjoama työmuoto mielenterveys-ja päihdekuntoutujille. Toiminta siirretään kesäkuussa 2014 lautakunnan päätöksellä erikoissairaanhoidosta kaupungin omaksi toiminnaksi alkaen

6 Palvelun tavoitteet ja sisältö Toiminnan tavoitteena on päivärytminjaviikkorytmin parantaminen/ sosiaalisten kontaktien luominen ja ylläpitäminen, vuorovaikutuksen harjoittelu sekä mielekäs tekeminen ja työvalmiuksien parantaminen. Työsali-työskentely on matalan kynnyksen työtoimintaa, jossa työtehtävät koostuvat mm. erilaisista alihankintatöistä, kokoonpano-, purku-, lajittelu- sekä pakkaustöistä. Työaika sovitaan työtoiminnan alussa ja sitä voidaan tarvittaessa muuttaa. Työympäristöön kuntoutujalle turvallinen ja ohjaajilla on vankka ammattitaito ohjata vajaakuntoisten työsalityöskentelyä. Työsali on yksi osa potilaan/asiakkaan kuntoutumis-ja hoitosuunnitelmaa eli potilaalla/asiakkaalla tulee olla voimassa oleva mt-tai päihdeasiakkuustai asiakkuus sosiaalitoimistoon. Toimintaan ohjautuminen Työsalitoimintaan ohjaudutaan mielenterveys-ja päihdetyön koordinaattorin kautta. Asiakkaan hoitoyksikkö tai kaupungin aikuissosiaalityön työntekijä ottaa yhteyttä koordinaattoriin ja pyytää palveluntarpeen arvion potilaalle tai arviota pyydetään lähetteellä. Hoitokoordinaattori tapaa potilaan arviointikäynneillä/ joita on 1-3. Osa käynneistä voi olla tutustumiskäyntejä työtoiminnan eri muotoihin ja osaan käynneistä voidaan kutsua mukaan arvioinnin kannata keskeisiä työntekijöitä. Arvion lopuksi järjestetään verkostoneuvottelu, jossa ovat mukana potilas, hänen hoitava työntekijänsä, oma sosiaalityöntekijä (mikäli ohjattu sosiaalityöstä), työsalin työntekijä ja hoitokoordinaattori. Tarvittaessa verkostoneuvotteluun kutsutaan muita potilaan kuntoutuksen kannalta keskeisiä henkilöitä. Työsalijaksosta tulee merkintä potilaan hoitokertomukseen. Sosiaalisen kuntoutuksen vastaava ohjaaja tekee työsalijaksosta sosiaalityön viranhaltijapäätöksen, joka sisältää palvelun tuottamisen perusteet, keston ja etuudet. Arviointi Potilaan/asiakkaan työtoiminnan sujumista ja vaikuttavuutta arvioidaan työsaliohjaajien, hoitotahon ja hoitokoordinaattorin toimesta. Työtoimintaan mukaan tulo edellyttää sitä, että henkilö jaksaa työskennellä vähintään 3 tuntia/päivä 2 päivänä viikossa. Osallistumisaikaa voidaan pidentää tarvittaessa 6 tuntiin päivässä ja osallistumispäiviä lisätä tarvittaessa 5:een / vko. Mikäli asiakkaan toimintakyky paranee tai hänellä on valmiuksia vielä itsenäisempään työskentelyn, voidaan asiakaskohtaisesti selvittää mahdollisuudet osallistua avotyöhön, joka toteutetaan työharjoittelumaisesti sovitussa kaupungin yksikössä tai yksityisessä yrityksessä. Sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyötoiminnassa (avotyössä) voi olla korkeintaan 2 vuotta, poikkeustapauksissa harkintaa käytetään. Työkyvyn parantuessa ja voinnin vakiintuessa selvitetään mahdollisuudet edetä avotyöstä työllisyysyksikön palvelujen kautta osa-aikaiseen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Avotyöpaikassa toiminnan ohjaus tapahtuu pääosin työpaikan henkilöstön kautta, mutta asiakkailla on mahdollisuus saada myös sosiaalisen kuntoutuksen kautta tulevaa yksilötyövalmennusta ja tukea yksilöllisen tarpeen mukaan.

7 Palveluun ohjautuvat asiakkaat ja paikkojen määrät Työtoiminta on suunnattu asiakkaille, jotka kuntoutuvat sairaudesta, vammasta tai traumasta ja joilla on tavoitteena palata joskus työelämään tai opiskelemaan. Osalle asiakkaista työtoiminta on terveyttä ylläpitävää toimintaa. Työtoimintaan voidaan myös ohjata potilaita, joille on tarkoituksen mukaista järjestää lyhyt arviointijakso työsalilla. Asiakkaiden taloudellisena etuutena on pääosin määräaikainen tai pysyvä työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki. Toiminnassa painotetaan nuoria aikuisia tai sellaisia henkilöitä, joilla on työikää jäljellä vielä vähintään 10 vuotta. Työtoiminnan puolella on tarjolla seuraavan kaltaisia ryhmiä arjen taitojen ryhmä kuntoutujille Ipvä/vk (yht. 8 paikkaa, tavoite lisätä päiviä) työsalitoiminta 3-6 h/pvä / 2-5 päivää/viikko (20 asiakaspaikkaa) avotyötoiminta 10 yksilöpaikkaa (tavoite v paikkaa)

8

9 Palveluun osallistuneille maksettavat työosuusrahat ja muut etuudet Kuntouttavan työtoiminnan ryhmissä (starttiryhmä +työpankkiryhmä) asiakkaalle maksetaan 9 e/päivä Kelan kautta maksettavana ylläpitokorvauksena sekä tarvittaessa kunnan maksamana työmatkakorvaus julkisten kulkuvälineiden mukaan. Korvauksien määrä perustuu lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Lisäksi r/hmässä on ajoittain mahdollisuus ruokailuun ruoanlaitoin yhteydessä. Arjen taitojen ryhmä on asiakkaalle maksuton palvelu, josta ei makseta myöskään palkkioita. Toimintaan mahdollisesti sisältyvä virkistystoiminta on maksutonta, samoin mahdollisen ruoanlaiton yhteydessä ilmainen ruokailu. Työtoimintaan osallistuvalle maksetaan 4 euroa työosuusrahaa/osallistumispäivä sekä kustannetaan lounas (ostopalveluna työpaikan lähistöllä olevasta ruokailupaikasta). Matkakustannuksiin on mahdollisuus saada tukea vain erillisen harkinnan mukaan. Päätöksessä huomioidaan asiakkaan matkan pituus ja työtoimintapäivän pituus. Työtoiminnan palveluja on mahdollista myydä myös ulkopaikkakuntalaisille. Kotikunnalta veloitetaan palvelun järjestämisestä Järvenpään kaupungille aiheutuneet kustannukset. Näiden tarkempi arviointi tehdään tarvittaessa myöhemmässä vaiheessa. Avotyötoiminnasta maksetaan työosuusrahaa 12 e/työpäivä sekä matkakustannukset harkinnan mukaan. Asiakas järjestää itse ruokailun. Tarvittaessa voidaan sopia myös niin, että kaupunki järjestää ruokailun ja vähentää kustannukset työosuusrahasta. Kaikkiin ryhmiin osallistujilla on kaupungin järjestämä vakuutus.

10