Nykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi
|
|
- Tuula Kokkonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi Kierrätyslannoitteiden varastointi ja levitys Pyhäjärvi-insituutti, Sepäntie 7, Eura 26. maaliskuuta 2018 Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Itäinen Pitkäkatu 4 A (PharmaCity 7. krs.) TURKU
2 Kierrätyslannoitetuotteet Pääosa kierrätyslannoitetuotteista on maanparannusaineita. Lannoitteiden osuus on pieni. Suurin osa ravinnekierrosta on kuitenkin maatalouden sisäistä ravinteiden kierrätystä raakalantana (18 milj. tonnia vuodessa). Raakalantaa ei yleensä tuotteisteta, vaan se siirtyy tiloilta toisillekin luovutussopimuksiin perustuen
3 Kierrätysravinnevirrat Puhdistamolietteen kuiva-ainemäärä on noin t/v, joka vastaa noin 0,5 milj. tonnia lietetuotetta, jonka kuivaainepitoisuus on 30 %. Levitysalatarve on noin ha/v mutta sama pelto viiden vuoden välein On siellä, missä on asutuskin. Se vastaa alle 10 % lannan kuiva-ainemäärästä ja vain noin 5 % siitä käytetään tilastojen mukaan maataloudessa. Epävirallisten arvioiden mukaan maatalouskäytön osuus on kuitenkin selvästi suurempi, 41 % (2016) (Vilpanen ja Toivikko 2017). Biojätteen määrä on noin t/v
4 Kierrätysravinnevirrat Kierrätysravinteet tulevat peltoon pääasiassa: raakalantana tai lannoitevalmisteina sellaisenaan maanparannusaineena käytettävinä sivutuotteina, orgaanisissa maanparannusaineissa. Useat näistä sellaisenaan maanparannusaineena käytettävinä sivutuotteista ovat lietetuotteita, jolloin niihin sovelletaan lannoitevalmisteasetuksen 11 a :n vaatimuksia. Varsinaisia lietetuotteita ovat yli 10 % puhdistamolietettä tai vastaavaa raaka-aineena sisältävät sellaisenaan maanparannusaineena käytettävät sivutuotteet
5 Kierrätysravinnevirrat Maatalouskäytössä nämä maanparannusaineet ovat lähinnä ravinteiden lähteitä ja maanparannusvaikutus jää suhteellisen vähäiseksi ympäristökorvauksen sallimilla käyttömäärillä. Kiinteät lietetuotteet ovat pääasiassa fosforin lähteitä. Nestemäisillä lietetuotteilla liukoinen typpi on rajoittava tekijä. Orgaanisten kierrätyslannoitteiden käyttömäärät ovat pienet suhteessa maanparannusaineiden käyttöön. Sen lisäksi on epäorgaanisia kierrätyslannoitteita, kuten ammoniumsulfaattia typpivesi Muita kierrätysravinteita kuin typpeä on esimerkiksi tuhkassa
6 Erään tyypillisen mädätetyn puhdistamolietteen käyttö Ohra, tyydyttävä fosforiluokka Ympäristökorvaus sallii 10 kg/ha vuosi, 50 kg/ha 5 vuotta kasveille käyttökelpoista fosforia. 20,4 t/ha kerran viidessä vuodessa 10,4 kg liuk. N/ha 12,2 kg K/ha 5,7 t/ha kuiva-ainetta 2,6 t/ha orgaanista ainesta Fosfori rajoittaa käyttöä varsin vahvasti. Voidaan varastoida peltopatterissa
7 Erään tyypillisen nestemäisen mädätetyn lietteen käyttö Ohra, vähämultainen tai multava maa, 4000 kg/ha Ympäristökorvaus sallii 100 kg liuk. N/ha vuosi, puolet tästä on 50 kg liuk. N/ha 26,3 t/ha vuodessa 15,2 kg kasveille käyttökelpoista fosforia vuodessa 21,0 kg K/ha 1,3 t/ha kuiva-ainetta 0,5 t/ha orgaanista ainesta Fosfori ei rajoita käyttöä oleellisesti Käyttö varsin samanlaista kuin lietelannan Vaatii erillisen varaston
8 Erään biojätepohjaisen kompostin käyttö Ohra, tyydyttävä fosforiluokka Ympäristökorvaus sallii 10 kg/ha vuosi, 50 kg/ha 5 vuotta kasveille käyttökelpoista fosforia. 134 t/ha kerran viidessä vuodessa 10,4 kg liuk. N/ha 69,4 kg K/ha 60,5 t/ha kuiva-ainetta 25,4 t/ha orgaanista ainesta => Käyttöä rajoittaa fosfori tässä tapauksessa
9 Typen tappiot ja sen käyttökelpoisuus kasveille Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden typen tappiot voivat olla prosentuaalisesti suuret. Muista ravinteista poiketen typen tappiota syntyy myös kaasumaisessa muodossa, mikä tekee tappioiden vähentämisestä haasteellisen tehtävän. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden typen kasveille käyttökelpoinen osa on käytännössä sen liukoinen typpi. Lannan levitysaika, -menetelmä ja ravinnemäärät ovat keskeisessä asemassa tappioiden määrässä. Typpilannoitusta ei käytännössä voi tehdä varastoon. Se typpi, joka kasvukauden kasvusto ei käytä, joutuu käytännössä hukkaan
10 Keskeisin tappio typen kierrätyksessä - ammoniakkiemissio Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ammoniumtyppi muuttuu ammoniakiksi joutuessaan tekemisiin ilman kanssa ja haihtuu ilmaan. Ammoniakin haihtumisnopeuteen vaikuttaa mm. lämpötila, ph ja ilman nopeus. Haihtuvan määrän kannalta on oleellista myös pinnan laatu. Nopea imeytyminen pellon pintaan vähentää haihtuvaa määrää. Haihtumista voidaan vähentää multaamalla lanta tai orgaaninen lannoitevalmiste nopeasti levityksen jälkeen, jolloin ammoniumioni tarttuu maapartikkeleihin eikä haihdu ilmaan ammoniakkina
11 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden sijoittamisen hyödyt ja haitat Lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet poikkeaa mineraalilannoista oleellisesti nimenomaisesti siinä mielessä, että niiden ammoniumtyppi haihtuu ilmaan. Esimerkiksi nurmen kannalta typen pintalannoitus on paras ja toimiva tapa mineraalilannoitteilla, mutta ei toimi lietelannalla, koska pintaan levitetyn lannan ammoniumtyppi haihtuu ilmaan ammoniakkina. Viljoilla perinteisessä kylvötavassa paras paikka lannalle ja orgaanisille lannoitevalmisteille olisi se, minne mineraalilannoitekin sijoitetaan kylvölannoituksen yhteydessä. S.o. joka toisen kylvörivin väliin hieman kylvöpohjan sisään, jolloin etäisyys kylvöriviin on enimmillään 6,5 cm
12 Kylvölannoitus lietelannalla Optimoimalla levitystekniikka tarve täydennystyppilannoitukseen vähenee
13 Lietelannan ja nestemäisen orgaanisen lannoitevalmisteen sijoittamisen hyödyt ja haitat Vaikka lietelanta tai nestemäiset orgaaniset lannoitevalmisteet mullattaisiin nopeasti, se ei takaa, että niiden lannan liukoinen typpi tulisi tehokkaasti hyödynnettyä. Muokkauskerrokseen mullattu typpi jää helposti viljakasveilta käyttämättä, koska se ei liiku kuivassa muokkauskerroksessa. Tällöin typen vaikutus myöhästyy kasvien typenotosta aiheuttaen sadonalennuksia. Lannan ja orgaanisen lannoitevalmisteen typen liikkuvuutta suhteessa mineraalilannoitteiden vastaavan vähentää se, että sen liukoinen typpi on käytännössä kokonaan ammoniummuodossa tai liukoisina orgaanisina typpiyhdisteinä
14 Peltopattereiden huuhtotuminen simulaattoritutkimuksena Valuma edustaa peltopatterin keskiosaa Petri Kapuinen
15 Patterisimulaattorissa patteroitujen orgaanisten maanparannusaineiden ominaisuuksia Metsäpirtin maanparannuskomposti Kymen Bioenergian kuivattu mädätysjäännös Kemicondliete Kuiva-ainepitoisuus 27,4 29,3 23,3 Orgaanista ainesta, % ka:sta 61,3 55,5 72,4 Tilavuuspaino, kg/m ph 4,8 8,0 6,0 Kokonaistyppi, kg/t 6,8 11,4 11,0 Liukoinen kokonaistyppi, kg/t 1,0 2,9 3,8 Kokonaisfosfori, kg/t 7,7 9,4 4,5 Liukoinen fosfori, g/t 7,1 97,0 19,0 Kokonaiskalium, kg/t 0,34 1,41 0,35 Porin Kemicond-liete oli varsin märkää, millä on vaikutuksia tuloksiin. Oulusta tuleva vastaava tuote on kuivaainepitoisuudeltaan vastaava muiden kanssa. Metsäpirtin maanparannuskompostissa oli eniten nitraattia. Orgaaniset liuk. N-yhdisteet, % 9,4 22,1 30,0 Ammonium-N, % 68,4 65,9 63,9 Nitraatti-N, % 22,3 12,0 6,2 Petri Kapuinen
16 Valuma patterisimulaattoreista Sadanta tai valuma kg/m 2 = 1 mm Vrk patterin perustamisesta Metsäpirtin Maanparannuskomposti Metsäpirtin Maanparannuskomposti, sade Kymen bioenergian kuivattu Kymen bioenergian kuivattu, sade Kemicond-liete Kemicond-lietteen suuri valuma (yhtenäinen viiva) johtuu ennen kaikkea erän märkyydestä. Maanparannuskompostista tuli valumaa vain sadettamalla (poikkiviivat pystyssä). Pelkkä kuiva-ainepitoisuus ei selitä valumaa, mutta valumattoman materiaalin kuiva-ainepitoisuus on noin 30 %. Petri Kapuinen
17 Liukoisen kokonaistypen huuhtouma patterisimulaattoreista kg liuk. N/ha Vrk patterin perustamisesta Metsäpirtin Maanparannuskomposti Kymen bioenergian kuivattu Kemicond-liete Märän Kemikond-lietteen typpikuormitus patterin alla on raju. Petri Kapuinen
18 Kokonaisfosforin huuhtouma patterisimulaattoreista kg tot. P/ha Vrk patterin perustamisesta Metsäpirtin Maanparannuskomposti Kymen bioenergian kuivattu Kemicond-liete Fosforikuorma vastaa Kemicond-lietteelläkin normaalia noin viiden vuoden käyttömäärää. Petri Kapuinen
19 Metsäpirtin maanparannuskompostin huuhtoutuman liukoisen typen komponenttien pitoisuudet kg/t 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 1,3 1,2 0,0 0,0 0, Vrk perustamisesta DON (1:60) Ammoniumtyppi Nitraattityppi Nitraattityppi on huuhtoutumassa hallitsevana. Petri Kapuinen
20 Kymen bioenergian kuivatun mädätysjäännöksen huuhtoutuman liukoisen typen komponenttien pitoisuudet kg/t 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2,1 1,5 1,1 0,7 0,3 0, Vrk perustamisesta Ammoniumtyppi on hallitseva. DON (1:60) Ammoniumtyppi Nitraattityppi Petri Kapuinen
21 Kemicond-lietteen huuhtoutuman liukoisen typen komponenttien pitoisuudet kg/t 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 3,1 3,4 3,4 3,4 4,2 5,2 5,8 2,0 1,0 0,0 1,6 1,5 1,7 1,5 1,8 1,8 2, Vrk perustamisesta Ammoniumtyppi on hallitseva. DON (1:60) Ammoniumtyppi Nitraattityppi Petri Kapuinen
22 Pystykelalevitin
23 Levityslautasilla varustettu vaakakelalevitin
24 Levitystasaisuus Lietelannan ja vastaavan nestemäisen orgaanisen lannoitevalmisteen levitystasaisuus on yleensä selvästi parempi kuin kiinteiden. Huono levitystasaisuus johtaa typpilannoituksen suureen vaihteluun, mistä aiheutuu sadon määrällisiä ja laadullisia tappiota. Kiinteissä lannoissa ja lannoitevalmisteissa liukoisen typen osuus on yleensä pieni, mikä vähentää levityksen epätasaisuudesta syntyvää haittaa
25 Levityskuviomittauksia eri pohjakuljettimen nopeuksilla Suuri pohjakuljettimen nopeus saa levitettävän tuotteen tulvimaan yli levityslautasten ja levityskuviosta tulee huipukas. Tavara tulvii keskeltä yli levityslautasten ja reunoilla tulviminen lyhentää lentorataa
26 Levityskuvion vaikutus levitystasaisuuteen Liian suuri pohjakuljettimen nopeus vie levitystasaisuuden. Pohjakuljettimen nopeuden pudottaminen pudottaa työsaavutuksen kolmasosaan ja nostaa levityskustannuksen tonnia ja hehtaaria kohti kolminkertaiseksi. Levityksen maksajalla, urakoitsijalla ja ympäristöllä on vakava eturistiriita
27 Lannanlevittimen levityskuvio Levitysmäärä, t/ha Lannanlevitin Etäisyys ensimmäisen ajokaistan keskilinajalta, m Tehollinen työleveys 4 m Yksittäinen levityskuvio Vaatimattomalla työleveydelläkin saa tasaista jälkeä, kun valitsee tehollisen työleveyden oikein
28 Kuivarakeiden tai jauheiden levityslaitteisto Kalkinlevitin on paras vaihtoehto, koska levitysmäärä (t/ha) on sama kuin kalkilla. Petri Kapuinen
29 Unia RCW 8200 plus -kalkinlevitin Lannoitteen ja kalkin levitykseen tarkoitetulla laitteella päästään potentiaalisesti parempaan levitystasaisuuteen kuin puhdasverisellä kalkinlevittimellä
30 Nestemäiset ja kiteiset kierrätyslannoitteet Ammoniumsulfaatti Typpivesi Konsentraatti Konsentroitu perunan soluneste Melassi Vinassi
31 Nestemäiset ja kiteiset kierrätyslannoitteet Ammoniumsulfaatti Nestemäinen Forssa 5 m 3 /pv = 1825 m 3 /v Riihimäki 3 m 3 /pv = 1095 m 3 /v Kiteinen Typpivesi Konsentraatti Harjavalta noin t/v Vehmaa Konsentroitu perunan soluneste Melassi Vinassi
32 Ammoniumsulfaatti AMS Tällä hetkellä realistisin vaihtoehto biolaitokselle tuottaa typpilannoitetta. Sitä syntyy strippaustuotteena, kun vastaanottoliuoksena on rikkihappo. Sille on ominaista suuri rikin määrä (1,15-kertainen) suhteessa typen määrään Nestemäisessä ammoniumsulfaatissa on noin 90 kg/m 3 typpeä ja 103 kg/m 3 rikkiä. Logistisesti mielekäs vain suhteellisen lähellä valmistuspaikkaa Rakeisessa ammoniumsulfaatissa on 21 % typpeä ja 24 % rikkiä. Nikkelinvalmistuksen sivutuote Logistisesti mielekäs kauempanakin
33 Ammoniumsulfaattikontti
34 Ammoniumsulfaatti AMS Lisälannoituksen ammoniumsulfaatilla voi tehdä rikkakasvien torjuntavaiheessa tai myöhemmin torjunta-aineen kanssa tai ilman Tankkiseokset on syytä testata ennen laajempaa käyttöä.
35 Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten rikkakasvien torjuntatehot ohralla Käyttämällä yhteensopivaa tankkiseosta voidaan yhdistää lisälannoitus rikkakasvintorjuntaan. Ei tehon paranemista, mutta ei välttämättä huononnustakaan.
36 Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten rikkakasvien torjuntatehot kauralla Vaikutukset kauralla ovat varsin samanlaiset kuin ohralla.
37 Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten satovaikutukset ohralla ja kauralla Jonkinlaista viitettä satohyödyistä ohralla Kauralla lisälannoitus olla jopa haitaksi liian suuren peruslannoituksen aiheuttaman lakoontumisen takia.
38 Rakeinen ammoniumsulfaatti Varsin toimiva ratkaisu on levittää rakeinen ammoniumsulfaatti (noin 100 kg/ha) 21 kg N/ha ja 24 kg S/ha) starttilannoitelaatikosta. Päälannoitteessa ei ole tällöin rikkiä mutta mielellään seleeniä. Typpilannoituksessa ammoniumtypen osuus kasvaa.
39 Rakeinen ammoniumsulfaatti Järkevän levitysmäärän (noin 100 kg/ha) levittäminen keskipakoislevittimellä voi olla haasteellista. Seulomattoman kiteen levityskuvio ei ole optimaalinen ja tehollinen työleveys jää suhteellisen pieneksi.
40 Ammoniumsulfaatti ja rikkilannoitus sokerijuurikkaalla Ilmeisesti viljavuusrikki on lohkolla huono. Oikeassa reunassa rikkilisä näkyi kasvustossa erittäin hyvin ihan paljain silmin. Ammoniumsulfaatti (200 l/ha) annettu hivenlannoituksen kanssa.
41 Typpivesi Vastaanottoliuos strippauksessa on rikkihapon sijasta vesi. Typpipitoisuudeltaan selvästi laimeampi (noin 30 kg/m 3 ) kuin ammoniumsulfaatti Sillä voidaan kattaa suurempi osa typpilannoituksesta, koska rikkiä ei ole. Potentiaalinen käyttömäärä on noin 3 4 m 3 /ha, joka on outo olemassa olevalle kalustolle. Korkea ph Typpi haihtuu helposti ilmaan ammoniakkina. Potentiaalisin käyttö: Sijoitus nurmeen
42 Typpivesi Pintaan levitetyn typpiveden typpi haihtuu helposti ilmaan korkean ph:n takia. Typpivesi pitäisi sijoittaa.
43 Nurmen starttilannoitus ensimmäisen niiton jälkeen typpivedellä ja ammoniumsulfaatilla Letkulevitetyn typpiveden satovaste jäi pieneksi ammoniakkitappion takia. AMS:n satovasteen olivat typpimääränsä mukaisia.
44 Konsentraatti Valmistetaan rejektivedestä haihduttamalla siitä vettä Lannoitevalmistekäytössä sen raaka-aineissa ei voi olla yli 10 % puhdistamolietettä. Se kuuluu konsentroinnin jälkeen edelleen tyyppinimeen rejektivesi. Sisältää samoja ravinteita kuin raaka-aineena oleva rejektivesi. Fosforin määrä suhteessa typen määrää on pieni. Siihen lisätään yleensä rikkihappoa ph:n alentamiseksi, koska korkeassa ph:ssa ja ammoniumtypen konsentraatiossa ammoniakkitappiot olisivat suuret. Rikin määrä suhteessa typen määrään on lähes yhtä suuri kuin ammoniumsulfaatissa.
45 Konsentraatti ja typpivesi Konsentraatin satovasteet ohrakasvustossa olivat typpisisällön mukaisia. Sen sijaan typpivesi letkulevitettynä ei toiminut yhtä hyvin ammoniakkitappioiden takia.
46 Konsentroitu perunan soluneste Valmistetaan perunan solunesteestä poistamalla siitä valkuainen tärkkelyksen poistamisen jälkeen. Suomessa on kaksi syntypaikkaa Kaliumlannoite Tuotantoprosessin takia hapan Potentiaaliset käytöt: Runsaasti kaliumia vaativat avomaan puutarhakasvit Levitysmäärä on tyypillisesti 3 4 m 3 /ha, joka on outo olemassa olevalle kalustolle. Tarvitaan uusi kone
47 Laite ja konekehitys Suorakylvökoneet nestelannoitusvarustuksella Pumppaus ja putkisto lietelantavaunuun pienten nestemäärien (< 10 m 3 /ha) sijoitukseen
48 Laite ja konekehitys
49 Glyfosaatin tehon parantaminen ammoniumsulfaatilla Glyfosaatin tehon parantamisella pyritään sen ja sen hajoamistuotteen AMPA:n jäämien vähentämiseen glyfosaattiannosten pienentämisen kautta. Jäämien pienentämisen kautta pyritään siihen, että glyfosaattia voidaan käyttää jatkossakin. Jos glyfosaatin käyttö kielletään, merkitsee se viljelymenetelmissä paluuta aikaan ennen glyfosaattia 70- luvun alkuun, koska korvaava torjunta-ainetta ei ole näköpiirissä.
50 Glyfosaatin tehon parantaminen ammoniumsulfaatilla Glyfosaatti on varsin välttämätöntä, jos juolavehnäkontaminaatio on suuri. Kirjallisuustiedot 10 %:n seoksen (57 l/ha) oikeellisuudesta vahvistuivat.
51 Kevätvehnä, Quarna, 2013, Jokioinen, As kg/ha Kuivaamattomat lietetuotteet ,2-15,1 kg P/ha 1000 Kuivatut lietetuotteet 33,9 143,8 kg P/ha kg N/ha Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete N-täydennyksellä, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivaamaton, N- täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivattu Kymen Bioenergia, kuivattu, N- täydennyksellä Lapinlahden kalkkistabiloitu Lapinlahden kalkkistabiloitu, N- täydennyksellä Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N- täydennyksellä Biovakka, konsentraatti Biovakka, konsentraatti, N- täydennyksellä Ammoniumsulfaatti Ammoniumsulfaatti, N- täydennyksellä Ammoniumsulfaatti, kasvustolisä Jotta saataisiin mineraalilannoitteella saatavaan nähden verrannollinen sato, on yleensä vähintään puolet liukoisesta typestä tultava täydennyslannoituksena mineraalilannoitteesta (täytetyt symbolit), joka on sijoitettu optimaaliseen paikkaa. Kuivatuilla ei juuri muuta mahdollisuutta olekaan fosforin takia
52 Täydennyslannoitus Kierrätysravinteiden, niin lannan kuin orgaanisten lannoitevalmisteidenkin, täysimääräinen hyväksikäyttö edellyttää riittävää, yleensä vähintään puolet liukoisen typen kokonaisannoksesta, täydennystyppilannoitusta mineraalilannoitteella sinne, mihin se muutoinkin on tarkoituksenmukaisinta antaa
53 Nestemäisten tuotteiden logistiikka
54 Nestemäisten tuotteiden logistiikka
55 Nestemäisten tuotteiden logistiikka
56 Nestemäisten tuotteiden logistikka
57 Kiitos!
58 58 Teppo Tutkija
Nestemäisen kierrätysravinteiden maatalouskäyttö (NESTERAVINNE)
Nestemäisen kierrätysravinteiden maatalouskäyttö (NESTERAVINNE) 2017-2019 Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Itäinen Pitkäkatu 4 A (PharmaCity 7. krs.) 20520 TURKU Hankekonsortio ja rahoitus Luonnonvarakeskus
LisätiedotKierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus
Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus Maan Viljelyn Järkipäivä IV - Uudet Lannoitusratkaisut 23.3.2017 klo 8.30-14.30 Tuorlan maatalousoppilaitoksen auditorio, Tuorlantie 1,
LisätiedotNestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)
Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari 7.2.2018 Säätytalo, Sali 15, Helsinki Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Toivonlinnantie
LisätiedotNestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)
Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari YM:n Pankkisali, Aleksanterinkatu 7, Helsinki Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Itäinen
LisätiedotOrgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla
Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari Tiistai Auditorio Liisanpuisto, Liisankatu 20, Pori Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet
LisätiedotPetri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:
Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Ravinteet kiertoon: lannan tehokas hyödyntäminen lannoitteena, 19.maaliskuuta. 2013, Suomen maatalousmuseo Sarka, kokoustila Riihi, Vanhankirkontie 383, Loimaa Petri Kapuinen
Lisätiedot18.3.2013. Lannan typpi
tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie
LisätiedotNestemäiset kierrätysravinteet
Nestemäiset kierrätysravinteet ProAgria Maitovalmennus 2018 - Tuotosseuranta ja jalostus 120 v Tiedekeskus Heureka, Auditorio, Tiedepuisto 1, Tikkurila, Vantaa, 6.-7. syyskuuta 2018 Petri Kapuinen Luke,
LisätiedotMädätysjäännöksen peltokäyttö
Mädätysjäännöksen peltokäyttö Biokaasu seminaari Biobisnestä Pirkanmaalle hanke Perjantai 17.6.2016 UKK-Instituutti, Kaupinpuistonkatu 1, 33500 Tampere Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet
LisätiedotKokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke
Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi
Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden levitystasaisuus
Orgaanisten lannoitevalmisteiden levitystasaisuus Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi Tiivistelmä Orgaanisten lannoitevalmisteiden
LisätiedotBIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET
BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET Biolaitostuotteiden hyödyntäminen maataloudessa ja viherrakentamisessa 8.-9.11.2011 Jokioisten Tietotalo, Humppilantie 9 A, Jokioinen Petri Kapuinen Maa-
LisätiedotBiokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta
Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki
LisätiedotLevitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen
Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä Tapio Salo ja Petri Kapuinen Johdanto Suunnittelu -sesonkiluonteisuus Teiden kunto Kuljetuskalusto Levityskalusto Levitysajankohta Välivarastot
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä
Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi Tiivistelmä Orgaanisten
LisätiedotOrgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat
Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi Tiivistelmä
LisätiedotSian lietelanta ohran lannoituksessa
Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotLanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa
Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa Lanta ja kierrätysravinteet viljelijäryhmä 22.11.2018 Tuorla Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Mitä viljelysuunnittelu on Pakollinen kasa lappuja
LisätiedotMaanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Aiheet Ravinteiden käyttökelpoisuus Kokemuksia analyysimenetelmistä Kokemuksia kenttäkokeista Ravinteiden käyttökelpoisuus
LisätiedotNollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun
Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotMiten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg
Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg 13.12.2018 Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien
LisätiedotBiokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE
Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen Karelia ammattikorkeakoulu Maaseudun innovaatioryhmien
LisätiedotKASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ
27.12.2012 KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ Petri Kapuinen, MTT Johdanto Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Ruokaketjun sivutuotteiden
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotEnvor Group Hämeenlinna
Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotViranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle
Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle Pyhäjärvi-instituutti 26.3.2018 Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Taustaa Biokaasulaitosten ympäristöluvissa määritellään
LisätiedotTutkittua tietoa luomusta
Tutkittua tietoa luomusta Orgaaniset maanparannusaineet maatiloilla - Käytännön näkökulmia Vanhempi tutkija, FM, Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus..0 Orgaaniset maanparannusaineet maatiloilla Käytännön
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden
LisätiedotBiojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa
Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa Maatalous ravinteiden kierrättäjänä Biolaitosyhdistys ry 26. marraskuuta 2008 MTT, Jokioinen,
LisätiedotTÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin
TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä
LisätiedotYhdyskuntalietteen käyttö
Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden patterointi ja kuivarakeen levittäminen
Orgaanisten lannoitevalmisteiden patterointi ja kuivarakeen levittäminen Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden vaihtoehtoiset lannoitteet.. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Hankkeen
LisätiedotNestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa
Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa Liisa Pesonen, erikoistutkija Maatalouden teknologiat, Luonnonvarakeskus liisa.pesonen@luke.fi Demonstraatio
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu
Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu Hanketta Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen
LisätiedotOrgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen
Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen 27/03/2017 Footertext 2 TAUSTAA ; KAASUYHTIÖ GASUM OSTI BIOVAKAN JA BIOTEHTAAN 2016 Vuoden 2015 aikana kaasuyhtiö
LisätiedotKierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
LisätiedotNitraattiasetus (1250/2014)
Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden
LisätiedotNitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin
Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille
LisätiedotLannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö
Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
LisätiedotREJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotBiolaitoksen sivutuotteena syntyvä nestemäinen ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti ja urea kevätvehnän lannoitteena
Biolaitoksen sivutuotteena syntyvä nestemäinen ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti ja urea kevätvehnän lannoitteena Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö,
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden
LisätiedotKarjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta
Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041
LisätiedotRavinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen
Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotEri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja käyttökelpoisuus kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivä Tampere, 1.10.2013 30.9.2013
LisätiedotAmmoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa
Ammoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa Petri Kapuinen 1) ja Oiva Niemeläinen 2) 1) Luke, Tuotantojärjestelmät, 21500 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi 2) Luke, Luonnonvarat,
LisätiedotHARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela
HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE REISKONE OY/Tero Savela 26.02.2013 REISKONE OY Separointiurakointia sekä lannankäsittelylaitteiden myyntiä harjoittava yritys Myy
LisätiedotMädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.
Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.2013, Jokioinen Biokaasuprosessi sulkee kierron Lähtökohtana lopputuotteiden
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotPUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ
PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan,
LisätiedotBiokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä
Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2016 16.11.2016, Rauma GASUMIN VUOSI 2015 LIIKEVAIHTO 915 milj. MAAKAASUN
LisätiedotTyppilaukku liukoisen typen mittaamiseen
1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan
LisätiedotNitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus
Nitraattiasetus 1261 / 2015 Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus Nitraattiasetus 1261/ 2015 Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet löytyvät asetuksesta Lantalan vähimmäistilavuuden
LisätiedotNitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotKasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo
Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2 Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotRavinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä
Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat
LisätiedotJätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty
Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Lietteitä koskevaa lainsäädäntöä Lannoitevalmistelaki 539/2006 mmm:n asetukset 24/11 ja 11/12 ja niiden muutokset Käsittely Laatu Fosforin käyttömäärät
LisätiedotNitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotUusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)
Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari
LisätiedotBiokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA TILASI HYVÄKSI Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä Ravinnepiika kevätinfo 21.3.2018 Mikkeli Päivi Kurki ja Elina Nurmi, Luke HANKETIETOA Esitys on yleisjohdanto TAI
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotViljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi
Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot
LisätiedotSyksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin
Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Mari Räty, Kirsi Järvenranta ja Perttu Virkajärvi 1 14.9.2016 Lieteen levitysaika ja ravinteiden huuhtoutuminen
LisätiedotJätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty
Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Jätevesilietteet Yhdyskuntajätevesiliete Sakokaivoliete ja muu kiinteistökohtainen liete mukaan lukien kuivakäymäläjäte Muu jätevedenpuhdistamon liete
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
LisätiedotLIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä
1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Typen vapautumisen arviointi Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Miksi typpilannoitetaan? Vehnän sato (kg/ha) 10000 8000 6000 4000 2000 0 Halutaan
LisätiedotNitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?
Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)
LisätiedotBiolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki
Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.
LisätiedotOhrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotLietelannan happokäsittelyllä typpi talteen
Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Ammoniakkipäästöt Yli 50 % maatalouden 6 % aiheuttamista ammoniakkipäästöistä aiheutuu lannankäsittelystä Ammoniakin haihtuminen: happamoittaa ja rehevöittää
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotKiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt
Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja
LisätiedotVäkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto
Väkevät nestelannoitteet luomuun Orgaanisten lannoitteiden koe Ruotsi 2005-2010 Koekasvi syysrapsi 2007 ja 2008. Typpilannoitus 100kg. Tutkimus SLU EkoForsk: Neljän eri orgaanisen lannoitteen vaikutus
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
Lisätiedot