Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus LAKU-loppuseminaari ti 27.11.2018 Hanna Pakkala Projektipäällikkö Kela, Kuntoutusryhmä
Lasten perhekuntoutushankkeen taustaa Perhekuntoutuksen kehittäminen ollut Kelan kehittämistoiminnan painopistealueena jo pitkään. Työnjakoa Kelan ja kuntien välillä muutettiin lasten psykoterapioiden osalta 2000-luvun alkupuolella. Kela on jatkanut monimuotoisen perhekuntoutuksen kehittämistä harkinnanvaraisella Lasten perhekuntoutuksen kehittämishankkeella (LAKUja Etä-LAKU-hankkeet) vuosina 2010 2018. Pilottivaihe 2010-2011 LAKU-hanke 2012-2018 Etä-LAKU- hanke 2013-2018. 2
LAKU- ja Etä-LAKU-hankkeiden toimijat Laku-hankkeen palveluntuottajat ovat Medifamilia Oy:n Oulun ja Tampereen toimipisteet sekä Osuuskunta Toivon toimipisteet Helsingissä ja Kotkassa. Etä-LAKU-hankkeen palveluntuottajat ovat ODL Terveys Rovaniemen toimipiste ja Koulutusavain Oy Kainuusta. Arviointitutkimuksesta on vastannut Kelan tutkimuksen erikoistutkija Miika Vuori yhdessä työryhmänsä kanssa. Hankkeen hallinnoinnista ja koordinoinnista on vastannut Kela. 3
LAKU- ja Etä-LAKU -hankkeiden tavoitteet Tavoitteena on ollut löytää Kelan vakiintuneeseen palveluun soveltuva kuntoutusmalli. Hankkeessa kokeiltiin ja arvioitiin joustavan ja monimuotoisen perhekuntoutusmallin toteuttamista ja sen soveltuvuutta tietyille ikä- ja sairausryhmille. Etä-LAKU-hankkeessa kokeiltiin perhekuntoutusta Lapissa ja Kainuussa, jossa välimatkat ovat pitkiä. Työryhmä on liikkunut toteuttamaan kuntoutusta perheen luo. Kuntoutujan yksilökohtaisina tavoitteina on mm.: tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä arjen sujumista kodissa, päiväkodissa, koulussa ja kavereiden kanssa sekä turvata ja parantaa kuntoutujan toiminta- ja/tai opiskelukykyä. 4 27.11.2018 LAKU-hanke/Hanna Pakkala Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus
LAKU- ja Etä-LAKU hankkeiden kohderyhmä Kohderyhmänä olivat 5 12-vuotiaat lapset, joilla on diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö, jonka lisäksi lapsella voi olla samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä on todettu pitkäkestoisen, monimuotoisen kuntoutuksellisen tuen ja ohjauksen tarve eli lapsella on hoitavan tahon kanssa laatima arvio ja suositus perhekuntoutuksen tarpeesta on todettu, että lapsen häiriöt vaikuttavat lapsen toimintaan arjen ympäristöissä, kuten koulussa tai kotona. Lasten perhekuntoutuksessa perhe/lasten huoltajat olivat mukana kuntoutusprosessissa. Kuntoutukseen voivat osallistua kuntoutujan lisäksi esimerkiksi vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat tai muut lasta hoitavat aikuiset. 5
6 LAKU-kuntoutusmalli LAKU-hankkeen kuntoutus toteutettiin yksilöllisenä kuntoutusprosessina, joka suunniteltiin kuntoutujan ja hänen perheensä tarpeen mukaan erilaisista osista. Käyntikertaosa toteutettiin kaikille kuntoutukseen osallistuville lapsille ja heidän perheilleen. Kuntoutusviikonloput ja vanhempien ryhmät toteutettiin tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Kuntoutukseen osallistui lapsen lisäksi hänen perheensä ja kuntoutusta toteutettiin myös arjen ympäristössä, kuten kotona, kouluissa tai päiväkodeissa. Kuntoutusprosessin kesto oli noin vuosi. Tarpeen mukaan käyntikertoja voi saada toisen vuoden. Lisäksi kuntoutukseen kuului seurantakäynti.. 27.11.2018 LAKU-hanke/Hanna Pakkala Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus
LAKU-kuntoutusmalli Kuntoutusprosessi sisälsi enintään 35 käyntikertaa (+ mahdollinen toinen vuosi 15 kertaa) 4 avo- tai laitoskuntoutusvuorokautta 10 ryhmämuotoista käyntikertaa vanhemmille. Käyntikertojen kestot Yhteispalaverit 90 minuuttia Perheen käyntikerrat 90 min Vanhempien ryhmäkerrat 90 min Lapsen käyntikerrat 45 min. 7
8
Perhekuntoutuksen työryhmä Moniammatilliseen työryhmään kuuluivat aina psykologi sosiaalityöntekijä tai sosionomi erikoislääkäri, jonka erikoistumisala voi olla lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, lastenneurologia, psykiatria tai/ja neurologia. Lisäksi työryhmään tuli kuulua vähintään yksi seuraavien ammattiryhmien edustajista: psykiatrinen sairaanhoitaja neuropsykologi erityisopettaja / erityislastentarhanopettaja toimintaterapeutti psykologi. 9
Perhekuntoutuksen työryhmä Lisäksi kuntoutushankeen henkilöstöön voi kuulua muita erityistyöntekijöitä, joiden tarve arvioidaan kuntoutujan yksilöllisen tarpeen ja kuntoutuksen tavoitteiden perusteella (esim. psykoterapeutti, toimintaterapeutti, musiikkitai taideterapeutti, puheterapeutti, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja). Kuntoutushankkeen toteutukseen voi osallistua myös muuta henkilöstöä, kuten liikunnanohjaaja, vapaa-ajanohjaaja tai lähihoitaja. Hankkeessa, etenkin kuntoutusviikonlopuissa, on oltava riittävästi lasten hoitoon ja kuntoutukseen perehtynyttä henkilökuntaa, kuten lastenhoitajia, lastentarhanopettajia ja/tai lähihoitajia. 10
Hankkeiden raportointi Hankkeisiin on osallistunut 1 366 lasta perheineen, joille toteutettu yhteensä yli 95 000 käyntikertaa ja kuntoutusvuorokautta. Palveluntuottajat ovat raportoineet Kelalle toiminnastaan hankkeessa vuosittain. Hankkeisiin on liittynyt laaja tutkija Miika Vuoren tekemä arviointitutkimus, jonka loppuraportti on juuri julkaistu. Palveluntuottajien kokemuksia hankkeesta kuvataan Kelan monimuotoisen perhekuntoutuksen kehittämistyö Palveluntuottajien näkökulma julkaisussa. Palveluntuottajat tekevät Kelalla hallinnolliset loppuraportit 31.12.2018 mennessä. 11
Mitä hankkeen jälkeen? Hankkeen perusteella luodaan perhekuntoutusmalli Kelan vakiintuneeseen toimintaan. Hankkeesta lisätietoja löytyy täältä: https://www.kela.fi/kehittamistoiminta_lasten-perhekuntoutus Hankkeeseen liittyviä Kelan julkaisuita löytyy täältä: https://www.kela.fi/kehittamistoiminta_tuloksia 12
LAKU- ja Etä-LAKU hankkeiden julkaisuita Kelan monimuotoisen perhekuntoutuksen kehittämistyö Palveluntuottajien näkökulma, Kuntoutusta kehittämässä 4, 2018 Kelan kehittämän monimuotoisen perhekuntoutuksen tuloksellisuus, soveltuvuus ja hyväksyttävyys, Vuori, M; Tuulio-Henriksson, A; Autti-Rämö I, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 11, 2018 Perhekuntoutus lapsen tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen pulmissa, Vuori, M; Tuulio- Henriksson, A; Autti-Rämö I, Lääkärilehti, 2018. Vanhemmuuteen liittyvät huolenaiheet ja psyykkinen hyvinvointi neuropsykiatrisesti oireilevien lasten huoltajilla, Vuori, M; Tuulio-Henriksson, A; Autti-Rämö I, Kuntoutus, 2017 Discrepancies between self- and adult-perceptions of social competence in children with neuropsychiatric disorders, Vuori, M; ym. Child Care Health Dev, 2017. 13
LAKU- ja Etä-LAKU hankkeiden julkaisuita Lasten psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen työaika- ja kustannusseuranta, Mikko Jaakonsaari ja Auli Karttunen, Kelan työpapereita 117, 2017 Kelan monimuotoiseen perhekuntoutukseen ohjautuminen ja perheenjäsenten kuntoutustoiveet, Vuori, M; Tuulio-Henriksson, A; Sandelin, I; Nissinen, H; Autti- Rämö, I, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 2, 2016 Monimuotoisen neuropsykiatrisen perhekuntoutuksen seurantatutkimus. Tutkimusprotokolla, Vuori, M; Tuulio-Henriksson, A; Autti-Rämö, I, Työpapereita 82, 2015 Psykososiaaliset perheinterventiot lapsen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön sekä uhmakkuus- ja käytöshäiriöiden hoidossa, Vuori, M; Tuulio-Henriksson, A; Autti-Rämö, I, Duodecim, 2015 14
Kiitos mielenkiinnostanne sekä yhteistyöstä hankkeessa! Hanna Pakkala Projektipäällikkö, vastaava suunnittelija Kela, Etuuspalveluiden lakiyksikkö, kuntoutustyhmä @PakkalaHanna, @Kelankuntoutus