Nestemäisen kierrätysravinteiden maatalouskäyttö (NESTERAVINNE)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nestemäisen kierrätysravinteiden maatalouskäyttö (NESTERAVINNE)"

Transkriptio

1 Nestemäisen kierrätysravinteiden maatalouskäyttö (NESTERAVINNE) Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Itäinen Pitkäkatu 4 A (PharmaCity 7. krs.) TURKU

2 Hankekonsortio ja rahoitus Luonnonvarakeskus LUKE, koordinaattori Soilfood Oy Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Hankekoordinaattori: Petri Kapuinen LUKE Yhteistyötahot: Envor Biotech Oy, Gasum Biovakka Oy, Gasum Biotehdas Oy, Finnamyl Oy, Ductor Oy, ProAgria ja Propax Agro Oy Rahoitus: 300 k (YM, Raki2-ohjelma) Työpanos: 40,1 htkk

3 Työpaketit Työpaketti 1: Glyfosaatin ja muiden torjunta-aineiden käyttö tankkiseoksena ammoniumsulfaatin kanssa Työpaketti 2: Nestemäisten kierrätyslannoitteiden käyttö nurmen lannoituksessa Työpaketti 3: Nestemäisten kierrätyslannoitteiden käyttö viljan lannoituksessa Työpaketti 4: Viestintä

4 Avainhenkilöt Petri Kapuinen, Luke: hankkeen koordinaatio, TP2 ja TP3 vastuu kenttäkokeista ja niiden raportoinnista, konekartoitus, TP4 hankkeen viestintä- ja tiedonsiirtovastuu Oiva Niemeläinen, Luke: TP2 osavastuu kenttäkokeista ja niiden raportoinnista, osallistuminen viestintään Kari Saikkonen, Luke: TP1 vastuu glyfosaatti ja sen hajoamistuotteisiin liittyvien tulosten raportoinnista, osallistuminen viestintään Pentti Ruuttunen, Luke: TP1 vastuukenttä kokeiden toteutuksesta, osallistuminen viestintään Sari Rämö, Luke: TP1, glyfosaatin ja sen hajoamistuotteiden analytiikka

5 Avainhenkilöt Outi Haapala, Luke: TP1, TP2 ja TP3, muu laboratorioanalytiikka Jari Lindeman, Luke, opetusvideot Timo Teinilä, Livia, koneiden ja laitteiden muutostöiden ohjaus Liviassa Tomi Laaksonen, Livia, kenttäkoe- ja demonstraatiotoiminnan tukeminen Tuorlassa ja Livian opiskelijoiden ohjaus niihin liittyen Eljas Jokinen, Soilfood, demonstraatiot Eetu Virtanen, Soilfood, demonstraatiot

6 Pääpiirteittäinen sisältö Hankkeessa selvitetään nestemäisten kierrätysravinteiden käyttöä maataloudessa. Ammoniumsulfaatti Typpivesi Konsentraatti Konsentroitu perunan soluneste Hankkeessa on kenttäkokeita, tilakokeiluja, demonstraatioita, yleisötilaisuuksia ja laitekehitystä.

7 Strippauslaitteisto Tutkimuskokoluokka Tuotantokokoluokka

8 Ammoniumsulfaatti AMS Tällä hetkellä realistisin vaihtoehto biolaitokselle tuottaa lannoitetta Sitä syntyy strippaustuotteena, kun vastaanottoliuoksena on rikkihappo. Sille on ominaista suuri rikin määrä (1,15-kertainen) suhteessa typen määrään Nestemäisessä ammoniumsulfaatissa on noin 90 kg/m 3 typpeä ja 103 kg/m 3 rikkiä. Logistisesti mielekäs vain suhteellisen lähellä valmistuspaikkaa Rakeisessa ammoniumsulfaatissa on 21 % typpeä ja 24 % rikkiä. Logistisesti mielekäs kauempanakin

9 Ammoniumsulfaatti AMS Ammoniumsulfaattia on järkevää käyttää vain osana typpilannoitusta vastaten rikkilannoitustarvetta. Liika rikki haittaa seleeninottoa. Ammoniumsulfaatin maatalouskäyttöä tunnetaan huonosti, vaikka rakeinen ammoniumsulfaatti on markkinoiden edullisin typpilannoite. Potentiaalisimmat käytöt: Glyfosaatin tehon parantaminen Rikkakasviruiskutusten yhteydessä tankkiseoksena rikkakasvin torjunta-aineiden kanssa (200 l/ha) Nurmille ensimmäisen niiton jälkeen

10 Ammoniumsulfaattikontti

11 Ammoniumsulfaatti AMS Lisälannoituksen ammoniumsulfaatilla voi tehdä rikkakasvien torjuntavaiheessa tai myöhemmin torjunta-aineen kanssa tai ilman Tankkiseokset on syytä testata ennen laajempaa käyttöä.

12 Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten rikkakasvien torjuntatehot ohralla Käyttämällä yhteensopivaa tankkiseosta voidaan yhdistää lisälannoitus rikkakasvintorjuntaan. Ei tehon paranemista, mutta ei välttämättä huononnustakaan.

13 Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten rikkakasvien torjuntatehot kauralla Vaikutukset kauralla ovat varsin samanlaiset kuin ohralla.

14 Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten satovaikutukset ohralla ja kauralla Jonkinlaista viitettä satohyödyistä ohralla Kauralla lisälannoitus olla jopa haitaksi liian suuren peruslannoituksen aiheuttaman lakoontumisen takia.

15 Rakeinen ammoniumsulfaatti Varsin toimiva ratkaisu on levittää rakeinen ammoniumsulfaatti (noin 100 kg/ha) starttilannoitelaatikosta. Päälannoitteessa ei ole tällöin rikkiä mutta mielellään seleeniä. Typpilannoituksessa ammoniumtypen osuus kasvaa.

16 Rakeinen ammoniumsulfaatti Järkevän levitysmäärän (noin 100 kg/ha) levittäminen keskipakoislevittimel lä voi olla haasteellista. Seulomattoman kiteen levityskuvio ei ole optimaalinen ja tehollinen työleveys jää suhteellisen pieneksi.

17 Ammoniumsulfaatti ja rikkilannoitus sokerijuurikkaalla Ilmeisesti viljavuusrikki on lohkolla huono. Oikeassa reunassa rikkilisä näkyi kasvustossa erittäin hyvin ihan paljain silmin. Ammoniumsulfaatti (200 l/ha) annettu hivenlannoituksen kanssa.

18 Typpivesi Typpipitoisuudeltaan selvästi laimeampi (noin 30 kg/m 3 ) kuin ammoniumsulfaatti Sillä voidaan kattaa suurempi osa typpilannoituksesta, koska rikkiä ei ole. Korkea ph Typpi haihtuu helposti ilmaan ammoniakkina. Potentiaalisin käyttö: Sijoitus nurmeen

19 Typpivesi Pintaan levitetyn typpiveden typpi haihtuu helposti ilmaan korkean ph:n takia. Typpivesi pitäisi sijoittaa.

20 Nurmen starttilannoitus ensimmäisen niiton jälkeen typpivedellä ja ammoniumsulfaatilla Letkulevitetyn typpiveden satovaste jäi pieneksi ammoniakkitappion takia. AMS:n satovasteen olivat typpimääränsä mukaisia.

21 Konsentraatti Valmistetaan rejektivedestä haihduttamalla siitä vettä Lannoitevalmistekäytössä sen raaka-aineissa ei voi olla yli 10 % puhdistamolietettä. Se kuuluu konsentroinnin jälkeen edelleen tyyppinimeen rejektivesi. Sisältää samoja ravinteita kuin raaka-aineena oleva rejektivesi. Fosforin määrä suhteessa typen määrää on pieni. Siihen lisätään yleensä rikkihappoa ph:n alentamiseksi, koska korkeassa ph:ssa ja ammoniumtypen konsentraatiossa ammoniakkitappiot olisivat suuret. Rikin määrä suhteessa typen määrään on lähes yhtä suuri kuin ammoniumsulfaatissa.

22 Konsentraatti ja typpivesi Konsentraatin satovasteet ohrakasvustossa olivat typpisisällön mukaisia. Sen sijaan typpivesi letkulevitettynä ei toiminut yhtä hyvin ammoniakkitappioiden takia.

23 Konsentroitu perunan soluneste Valmistetaan perunan solunesteestä poistamalla siitä valkuainen tärkkelyksen poistamisen jälkeen. Kaliumlannoite Tuotantoprosessin takia hapan Potentiaaliset käytöt: Runsaasti kaliumia vaativat avomaan puutarhakasvit

24 Laite ja konekehitys Suorakylvökoneet nestelannoitusvarustuksella Pumppaus ja putkisto lietelantavaunuun pienten nestemäärien (< 10 m 3 /ha) sijoitukseen

25 Laite ja konekehitys

26 Glyfosaatin tehon parantaminen ammoniumsulfaatilla Glyfosaatin tehon parantamisella pyritään sen ja sen hajoamistuotteen AMPA:n jäämien vähentämiseen glyfosaattiannosten pienentämisen kautta. Jäämien pienentämisen kautta pyritään siihen, että glyfosaattia voidaan käyttää jatkossakin. Jos glyfosaatin käyttö kielletään, merkitsee se viljelymenetelmissä paluuta aikaan ennen glyfosaattia 70- luvun alkuun, koska korvaava torjunta-ainetta ei ole näköpiirissä.

27 Glyfosaatin tehon parantaminen ammoniumsulfaatilla Glyfosaatti on varsin välttämätöntä, jos juolavehnäkontaminaatio on suuri. Kirjallisuustiedot 10 %:n seoksen (57 l/ha) oikeellisuudesta vahvistuivat.

28 Viestintä Nettisivusto Osallistuminen maatalousnäyttelyihin ja peltopäiviin. Tietolehtisiä PowerPoint-esityksiä Opetusvideoita Tutkimusraportit

29 Viestintä Viljelijätilaisuudet liittyen koetoimintaan Tilaisuuksia viljelijöille, lehdistölle, viranomaisille ja biolaitosten edustajille. Pyritään järjestämään tilaisuuksia yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa. Tilaisuuksissa esitellään tutkittavia menetelmiä ja niissä käytettäviä laitteita käytännön mittakaavassa.

30 Viestintä Demonstraatiot käytännön tiloilla Demonstraatioita järjestetään myös käytännön tiloilla alueilla, joilla kyseisen lannoitevalmisteen käyttö on käytännössäkin mielekästä. Konsentraatti; Vehmaalla ja Mynämäellä Typpivesi; Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko Konsentroitu perunan soluneste; Kokemäki ja Köyliö Yhteistyö ProAgrian kanssa. Nurmi- ja viljapienryhmät

31 Konkreettiset tulokset Käytännön ratkaisu AMS:in ja glyfosaatin käytölle suorakylvöön liittyen niin, että gyfosaatin ja sen hajoamistuotteiden jäämien määrää on saatu oleellisesti pienennettyä esimerkiksi glyfosaattiannosten pienentämisellä AMS-lisällä. Nestemäisten kierrätyslannoitteiden yhteensopivuus tankkiseoksena niiden käytön kannalta keskeisten kasvien ja keskeisten torjunta-aineiden kanssa on selvitetty Nestemäisten kierrätyslannoitteiden käyttö nurmilla ensimmäisen niiton jälkeen on selvitetty ja ohjeistettu

32 Konkreettiset tulokset Typpinesteen tarkoituksenmukainen käyttö on selvitty ja sen sijoittamiseen on rakennettu laitteisto tai tarvittavat laitteistomuutokset Konsentraatin tarkoituksenmukainen käyttö on selvitty ja sen sijoittamiseen on rakennettu laitteisto tai tarvittavat laitteistomuunnokset Edellä esitetyt konkreettisten tavoitteiden mukaiset menetelmät on dokumentoitu ja niistä on tehty tarvittava viestintämateriaali. Tarvittavat muutokset lainsäädännössä ja tukijärjestelmissä on identifioitu ja saatettu niistä vastaavien tietoisuuteen.

33

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari 7.2.2018 Säätytalo, Sali 15, Helsinki Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Toivonlinnantie

Lisätiedot

Nykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi

Nykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi Nykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi Kierrätyslannoitteiden varastointi ja levitys Pyhäjärvi-insituutti, Sepäntie 7, Eura 26. maaliskuuta 2018 Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät

Lisätiedot

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari YM:n Pankkisali, Aleksanterinkatu 7, Helsinki Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Itäinen

Lisätiedot

Nestemäiset kierrätysravinteet

Nestemäiset kierrätysravinteet Nestemäiset kierrätysravinteet ProAgria Maitovalmennus 2018 - Tuotosseuranta ja jalostus 120 v Tiedekeskus Heureka, Auditorio, Tiedepuisto 1, Tikkurila, Vantaa, 6.-7. syyskuuta 2018 Petri Kapuinen Luke,

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus Maan Viljelyn Järkipäivä IV - Uudet Lannoitusratkaisut 23.3.2017 klo 8.30-14.30 Tuorlan maatalousoppilaitoksen auditorio, Tuorlantie 1,

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2016 16.11.2016, Rauma GASUMIN VUOSI 2015 LIIKEVAIHTO 915 milj. MAAKAASUN

Lisätiedot

Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa

Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa Liisa Pesonen, erikoistutkija Maatalouden teknologiat, Luonnonvarakeskus liisa.pesonen@luke.fi Demonstraatio

Lisätiedot

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä Tapio Salo ja Petri Kapuinen Johdanto Suunnittelu -sesonkiluonteisuus Teiden kunto Kuljetuskalusto Levityskalusto Levitysajankohta Välivarastot

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

18.3.2013. Lannan typpi

18.3.2013. Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie

Lisätiedot

Ammoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa

Ammoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa Ammoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa Petri Kapuinen 1) ja Oiva Niemeläinen 2) 1) Luke, Tuotantojärjestelmät, 21500 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi 2) Luke, Luonnonvarat,

Lisätiedot

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Kierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla

Kierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla Kierrätyslannoitteet kuminalla Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla 16.2.1027 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) marjo.keskitalo@luke.fi tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Markku

Lisätiedot

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan

Lisätiedot

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin: Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Ravinteet kiertoon: lannan tehokas hyödyntäminen lannoitteena, 19.maaliskuuta. 2013, Suomen maatalousmuseo Sarka, kokoustila Riihi, Vanhankirkontie 383, Loimaa Petri Kapuinen

Lisätiedot

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet Luomuinstituutin tutkijaseminaari Kyyhkylän kartanossa Mikkelissä 8.-9. kesäkuuta 2016 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) & työryhmä

Lisätiedot

Biolaitoksen sivutuotteena syntyvä nestemäinen ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti ja urea kevätvehnän lannoitteena

Biolaitoksen sivutuotteena syntyvä nestemäinen ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti ja urea kevätvehnän lannoitteena Biolaitoksen sivutuotteena syntyvä nestemäinen ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti ja urea kevätvehnän lannoitteena Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö,

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET Biolaitostuotteiden hyödyntäminen maataloudessa ja viherrakentamisessa 8.-9.11.2011 Jokioisten Tietotalo, Humppilantie 9 A, Jokioinen Petri Kapuinen Maa-

Lisätiedot

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos Biohiilipäivä 15.3. Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY Taustaa Lietteessä olevat haitta-aineet ovat aiheuttaneet

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Uudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato

Uudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato Uudet MATO-hankkeet Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus Verkkosivut: mmm.fi/mato Kuusi uutta hanketta alkamassa vuonna 2019 Teema Kiertotalous (3 hanketta; rahoitus

Lisätiedot

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen Karelia ammattikorkeakoulu Maaseudun innovaatioryhmien

Lisätiedot

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää

Lisätiedot

Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla

Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari Tiistai Auditorio Liisanpuisto, Liisankatu 20, Pori Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä HYKERRYS-hankkeiden tuloksia Dos. Priit Tammeorg Mari Unnbom, Jure Zrim, Ossi Kinnunen, Juha Helenius Biotalouspäivät, Lahti 8.11.2018 Priit.tammeorg@helsinki.fi

Lisätiedot

Mädätysjäännöksen peltokäyttö

Mädätysjäännöksen peltokäyttö Mädätysjäännöksen peltokäyttö Biokaasu seminaari Biobisnestä Pirkanmaalle hanke Perjantai 17.6.2016 UKK-Instituutti, Kaupinpuistonkatu 1, 33500 Tampere Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa Lanta ja kierrätysravinteet viljelijäryhmä 22.11.2018 Tuorla Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Mitä viljelysuunnittelu on Pakollinen kasa lappuja

Lisätiedot

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Aiheet Ravinteiden käyttökelpoisuus Kokemuksia analyysimenetelmistä Kokemuksia kenttäkokeista Ravinteiden käyttökelpoisuus

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?

Lisätiedot

Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9

Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9 Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9 Lannoituskustannukset eivät ole nousseet yhteistyön aikana Soilfood tänään

Lisätiedot

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11. Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.2013, Jokioinen Biokaasuprosessi sulkee kierron Lähtökohtana lopputuotteiden

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Biokaasulaitoksilla syntyvät kierrätyslannoitteet tulevaisuudessa

Biokaasulaitoksilla syntyvät kierrätyslannoitteet tulevaisuudessa Biokaasulaitoksilla syntyvät kierrätyslannoitteet tulevaisuudessa Nesteravinne-seminaari 27.3.2018 Jukka Salmela ENERGIAYHTIÖ GASUMIN VUOSI 2017 LIIKEVAIHTO 925 milj. LIIKEVOITTO 114 milj. TASEEN LOPPUSUMMA

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely

Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo 1.9.2016 Jaana Uusi-Kämppä Heikki Jalli, Marja Jalli, Riitta Lemola, Visa Nuutinen,

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Sian lietelanta ohran lannoituksessa Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta Mari Unnbom Dos. Priit Tammeorg, Jure Zrim, Timo Sipiläinen, Ossi Kinnunen, Juha Helenius Kierrätysravinteet luomuviljelyssä,

Lisätiedot

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?

Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn? Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn? Sieppari Pellossa loppuseminaari Tuorilassa 21.11.217 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) marjo.keskitalo@luke.fi tutkimusryhmä:

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen 27/03/2017 Footertext 2 TAUSTAA ; KAASUYHTIÖ GASUM OSTI BIOVAKAN JA BIOTEHTAAN 2016 Vuoden 2015 aikana kaasuyhtiö

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100

Lisätiedot

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Hallavaaran jätekeskus 32 ha, Köyliön Kepolassa, nykyisen Säkylän alueella Kunnallinen

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA

Lisätiedot

Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen

Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen Karoliina Yrjölä ja Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kuva: Sari Peltonen Lietelannan happokäsittely Karjan lietelanta on pääasiallinen maatalouden

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA TILASI HYVÄKSI Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä Ravinnepiika kevätinfo 21.3.2018 Mikkeli Päivi Kurki ja Elina Nurmi, Luke HANKETIETOA Esitys on yleisjohdanto TAI

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi Tiivistelmä Orgaanisten

Lisätiedot

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä

Lisätiedot

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen MATO-seminaari 7.2.2018 Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola marja.jalli@luke.fi Mukana: Luke Bayer Crop Science Hankkija Oy Helsingin Yliopisto Yara Suomi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia

Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia Jaana Uusi-Kämppä, Eila Turtola, Sari Rämö, Heikki Jalli, Marja Poteri 2, Pentti Ruuttunen, Risto Uusitalo, Visa Nuutinen, Marja Jalli ja Jukka Salonen Luke Jokioinen

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen ProAgria Keskusten Liitto Mikä on lannoituskustannuksen osuus kasvintuotannon kokonaiskustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta

Lisätiedot

REJEKTIVESI JA MÄDÄTTEET KEINOLANNOITTEEN KORVAAJANA VILJANVILJELYSSÄ Peltokoe HAMK-Mustialassa 2014

REJEKTIVESI JA MÄDÄTTEET KEINOLANNOITTEEN KORVAAJANA VILJANVILJELYSSÄ Peltokoe HAMK-Mustialassa 2014 REJEKTIVESI JA MÄDÄTTEET KEINOLANNOITTEEN KORVAAJANA VILJANVILJELYSSÄ Peltokoe HAMK-Mustialassa 2014 Annukka Pakarinen, Heikki Pietilä, Matti Ylösmäki 2015 2 SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 2 MATERIAALIT JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Lannoitus ja kasvualustat. Luomupäivät Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn

Lannoitus ja kasvualustat. Luomupäivät Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn Lannoitus ja kasvualustat Luomupäivät 16.11.2018 Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn Tausta BioKymppi Oy, Kitee Tuotteet Biokaasu Sivuvirtoina: typpipitoista

Lisätiedot

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön

Lisätiedot

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Ammoniakkipäästöt Yli 50 % maatalouden 6 % aiheuttamista ammoniakkipäästöistä aiheutuu lannankäsittelystä Ammoniakin haihtuminen: happamoittaa ja rehevöittää

Lisätiedot

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla Ravinteiden kierto Lannoitusta kierrätysravinteilla, Tampere 1 Kiteen biokaasulaitos / BioKymppi Oy

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot