PERHEKUNTOUTUS TÄNÄÄN JA HUOMENNA

Transkriptio

1 PERHEKUNTOUTUS TÄNÄÄN JA HUOMENNA KUNTOUTUSPALVELUT SÄÄTIÖSSÄ KuntoutuspäällikköEija-Maija Toikka Palvelupäällikkö Sirkka Kosunen

2 SÄÄTIÖN TARKOITUS Edistääsairaiden ja vammaisten sekä psyykkisissäja sosiaalisissa vaikeuksissa olevien lasten ja nuorten sekäheidän perheidensämahdollisuuksia hyvään ja tasavertaiseen elämään. MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

3 PALVELUITAMME OSTAVAT Kansaneläkelaitos Kunnat ja kuntainliitot Vakuutusyhtiöt Sairaanhoitopiirit Kehittämistoimintaamme tukevat Raha-automaattiyhdistys (kehittämistyö) MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

4 TUOTOT MAKSAJATAHOJEN MUKAAN ,5 % 2,0 % 7,8 % 1,8 % KELA KUNNAT VAKUUTUSYHTIÖT RAY MUUT TUOTOT 78,9 % MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

5 ASIAKKAITAMME Lapset ja nuoret perheineen, joiden elämää vaikeuttavat pitkäaikaissairaus tai vammaisuus psyykkiset ja sosiaaliset vaikeudet Sosiaali-, terveydenhuolto-ja opetusalan ammattihenkilöt MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

6 KUNTOUTUSPALVELUITAMME Vaikeavammaisten lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutus Sopeutumisvalmennuskurssit Kuntoutuskurssit Aivovamman saaneen lapsen ja nuoren kokonaisvaltainen perhekuntoutusohjelma (HOPE) Aivovamman saaneen nuoren kurssi Vaikeavammaisten lasten ja nuorten ryhmämuotoiset avoterapiat Lastensuojelullinen perhekuntoutus avopainotteisena Theraplay Miete kuntoutus MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

7 PERHEKUNTOUTUKSEN PERUSTEET Hyvässäkuntoutuskäytännössäkeskiössäon kuntoutuja itse. Lähtökohtana on kuntoutujan toimintakyvystäja toiminnallisista tarpeista lähtevien kuntoutujien omien tarpeiden ja tavoitteiden ymmärtäminen ja niiden yhdistäminen asiantuntijoiden näkemykseen. (Hyvän kuntoutuskäytännön suositukset, Kela)

8 PERHEKUNTOUTUKSEN PERUSTEET Kuntoutukseen osallistuu koko perhe. Kuntoutujan ohella huomioidaan myös vanhempien ja sisarusten tarpeet. Kuntoutuksen tavoitteena on perheen toimintakyvyn vahvistuminen niin, ettälasten mahdollisuudet turvalliseen ja riittävän hyvään lapsuuteen paranevat entisestään.

9 SÄÄTIÖN PERHEKUNTOUTUKSESSA KOROSTUU Lapsen ja koko perheen ainutlaatuinen näkökulma Arvostava aito kohtaaminen Myönteinen, tulevaisuuteen suuntautunut ajattelu ja visio muutoksesta parempaan Kuntoutuksen kokonaisvaltaisuus, suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja prosessimaisuus

10 SÄÄTIÖN PERHEKUNTOUTUKSESSA KOROSTUU Lapsen turvallinen arki, vanhemmuus, sisarukset Vuorovaikutuksellisuus Osallisuus Jaettu asiantuntijuus Moniammatillisuus Toiminnallisuus ja elämyksellisyys Yhteistyö perheen viranomaisverkostojen kanssa

11 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖMM. Lastenpsykiatri Lastenneurologi Sosiaalityöntekijä, sosionomi AMK, sosiaalikasvattaja Toimintaterapeutti Fysioterapeutti Sairaanhoitaja Puheterapeutti Erityisopettaja, opettaja, erityislastentarhanopettaja Psykologi, neuropsykologi Nuorisotyöntekijä, nuoriso-ohjaaja Lähihoitaja Lastenohjaaja

12 SÄÄTIÖN PERHEKUNTOUTUKSESSA KOROSTUU ICF-näkökulma (International Classification of Functioning, Disability of Health),toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus Mallin taustalla on ajattelu, jossa kuntoutujan elämäntilanne huomioidaan kokonaisvaltaisesti pyrkien osallistumisen tukemiseen ja itsenäisen elämän mahdollisuuksien lisäämiseen Mallissa korostuu osallistuminen ja yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus. Arjen toiminta nähdään keskeisenä kuntoutujan kasvun ja kehityksen tukemisen elementtinä

13 SÄÄTIÖN PERHEKUNTOUTUKSESSA KOROSTUU Osallisuus tarkoittaa myös sitä, että perheillä on mahdollisuus osallistua kuntoutuksensa suunnitteluun, toteuttamiseen ja sen hyödyllisyyden arviointiin Lapsen subjektius toteutuu, kun häntä autetaan osallistumaan. (Kokemus kuulluksi tulemisesta, mielipiteiden, ajatusten, kysymysten arvostus. Näillä myös merkitys ja vaikutus työskentelyyn.) Vanhempien omien voimavarojen ja kasvattajan taitojen vahvistuminen

14 LAPSI-JA PERHELÄHTÖISET KUNTOUTUSMENETELMÄT Noudattavat perhekuntoutuksen periaatteita ja korostavat: Ratkaisukeskeistä, asiakaslähtöistä ja voimavarasuuntautunutta työotetta Perheen jäsenten vuorovaikutustaitoja, lapsen ja vanhemman välistä myönteistä suhdetta sekä vanhempien kasvattajantaitoja

15 KUNTOUTUSMENETELMÄMME Perhekeskustelut, ohjattu ryhmätoiminta Vuorovaikutuskuntoutus Videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus VIG Theraplay Ryhmätheraplay Verkostoyhteistyö Verkostokonsultointi Lapsilähtöinen läheisneuvonpito Palveluohjaus Toiminnalliset ja elämykselliset työmenetelmät mm. Seikkailu Tarinasäveltäminen

16 YKSILÖLLINEN LAITOSKUNTOUTUS Kelan korvaamaa (KKRL 9 ja 10 ) Alle 18-vuotiaille vaikeavammaisille lapsille/nuorille sekä heidän perheilleen Toteutetaan laitos- ja/tai avomuotoisena Kuntoutus on tavoitteellista, pitkäaikaista ja jaksotettua (yleisimmin 18/21/28 vrk) Kuntoutukseen on mahdollista osallistua lapsen eri kehitysvaiheissa Kuntoutusjaksoja ympäri vuoden Kela kilpailuttaa vaikeavammaisen yksilöllisen kuntoutuksen 2014 MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

17 YKSILÖLLINEN LAITOSKUNTOUTUS Haetaan ku 102 lomakkeella. Hakemuksen liitteenä kuntoutussuunnitelma, jossa suositus ja tavoitteet kuntoutukseen. Kuntoutusjaksojen sisältömuokataan kuntoutujan ja hänen perheensä tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä lähettävän tahon kanssa kuntoutujalle laaditun kuntoutussuunnitelman mukaisesti Kuntoutuksen aikana yhteistyötätehdään myös kuntoutujan muiden yhteistyötahojen kanssa (esim. koulut, päiväkodit, lastensuojelu)

18 YKSILÖLLINEN LAITOSKUNTOUTUS Perheen kuntoutustyöryhmäkoostuu kuntoutujan ja hänen perheensätarpeiden mukaan kootusta moniammatillisesta työryhmästä ja se toimii lastentautien ja neurologian tai lastenpsykiatrian erikoislääkärin johdolla Moniammatillinen työryhmä (mm. toimintaterapeutti, fysioterapeutti, neuropsykologi, psykologi, erikoissairaanhoitaja, erityisluokanopettaja, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä, palveluohjaaja, sosionomi AMK, ja muut kuntoutus-ja avustavat työntekijät) Tarvittaessa voidaan konsultoida myös puhe- musiikkiravitsemus- ja ratsastusterapeuttia sekä diabeteshoitajaa.

19 YKSILÖLLINEN LAITOSKUNTOUTUS (mitä tehdään?) On tavoitteellista ja painottuu kuntoutujan ja hänen perheensä vahvuuksien etsimiseen Perheterapeuttiset keskustelut Lääkärin perhetapaamiset Erityistyöntekijöiden tapaamiset Vanhempien keskinäiset keskustelut Kuntoutujan kanssa yksilötyöskentely Sisarusten kanssa työskentely Perheen yhteinen toiminta Perheiden yhteinen toiminta Vertaisryhmätoiminta Dialoginen verkostoyhteistyö

20 YKSILÖLLISEN LAITOSKUNTOUTUKSEN TAVOITTEITA (perheet) Lapsen käyttäytymiseen, erilaisten taitojen oppimiseen ja lapsen itsetunnon/itseluottamuksen (itsetuntemus) vahvistumiseen kohdistuvat muutostoiveet Tietoa lapsen sairaudesta/vammasta Tietoa lääkityksestä Vanhemmuuteen, vanhemmuuden ja arjentaitoihin sekä vanhempien itseluottamuksen vahvistumiseen liittyvät muutostoiveet

21 YKSILÖLLISEN LAITOSKUNTOUTUKSEN TAVOITTEITA (perheet) Kouluun/koulunkäyntiin liittyvät asiat Sisarusasia ja sisarusten keskinäisen vuorovaikutuksen näkökulma Perheen myönteisen vuorovaikutuksen ja yhdessätoimimisen lisääntyminen Perheenjäsenten jaksamiseen (voimavarat) liittyvät toiveet Vanhempien parisuhteeseen liittyvät asiat

22 KUNTOUTUKSEN TAVOITTEITA (perheet) Kouluun/koulunkäyntiin liittyvät asiat Sisarusasia ja sisarusten keskinäisen vuorovaikutuksen näkökulma Perheen myönteisen vuorovaikutuksen ja yhdessä toimimisen lisääntyminen Perheenjäsenten jaksamiseen (voimavarat) liittyvät toiveet Vanhempien parisuhteeseen liittyvät asiat

23 YKSILÖLLISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEITA (perheet) Virkistys, ilo ja onnistuminen Tietoa yhteiskunnan tukimuodoista ja etuuksista Perheen ja verkostojen yhteistyön rakentamiseen tai yhteistyön laatuun liittyvät tarpeet Vertaisryhmän tuki (vanhemmat ja lapset)

24 SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT On suunnattu vuodesta 2013 pääsääntöisesti neuropsykiatrisiin oireyhtymiin ADHD 14 kurssia Asperger 11 kurssia Autismi 6 kurssia Autismikurssille voi osallistua laaja-alainen kehityshäiriö diagnoosilla ADHD-ja Asperger-kurssille voi osallistua Touretten diagnoosilla Muiden kurssien osalta on Kelan kilpailutus käynnissä MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

25 AUTISMI-, ARPERGER-JA ADHD-KURSSIT Kurssille osallistuu 8 perhettä Kurssit on jaoteltu ikäryhmittäin Alle kouluikäiset (ei Asperger-kursseilla) Koulunsa aloittavat ja alakouluikäiset Yläkouluikäiset Peruskoulunsa päättäneet nuoret Kurssit on tarkoitettu alla 18-vuotiaille lapsille tai nuorille perheineen Kurssit kestävät 10 vrk ja ne toteutetaan kahdessa jaksossa Jaksot voivat olla 5+5 vrk tai 4+6 vrk tai 6+4 vrk Kurssit ovat perhekursseja ja kaikilla perheenjäsenilläon mahdollisuus osallistua kurssille MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

26 SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN TAVOITTEET Kuntoutujan ja hänen perheensähyvän ja tasavertaisen elämän mahdollisuuksien vahvistaminen Kuntoutujan kasvun ja kehityksen tukeminen ikä-ja kehityskausien mukaisesti ottaen huomioon vanhempien ja sisarusten tarpeet Kuntoutujan, vanhempien ja sisarusten mahdollisuus kokemusten jakamiseen ja tunteiden käsittelyyn vertaisryhmässä Kuntoutujan sairauteen tai vammaan ja kuntoutukseen sekä koulunkäyntiin liittyvän tiedon saaminen Perheen arkea helpottavien ratkaisujen löytäminen Kurssilta saadun tiedon, keinojen ja taitojen siirtyminen kuntoutujan ja perheen arkeen Perheelle toimivan tukiverkoston luominen kotipaikkakunnalle

