Nestemäiset kierrätysravinteet

Samankaltaiset tiedostot
Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Nestemäisen kierrätysravinteiden maatalouskäyttö (NESTERAVINNE)

Nykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Ammoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biolaitoksen sivutuotteena syntyvä nestemäinen ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti ja urea kevätvehnän lannoitteena

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä

Soveltuuko kierrätyslannoite ammoniumsulfaatti tankkiseoksiin herbisidien kanssa?

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Rikinpuute AK

Lannan typpi

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Lisälannoitus kasvukaudella

Envor Group Hämeenlinna

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

The Scandinavian Way

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Sähköiset ohjausyksiköt

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Karjanlannan käyttö nurmelle

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Novarbo luomulannoitteet

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

MegaLab tuloksia 2017

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Biokaasulaitoksilla syntyvät kierrätyslannoitteet tulevaisuudessa

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Väkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto

Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Myllyvehnän lannoitus AK

Biohiili ja ravinteet

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Kasvuohjelmaseminaari

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Transkriptio:

Nestemäiset kierrätysravinteet ProAgria Maitovalmennus 2018 - Tuotosseuranta ja jalostus 120 v Tiedekeskus Heureka, Auditorio, Tiedepuisto 1, Tikkurila, Vantaa, 6.-7. syyskuuta 2018 Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Itäinen Pitkäkatu 4 A (PharmaCity 7. krs.) 20520 Turku

Nestemäiset kierrätyslannoitteet Nestemäiset kierrätyslannoitteet ovat syntyneet sivutuotteena jonkin tuotteen prosessoinnin yhteydessä. Ne syntyvät jossakin biolaitoksessa tai esimerkiksi elintarviketai rehuteollisuuden sivutuotteena. Niitä markkinoidaan nestemäisenä, koska laitosten tuotannon volyymi on taloudellisesti kannattavan rakeistuksen tai kiteyttämisen kannalta liian pieni. Niiden ravinnepitoisuus on tavanomaisia rakeisia ja kiteisiä lannoitteita pienempi. Tuotantoyksiköiden suhteellisen pienestä tuotannosta johtuen käyttö on yleensä paikallista, jolloin suhteellisen pieni ravinnepitoisuus ja ravinteiden arvo eivät muodostu oleelliseksi logistiseksi ongelmaksi. Lähtökohtaisesti tuotanto ja käyttö on paikallista.

Ammoniumsulfaatti Ammoniumsulfaattia syntyy biolaitoksissa strippaamalla. Kiintoaineesta puhdistetun rejektin ph nostetaan lipeällä, jolloin ammoniakki vapautuu ilmaan. Ammoniakki pestään ilmasta rikkihapolla. Lopputuloksena on nestemäinen ammoniumsulfaatti, jonka väkevyys on yleensä 35 42 %. Puhtaassa ammoniumsulfaattikiteessä on typpeä 21 % ja rikkiä 24 %. Liuoksessa on typpeä 91 100 kg/m 3 väkevyydestä riippuen. Käytössä keskeinen ongelma on suuri rikin määrä suhteessa typpeen, jolloin sitä on järkevä käyttää vain osana typpilannoitusta.

Ammoniumsulfaatti Liiasta rikistä ei ole yleensä ole juuri hyötyä, koska se huuhtoutuu nitraatin tavoin eikä rikkilannoitusta voi tehdä varastoon. Suuri rikkiannos potentiaalisesti alentaa sadon seleenipitoisuutta. Tuotantomäärät tällä hetkellä: Envor (Forssa) max 5 m 3 /vrk Gasum (Riihimäki) max 3 m 3 /vrk Uusia tuotantoyksiköitä syntynee lähitulevaisuudessa. Teknisesti toimiva typen kierrätysratkaisu mutta tuotantokustannus noin kolminkertainen ravinteiden arvoon nähden. Talous kaatuu lähinnä lipeästä aiheutuvaan kustannukseen. Tyypillinen annos on 200 l/ha.

Ammoniumsulfaattiliuoksen käyttö maataloudessa Voidaan käyttää sellaisenaan osana lannoitusta tai potentiaalisesti tankkiseoksena torjunta-aineiden kanssa. Osana lannoitusta se on järkevä silloin, kun tarvitaan runsasta rikkilannoitusta tai halutaan nostaa ammoniumtypen osuutta typpilannoituksessa. Runsaita sateita keväällä ennen orastumista On edullinen typpilannoite ainakin silloin, kun rikin arvo voidaan ottaa kokonaan huomioon. Käytetään vain osana lannoitusta. Päälannoitteessa ei ole rikkiä.

Ammoniumsulfaattiliuoksen käyttö maataloudessa Tarkoituksenmukaista levittää kasvinsuojeluruiskulla, koska tyypillinen levitysmäärä on 200 l/ha. Tämäkin määrä aiheuttaa vioitusta kasvustossa kohdissa, joissa on päällekkäistä ruiskutusta. Vioitusherkkyys näyttää lisääntyvän myöhemmillä kasvuasteilla. Voi käyttää 200 l/ha useita kertoja riittävällä väliajalla (ehkä 2 vko), mutta yhdestä annoksesta tulee riittävästi rikkiä. Voi käyttää suurempina annoksina mullokselle tai heti niiton jälkeen.

Ammoniumsulfaatin polttovioitus nurmessa 1000 l AMS/ha = 100 kg N/ha 400 l AMS/ha = 40 kg N/ha Vioitus on merkittävä kohtuullisillakin annoksilla, jos nurmikasvusto on päässyt näin pitkäksi.

Ammoniumsulfaatin polttovioitus vehnäkasvustossa 300 l/ha (= 30 kg N/ha) noin viikko ennen tähkimistä oli hieman liikaa varsinkin helteisessä säässä.

Ammoniumsulfaattiliuoksen käyttö maataloudessa Tankkiseokset glyfosaatin kanssa Kirjallisuustietojen mukaan pieni osuus (10 % AMS:ina eli noin 30 % liuoksesta) ammoniumsulfaattia glyfosaatin kanssa tankkiseoksena parantaa sen tehoa. Osuus, ei määrä, on ratkaiseva Toimii vain heikoilla hapoilla, joista käytössä Suomessa vain glyfosaatti Esimerkiksi keväällä ennen suorakylvöä.

Juolavehnän torjunta glyfosaatilla ennen suorakylvöä Saastunnan ollessa runsas glyfosaattikäsittely on käytännössä välttämätön, ja se voidaan tehdä tankkiseoksena ammoniumsulfaatin kanssa. Ammoniumsulfaattiannoksen pitäisi kuitenkin olla pienempi kuin 200 l/ha ammoniumsulfaattiliuosta. Kokeet tukevat kirjallisuuden käsitystä 10 % AMS (=57 l/ha AMSliuosta oikeellisuudesta, jolloin lannoitusvaikutus jää vaatimattomaksi.

Glyfosaatti- ja AMPA-jäämät maassa mg/kg ka 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 mg/kg ka GLYFOSAATTI 0 3 1 3 Glyfosaattiannos, l/ha AMPA 0-2,5 cm 2,5-20 cm 0-2,5 cm Glyfosaattiannoksen pienentäminen pienentää erityisesti glyfosaattijäämiä pintamaassa Käsittelyt 1, 4, 5 ja 8 edellisessä diassa. 0,20 0,00 0 3 1 3 Glyfosaattiannos, l/ha 2,5-20 cm

Ammoniumsulfaattiliuoksen käyttö maataloudessa Tankkiseokset muiden herbisdien kanssa Testasimme pinta-alapohjaisesti eniten käytettyjen tankkiseosten teknisen yhteen sopivuuden. Pienannosaineet on liuotettava ensin veteen. Testeissä valikoitui neljä tuotetta kenttäkokeisiin: K-Trio-neste Ariane S Tooler ja Logran

Torjuntateho- ja satotulokset yhdistetyn käsittelyn tukena Kuva 1. AMS + herbisidit kauralla, Jokioinen. Käsittelyjen visuaalisesti havainnoitu teho rikkakasveihin 18.7.2017 (29 vrk ruiskutuksesta). Kuva 2. AMS + herbisidit ohralla, Jokioinen. Käsittelyjen visuaalisesti havainnoitu teho rikkakasveihin 14.7.2017 (30 vrk ruiskutuksesta). Tankkiseoksista ei ollut ainakaan haittaa, joten käsittelyiden yhdistäminen on tarkoituksenmukaista työteknisistä syistä.

Kiteinen ammoniumsulfaatti Syntyy Suomessa Harjavallassa nikkelin valmistuksessa sivutuotteena. Määrä on huomattava suhteessa nykyisin biolaitoksissa syntyvään nähden Riittäisi puolelle Suomen pelloista (20 kg N/ha annoksella). On kierrätyslannoite mutta ei nestemäinen. Logistisesti edullisempi noin kolmikertaisen typpipitoisuuden takia. Voidaan liuottaa nestemäiseksi ja käyttää sellaisena mutta kiteen mukana tulee epäpuhtautena hiilivety-yhdisteitä, jotka tukkivat suuttimien suodattimet kasvinsuojeluruiskussa. Hankala levittää keskipakoislevittimen kanssa suuren raekoejakauman takia.

Ruiskun imusuodatin AMS-ruiskutuksen jäljiltä

Suuttimen suodatin, kun on levitetty 600 litraa nestettä, jossa on 30 % nestemäistä AMS:ia Ongelma esiintyy AMSkiteestä tehtyä liuosta käytettäessä. Kyseessä on valmistusprosessissa käytettyjen hiilivetyjen jäämät. Määrä on varsin pieni, mutta riittävä aiheuttamaan ongelman näin tuotetta käytettäessä.

Rakeisen ammoniumsulfaatin levitys piensiemen/starttilannoitelaatikosta Ammoniumnitraatti sijoitetaan päälannoitelaatikosta ja ammoniumsulfaatti starttilannoitelaatikosta. Levitysmäärätaulukko Tume NovaCombissa piti kutinsa. Asetus 7.0 antoi 100 kg/ha. Toimii ainakin myös Väderstadissa.

Typpivesi Valmistetaan muuten kuten ammoniumsulfaatti, mutta pestään vedellä. ph on korkea => typen tappiot ammoniakkina Rikki ei ole rajoittamassa levitysmäärää Sijoittaminen on oleellista. typpipitoisuus pieni (2 %) nykyisissä prosesseissa (esim. Gasum, Turku) Logistiset kustannukset ovat suuret suhteessa typen arvoon (20 kg/t = 16 /t).

Gasumin uusi typpivesilaitos Turun Topinojalla biokaasulaitoksen yhteydessä Gasumin Turun laitoksella on juuri nyt käynnistymässä uusi prosessi, josta pitäisi tulla 15 %:ista typpivettä (150 kg N/t). Ravinnesisällön arvo suurempi kuin ammoniumsulfaattiliuoksessa. Typpiveden pitoisuuden pitäisi olla 15 % eli 150 kg/t nykyisen noin 2 % sijasta. Hehtaarin koko typpilannoitus voitaisiin saada alle tonnin tai kuution annoksella. Levitys on realistista 1 m 3 :n IBC-kontista esimerkiksi traktorin keulalla.

Nestelannoitus nurmilla levitysmäärille luokkaa 5 m 3 /ha

Nestelannoitus nurmilla levitysmäärille luokkaa 5 m 3 /ha Suunniteltu erityisesti laimealle typpivedelle mutta levitysmäärä on potentiaalisesti sama muillakin nestemäisillä lannoitevalmisteilla, joiden typpipitoisuus on noin 20 kg/m 3. Melassi Vinassi Konsentraatissa on typpipitoisuus on oikea mutta sen mukana tulee näillä käyttömäärillä liikaa rikkiä. Sijoittaminen on tärkeää silloin, kun tuotteen ph on korkea.

Typpivesi ja AMS osana nurmen typpilannoitusta Toisen niiton 15.8. kuiva-ainesato ajalta 19.6.-15.8.2017 Kiteinen AMS tuotti saman sadon kuin ammoniumnitraatti lannoite. Typpivesi tuotti suhteellisen huonon sadon. Startti-AMS tuotti typpimääräänsä vastaavan sadon. Lannan typelle ei kolme viikkoa 1. niitosta sijoitettuna saatu juurikaan satovastetta.

Konsentraatti Konsentraatti valmistetaan biolaitoksessa haihduttamalla rejektivedestä pois vettä. Rejektiveden valmistaminen ja siten myös konsentraatin valmistaminen on mahdollista vain sellaisissa biolaitoksissa, joissa puhdistamolietteen osuus on korkeintaan 10 % raakaaineesta. Tällä hetkellä valmistetaan vain Gasumin Vehmaan laitoksella. Puhdistamolietteiden mädätyksen eriyttäminen todennäköisesti johtaa uusiin konsentraattia tuottaviin laitoksiin. Konsentraattiin lisätään rikkihappoa typen sitomiseksi, jolloin typen ja rikin suhteeksi muodostuu lähes samanlainen kun ammoniumsulfaatissa. Järkevä käyttömäärä määräytyy rikin tarpeen perusteella.

Konsentroitu perunan soluneste Konsentroitu perunan soluneste syntyy perunatärkkelyksen valmistamisen yhteydessä, kun perunasta on ensin hyödynnetty tärkkelys ja valkuainen ja siitä on haihdutettu ylimmäistä vettä. Sisältää runsaasti kalia suhteessa typpeen (40:10). Käytännössä käytetään pääasiassa perunan lannoitukseen paikallisesti.

Muita mahdollisia nestemäisiä kierrätyslannoitteita Vinassit Melassit Typpipitoisuudet luokkaa 10 20 kg/m 3. Suunnattu tyypillisesti luomutuotantoon

Vuoden 2017 alustavat satotulokset Yltöisten vehnäkokeesta Satotavoite käsittelyn 120 kg N/ha (120) mukainen paitsi solunesteellä 90 kg N/ha (90) Pientä hienosäätöä lopullisten pitoisuuksien mukaan Käytännössä satotasotavoitteet jäivät saavuttamatta Typpivesi oli huonoin ammoniakkitappion takia Kiteinen AMS oli lähes ammoniumnitraatin veroinen. Puintikosteuksissa ei ollut eroja.

Vuoden 2017 rikkilannoituksen vaikutus viljavuusrikkiin Yltöisten vehnäkokeessa keväällä 2018 mg/l 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 Viljavuusrikki Vuoden 2017 rikkilannoitus nosti viljavuusrikkiä vielä keväällä 2018. Olisi tarkoituksenmukaista ottaa viljavuus näytteet uudesta kentästä myös alkukesästä 2018 sekä nollaruudusta. 8,0 7,0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 kg S/ha

Tume NovaCombi suorakylvökone nestelannoitusvarustuksella Sijoittaa traktorin edessä olevasta kontista nestemäistä lannoitetta varsinaisten kylvökiekkojen väliin.

GreatPlains suorakylvökone nestelannoitusvarustuksella Sijoittaa traktorin edessä olevasta kontista nestemäistä lannoitetta etumaisten vannaskiekkojen taakse.

Loppupäätelmiä Nestemäisillä kierrätyslannoitteilla tuskin saadaan sadonlisää suhteessa vastaavaan määrään typpeä tavanomaisesta rakeisesta lannoitteesta. Jotta käyttö yleistyisi, pitäisi ravinteiden olla niissä edullisempia kuin tavanomaisissa rakeisissa lannoitteissa. Tämä ei ole todennäköistä tällä hetkellä, koska teolliset käyttömuodot kilpailevat samoista ravinteista biolaitoksen kannalta logistisesti edullisella tasaisella vuosikulutuksella määräten niiden hinnan. Jos nestemäisten kierrätystyppilannoitteiden tarjonta suhteessa niiden teolliseen kysyntään kasvaa, voi olla, että maatalous saa näitä käyttöönsä tavanomaisia typpilannoitteita edullisemmin.

Kiitos!