GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MO6/2332/-83/1/10 Koskee 2332 03 HALSUA Esko Sipilä 2.12.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JUURAKKO 1 KAIV. REK. N:O 3207 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
-2 - YHTEENVETO Halsuan magneettisen kuparilohkareen,k-10174, emäkallion löytämiseksi käytettiin aluksi normaaleja geofysikaalisia mittauksia, magneettisia ja slingramsähkömittauksia yhteensä 18 km2 alalta. Koska lohkare-etsintä ei antanut mainittavia tuloksia vähäkivisistä pelto- ja suomaisemista johtuen, oli pantava pääpaino geokemialliselle malminetsinnälle. Syvämoreenia otettiin 2-3 henkilön ryhmällä cobraporakoneella jatkotankoja ja läpivirtausteriä hyväksikäyttäen. Aluksi käytettiin hakulinjoja kunnes päädyttiin Juurakkolammen alueelle, josta yli 20 m:n syvyydestä saatiin anomaalisia kuparipitoisuuksia. Malmikriittisellä alueella kokeiltiin erikoismittauksia monitaajuusslingramia ja 80 m:n antennivälillä 36 KHz:n slingramia sekä IP-mittauksia. Kuparianomaliaalueelle saatiinkin heikkoja viitteitä, joita käytettiin kairausreikiä suunniteltaessa. Syväkairausta tehtiin kolmessa eri vaiheessa. I 4 kpl reikiä anomalian aiheuttajan löytämiseksi II 4 kpl reikiä sen leveyden selvittämiseksi III 3 kpl reikiä kuparianomaalisen jakson jatkuvuuden selvittämiseksi. Anomaaliselta jaksolta löytyi lohkareenkaltaista kiveä ja kuparimineralisaatioita, joiden pitoisuudet saattaisivat nousta paikoin lähelle lohkareen pitoisuutta jos analyysiväli olisi valittu mineralisaation mukaan, mutta ensimmäisiä reikiä lukuunottamatta analyysiväliksi valittiin 5 m analysoi tavan määrän vähentämiseksi. Kupariaiheissa ei liene muutenkaan järkevää kapeiden saumojen analysointi. Viimeisten lohkaretietojen ja kuparianomalian suunnan perusteella saattaa epäillä, ettei Koskivuoren kuparilohkare olekaan Juurakkolammen anomaliasta vaan sen lounaispuolella olevasta laajemmasta magneettisesta häiriöalueesta, jonka aiheuttanee samanlainen vulkaaninen muodostuma kuin tutkittukin. Magneettisen kartan mukaan se lienee voimakkaammin tektonisoitunut kuin Juurakkolammen vulkaniitit ja siten myös otollisempi rikkaammalle kuparimineralisaatiolle.
-3 - JOHDANTO Alueen sijainti, pinnanmuodot ja kulkuyhteydet Tutkimusalue sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Vaasan läänin Halsuan kunnassa, samannimisen järven kaakkoispuolella, tasaisella vesijättömaalla ( Kuva 1 ). Alueen morfologia on hyvin alavaa, vain tutkimusalueen itäreunassa antaa vaihtelua vähäinen harjumuodostuma, jota myöten on tehty Köyhäjoki -Halsua - Karvosen maantie. Tutkimusalueelta on noin 10 km edellämainittua maantietä Jyväskylä -Kokkola kantatielle 13. Lähimmät rautatieasemat ovat Voltti ja Kokkola, molemmat noin 85 km:n päässä. Paljastumaolosuhteet ja tutkimusalueen pinta-ala Paljastumia ei malmikriittisellä alueella Juurakkolammella ole lainkaan. Tutkimusalueen pinta-ala on Juurakkolammella noin 2 km2, ts. alue, jossa allekirjoittanut suoritti jatkotutkimuksia geokemiallisen ja geofysikaalisen tutkimuksen pohjalta. Aikaisemmat tutkimukset 8 Kallioperäkartoitusta on tiettävästi tehty Halsualla jo vuonna 1914 M. Sauramon toimesta, joilloin koko Vaasan karttalehden geologinen karttatutkimus alkoi jatkuen vuoteen 1933. Professori V. Hackman teki alueesta karttalehtiluonnoksen, mutta professori M. Saksela uudisti sen oman kokonaisnäkemyksensä mukaiseksi 1933. 100 000-mittakaavainen kallioperäkartta, 2332 PERHO, ilmestyi 1976, kartan laatijana Fredrik Pipping. GTL:n malmiosaston toimesta on kallioperäkartoitusta ja lohkare- etsintää ollut Halsualla 1975-1977. Tutkimusten aiheuttajana olivat kesällä 1975 Koskivuoren, paikallisen kansangeologin, lähettämät malminäytteet K/l0174 ja K/10200. Edellinen oli
- 6 - granaattipitoinen, emäksinen metatuffiitti, Cu 1.47 % ja 0 toinen kvartsidioriitti, Cu 0.7-0 Ensiksimainittu lohkare sijaitsee ns. Tienpään alueella ( Kuva 1 ja 2 ), jossa on useampaan kertaan ollut malminetsintää mm. Oy Malminetsijä Ab:n, tusta Outokumpu Oy:n ja viimeksi GTL:n toimesta. B. Lindmark ja J. Vanne malmiosastosta suorittivat siellä geologista kartoilohkare-etsinässä olivat mm. R. Toivonen, V. Autio, I. Tuomaala ja malmikoira UPA ohjaajana T. Kemppainen. Geofysikaalisia kenttämittauksia suoritettiin pääasiassa vuosina 1977 ja 1978 ( Liite I ) ja mittausalue- lmukaan l ( Liite II kartank ). Vuodesta 1976 lähtien B. Lindmark oli otattanut cobrausryhmällään syvämoreeninäytteitä seuraavasti: 12.76 nr 2257-2291 Pajuoja 35 pist. 140 näyt. 01.77 2292-2320 Karvonen, Kallioranta 30 pist. 86 näyt. 02.77 2379-2411 Pajuoja 33 pist. 128 näyt. 03.77 2412-2427 Juurakkolampi 16 pist. 19 näyt. Ii 2428-2459 Halmeneva 32 pist. 116 näyt. 04.77 2460-2496 Pajuoja 37 pist. 95 näyt. 10.77 2558 Ii - 2656 100 pist. 210 näyt. 11.77 2657-2674 Juurakkolampi 18 pist. 22 näyt. 12.77 2695 Ii - 2730 36 pist. 52 näyt. 01.78 2731-2758 Halmeneva 28 pist. 58 näyt. U 2759-2778 Rautamullankangas 20 pist. 46 näyt. Näytteidenottopisteet Juurakkolammella ( kuparipitoisuudet ppm:ssä, pistenumerot suluissa ) on esitetty liitteessä III. TUTKIMUSTEN TAUSTA Vuonna 1978 allekirjoittanut sai tehtäväkseen Halsuan Juurakkolammen tutkimusten jatkamisen. Siellä oli syvämoreenissa selviä kuparianomalioita, jotka keskittyivät kaksiosaisen lammen kuroutuman seuduille aeromagneettisella kartalla pyöreään magneettiseen häiriöön ( Kuva 2).
- 8 - Kenttätutkimukset olivat allekirjoittaneen mielestä viety niin pitkälle, että muutamia tarkistusmittauksia ja lisänäytteenottoa lukuunottamatta kohteet olivat kairausta vailla. SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Allekirjoittanut jatkoi syvämoreenin näytteenottoa 1978 kevättalvella. Näytteitä otettiin pääasiassa täydentävinä linjoina ja pisteinä sekä yksi hakulinja Halsuan järven ylitse seuraavasti: 02.78 nr 2779-2817 Järvirämäkkö 39 pist. 49 näyt. 03.78 2818-2880 Halsuanjärvi 64 pist. 86 näyt. U 2881-2904 Juurakkolampi 24 pist. 39 näyt. 04.78 2905-2916 Halsuanjärvi 13 pist. 19 näyt. H 2917-2923 Juurakkolampi 7 pist. 12 näyt. Myös sähköisiä mittauksia täydennettiin helmikuussa 1978 mittaamalla 80 m:n kelavälillä 3600 Hz taajuudella Juurakkolammen paksujen maakerrosten ( yli 20 m ) ja Halsuan järven alueella ( Liite 2 ). Järvialueen merkittävimmän sähköhäiriön yli otettiin mm. cobranäytteet nr 2905-2916. Pohjanäytteissä oli ruosteista rapamoreenia ja kivinäytteissä emäksistä vulkaniittia. Parissa pohjanäyteessä, ruosteisessa rapamoreenissa, kuparipitoisuus oli 100 ja 120 ppm. Koska mainittua kummempia anomalioita ei järvialueelta saatu ja Juurakkolammella oli selvä kuparianomaliakeskittymä, kohdistettiin jatkotutkimukset po. alueelle Slingram-mittaus ( 80 m:n antennivälillä ) antoi Juurakkolammen alueelle kolme heikkoa indikaatiojaksoa, joista keskimmäinen ja heikoin idänpuoleinen jakso sijaitsevat voimakkaimman kuparianomalian kohdalla ( Kuva 3 ). 1979 kokeiltiin monitaajuus EM-mittausta muutamalla profiililla kuparianomaliavyöhykkeen yli. Saadut indikaatiot vahvistivat edellämainittua slingramtulosta 80 m:n antennivälillä. Maanomistajien luvilla aloitettiin syväkairaus 11.3.1980.
-9 - JUURAKKOLAMMEN KAIRAUSVAIHE I Ensimmäinen kairausreikä R30l suunnattiin n. 50 m voimakkaimmasta kuparianomaliasta, 3550 ppm, luoteeseen siellä olevaan sähköindikaatioon. Maakairaus osoittautui oletettua vaikeammaksi. Noin 20 m:n syvyydessä oli vaikeasti läpäistävä kerros, johon luultavasti cobratangot olivat pysähtyneet ja sen alla muutama metri silttiä ennen kalliopintaa. Koska anomaliat eivät täällä olleetkaan kallion pinnassa niinkuin cobrauksesta oli päätelty, aiheutti se seuraavan reiän sijoittamisen 350 m pohjoisempana olevaan sähköindikaatioon. R30l lävisti granaattistauroliittikiilleliusketta, happamia ja emäksisiä vulkaniitteja ( kvartsimaasälpäporfyyriä, amfiboliittia, jossa paikoin näkyi uraliittiporfyriitin piirteitä). Koko reiässä oli heikohkoa kiisupirotetta, rikkikiisua ja kuparikiisua. Rikkikiisua oli runsaimmin risteilevien ruhjeiden leikkauskohdissa ja kuparikiisua juovina ja liuskepinnoilla ts. jossakin määrin mobiloituneina. Muodostumaa leikkaavissa kvartsijuonissa oli kuparikiisua, magneettikiisua ja molybdeenihohdetta läiskinä, juonet olivat usein pitkin kairaussydäntä. Tämän johdosta reikä lopetettiin 112 m. Kairaussuuntaa muutettiin seuraavilla rei'illä vastakkaiseksi, tosin molybdeenihohdepitoiset juonet olivat sittenkin usein pitkin sydäntä, joten niiden suunta on vulkaniittijakson kulkuun nähden poikittain ja siten vain ristiinkairaamalla juonien keskinäinen tiheys lienee selvitettävissä. Runsaimmin kuparikiisua oli syvyydellä 94.65-96.65, keskimäärin 0.43 %. Molybdeenin määrä vaihteli 57.50-94.65 muutamasta kymmenestä ppm:stä 680 ppm/m ( Kuva 4 ). R302 oli pääasiassa emäksistä vulkaniittia, uraliittiporfyriittiä ja uraliittiplagioklaasiporfyriittiä, tuffiitteja, lapillituffeja ja agglomeraatteja keskenään vaihdellen, 110.50 m jälkeen kiillegneissiä. Tällä kiillegneissillä on läheinen yhteys pyrokl.astiseen sedimenttiin, agglomeraattiin, jota se lienee ollut alunperin. Kiisuista mainittakoon magneettikiisu ja rikkikiisu, joita oli paikoin tuffiiteissa ja lapillituffeissa sekä kiillegneississä.
-12 - Mitään varmaa sähköindikaation aiheuttajaa ei havaittu, elleivät sitä aiheuttane rautakiisujuoniset tuffiitit. Kuparikiisua oli vain mainittavasti ja kvartsijuonissa havaittiin jokunen scheeliittitäplä ( Kuva 5 ). R303:ssa oli maakairausta 32 m. Kallioperä reiän alusta oli hyvin risaista, paikoin soijana emäksistä vulkaniittia kuuteen- kymmeneen metriin, sitten 8 m emäksistä tuffiittia, jossa neulasmaisia amfiboliporfyroblasteja kuten K/IO174:ssä. Kuparikiisua ja magneettikiisua on varsinkin vaaleiden kvartsimaasälpäjuonien yhteydessä. Välillä 60.40-63.00 on kuparia 0.35 %, josta puolen metrin analyysivälillä kuparia parhaimmillaan 0.51 %. Tämän jälkeen lävistyksessä seurasivat suuntautunut uraliittiporfyriitti, tuffiittia, lapillituffia.ja amfiboliittia-kalkkituffiittia, Jossa 82.00-84.75 rikki-, magneetti- ja kuparikiisua läiskinä ja juonina, kuparia keskimäärin 0.35 %, maksimi 60 cm:n analyysivälillä 0.63 %. Tämän jälkeen reiässä seurasivat happamat liuskeet, mm. granaattistauroliittikiillegneissi ( alunperin ehkä happamia tuffiitteja) paikoin edellämainittuja kiisuja. 107 m:n jälkeen seurasi sarvivälkeneulasia sisältävä tuffi, magnetiittia, rikkikiisua, kuparikiisua pirotteena ja molybdeeni- hohdetta kvartsijuonissa 113.45-114.60 m välillä 300-400 ppm Mo. Reikä keskeytyi malmikriittiseen vyöhykkeeseen terän ja putken kengän jäädessä reikään. Kuparia oli 103.35-104.85 keskimäärin 0.35 %, puolen metrin analyysivälillä maksimi 0.59 %. Ks. Kuva 6. Koska kuparikiisua näytti keskittyvän R301 ja R303 väliselle vyöhykkeelle, sijoitettiin R304 tämän jatkeille runsaat 200 m R303:sta etelään kuparianomaliaalueelle Juurakkolammen pohjoisrantaan. Reiän alussa oli emäksisiä laavoja ja tuffeja, joissa vähäistä kiisupitoisuutta, kupari-, magneetti- ja rikkikiisua juonina ja läiskinä. Näitä seurasi noin 25 m intermediäärinen tuffiitti, vihreitä ja vaaleita kerroksia, vaaleissa kerroksissa runsaasti kiillettä, vihreät lähinnä lapillitufiin kaltaisia. Leikkaavissa kvartsijuonissa oli rikki-, magneetti- ja kuparikiisua, harvemmin molybdeenihohdetta. Happamien ja intermediääristen tuffiittien ja niiden välisten
-15- emäksisten laavakerrosten jälkeen noin 85 m:ssä seurasivat pääasiassa emäksiset tuffiitit, joukossa jokin kapea hapan tuffiitti ja erittäin hienojakoinen kuparikiisupöly. Siellä, missä näkyy erikoinen neulasmainen amfiboli, siellä ovat myös kuparikiisu ja rautakiisut mobiloituneet juoniksi, usein happamien juonien kanssa, ja karkeammaksi hajapirotteeksi. 96-130m välillä kuparia ja molybdeenia oli aikaisempaa runsaammin. ks. Kuva 7, 110.9-113.4 Cu 0.71 %. Reiän loppupuolella on stauroliittikiillegneissiä, välikerroksina tuf- fiitteja ja kapeita, happamia vulkaniitteja sekä emäksistä laavaa ja tuffiittia. Reikä jäi kesken terän katkeamisen johdosta. Kairaukset lopetettiin kesäkuun alussa 1980. Kairausta oli kaikkiaan 517 m, josta maakairausta 123 m ( R 4 kpl ). JUURAKKOLAMMEN JATKOKAIRAUSVAIHE II Halsuan Juurakkolammen syväkairauksella todetun kuparikiisupitoisen jakson ei katsottu tyydyttävästi ratkaisevan paikallista kuparianomaliaa, koska magneettisen lohkareen K/lO174 1.47 % kuparipitoisuus oli löydettyjä pitoisuuksia huomattavasti rikkaampi, lisäksi vulkaniittimuodostuman länsireuna osoittautui magneettisimmaksi vastaten paremmin magnetiittia sisältävän kansannäytteen K-arvoa K si 10-5 = 13000. Ks. Kuva8. Alueelle tehtiin 6 km 2 :n varaus 30.6.1980. Kuva 9. Syksyllä 1980 mitattiin IP:llä muutamia profiileja vulkaniittialueen yli. Ominaisvastuskartan mukaan alueen halki on pohjois-eteläsuunnassa noin 300 m leveä matalavastuksinen jakso, jonka itäreunassa on kairauksella tavoitettu kuparikiisupitoinen vyöhyke. Liite IV. Vaihekulmamittaustulos oli sekava. Koska kairauksissa länsireuna jäi avoimeksi kuparikiisun suhteen, suunniteltiin länsi- ja keskiosan ylittävä neljän reiän profiili. Kairaukset aloitettiin kesäkuun alussa 1981, jonka johdosta tehtiin valtausanomus 30.6.1981. kaiv.rek.n:o 3207 Juurakko 1, Kuva 10. R3ll suunnattiin magneettisimpaan länsireunaan suunnassa 270. Kuva 11.
-21 - Reikä lävisti pääasiassa emäksisiä vulkaniitteja paitsi 95 m:stä 127.50 m kiillegneissiä ( alunperin hapanta tuffiittia, rikkikiisupitoista, runsaasti muskoviittia ja turmaliinia - propyliittiutumista) lopussa emäksisiä vulkaniitteja. Reiän alussa näkyi magneettikiisupirotetta ja kvartsijuonissa rikkikiisua sekä kuparikiisua jonkin verran, paikoin myös molybdeenihohdetta mm. 82.90-85.10 Cu noin 1000 ppm, Mo 370 ppm. Magneettisuus johtui magneettikiisupirotteista. R312 kairattiin 75 m edellisestä itään. Se lävisti emäksisiä vulkanoklastisia kiviä pääasiassa tuffiitteja. Rautakiisuja ja kuparikiisua näkyi paikoin kvartsijuonissa ja pirotteina porfyriiteissa runsaampana kuin tuffiiteissa. Kiisumäärät jäivät vähäisiksi. R313, 75 m edellisestä itään lävisti pääasiassa emäksisiä tuffiitteja,välikerroksina lapillituffeja ja agglomeraatteja ( Kuva 12 ). Tuffiitti vaihettui intermediääriseksi ja reiän lopussa oli ohuet uraliittiporfyriitti- ja uraliittiplagioklaasiporfyriittikerrokset. Kiisupirotteita oli vain vähän, kvartsija karbonaattijuonissa oli edellämainittuja kiisuja sekä magnetiittia ja grafiittia. R314 tuli 78 m edellisestä itään. Siinä oli 53 m saakka pultereita, pientä kivenmurua ja soijaa, pohjalla 1.5 m hiekkaa. Tämä oli todennäköisesti syvälle rapautunutta kuparipitoista vyöhykettä. Ehjempi kallio oli etupäässä intermediääristä lapillituffia, tuffiittia ja sarvivälkekiillegneissiä, lopussa kiillegneissiä-hapanta vulkaniittia. Hienojakoista magneettikiisua pirotteena ja rikkikiisujuonia näkyi siellä täällä, kuparikiisusta ja molybdeenihohteesta vähän merkkejä mm.85.10-89.40 Cu 1260 ppm, Mo alle 100 ppm. Kvartsijuonet olivat kuten ennenkin pitkin sydäntä. Näyttää ilmeiseltä, että kuparikiisu- ja molybdeenihohdepitoiset happamat juonet muodostavat lähes itälänsisuuntaisen verkoston, jonka tiheys selviää vain pohjois-eteläsuuntaisella kairauksella. Kuparikiisupölypitoinen vulkaniitti-tuffiittijakso rajoittui siis R301:n ja R303:n väliin ja leviää etelään kuten R304:ssä. Kairaukset lopetettiin 9.9.1981. Kairausta oli yhteensä 472 m, josta maakairausta 93 m ( R 4 kpl ).
-24 - JUURAKKOLAMMEN JATKOKAIRAUSVAIHE III Koska kairauksella tavoitetussa kuparikiisujaksossa oli paikoin kuparia 0.7 % saakka siis noin puolet Koskivuoren lohkareen pitoisuudesta ja po. jakson leveneminen ja pitoisuuksien paraneminen etelään oli jo todettu, tehtiin vielä kolmas kairaussuunnitelma Juurakkolammen eteläpuolelle. Syyskuussa 1982 aloitettiin syväkairaus. Reikä 324 ( Kuva 13 ) lävisti ensin emäksisiä, sitten intermediäärisiä ja lopuksi happamia vulkaniitteja ja kiillegneissejä. Kuparikiisua ja rikkikiisua hienojakoisena pirotteena näkyi jonkinverran vaihdellen koko reiässä, kuitenkin loppua kohden pitoisuudet laskivat. Paras pitoisuus 0.3 % Cu oli reiän alkupäässä 39.0-44.0 m välillä. Jos analyysivälit olisivat olleet pienemmät kuin käytetyt 5 m, olisivat pitoisuudet paikoin nousseet korkeammaksi, nyt paikalliset rikastumat tasoittuivat. Sähköindikaatio reiän edessä saattaa selittyä rapautuneella, kiisupitoisella, emäksisellä vulkaniitilla. Happamet vulkaniitit näyttävät muuttuvan metamorfoosiasteen kasvaessa ( matalasta keskiasteiseksi) kiillegneisseiksi ja edelleen stauroliitti- kiillegneisseiksi, paikoin alkuperäisestä koostumuksesta johtuen amfiboli ja granaattipitoisia raitoja sisältäviksi gneisseiksi. Nämä kiisuja sisältäessään muistuttavat Koskivuoren lohkaretta. R325 ( Kuva 14 ) kairattiin edellisen taakse, koska parhaat kuparipitoisuudet olivat reiän 324 alussa ja vulkaniittijakso näytti jatkuvan itään. Reikä oli koostumukseltaan samankaltainen. Alussa oli emäksistä vulkaniittia, hienojakoista ehkä tuffia ja uraliittiporfyriittia, leikkaavia kvartsijuonia, joissa kuparikiisutäpliä, lisäksi magneetti- ja rikkikiisua pirotteena myös juonien tuntumassa. Molybdeenihohteesta näkyi paikoin merkkejä. Noin 55 m:n jälkeen kupari- ja rikkikiisu- pirote paranee jatkuen keskenään vaihtelevien intermediääristen ja emäksisten vulkaniittien puolella. Näiden alla happamissa vulkaniiteissa kiisupirote jatkuu noin 75 m:n syyyydeller, Cu noin 2800 ppm, ja heikkenee. Kvartsijuonissa näkyy myös molybdeenihohdetta. Hapan vulkaniitti muuttuu paikoin stauroliittikiillegneissiksi.
-26 R328:lla haluttiin selvittää Juurakkolammen keskellä oleva monitaajuusslingramilla saatu sahköindikaatio. Koska R324- R325 profiilin mukaan vulkaaniset kerrostumat olivat täällä lähes vaakasuorassa tai loivasti länteen, muutettiin kairaussuunta vastakkaiseksi. Kairauskone oli jätettävä lammen rannalle yli 50 m:n päähän häiriöstä. Lähteinen lampi on talvellakin konetta kannattamaton. R328 leikkasi edellisistä poikkeavasti alussa verrattain kapeita, keskenään vuorottelevia emäksisiä, intermediäärisiä, happamia vulkaniitteja ja niiden enemmän tai vähemmän muuttuneita muunnoksia. Reiän loppuosa oli emäksistä vulkaniittia. Kiisupirotteita oli parhaiten emäksisissä vulkaniiteissa ja intermediäärisen vulkaniitin amfiboliporfyroblasteja ( neulasia) sisältävissä luiroissa. Kuparin keskiarvo jäi täälläkin pieneksi, 108.7-118.5 m noin 2000 ppm. Reiän lopussa hiertyneessä vulkaniitissa runsaan metrin matkalla oli Cu noin 3000 ppm ja Mo 100 ppm. Molybdeeni liittyy täällä kuten muuallakin kapeisiin kvartsijuoniin ( Kuva 15 ). Tutkimukset lopetettiin 28.10.1982 Kairausta 430 m, josta maakairausta 71 m ( R 3 kpl ). AIHEEN ARVIOINTI Allekirjoittaneen tehtävänä Halsualla oli ensisijassa saatujen geokemiallisten anomalioiden selvittäminen. Anomaalisesti kuparia sisältävä vulkaniittijakso Juurakkolammella selvitti anomaliat, joskin jakson jatkuvuus etelään jäi avoimeksi. Kuparipitoinen jakso on R303:ssa verrattain kapea, muutamia kymmeniä metrejä kun se taas eteläisimmässä leikkauksessa, 400 m etelään, on yhtenäisenä noin 100 m. Juurakkolammen N-puolella kerrokset lienevät pystyssä, kerroksien yhdistäminen samassa profiilissa reiästä toiseen ei onnistu. Eteläisimmässä profiilissa ne ovat W-osassa lähes vaakasuorassa tai loivasti länteen ja R328:ssa ne viettävät itään. Jos viimeksimainitussa profiilissa yhdistetään runsaimmin kuparikiisua sisältävä emäksinen vulkaniitti ja sen alla oleva
-27- intermediäärinen kerros R324:stä R325:n kautta R328:n on se loivasti kallellaan NE ja pintapuhkeama sen mukaan liittyisi eteläosassaan sähköindikaatioon ollen NWsuunnassa ja kääntyen pohjoiseen monitaajuusslingramtuloksen mukaan R30l:n E- puolitse. Jakso on avoin molemmista päistään. Geokemiallisen tuloksen mukaan sen pitäisi jatkua' etelään. Geokemia antaa moreenin kuljetussuunnaksi 310, jolloin Koskivuoren lohkare olisikin lähtöisin lounaispuolella olevasta suuremmasta magneettisesta häiriöalueesta. Se lienee samanlainen vulkaniittialue kuin tutkittukin. Nykyinen lohkaretietous myös sopii paremmin 310 kuljetussuunnalle. Jokatapauksessa Juurakkolammen vulkanoklastisista sedimenteistä löytyi Koskivuoren lohkareen kaltaista vulkaniittia ja vastaavanlaista malmimuodostusta. Käsitykseni mukaan erittäin hienojakoinen ( lupilla havaittava) kuparikiisupöly lienee vulkaanisexhalatiivista alkuperältään. Kun sitten nämä huokoiset vulkanoklastiitit ovat poimuttuneet ja liikunnat ovat myötävaikuttaneet paikoin keskiasteen metamorfoosiin, stauroliitin, granaatin ja porfyroblastisen amfibolin syntymiseen, ovat kupari- ja rikkikiisuhiput mobiloituneet liikuntovyöhykkeisiin ja näin synnyttäneet kohtalaisia kiisurikastumia, jotka lienevät satunnaisia, kooltaan ja muodoltaan arvaamattomia, yleensä pieniä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, etteikö ns. Järvirämäkön magneettiselta, ilmeisesti vahvasti poimuttuneelta vulkaniittijaksolta löytyisi parempaa kuparimalmia. Geokemiallinen tutkimus po. alueella vaatii kuitenkin cobraporakonetta jykevämpää näytteenottokalustoa. Pippingin kallioperäkartalla granodioriitti-kvartsidioriitiksi merkitty alue edustaa alempaa, metamorfoituneempaa tasoa, josta löytyy vielä alkuperäisen asunsa säilyttäneitä vulkaanisia kiviä tonaliittien joukosta kuten ns. Tienpäässä ja Pajuojalla, Kvartsijuonet kuparikiisu- ja molybdeenihohdeläiskineen edustaa myöhempää generaatiota ja muodostaa vulkaniittijaksoa leikkaavia juonisarjoja Juurakkolammella R30l:n seutuvilla ehkä runsaimmillaan. Kuopio 2.12.1983 Esko Sipilä geologi
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Espoo 10.12.1982 No 523/23/80 Viite kaiv.rek.n:o 3207/1 KTM n:o 292/460/81 valtausoikeudesta Asia luopuminen Kauppa- ja teollisuusministeriö Aleksanterinkatu 10 00170 HELSINKI l7 Sen johdosta, ettei Halsuan kunnassa sijaitsevalla Juurakko 1 -nimisellä valtausalueella suoritetuissa tutkimuksissa ole tavattu taloudellisesti käyttökelpoista kaivoskivennäisesiintymää, geologinen tutkimuslaitos ilmoittaa kunnioittaen luopuvansa valtausoikeudesta tähän valtausalueeseen. Selostus tutkimustöistä ja niiden tuloksista toimitetaan ministeriölle erikseen. V tauksessa pyy effin viittaamaan k Jelmån numeroon ja päiviykseen 10 -., Ylijohtaja Osastonjohtaja L K Kauranne. Jouko Talvitie. 1 TIEDOKSI: Puustinen Ekdahl Sipilä Aalto 188204096V-2716993 OSOITE: Kivimiehentie 1 PUHELIMET: Vaihde (90-)46931 TELEX: 12 3185 02150ESPOO 15
Liite I Liittyy Linjoituskaavio M 06.3/2332 03 1:20 000 Magneettiset kartat M 22./2332 03 C 1:10 000 M 22/2332 03 D 1:10 000 M 22/2332 03 C 09, 14 1:4000 M 2_2/2332 03 C, 10, 15, D 06, 11 1 :4000 M 22/2332 03 C 19, 24 1:4000 M 22/2332_ 03 C 20, 25, D 16, 21 1:4000 M 22/2332 03 D 07, 08, 12, 13 1:4000 M 22/2332 03 D 08, 13 1:4000 M 22/2332 03 D 17, 18, 22, 23 1:4.000 M 22/2332 03 D 18, 19, 24 1:4000 M 22/2332 03 D 19, 24 1:4000 Sähkömittauskartat Imaginaarikomponentti M 24.116/2332. 03 C 1:10 000 M 24.116-118/2332 03 D 1:10 000 M 24.116/2332 03 C 09, 14 1:4000 M 24.116/2332 03 C 10, 15, D 06, 11 1:4000 M 24.116/2332 03 C 19, 24 1:4000 M 24.116/2332 03 C 20, 25, D 16, 21 1:4000 M 24.116/2332 03 D 07, 08, 12, 13 1:4000 M 24,116/2332 03 :D 17, 18, 22, 23 1:4000 M 24.116/2332 03 D 19, 24 1:4000 M 24.118/2332 03 D 08, 13 1:4000 M 24.118/2332 03 D 18, 19, 24 1:4000 Reaalikomponentti M 24.126/2332 03 C 09, 14 1:4000 M 24.126/2332 03 C 10, 15, D16, 11 1:4000 M 24.126/2332 03 C 19, 24 1:4000 M 24.126/2332 03 C 20, 25, D16, 21 1:4000
M 24.126/2332 03 D 07, 08, 12, 13 M 24.126/2332 03 D 17, 18, 22, 23 M 24.126/2332 03 D 19, 24 M 24.128/2332 03 D 08, 13 M 24.128/2332 03 D 18, 19, 24. Geokemialliset kartat 1:4000 1:4000 1:4000 1:4000 1 :4000 M 35.1/2332 03/77-78/1 1:10 000 M 35.2/2332 03/77-78/1/Cu 1:10 000 Syväkairausraportit ja profiilit M 52.7/2332/80/R 301 M 52.7/2332/80/R 302 M 52.7/2332/80/A 303 M 52.7/2332/80/R 304 M 52.7/2332/81/R 311 M 52.7/2332/81/R 312 M 52.7/2332/81/R 313 M 52.7/2332/81/R 314 M 52.7/2332/82/R 324 M 52.7/2332/82/R 325 M 52.7/2332/82/R 328 Analyysit K-näytteet Ra n:o 268,269 375,458,463, 687,875,939,970/75 9 282,283/78 234/79 2474,3109,3115,3593,3595,4333,4697,5955/80 Kairausanalyysit Ra n: o Ra n:o 1647-1663 /80 2203-2230 /80 2601-2629 /80 2898-2903 /80 2914-2918 /80 4599-4644- /80 2895-2900 /81
K 821114 - K 821118 K 820679 - K 820699 K 821119 - K 821137 Ohuthieet Ku 2890 2950-2952 3116-3119 3130 3133-3246 3134 4336-4337 4356-4357 4372-4373 4544 6388~ - 6393 6438 6607-6608 6828 20293
LOHKARELUETTELO (kansannäytteet) N:o x y Ra n:o Cu Co Zn Ag Au N 7037.260 511.260 375/75 0.43 0.0 0.0 0.01 5 0.1 7031.880 512.030 463/75 1.47 0.0 0.0 0.01 13 0.2 10200 7027.750 511.760 970/75 0.70 0.0 0.01 0.03 22895-7036.870-510.790 282/78 0.70 0.0 0. 02 0.01 - - K/1015 10174 23245 7037.130 515.085 2474/80 0.52 0.0 0.01 0.03 23258-7033.760-513.935 3109/80 1.21 0.0 0.0 0.09 23267 - - 7037.060 513.360 3593/80 0.53 0.0 0.0 0.01-23350 - 7032.500 51,9.230 4333/80 0.30 0 0 0.01 0.02 2 -