27 KURSSIN TOTEUTUS Yli puolet kurssin ohjelmasta tapahtuu ryhmissävertaistukea hyödyntäen Toteutuksessa hyödynnetään pienryhmätyöskentelyä Ohjelmaan kuuluu lisäksi perhekohtaisia tai yksilöllisiä haastatteluja ja tapaamisia moniammatillisen työntekijän kanssa Kurssiohjelmaa täydennetään perheen ja kuntoutujan yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi

28 KURSSIN KUNTOUTUSHENKILÖSTÖ Moniammatillinen työryhmä Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Psykologi Sairaanhoitaja Kasvatustieteen maisteri (ADHD- ja As-kurssi) Fysioterapeutti (autismikurssi) Jokaiselle perheelle nimetään omaohjaaja moniammatillisen työryhmän jäsenistä kuntoutuksen ajaksi Erityistyöntekijät Sosionomi Toimintaterapeutti Fysioterapeutti (ADHD- ja As-kurssi) Kasvatustieteen maisteri (autismikurssi) Lähihoitajat ja lastenohjaajat toimivat avustavina kuntoutustyöntekijöinä

29 Esimerkkiohjelma ensimmäisestäjaksosta

30 KLO MAANANTAI TIISTAI AAMUPALA KESKIVIIKKO AAMUPALA TORSTAI AAMUPALA PERJANTAI AAMUPALA Saapuminen ja majoittuminen perheen tavoitekeskustelu (GAS) Samaan aikaan Perheen omaa aikaa/ läksyjen tekoa Perheiden yhteinen toiminta perheen tavoitekeskustelu (GAS) Perheiden yhteinen toiminta perheiden yhteistä toimintakykyä vahvistavaa toimintaa tai perhekohtaista toimintaa/asiantuntijat apaaminen Perheiden yhteistä voimaannuttavaa toimintaa Perhekohtainen keskustelu ja välitehtävästä sopiminen LOUNAS LOUNAS LOUNAS LOUNAS LOUNAS ryhmässä Tutustuminen Huvituksen alueeseen Perhekohtainen alkukeskustelu Kuntoutujaryhmät Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Palveluohjaajan luento Kuntoutujaryhmät Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Lääkärin luento Kuntoutujaryhmät Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Kuntoutujaryhmä Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Ryhmämuotoiset loppukeskustelut VÄLIPALA VÄLIPALA ryhmässä VÄLIPALA ryhmässä VÄLIPALA ryhmässä VÄLIPALA Kuntoutujaryhmät Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Kuntoutujaryhmät Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Kuntoutujaryhmät Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Kuntoutujaryhmät Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Turvallista kotimatkaa! PÄIVÄLLINEN PÄIVÄLLINEN PÄIVÄLLINEN PÄIVÄLLINEN Kuntoutuksellinen illanvietto Yleistä iltaohjelmaa Vanhempien vapaa illanvietto Lapsilla toimintaa Yleistä iltaohjelmaa

31 SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE HAKEUTUMINEN Sopeutumisvalmennuskursseilla on sekä harkinnanvaraisia että vaikeavammaisille suunnattuja kuntoutuspaikkoja Kurssille haetaan lomakkeella KU 102 Hakemukseen liitetään mukaan voimassa oleva kuntoutussuunnitelma Vaikeavammaisten kuntoutujien kohdalla suositus tulee tehdäon julkisessa terveydenhuollossa Harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa suosituksen voi tehdä yksityislääkäri Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan Suositus kuntoutuksesta Tavoitteet kuntoutukselle ADHD- ja Asperger-kursseilla esivalinta säätiössä Autismikursseilla ei esivalintamenettelyä Paikallistoimistot tekevät kuntoutuspäätökset

32 TILASTOA VUODELTA 2012 Säätiön palveluja käytti yli 650 perhettä Asiakkaina oli 2580 lasta, nuorta tai aikuista Kuntoutusvuorokausia kertyi Kuntoutuspäiviä toteutettiin 250 Kuntoutuskäyntejä oli 1800 Säätiössä työskenteli 99 ammattilaista MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

33 KIITOS MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö