Aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke (AMI-hanke) vuosina /

Transkriptio

1 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE Aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke (AMI-hanke) vuosina / Yleistä hankkeesta Kela jatkaa aikuisten mielenterveyskuntoutuksen kehittämistä vuosina aikuisten avomuotoisella mielenterveyskuntoutuksen kehittämishankkeella (AMI-hanke). Hankkeen tarkoituksena on kehittää vakiintuneeseen kurssitoimintaan soveltuvaa avomuotoista kuntoutuspalvelua. Hankkeen kehittämiskurssit on tarkoitettu työsuhteessa oleville henkilöille, joilla diagnosoitu masennustila vaikeuttaa työssä selviytymistä. Hankkeen aikana toteutetaan yhteensä 36 kurssia, joille osallistuu 288 kuntoutujaa. Valitut palveluntuottajat järjestävät kuusi avokuntoutuskurssia, joista yhdelle kurssille voi osallistua 8 kuntoutujaa. Ensimmäiset kurssit voivat alkaa syys-lokakuussa Kukin palveluntuottaja toteuttaa kuntoutuskurssit niin, että ne päättyvät seurantoineen mennessä. Kuntoutus toteutetaan kuntoutujien työssäkäyntialueella, jolloin kuntoutus niveltyy kuntoutujien arkeen. Kuntoutusta voidaan toteuttaa myös iltaisin, jotta kuntoutujien työssäkäynti ei vaarannu kuntoutuksen vuoksi. Kuntoutuksen kokonaiskesto seurantoineen on noin vuosi. Kuntoutus on osa kuntoutujan kokonaisvaltaista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Hoitovastuu kuntoutujasta säilyy lähettävällä/hoitavalla taholla koko kuntoutusprosessin ajan. Olennainen osa hankkeen toteutusta on palveluntuottajien ja muiden tahojen yhteistyö kuntoutujia lähettävien hoitotahojen kanssa. Aikaisemmista hankkeista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että ohjaus- ja hakuvaiheen huolellinen suunnittelu, toteutus ja yhteistyö edesauttavat merkittävästi asiakkaiden ohjaamista kuntoutukseen oikea-aikaisesti. Se edesauttaa myös yhteistyötä kuntoutuksen aikana ja sen päättyessä sekä pitkällä tähtäyksellä vahvistaa palveluntuottajan yhteistyöverkostoa. Hankkeen aikana arvioidaan mielenterveyskuntoutuksen vaikuttavuutta ja toimivuutta kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn kannalta. Lisäksi arvioidaan kuntoutusmalleja, keskeisiä menetelmiä ja verkostotyön toimivuutta. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa jatkossa Kelan vakiintuneen kurssitoiminnan hankintoihin. Kuntoutuksen toteutus, sisältö sekä kuntoutujien valintakriteerit ja kursseille hakeminen sekä eri tahojen tehtävät on kuvattu liitteenä 1. olevassa kehittämishankkeen hankesuunnitelmassa. Hankkeen tavoitteet AMI -hankkeessa kuntoutujan yksilökohtaisina tavoitteina on mm.: parantaa ja turvata kuntoutujan työ- ja toimintakykyä lievittää mielenterveyden häiriöitä. osatavoitteina on sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen ja elämänhallinnan kohentaminen. Kuntoutujan henkilökohtaiset tavoitteet määritellään konkreettisesti kuntoutusprosessin alkaessa lähettävän tahon/hoitotahon suositellessa kuntoutujaa kuntoutuskurssille sekä myöhemmin myös yhteistyössä palveluntuottajan kansa kuntoutuksen edetessä. Tavoitteita voidaan tarkentaa kuntoutuksen edetessä.

2 Tavoitteena on lisäksi kehittää, kokeilla ja arvioida valitulle kohderyhmälle eli työssä käyville masentuneille soveltuvaa kuntoutusta ja sen oikea-aikaista järjestämistä yhteistyötä mielenterveyskuntoutusta toteuttavien palveluntuottajien ja hoitotahojen kesken lisäksi pyritään aikaansaamaan toimivia verkostoja ja palveluketjuja eri tahojen kesken. Kohderyhmä AMI hankkeessa kohderyhmänä ovat työsuhteessa olevat masentuneet, jotka viimeisen vuoden aikana ovat olleet työssä vähintään 5 kk ja - joilla sairautena on diagnosoitu masennus ja mahdollisesti lisäksi muita psyykkisiä oireita - joilla masennustilan diagnoosi on tehty vähintään 2 kk aikaisemmin - joilla on ollut 10 viimeisen vuoden aikana enintään neljä masennusjaksoa ja kuntoutuja on välillä ollut työkykyinen - joilla on masennuksen ja siihen liittyvien muiden häiriöiden/oireiden vuoksi vaikeuksia selviytyä työstään ja sairaudet uhkaavat työkykyä - joilla masennuksen alkuvaiheen hoito on toteutettu hyvän hoitokäytännön mukaisesti - joilla on voimassa oleva hoitosuhde työterveyshuoltoon/terveydenhuoltoon - jotka ovat motivoituneita kuntoutukseen - joilla on halua käsitellä ongelmiaan ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa - joilla on tavoite jatkaa työelämässä. Hankkeeseen ei voida ottaa kohderyhmään kuuluvia henkilöitä, - jotka sairaudesta johtuvien oireiden vuoksi eivät kykene toimimaan ryhmässä - joilla on hoitamaton alkoholi- tai päihdeongelma - joilla on akuutti elämänkriisi, jolloin ryhmään sopeutuminen tai ryhmässä toimiminen vaikeutuu. Kuntoutujia valittaessa pyritään ottamaan huomioon, että ryhmästä muodostuu toimiva kokonaisuus. Kuntoutuskurssien toteutus Kela järjestää hankkeen kuntoutuskursseja Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomen vakuutusalueella. Kuntoutus toteutetaan avomuotoisina ryhmäpainotteisina kuntoutuskursseina. Kurssi jakautuu yksilölliseen aloitusjaksoon, ryhmäpainotteiseen kuntoutusjaksoon ja seurantajaksoon seuraavasti aloitusjaksoon kuuluu 2 yksilöllistä käyntikertaa ryhmämuotoiseen kuntoutusjaksoon kuuluu 2 kuntoutuspäivää ja 18 ryhmän käyntikertaa o jakso alkaa ryhmän yhdellä kuntoutuspäivällä o jakso jatkuu ryhmän 18 käyntikerralla o jakso päättyy yhdellä ryhmän kuntoutuspäivällä. seurantajaksoon kuuluu o kuntoutujan yksilöllinen käyntikerta 2 viikon kuluttua ryhmämuotoisen kuntoutusjakson päättymisestä o ryhmän käyntikerta 3 kk:n kuluttua ryhmämuotoisen kuntoutusjakson päättymisestä o kuntoutujan yksilöllinen käyntikerta sopivassa vaiheessa seurantaa o viimeisenä ryhmän käyntikerta 6 kk:n kuluttua ryhmämuotoisen kuntoutusjakson päättymisestä. 2

3 Ryhmän käyntikerran kesto on taukoineen 3 tuntia ja yksilöllisen käyntikerran kesto on 2-3 tuntia. Ryhmän kuntoutuspäivien kesto on lounastauko mukaan lukien vähintään 6 tuntia, josta kuntoutuksen ammattihenkilöiden ohjaaman kuntoutuksena osuus on vähintään 5 tuntia. Kuntoutuskurssin jaksojen tarkempi sisältökuvaus ja kuntoutuksessa käytettävät menetelmät löytyvät liitteenä olevan hankesuunnitelman sivuilta ja rakennekaavio sivulta 20. Kuntoutukseen ohjaus, hakeminen, valinta ja päätös Ohjaus Kuntoutuksen oikea-aikaisuuden ja vaikuttavuuden kannalta on keskeistä, että hoitotaho on tehnyt kuntoutujan arviot ja alustavan tilannekartoituksen ennen kuntoutusprosessin alkua. Kuntoutukseen hakeutuminen käynnistyy, kun masentunut itse tai häntä hoitavat ja tukevat tahot havaitsevat, että hoidon rinnalle tarvitaan masennukseen liittyviä oireita ja haittoja ehkäisevää ja toimintakykyä vahvistavaa kuntoutusta. Kuntoutujan kanssa keskustellaan kuntoutusvaihtoehdoista ja tavoitteista. Kuntoutukseen lähettävän tahon tulee varmistaa, että kuntoutujalla on mahdollisuus hoitoon, tukeen ja ohjaukseen harkitessaan kuntoutukseen hakeutumista valmistautumisvaiheessa ennen kuntoutuksen aloitusta ja kuntoutuksen aikana. Mitä pidempi aika on kuntoutujan valinnan ja kuntoutuksen alkamisen välillä sitä tärkeämpiä ovat hoitotahon ja kuntoutujan tapaamiset ennen kuntoutuksen alkua. Palveluntuottaja voi yhteistyökumppaniensa (lähettävät tahot) kanssa suunnitella kuntoutukseen ohjaus- ja hakuvaiheen toteutusta ja sen vaatimaa yhteistyötä omissa paikallisissa projektiryhmissään. Kuntoutukseen hakeminen ja valinta Kuntoutujien hakemukset (kuntoutushakemuslomake ja lääkärin B-lausunto) kuntoutuskursseille tulee toimittaa Kelaan ennen kuntoutuskurssin hakuajan päättymistä. Palveluntuottajat lähettävät yhteistyökumppaneilleen (työterveys- ja muut terveydenhuollon yksiköt) jokaisesta kuntoutuskurssistaan yksityiskohtaiset tiedot kuten mm. kurssien kurssinumerot, kurssiajat, kurssien hakuajat ja yhteyshenkilöt sekä kurssien ohjelman. Kurssien tiedot löytyvät myös Kelan internetsivuilta kurssinumeron perusteella Kuntoutuskurssijärjestelmästä > Kuntoutus > Lisätietoja > Kuntoutuskurssihaku. Kuntoutujien valintamenettely on seuraava: Esivalinta Esivalinnan tekee lähettävä taho hakijan tutkimusten ja haastattelun perusteella lähettävän tahon lääkäri laatii hakijalle suosituksena lääkärin B-lausunnon Lähettävä taho kirjaa esivalinnasta kannanottonsa perusteluineen kuntoutushakemuksen liitelomakkeelle (KU 107) tai erilliseen selvitykseen. Kuntoutuja täyttää kuntoutushakemuksen (KU 102) Esivalintataho lähettää kurssille ehdotettujen hakijoiden hakemusasiakirjat palveluntuottajan hankkeeseen sovitulle kurssin Kelan yhdyshenkilölle tai kukin kuntoutuja lähettää kuntoutushakemuksensa liitteineen kurssin Kelan yhdyshenkilölle. Kukin palveluntuottaja sopii esim. projektiryhmässään tai muuten kumpaa hakemusasiakirjojen lä- 3

4 hettämismenettelyä noudatetaan. Lääkärin kirjoittamassa B-lausunnossa tulee näkyä: diagnoosi ja sen perusteet eli missä, milloin ja kuka tehnyt sairauden aiheuttamat ongelmat/ilmeneminen työ- ja toimintakyvyssä o ajallisesti ja sisällöllisesti o GAF-arvio (Global assessment of functioning), jonka hoitavan tahon lääkäri tekee liitteen 2 perusteella o hoito- ja kuntoutustoimenpiteet työterveyshuollossa tai muussa terveydenhuollon hoitoyksikössä o toteutuminen ja tuloksellisuus kuntoutus- ja hoitosuunnitelma o kuntoutustarpeen perustelut o kuntoutujan kanssa kuntoutukselle asetetut tavoitteet o kuntoutukseen sitoutumisen mahdollisuudet (kuntoutuja ja hoitotaho) o seuranta/yhteys hoitohenkilöstöön kuntoutuksen aikana lausunnon laatijan OSOITE, jotta päätös voidaan lähettää tiedoksi myös lähettävälle taholle. Lopullinen valinta ja päätös Kuntoutujien valinta kuntoutuskurssille tehdään Kelassa keskitettyä valintamenettelyä soveltuvin osin noudattaen jokaisen palveluntuottajan kuntoutuskurssille on Kelassa nimetty kurssin yhdyshenkilö, joka tekee kuntoutujien lopullisen valinnan. Hän voi tehdä lopullisen valinnan sovitusti myös yhteistyössä lähettävän tahon edustajan/edustajien kanssa. Kelan toimisto tekee aina lopullisen kuntoutujavalinnan jälkeen päätöksen kuntoutuksesta ja lähettää päätöksen kuntoutujalle sekä tiedoksi kuntoutuspalveluntuottajalle ja lähettävälle taholle. Päätöksen liitteenä lähetetään kopiot kuntoutushakemuksesta, lääkärin B-lausunnosta ja muista tarvittavista liitteistä. Ennen kuntoutushakemuksen toimittamista Kelan toimistoon, hoitava taho tai asiakas voi olla yhteydessä palveluntuottajan yhteyshenkilöön tai Kelan yhdyshenkilöön. Mikäli kuntoutuja ei tule valituksi ryhmään, hänet ohjataan takaisin lähettävän tahon palveluihin. Kuntoutusraha Kuntoutusrahalain mukaan kuntoutusrahaa voidaan maksaa vuotiaalle kuntoutukseen osallistuvalle kuntoutujalle, joka on kuntoutuksen takia estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen, joka on työelämässä oleville yksi päivä, kun kyseessä on kehittämishanke. Arviointitutkimus Hankkeeseen liittyy tutkimus, jonka kuntoutujiin kohdistuvan tutkimusosuuden osalta suorittaa Kelan tutkimusosasto. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen vaikuttavuutta ja toimivuutta kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn kannalta. Kuntoutujien osalta selvitetään mm. kuntoutujan tavoitteiden saavuttamista, masennuksen ja muun oireilun sekä elämänlaadun muutoksia kuntoutuksen ja seurannan aikana. Kuntoutujalta kerätään perustaustatietojen lisäksi tietoa toimintakyvyn eri osa-alueista, työhön liittyvistä voimavara- ja motivaa- 4

5 tiotekijöistä, psyykkisestä oireilusta, kuntoutukseen kohdistuvista toiveista, odotuksista ja tavoitteista. Toinen keskeinen tutkimuskohde on palveluprosessien toimivuuden tutkimus, jossa tutkimuskohteena ovat sidosryhmäyhteistyön ja verkostojen toimivuus, palveluketjujen muodostuminen, avomuotoisen kuntoutuksen rooli suhteessa muuhun hoitoon ja kuntoutukseen Tutkimuksella arvioidaan myös, soveltuisiko tämän kehittämishankkeen mukainen toiminta osin julkisen terveydenhuollon ja/tai työterveyshuollon suorittamaksi toiminnaksi ja osin mahdollisesti Kelan vakiintuneeksi toiminnaksi. Arviointiin liittyy em. rakenteellinen tarkastelu. Arvioinnissa käytettävät kyselyt ja mittarit ovat yleisesti käytössä olevia ja päteviksi todettuja tai arvostettuja. Kuntoutujaa koskevan tutkimuksen kulku Lähettävä taho liittää lääkärin B-lausuntoon oireisiin perustuvaa toimintakykyä koskevan GAF-arvion. Palveluntuottaja kerää tutkimustiedon kuntoutuskäyntien aikana, joten lomakkeita ei anneta kuntoutujille kotiin täytettäviksi (sovittu kuntoutusryhmän kanssa) Tutkimustieto kerätään osin haastattelemalla, osin kyselylomakkein. Tiedot kerätään kolmella käyntikerralla: o Ensimmäisellä yksilökäynnillä o Ryhmämuotoisen kuntoutuksen päättyessä o Seurantavaiheen lopussa. Palveluketjua koskevan tutkimuksen suunnitelma täsmentyy myöhemmin. Kaikkien kuntoutukseen tavalla tai toisella osallistuvien kokemukset ovat arviointitutkimuksen kannalta ensiarvoisen tärkeitä, koska niiden hyödyntäminen auttaa kehittämään masennusryhmään kuuluvien aikuisten henkilöiden tarpeet huomioivaa avomuotoista kuntoutuskurssitoimintaa. Arviointitutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Kuntoutuksen alkupuolella kuntoutujalta/huoltajalta kysytään kirjallinen lupa tutkimukseen osallistumisesta. Tiedot AMI-hankkeen kuntoutuksesta Internetissä Tietoa kehittämishankkeesta on saatavissa palveluntuottajilta sekä internetissä Kelan kotisivulla Kehittämishankkeet Mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke tai Kehittämistoiminta Mielenterveyskuntoutuksen kehittämishanke. Hankkeen palveluntuottajien ja Kelan yhteystiedot: Palveluntuottajien yhdyshenkilöt Arinna Oy, Porvoon toimipaikka sosiaalityöntekijä Riitta Niskanen, puh , riitta.niskanen@arinna.fi psykoterapeutti Leena Laine, puh , leena.laine@arinna.fi Avire Kuntoutus Oy työfysioterapeutti Kirsti Niskala, puh , kirsti.niskala@avire.fi 5

6 KK-Kunto Oy / Lappeenrannan kylpylä sosiaalityöntekijä Tuula Puurtinen, puh , tuula.puurtinen@kk-kunto.fi ODL Terveys Oy, Kuntoutus kuntoutuspäällikkö Eila Vänttilä puh , eila.vanttila@odl.fi fysioterapeutti Aila Mikkonen, puh , aila.mikkonen@odl.fi Rokua health, Rokua kuntoutusohjaaja Seija Huusko, puh , seija.huusko@rokua.com kuntoutussihteeri Sirpa Kyllönen, puh , kuntoutus@rokua.com Siuntion Hyvinvointikeskus fysioterapeutti Tiina Salo, puh , tiina.salo@siuntionhyvinvointikeskus.fi psykoterapeutti, sosiaalityöntekijä Tuija Lindeberg, puh , tuija.lindeberg@ siuntionhyvinvointikeskus.fi Kelan aluekeskusten ja vakuutuspiirien yhdyshenkilöt Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri, Porvoon toimisto / Arinnan hanke vakuutussihteeri Sarri-Anna Gummerus, puh , sarri-anna.gummerus@kela.fi. Helsingin vakuutuspiiri / Aviren ja Siuntion hankkeet vakuutussihteeri Elina Pitkänen, puh , elina.pitkanen@kela.fi Etelä-Karjalan vakuutuspiiri, Lappeenrannan toimisto vakuutussihteeri Hannele Ruokonen, puh , hannele.ruokonen@kela.fi Oulun vakuutuspiiri, Oulun toimisto / ODL:n hanke vakuutussihteeri Pirjo Palukka, puh , pirjo.palukka@kela.fi Pohjois-Pohjanmaan vakuutuspiiri, Limingan toimisto / Rokuan hanke vakuutussihteeri Riitta Ranta, puh , riitta.ranta@kela.fi Hankkeen koordinointi Kela, terveysosasto kuntoutusryhmä kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren, puh , tuula.ahlgren@kela.fi Kehittämishankkeen tutkijoiden yhteyshenkilöt Kela, tutkimusosasto erikoistutkija, dosentti Annamari Tuulio-Henriksson, puh annamari.tuuliohenriksson@ kela.fi Liite 1. Hankesuunnitelma Liite 2. GAF - arviointi 6