Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia

Samankaltaiset tiedostot
Tuloksia Luken glyfosaattitutkimuksista

Glyfosaattihankkeen kuulumiset

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Glyfosaatin hajoaminen suomalaisessa peltomaassa. Katri Siimes Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kulutuksen ja tuotannon keskus / Haitalliset aineet

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Glyfosaatin käyttö metsätaimitarhoilla

LOPPURAPORTTI. GLYFOSAATIN KÄYTÖN AIHEUTTAMAT YMPÄRISTÖRISKIT: AINEEN KULKUREITIT SAVIMAALLA JA PÄÄTYMINEN VESISTÖÖN (GlyFos)

Glyfosaattihankkeen aloitusseminaari: GLYFOSAATIN YMPÄRISTÖRISKIT

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

GLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Kenttäkoetulokset 2017

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Keväällä alkavat uudet MATO-hankkeet

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Peltokuivatuksen tarve

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Glyfosaatin ja MCPA:n käytöstä ja ympäristövaikutuksista

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

Ravinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Miten onnistut suorakylvössä

Kasvinviljelytila Lahdessa

Karjanlannan hyödyntäminen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sari Autio, Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo. Tietopaketti glyfosaatista ja sen myyntilupa

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

MegaLab tuloksia 2017

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljan hygieeninen laatu

Transkriptio:

Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia Jaana Uusi-Kämppä, Eila Turtola, Sari Rämö, Heikki Jalli, Marja Poteri 2, Pentti Ruuttunen, Risto Uusitalo, Visa Nuutinen, Marja Jalli ja Jukka Salonen Luke Jokioinen 2 Luke Suonenjoki

Miksi glyfosaattihankkeet aloitettiin? Tukes 27 Tehoaineen myynti 2 Jaana Uusi-Kämppä Glyfosaantin myynti kasvanut ja käyttö jatkunut 4 vuotta Laitinen (29) tutki glyfosaatin ja hajoamistuote AMPAn (3-aminometyylifosfonihappo) pitoisuuksia karkeilla maalajeilla Lounais- ja Etelä-Suomen savimailla suorakylvö on yleistä. Glyfosaattivalmisteiden käyttö yleistä suorakylvössä, koska juolavehnää tuhoava kyntö puuttuu. Fosfori rikastuu pintamaahan suorakylvössä. Glyfosaatti kilpailee fosforin kanssa samoista sitoutumispaikoista maapartikkelien pinnoilla.

Glyfosaattihankkeita (2 28) Viljelijöiden lohkot 8 kpl Kotkanoja Maanäytteet Kotkanojan huuhtoutumiskentältä 2 22 ja viljelijöiden peltolohkoilta (8 kpl) ja Suonenjoen metsätaimitarhalta 26. Kuvat: Jaakko Heikkinen, Luke 3 Jaana Uusi-Kämppä Kotkanojan huuhtoutumiskentällä selvitettiin, kuinka paljon glyfosaattia ja hajoamistuote AMPAa kulkeutuu liuenneena sekä maa-ainekseen sitoutuneena pinta- ja salaojavesien mukana savialueella sijaitsevalta kyntöja suorakylvömaalta.

Kok. AMPA glyfosaattina, ug/l Kok. glyfosaatti, ug/l 4 35 3 25 2 5 5 4 35 3 25 2 5 5 Kyntö, salaojavalunta Suorakylvö, salaojavalunta Kyntö, pintavalunta Suorakylvö, pintavalunta 2 3 4 5 6 7 8 9 2 3 4 5 6 7 8 9 2 2 22 Kevät 2 Syksy 2 Kevät 22 Syksy 22 Kevät 23 Kyntö, salaojavalunta Suorakylvö, salaojavalunta Kyntö, pintavalunta Suorakylvö, pintavalunta Glyfosaattikäsittely Glyfosaatin ja glyfosaatiksi lasketun AMPAn pitoisuudet (µg/l) valumavesinäytteissä (2 23) - Glyfosaattia enemmän kuin AMPAa - Suorakylvössä suuremmat pitoisuudet kuin kynnössä - Pintavalunnassa suuremmat pitoisuudet kuin salaojavalunnassa - Syksyllä 22 suuret glyfosaatin pitoisuudet (sateita) 2 3 4 5 6 7 8 9 2 3 4 5 6 7 8 9 2 2 22 Kevät 2 Syksy 2 Kevät 22 Syksy 22 Kevät 23 4 Jaana Uusi-Kämppä - AMPAn pitoisuuksissa vähemmän vaihtelua

Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Ennen käs. Syyskäs. Marraskuu Glyfosaatti/AMPA (mg/kg ka.) Kevät Syksy Kevät Syksy Kevätkäs. Syksy Ennen käs. Kevätkäs. Kesä Syyskäs. Marraskuu Lisätty glyfosaattia (kg/ha) Glyfosaatti/AMPA (mg/kg. ka) Lisätty glyfosaattia (kg/ha) Glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuudet viljelijöiden pelloilla: muokattu ja suorakylvö (2 eri peltolohkoa) 7 6 5 4 3 2 Muokattu,6,4,2,8,6,4,2 7 6 5 4 3 2 Suorakylvö,6,4,2,8,6,4,2 23 24 25 26 Lisätty glyfosaattia Gly (-2,5 cm) Gly (2,5-22 cm) AMPA (-2,5 cm) AMPA (2,5-22 cm) 23 24 25 26 Lisätty glyfosaattia Gly (-2,5 cm) Gly (2,5-22 cm) AMPA (-2,5 cm) AMPA (2,5-22 cm) 5 Jaana Uusi-Kämppä 5.3.28

mg/kg Glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuuksia maassa 5 vuotta aikaisemmin käsitellyillä metsätaimitarhalohkoilla V. 2 pesäkekäsittely glyfosaatilla näyte otettu 9.5.26,9,8,7,6,5,4 Glyfosaatti mg/kg koeala Glyfosaatti mg/kg koeala 2 AMPA mg/kg koeala AMPA mg/kg koeala 2,3,2, -2.5 cm 2.5-25 cm 25-95 cm 6 Marja Poteri 5.3.28

Lierokokeen tuloksia Glyfosaattikäsitelyllä (Rodeo + Contact): - ei ollut vaikutusta kastelierojen kasvuun tai tuotettujen munakoteloiden määrään ja laatuun - mahdollisesti lievää kastelierojen oljen hautaamista hidastavaa vaikutusta Tulos antaa vaikutuksesta erilaisen kuvan kuin Roundup -valmisteilla saadut Gaupp- Berghausen ym. (25) tulokset sekä tuore Stellin ym. (28) tutkimus. 7 Visa Nuutinen ym. 5.3.28

mg/kg Glyfosaatin ja AMPAn pitoisuudet ennen puintia käsitellyn viljan jyvissä ja lajittelujätteissä 35 3 25 2 5 5 Ohra, jyvä Kaura, jyvä EU MRL Ohran lajittelujäte Kauran lajittelujäte Glyfosaatti AMPA MRL= Maximum Residue Level 8 Sari Rämö, Uppsala 7. 8.9.26 5.3.28

Glyfosaatin kentältä häviämisen puoliintumisajat Kotkanojan huuhtoutumiskentällä ja kirjallisuudessa Kotkanojan koekentän savimaa (suorakylvö) Talven yli: 229 232 vrk ( 2,5 cm, 5 cm ja cm); 458 vrk ( 25 cm) kirjallisuudessa Turengin hieta- ja Perniön savimaalla (Laitinen ym. 26): Talven yli: 7 8 kk eli noin 2 25 vrk ( 28 cm), Kasvukaudella: 8 55 vrk ( 3 cm) ja 48 57 vrk ( 28 cm) Lämpötilakorjattu (+2 C): 7 9 vrk ( 2,5 cm, 5 cm ja cm); 44 vrk ( 25 cm) PPDB-tietokanta hajoaminen referenssioloissa (+2 C) 4 8 vrk; tietokantaan valittu tyypillinen arvo 2 vrk. Bergström (2) ruotsalaiset laboratoriotestit: hietamaalla 6, vrk (pintamaa) ja 36.5 vrk (jankko/pohjamaa); savimaalla vrk (pintamaassa) ja 5 vrk syvemmällä. Ghafoor ym. 2 ruotsalaisella valuma-alueella: 5 5 vrk (eri puolelta valuma-aluetta otettuja näytteitä, laboratoriossa tehdyt hajoamiskokeet) 9 Uusi-Kämppä ym. 25 5.3.28

AMPA, mg/kg ka. Glyfosaatti, mg/kg ka. 2,5 2,,5, Glyfosaatti Pitoisuuksia Kotkanojan maassa 22,5, -2,5 2,5-5 5- -2,5 2,5-5 5- -2,5 2,5-5 5- Toukokuu (23 vrk) Syysk. (365/62 vrk) Lokakuu (28 vrk) Suorakylvö Kyntö - Pintakerroksessa suurimmat pitoisuudet 3,5 3, AMPA - Glyfosaatti hajosi AMPAksi aikaa myöden 2,5 2,,5,,5 - Kynnössä harvemmin glyfosaattikäsittelyjä kuin suorakylvössä, -2,5 2,5-5 5- -2,5 2,5-5 5- -2,5 2,5-5 5- Toukokuu (23 vrk) Syysk. (365/62 vrk) Lokakuu (28 vrk) Suorakylvö Kyntö

Glyfosaatin ja AMPAn pidätyskäyriä eri määrät fosforia saaneessa viljelymaassa (laboratoriokoe) Viljelty, ei P-lisää Viljelty, P-lisä 3 mg/kg Q, mmol/kg maata.65.4.5.9.65.4.5 GLY_Y5 AMPA_Y5 -...2.4.6.8..2 I, mol/l Viljelty, P-lisä 7 mg/kg Q, mmol/kg maata.65.4.5.9.65.4.5 GLY_Y5 3 AMPA_Y5 3 -...2.4.6.8..2 I, mol/l Q, mmol/kg maata.65.4.5.9.65.4.5 GLY_Y5 7 AMPA_Y5 7 -...2.4.6.8..2 I, mol/l Mitä enemmän maassa on fosforia sitä enemmän glyfosaattia ja AMPAa on helposti liukenevassa muodossa. Risto Uusitalo 5.3.28

Kiitos! 2 Jaana Uusi-Kämppä 5.3.28