Nykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi"

Transkriptio

1 Nykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi Kierrätyslannoitteiden varastointi ja levitys Pyhäjärvi-insituutti, Sepäntie 7, Eura 26. maaliskuuta 2018 Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Itäinen Pitkäkatu 4 A (PharmaCity 7. krs.) TURKU

2 Kierrätyslannoitetuotteet Pääosa kierrätyslannoitetuotteista on maanparannusaineita. Lannoitteiden osuus on pieni. Suurin osa ravinnekierrosta on kuitenkin maatalouden sisäistä ravinteiden kierrätystä raakalantana (18 milj. tonnia vuodessa). Raakalantaa ei yleensä tuotteisteta, vaan se siirtyy tiloilta toisillekin luovutussopimuksiin perustuen

3 Kierrätysravinnevirrat Puhdistamolietteen kuiva-ainemäärä on noin t/v, joka vastaa noin 0,5 milj. tonnia lietetuotetta, jonka kuivaainepitoisuus on 30 %. Levitysalatarve on noin ha/v mutta sama pelto viiden vuoden välein On siellä, missä on asutuskin. Se vastaa alle 10 % lannan kuiva-ainemäärästä ja vain noin 5 % siitä käytetään tilastojen mukaan maataloudessa. Epävirallisten arvioiden mukaan maatalouskäytön osuus on kuitenkin selvästi suurempi, 41 % (2016) (Vilpanen ja Toivikko 2017). Biojätteen määrä on noin t/v

4 Kierrätysravinnevirrat Kierrätysravinteet tulevat peltoon pääasiassa: raakalantana tai lannoitevalmisteina sellaisenaan maanparannusaineena käytettävinä sivutuotteina, orgaanisissa maanparannusaineissa. Useat näistä sellaisenaan maanparannusaineena käytettävinä sivutuotteista ovat lietetuotteita, jolloin niihin sovelletaan lannoitevalmisteasetuksen 11 a :n vaatimuksia. Varsinaisia lietetuotteita ovat yli 10 % puhdistamolietettä tai vastaavaa raaka-aineena sisältävät sellaisenaan maanparannusaineena käytettävät sivutuotteet

5 Kierrätysravinnevirrat Maatalouskäytössä nämä maanparannusaineet ovat lähinnä ravinteiden lähteitä ja maanparannusvaikutus jää suhteellisen vähäiseksi ympäristökorvauksen sallimilla käyttömäärillä. Kiinteät lietetuotteet ovat pääasiassa fosforin lähteitä. Nestemäisillä lietetuotteilla liukoinen typpi on rajoittava tekijä. Orgaanisten kierrätyslannoitteiden käyttömäärät ovat pienet suhteessa maanparannusaineiden käyttöön. Sen lisäksi on epäorgaanisia kierrätyslannoitteita, kuten ammoniumsulfaattia typpivesi Muita kierrätysravinteita kuin typpeä on esimerkiksi tuhkassa

6 Erään tyypillisen mädätetyn puhdistamolietteen käyttö Ohra, tyydyttävä fosforiluokka Ympäristökorvaus sallii 10 kg/ha vuosi, 50 kg/ha 5 vuotta kasveille käyttökelpoista fosforia. 20,4 t/ha kerran viidessä vuodessa 10,4 kg liuk. N/ha 12,2 kg K/ha 5,7 t/ha kuiva-ainetta 2,6 t/ha orgaanista ainesta Fosfori rajoittaa käyttöä varsin vahvasti. Voidaan varastoida peltopatterissa

7 Erään tyypillisen nestemäisen mädätetyn lietteen käyttö Ohra, vähämultainen tai multava maa, 4000 kg/ha Ympäristökorvaus sallii 100 kg liuk. N/ha vuosi, puolet tästä on 50 kg liuk. N/ha 26,3 t/ha vuodessa 15,2 kg kasveille käyttökelpoista fosforia vuodessa 21,0 kg K/ha 1,3 t/ha kuiva-ainetta 0,5 t/ha orgaanista ainesta Fosfori ei rajoita käyttöä oleellisesti Käyttö varsin samanlaista kuin lietelannan Vaatii erillisen varaston

8 Erään biojätepohjaisen kompostin käyttö Ohra, tyydyttävä fosforiluokka Ympäristökorvaus sallii 10 kg/ha vuosi, 50 kg/ha 5 vuotta kasveille käyttökelpoista fosforia. 134 t/ha kerran viidessä vuodessa 10,4 kg liuk. N/ha 69,4 kg K/ha 60,5 t/ha kuiva-ainetta 25,4 t/ha orgaanista ainesta => Käyttöä rajoittaa fosfori tässä tapauksessa

9 Typen tappiot ja sen käyttökelpoisuus kasveille Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden typen tappiot voivat olla prosentuaalisesti suuret. Muista ravinteista poiketen typen tappiota syntyy myös kaasumaisessa muodossa, mikä tekee tappioiden vähentämisestä haasteellisen tehtävän. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden typen kasveille käyttökelpoinen osa on käytännössä sen liukoinen typpi. Lannan levitysaika, -menetelmä ja ravinnemäärät ovat keskeisessä asemassa tappioiden määrässä. Typpilannoitusta ei käytännössä voi tehdä varastoon. Se typpi, joka kasvukauden kasvusto ei käytä, joutuu käytännössä hukkaan

10 Keskeisin tappio typen kierrätyksessä - ammoniakkiemissio Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ammoniumtyppi muuttuu ammoniakiksi joutuessaan tekemisiin ilman kanssa ja haihtuu ilmaan. Ammoniakin haihtumisnopeuteen vaikuttaa mm. lämpötila, ph ja ilman nopeus. Haihtuvan määrän kannalta on oleellista myös pinnan laatu. Nopea imeytyminen pellon pintaan vähentää haihtuvaa määrää. Haihtumista voidaan vähentää multaamalla lanta tai orgaaninen lannoitevalmiste nopeasti levityksen jälkeen, jolloin ammoniumioni tarttuu maapartikkeleihin eikä haihdu ilmaan ammoniakkina

11 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden sijoittamisen hyödyt ja haitat Lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet poikkeaa mineraalilannoista oleellisesti nimenomaisesti siinä mielessä, että niiden ammoniumtyppi haihtuu ilmaan. Esimerkiksi nurmen kannalta typen pintalannoitus on paras ja toimiva tapa mineraalilannoitteilla, mutta ei toimi lietelannalla, koska pintaan levitetyn lannan ammoniumtyppi haihtuu ilmaan ammoniakkina. Viljoilla perinteisessä kylvötavassa paras paikka lannalle ja orgaanisille lannoitevalmisteille olisi se, minne mineraalilannoitekin sijoitetaan kylvölannoituksen yhteydessä. S.o. joka toisen kylvörivin väliin hieman kylvöpohjan sisään, jolloin etäisyys kylvöriviin on enimmillään 6,5 cm

12 Kylvölannoitus lietelannalla Optimoimalla levitystekniikka tarve täydennystyppilannoitukseen vähenee

13 Lietelannan ja nestemäisen orgaanisen lannoitevalmisteen sijoittamisen hyödyt ja haitat Vaikka lietelanta tai nestemäiset orgaaniset lannoitevalmisteet mullattaisiin nopeasti, se ei takaa, että niiden lannan liukoinen typpi tulisi tehokkaasti hyödynnettyä. Muokkauskerrokseen mullattu typpi jää helposti viljakasveilta käyttämättä, koska se ei liiku kuivassa muokkauskerroksessa. Tällöin typen vaikutus myöhästyy kasvien typenotosta aiheuttaen sadonalennuksia. Lannan ja orgaanisen lannoitevalmisteen typen liikkuvuutta suhteessa mineraalilannoitteiden vastaavan vähentää se, että sen liukoinen typpi on käytännössä kokonaan ammoniummuodossa tai liukoisina orgaanisina typpiyhdisteinä

14 Peltopattereiden huuhtotuminen simulaattoritutkimuksena Valuma edustaa peltopatterin keskiosaa Petri Kapuinen

15 Patterisimulaattorissa patteroitujen orgaanisten maanparannusaineiden ominaisuuksia Metsäpirtin maanparannuskomposti Kymen Bioenergian kuivattu mädätysjäännös Kemicondliete Kuiva-ainepitoisuus 27,4 29,3 23,3 Orgaanista ainesta, % ka:sta 61,3 55,5 72,4 Tilavuuspaino, kg/m ph 4,8 8,0 6,0 Kokonaistyppi, kg/t 6,8 11,4 11,0 Liukoinen kokonaistyppi, kg/t 1,0 2,9 3,8 Kokonaisfosfori, kg/t 7,7 9,4 4,5 Liukoinen fosfori, g/t 7,1 97,0 19,0 Kokonaiskalium, kg/t 0,34 1,41 0,35 Porin Kemicond-liete oli varsin märkää, millä on vaikutuksia tuloksiin. Oulusta tuleva vastaava tuote on kuivaainepitoisuudeltaan vastaava muiden kanssa. Metsäpirtin maanparannuskompostissa oli eniten nitraattia. Orgaaniset liuk. N-yhdisteet, % 9,4 22,1 30,0 Ammonium-N, % 68,4 65,9 63,9 Nitraatti-N, % 22,3 12,0 6,2 Petri Kapuinen

16 Valuma patterisimulaattoreista Sadanta tai valuma kg/m 2 = 1 mm Vrk patterin perustamisesta Metsäpirtin Maanparannuskomposti Metsäpirtin Maanparannuskomposti, sade Kymen bioenergian kuivattu Kymen bioenergian kuivattu, sade Kemicond-liete Kemicond-lietteen suuri valuma (yhtenäinen viiva) johtuu ennen kaikkea erän märkyydestä. Maanparannuskompostista tuli valumaa vain sadettamalla (poikkiviivat pystyssä). Pelkkä kuiva-ainepitoisuus ei selitä valumaa, mutta valumattoman materiaalin kuiva-ainepitoisuus on noin 30 %. Petri Kapuinen

17 Liukoisen kokonaistypen huuhtouma patterisimulaattoreista kg liuk. N/ha Vrk patterin perustamisesta Metsäpirtin Maanparannuskomposti Kymen bioenergian kuivattu Kemicond-liete Märän Kemikond-lietteen typpikuormitus patterin alla on raju. Petri Kapuinen

18 Kokonaisfosforin huuhtouma patterisimulaattoreista kg tot. P/ha Vrk patterin perustamisesta Metsäpirtin Maanparannuskomposti Kymen bioenergian kuivattu Kemicond-liete Fosforikuorma vastaa Kemicond-lietteelläkin normaalia noin viiden vuoden käyttömäärää. Petri Kapuinen

19 Metsäpirtin maanparannuskompostin huuhtoutuman liukoisen typen komponenttien pitoisuudet kg/t 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 1,3 1,2 0,0 0,0 0, Vrk perustamisesta DON (1:60) Ammoniumtyppi Nitraattityppi Nitraattityppi on huuhtoutumassa hallitsevana. Petri Kapuinen

20 Kymen bioenergian kuivatun mädätysjäännöksen huuhtoutuman liukoisen typen komponenttien pitoisuudet kg/t 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2,1 1,5 1,1 0,7 0,3 0, Vrk perustamisesta Ammoniumtyppi on hallitseva. DON (1:60) Ammoniumtyppi Nitraattityppi Petri Kapuinen

21 Kemicond-lietteen huuhtoutuman liukoisen typen komponenttien pitoisuudet kg/t 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 3,1 3,4 3,4 3,4 4,2 5,2 5,8 2,0 1,0 0,0 1,6 1,5 1,7 1,5 1,8 1,8 2, Vrk perustamisesta Ammoniumtyppi on hallitseva. DON (1:60) Ammoniumtyppi Nitraattityppi Petri Kapuinen

22 Pystykelalevitin

23 Levityslautasilla varustettu vaakakelalevitin

24 Levitystasaisuus Lietelannan ja vastaavan nestemäisen orgaanisen lannoitevalmisteen levitystasaisuus on yleensä selvästi parempi kuin kiinteiden. Huono levitystasaisuus johtaa typpilannoituksen suureen vaihteluun, mistä aiheutuu sadon määrällisiä ja laadullisia tappiota. Kiinteissä lannoissa ja lannoitevalmisteissa liukoisen typen osuus on yleensä pieni, mikä vähentää levityksen epätasaisuudesta syntyvää haittaa

25 Levityskuviomittauksia eri pohjakuljettimen nopeuksilla Suuri pohjakuljettimen nopeus saa levitettävän tuotteen tulvimaan yli levityslautasten ja levityskuviosta tulee huipukas. Tavara tulvii keskeltä yli levityslautasten ja reunoilla tulviminen lyhentää lentorataa

26 Levityskuvion vaikutus levitystasaisuuteen Liian suuri pohjakuljettimen nopeus vie levitystasaisuuden. Pohjakuljettimen nopeuden pudottaminen pudottaa työsaavutuksen kolmasosaan ja nostaa levityskustannuksen tonnia ja hehtaaria kohti kolminkertaiseksi. Levityksen maksajalla, urakoitsijalla ja ympäristöllä on vakava eturistiriita

27 Lannanlevittimen levityskuvio Levitysmäärä, t/ha Lannanlevitin Etäisyys ensimmäisen ajokaistan keskilinajalta, m Tehollinen työleveys 4 m Yksittäinen levityskuvio Vaatimattomalla työleveydelläkin saa tasaista jälkeä, kun valitsee tehollisen työleveyden oikein

28 Kuivarakeiden tai jauheiden levityslaitteisto Kalkinlevitin on paras vaihtoehto, koska levitysmäärä (t/ha) on sama kuin kalkilla. Petri Kapuinen

29 Unia RCW 8200 plus -kalkinlevitin Lannoitteen ja kalkin levitykseen tarkoitetulla laitteella päästään potentiaalisesti parempaan levitystasaisuuteen kuin puhdasverisellä kalkinlevittimellä

30 Nestemäiset ja kiteiset kierrätyslannoitteet Ammoniumsulfaatti Typpivesi Konsentraatti Konsentroitu perunan soluneste Melassi Vinassi

31 Nestemäiset ja kiteiset kierrätyslannoitteet Ammoniumsulfaatti Nestemäinen Forssa 5 m 3 /pv = 1825 m 3 /v Riihimäki 3 m 3 /pv = 1095 m 3 /v Kiteinen Typpivesi Konsentraatti Harjavalta noin t/v Vehmaa Konsentroitu perunan soluneste Melassi Vinassi

32 Ammoniumsulfaatti AMS Tällä hetkellä realistisin vaihtoehto biolaitokselle tuottaa typpilannoitetta. Sitä syntyy strippaustuotteena, kun vastaanottoliuoksena on rikkihappo. Sille on ominaista suuri rikin määrä (1,15-kertainen) suhteessa typen määrään Nestemäisessä ammoniumsulfaatissa on noin 90 kg/m 3 typpeä ja 103 kg/m 3 rikkiä. Logistisesti mielekäs vain suhteellisen lähellä valmistuspaikkaa Rakeisessa ammoniumsulfaatissa on 21 % typpeä ja 24 % rikkiä. Nikkelinvalmistuksen sivutuote Logistisesti mielekäs kauempanakin

33 Ammoniumsulfaattikontti

34 Ammoniumsulfaatti AMS Lisälannoituksen ammoniumsulfaatilla voi tehdä rikkakasvien torjuntavaiheessa tai myöhemmin torjunta-aineen kanssa tai ilman Tankkiseokset on syytä testata ennen laajempaa käyttöä.

35 Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten rikkakasvien torjuntatehot ohralla Käyttämällä yhteensopivaa tankkiseosta voidaan yhdistää lisälannoitus rikkakasvintorjuntaan. Ei tehon paranemista, mutta ei välttämättä huononnustakaan.

36 Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten rikkakasvien torjuntatehot kauralla Vaikutukset kauralla ovat varsin samanlaiset kuin ohralla.

37 Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten satovaikutukset ohralla ja kauralla Jonkinlaista viitettä satohyödyistä ohralla Kauralla lisälannoitus olla jopa haitaksi liian suuren peruslannoituksen aiheuttaman lakoontumisen takia.

38 Rakeinen ammoniumsulfaatti Varsin toimiva ratkaisu on levittää rakeinen ammoniumsulfaatti (noin 100 kg/ha) 21 kg N/ha ja 24 kg S/ha) starttilannoitelaatikosta. Päälannoitteessa ei ole tällöin rikkiä mutta mielellään seleeniä. Typpilannoituksessa ammoniumtypen osuus kasvaa.

39 Rakeinen ammoniumsulfaatti Järkevän levitysmäärän (noin 100 kg/ha) levittäminen keskipakoislevittimellä voi olla haasteellista. Seulomattoman kiteen levityskuvio ei ole optimaalinen ja tehollinen työleveys jää suhteellisen pieneksi.

40 Ammoniumsulfaatti ja rikkilannoitus sokerijuurikkaalla Ilmeisesti viljavuusrikki on lohkolla huono. Oikeassa reunassa rikkilisä näkyi kasvustossa erittäin hyvin ihan paljain silmin. Ammoniumsulfaatti (200 l/ha) annettu hivenlannoituksen kanssa.

41 Typpivesi Vastaanottoliuos strippauksessa on rikkihapon sijasta vesi. Typpipitoisuudeltaan selvästi laimeampi (noin 30 kg/m 3 ) kuin ammoniumsulfaatti Sillä voidaan kattaa suurempi osa typpilannoituksesta, koska rikkiä ei ole. Potentiaalinen käyttömäärä on noin 3 4 m 3 /ha, joka on outo olemassa olevalle kalustolle. Korkea ph Typpi haihtuu helposti ilmaan ammoniakkina. Potentiaalisin käyttö: Sijoitus nurmeen

42 Typpivesi Pintaan levitetyn typpiveden typpi haihtuu helposti ilmaan korkean ph:n takia. Typpivesi pitäisi sijoittaa.

43 Nurmen starttilannoitus ensimmäisen niiton jälkeen typpivedellä ja ammoniumsulfaatilla Letkulevitetyn typpiveden satovaste jäi pieneksi ammoniakkitappion takia. AMS:n satovasteen olivat typpimääränsä mukaisia.

44 Konsentraatti Valmistetaan rejektivedestä haihduttamalla siitä vettä Lannoitevalmistekäytössä sen raaka-aineissa ei voi olla yli 10 % puhdistamolietettä. Se kuuluu konsentroinnin jälkeen edelleen tyyppinimeen rejektivesi. Sisältää samoja ravinteita kuin raaka-aineena oleva rejektivesi. Fosforin määrä suhteessa typen määrää on pieni. Siihen lisätään yleensä rikkihappoa ph:n alentamiseksi, koska korkeassa ph:ssa ja ammoniumtypen konsentraatiossa ammoniakkitappiot olisivat suuret. Rikin määrä suhteessa typen määrään on lähes yhtä suuri kuin ammoniumsulfaatissa.

45 Konsentraatti ja typpivesi Konsentraatin satovasteet ohrakasvustossa olivat typpisisällön mukaisia. Sen sijaan typpivesi letkulevitettynä ei toiminut yhtä hyvin ammoniakkitappioiden takia.

46 Konsentroitu perunan soluneste Valmistetaan perunan solunesteestä poistamalla siitä valkuainen tärkkelyksen poistamisen jälkeen. Suomessa on kaksi syntypaikkaa Kaliumlannoite Tuotantoprosessin takia hapan Potentiaaliset käytöt: Runsaasti kaliumia vaativat avomaan puutarhakasvit Levitysmäärä on tyypillisesti 3 4 m 3 /ha, joka on outo olemassa olevalle kalustolle. Tarvitaan uusi kone

47 Laite ja konekehitys Suorakylvökoneet nestelannoitusvarustuksella Pumppaus ja putkisto lietelantavaunuun pienten nestemäärien (< 10 m 3 /ha) sijoitukseen

48 Laite ja konekehitys

49 Glyfosaatin tehon parantaminen ammoniumsulfaatilla Glyfosaatin tehon parantamisella pyritään sen ja sen hajoamistuotteen AMPA:n jäämien vähentämiseen glyfosaattiannosten pienentämisen kautta. Jäämien pienentämisen kautta pyritään siihen, että glyfosaattia voidaan käyttää jatkossakin. Jos glyfosaatin käyttö kielletään, merkitsee se viljelymenetelmissä paluuta aikaan ennen glyfosaattia 70- luvun alkuun, koska korvaava torjunta-ainetta ei ole näköpiirissä.

50 Glyfosaatin tehon parantaminen ammoniumsulfaatilla Glyfosaatti on varsin välttämätöntä, jos juolavehnäkontaminaatio on suuri. Kirjallisuustiedot 10 %:n seoksen (57 l/ha) oikeellisuudesta vahvistuivat.

51 Kevätvehnä, Quarna, 2013, Jokioinen, As kg/ha Kuivaamattomat lietetuotteet ,2-15,1 kg P/ha 1000 Kuivatut lietetuotteet 33,9 143,8 kg P/ha kg N/ha Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete N-täydennyksellä, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivaamaton, N- täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivattu Kymen Bioenergia, kuivattu, N- täydennyksellä Lapinlahden kalkkistabiloitu Lapinlahden kalkkistabiloitu, N- täydennyksellä Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N- täydennyksellä Biovakka, konsentraatti Biovakka, konsentraatti, N- täydennyksellä Ammoniumsulfaatti Ammoniumsulfaatti, N- täydennyksellä Ammoniumsulfaatti, kasvustolisä Jotta saataisiin mineraalilannoitteella saatavaan nähden verrannollinen sato, on yleensä vähintään puolet liukoisesta typestä tultava täydennyslannoituksena mineraalilannoitteesta (täytetyt symbolit), joka on sijoitettu optimaaliseen paikkaa. Kuivatuilla ei juuri muuta mahdollisuutta olekaan fosforin takia

52 Täydennyslannoitus Kierrätysravinteiden, niin lannan kuin orgaanisten lannoitevalmisteidenkin, täysimääräinen hyväksikäyttö edellyttää riittävää, yleensä vähintään puolet liukoisen typen kokonaisannoksesta, täydennystyppilannoitusta mineraalilannoitteella sinne, mihin se muutoinkin on tarkoituksenmukaisinta antaa

53 Nestemäisten tuotteiden logistiikka

54 Nestemäisten tuotteiden logistiikka

55 Nestemäisten tuotteiden logistiikka

56 Nestemäisten tuotteiden logistikka

57 Kiitos!

58 58 Teppo Tutkija

Nestemäisen kierrätysravinteiden maatalouskäyttö (NESTERAVINNE)

Nestemäisen kierrätysravinteiden maatalouskäyttö (NESTERAVINNE) Nestemäisen kierrätysravinteiden maatalouskäyttö (NESTERAVINNE) 2017-2019 Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Itäinen Pitkäkatu 4 A (PharmaCity 7. krs.) 20520 TURKU Hankekonsortio ja rahoitus Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus Maan Viljelyn Järkipäivä IV - Uudet Lannoitusratkaisut 23.3.2017 klo 8.30-14.30 Tuorlan maatalousoppilaitoksen auditorio, Tuorlantie 1,

Lisätiedot

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari 7.2.2018 Säätytalo, Sali 15, Helsinki Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Toivonlinnantie

Lisätiedot

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari YM:n Pankkisali, Aleksanterinkatu 7, Helsinki Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Itäinen

Lisätiedot

Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla

Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari Tiistai Auditorio Liisanpuisto, Liisankatu 20, Pori Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin: Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Ravinteet kiertoon: lannan tehokas hyödyntäminen lannoitteena, 19.maaliskuuta. 2013, Suomen maatalousmuseo Sarka, kokoustila Riihi, Vanhankirkontie 383, Loimaa Petri Kapuinen

Lisätiedot

18.3.2013. Lannan typpi

18.3.2013. Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie

Lisätiedot

Nestemäiset kierrätysravinteet

Nestemäiset kierrätysravinteet Nestemäiset kierrätysravinteet ProAgria Maitovalmennus 2018 - Tuotosseuranta ja jalostus 120 v Tiedekeskus Heureka, Auditorio, Tiedepuisto 1, Tikkurila, Vantaa, 6.-7. syyskuuta 2018 Petri Kapuinen Luke,

Lisätiedot

Mädätysjäännöksen peltokäyttö

Mädätysjäännöksen peltokäyttö Mädätysjäännöksen peltokäyttö Biokaasu seminaari Biobisnestä Pirkanmaalle hanke Perjantai 17.6.2016 UKK-Instituutti, Kaupinpuistonkatu 1, 33500 Tampere Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden levitystasaisuus

Orgaanisten lannoitevalmisteiden levitystasaisuus Orgaanisten lannoitevalmisteiden levitystasaisuus Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi Tiivistelmä Orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET Biolaitostuotteiden hyödyntäminen maataloudessa ja viherrakentamisessa 8.-9.11.2011 Jokioisten Tietotalo, Humppilantie 9 A, Jokioinen Petri Kapuinen Maa-

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä Tapio Salo ja Petri Kapuinen Johdanto Suunnittelu -sesonkiluonteisuus Teiden kunto Kuljetuskalusto Levityskalusto Levitysajankohta Välivarastot

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi Tiivistelmä Orgaanisten

Lisätiedot

Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat

Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi Tiivistelmä

Lisätiedot

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Sian lietelanta ohran lannoituksessa Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa Lanta ja kierrätysravinteet viljelijäryhmä 22.11.2018 Tuorla Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Mitä viljelysuunnittelu on Pakollinen kasa lappuja

Lisätiedot

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Aiheet Ravinteiden käyttökelpoisuus Kokemuksia analyysimenetelmistä Kokemuksia kenttäkokeista Ravinteiden käyttökelpoisuus

Lisätiedot

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus

Lisätiedot

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg 13.12.2018 Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien

Lisätiedot

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen Karelia ammattikorkeakoulu Maaseudun innovaatioryhmien

Lisätiedot

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ 27.12.2012 KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ Petri Kapuinen, MTT Johdanto Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Ruokaketjun sivutuotteiden

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle

Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle Pyhäjärvi-instituutti 26.3.2018 Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Taustaa Biokaasulaitosten ympäristöluvissa määritellään

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Orgaaniset maanparannusaineet maatiloilla - Käytännön näkökulmia Vanhempi tutkija, FM, Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus..0 Orgaaniset maanparannusaineet maatiloilla Käytännön

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa

Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa Maatalous ravinteiden kierrättäjänä Biolaitosyhdistys ry 26. marraskuuta 2008 MTT, Jokioinen,

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden patterointi ja kuivarakeen levittäminen

Orgaanisten lannoitevalmisteiden patterointi ja kuivarakeen levittäminen Orgaanisten lannoitevalmisteiden patterointi ja kuivarakeen levittäminen Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden vaihtoehtoiset lannoitteet.. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Hankkeen

Lisätiedot

Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa

Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa Liisa Pesonen, erikoistutkija Maatalouden teknologiat, Luonnonvarakeskus liisa.pesonen@luke.fi Demonstraatio

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu

Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu Hanketta Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen

Lisätiedot

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen 27/03/2017 Footertext 2 TAUSTAA ; KAASUYHTIÖ GASUM OSTI BIOVAKAN JA BIOTEHTAAN 2016 Vuoden 2015 aikana kaasuyhtiö

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA

Lisätiedot

Biolaitoksen sivutuotteena syntyvä nestemäinen ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti ja urea kevätvehnän lannoitteena

Biolaitoksen sivutuotteena syntyvä nestemäinen ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti ja urea kevätvehnän lannoitteena Biolaitoksen sivutuotteena syntyvä nestemäinen ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti ja urea kevätvehnän lannoitteena Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja käyttökelpoisuus kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivä Tampere, 1.10.2013 30.9.2013

Lisätiedot

Ammoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa

Ammoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa Ammoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa Petri Kapuinen 1) ja Oiva Niemeläinen 2) 1) Luke, Tuotantojärjestelmät, 21500 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi 2) Luke, Luonnonvarat,

Lisätiedot

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE REISKONE OY/Tero Savela 26.02.2013 REISKONE OY Separointiurakointia sekä lannankäsittelylaitteiden myyntiä harjoittava yritys Myy

Lisätiedot

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11. Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.2013, Jokioinen Biokaasuprosessi sulkee kierron Lähtökohtana lopputuotteiden

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan

Lisätiedot

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan,

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2016 16.11.2016, Rauma GASUMIN VUOSI 2015 LIIKEVAIHTO 915 milj. MAAKAASUN

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus Nitraattiasetus 1261 / 2015 Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus Nitraattiasetus 1261/ 2015 Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet löytyvät asetuksesta Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2 Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?

Lisätiedot

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat

Lisätiedot

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Lietteitä koskevaa lainsäädäntöä Lannoitevalmistelaki 539/2006 mmm:n asetukset 24/11 ja 11/12 ja niiden muutokset Käsittely Laatu Fosforin käyttömäärät

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA TILASI HYVÄKSI Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä Ravinnepiika kevätinfo 21.3.2018 Mikkeli Päivi Kurki ja Elina Nurmi, Luke HANKETIETOA Esitys on yleisjohdanto TAI

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Mari Räty, Kirsi Järvenranta ja Perttu Virkajärvi 1 14.9.2016 Lieteen levitysaika ja ravinteiden huuhtoutuminen

Lisätiedot

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Jätevesilietteet Yhdyskuntajätevesiliete Sakokaivoliete ja muu kiinteistökohtainen liete mukaan lukien kuivakäymäläjäte Muu jätevedenpuhdistamon liete

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää

Lisätiedot

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä 1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Typen vapautumisen arviointi Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Miksi typpilannoitetaan? Vehnän sato (kg/ha) 10000 8000 6000 4000 2000 0 Halutaan

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Ammoniakkipäästöt Yli 50 % maatalouden 6 % aiheuttamista ammoniakkipäästöistä aiheutuu lannankäsittelystä Ammoniakin haihtuminen: happamoittaa ja rehevöittää

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja

Lisätiedot

Väkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto

Väkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto Väkevät nestelannoitteet luomuun Orgaanisten lannoitteiden koe Ruotsi 2005-2010 Koekasvi syysrapsi 2007 ja 2008. Typpilannoitus 100kg. Tutkimus SLU EkoForsk: Neljän eri orgaanisen lannoitteen vaikutus

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot