Suometsien hoito ja kesäkorjuu

Samankaltaiset tiedostot
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuu ja metsänhoito

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa

Kestävää metsätaloutta turv la?

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Energiapuun korjuun laatu 2014

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Metsätalouden vesiensuojelu

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsänterveysseminaari Vantaa

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Suomen metsien inventointi

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Korpien luontainen uudistaminen

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Miten metsiä tulisi käsitellä?

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Ojitusalueiden hoito

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Toimenpiteet kuvioittain

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Metsäohjelman seuranta

Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Metsäohjelman seuranta

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Uusimmat metsävaratiedot

Metsäohjelmien seuranta

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsäohjelman seuranta

Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Metsäohjelman seuranta

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Metsäohjelman seuranta

KANNATTAVA METSÄNHOITO. Metsänomistajat

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Transkriptio:

Suometsien hoito ja kesäkorjuu esityksen alleviivatusta tekstistä avautuu linkit Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke Haapavesi 18.6.2018, Ranua 19.6.2018, Pudasjärvi 20.6.2018 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus

Metsäojitus Suomessa Uudisojituksen huippuvuodet soilla 1960-luvun lopulla, loppui 1990-luvun vaihteessa Suomen soiden pinta-ala 8,9 milj. ha, josta ojitettu 4,7 milj. ha (53 %) Pohjois-Suomessa soita 5,8 milj. ha, josta ojitettu 2,4 milj. ha (41 %) Soistuneitten kankaitten ojituksia lisäksi n. 1,3 milj. ha Kunnostusojituskelvottomia ojituksia Suomessa nykykriteereillä n. 17 % Painottuvat Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Lappiin

Turvemaiden metsävarat Metsämaan pinta-alasta n. neljännes on turvemaalla Myös Suomen puuvarannosta n. neljännes on turvemailla Metsien vuotuisesta kasvusta n. viidennes on turvemailla Merkitys puuntuotannossa kasvaa edelleen, pian myös hakkuumahdollisuuksista viidennes on turvemailla Puuston kokonaistilavuuden nopea kasvu 1,4 mrd m3:sta 2,4 mrd m3:een 1970-luvulta selittyy osin turvemaiden puuston parantuneella kasvulla Turvemaiden hoidolla saatu lisäkasvu Suomessa on n. 13-15 milj. m3/v. Metsäojitus ollut kansantaloudellisesti erittäin kannattavaa

Turvemetsien hoidon haasteet Puuston määrä ja laatu Puunkorjuu Vesiensuojelu Intensiivinen hoitotarve Kunnostusojitukset Lannoitukset Uudistaminen Kannattavuus?

Turvekangastyypit Kuvaa ojitetun suon ravinteisuustasoa ja puuntuotoskykyä Ojitettu suokuvio luokitellaan jo ennen turvekangasvaiheen alkamista siihen turvekangastyyppiin, johon se tulee todennäköisesti kehittymään http://www.metla.fi/metinfo/ kasvupaikkatyypit/suotyypit

Harvennushakkuut soilla Ojitusalueilla on suuret hakkuurästit. Kiireellisten turvemaiden harvennushakkuiden tarve on n. 400 000 ha, josta puolet Pohjois-Suomessa Hakkuut pitäisi toteuttaa suometsissä normaalilla voimakkuudella ja hakkuiden yhteydessä tehdä kunnostusojitus Tavoitteena soilla hakkukertojen minimointi korjuuvaikeustekijöistä ja hakkuiden kannattavuudesta johtuen

Harvennustavat Alaharvennus Perusmenetelmä, sopii eri puulajeille kasvatuksen kaikissa vaiheissa. Tavoitteena nopea järeytyminen ja päätehakkuutulojen varhaistuminen Alaharvennuksessa poistetaan Vialliset ja sairaat puut Valta- ja lisävaltapuita pienemmät puut Metsikköön jää harvennusmallien mukainen määrä mahdollisimman hyvälaatuista ja kasvuisaa puustoa Laatuharvennus Laadultaan keskinkertaisten tai taimikkovaiheessa puutteellisesti hoidettujen männiköiden ensiharvennuksissa Tehdään harvennusmallin osoittamaa aikaisemmin, jo 10 12 metrin valtapituudessa Poistetaan oksikkaita valtapuita ja tehdään tilaa ohutoksaisille lisävaltapuille

Yläharvennus Sopii tasaikäisten, hoidettujen havumetsien 2. ja 3. harvennukseen Lisää tukin tuotosta ja taloudellista tulosta Pidentää kiertoaikaa (jos järeysvaatimus on sama) Yläharvennuksessa poistetaan Vialliset ja sairaat puut 50-100 valtapuuta hehtaarilta. Kahdesta yhtä hyvästä puusta poistetaan järeämpi Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuut Poimintahakkuu (jatkuva kasvatus) Metsässä on eri kehitysvaiheissa olevia puita. Nuorta puustoa on enemmän kuin varttuneempaa Poistetaan vialliset ja sairaat puut sekä suurimpia tukkipuun kokoisia puita Pienaukkohakkuu Enintään 0,3 ha:n pienaukkoja Jätetään uudistumaan luontaisesti

Turvemaiden uudistaminen Turvemailla uudistaminen on usein perusteltua tehdä luontaisesti uudistamalla ja alikasvoksia hyödyntäen Metsänviljely on kallista. Uudistamiskustannus ojitusmätästys + kuusen istutus n. 1100 /ha Alikasvoskuusikko voi olla aukkoinen. Riittävä alikasvoskuusten määrä n. 500 700 r/ha; yleensä hieskoivu on tai saadaan täydentäväksi puulajiksi Metsälaissa puhdas hieskoivikko kasvatuskelpoinen turvemailla Mikäli taimiainesta ei ole, on uudistaminen syytä tehdä istuttamalla. Ojitusalueilla ojitusmätästys on hyvä muokkausmenetelmä, joka takaa kuivatuksen tehokkuuden Vesiensuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota

Soiden ravinnetalous Ravinnetalous on yleensä tasapainossa, jos turvetta on alle 40 50 cm, jolloin puusto saa ravinteita pohjamaasta. Keskiravinteisilla ja paremmilla, paksuturpeisilla, alun perin saraisilla soilla typpeä on runsaasti suhteessa kaliumiin ja usein myös fosforiin -> ravinne-epätasapaino Ravinnepuute voidaan korvata tuhkalannoituksella, jolloin puuston kasvu paranee Karuilla paksuturpeisilla rämeillä niukkuutta kaikista pääravinteista (typpi, fosfori, kalium) Ei kannattavaa lannoittaa, lisäksi puuston kasvureaktio heikko

Kalusto turvemaiden hakkuissa Turvemaiden puunkorjuu on yleensä tehty talvella maan ollessa jäätynyt. Turvemailla voidaan hakata kesälläkin. Edellytyksenä ovat hakkuukoneen leveät telat >90 mm) ja mieluiten kuusipyöräinen kone. Kuormatraktorissa myös leveät telat sekä kymmenpyöräinen kone. Kuva paksuturpeisen puolukkaturvekankaan ensiharvennuksesta syyskuussa 2017.

Piennartiet Kulkuyhteyksiä parannetaan rakentamalla piennarteitä ojan varteen ja mieluiten kivennäismaasta, jolloin ne ovat kantavampia Tiepohja tasoitetaan ja tiivistetään vähintään 4 metrin leveydeltä Käytetään yleensä talvitien pohjina puutavaran kaukokuljetuksessa Kuva: Timo Silver

Korjuukelpoisuus Suomessa puun käyttö on lisääntymässä, varsinkin turvemailla on hakkuureservejä Puuta on saatava tasaisesti ympäri vuoden Tasaisen puuvirran edellytyksenä on puunkorjuu ympäri vuoden mahdollisimman pienillä korjuuvaurioilla Leimikon huolellinen suunnittelu turvemailla on erityisen tärkeää Leimikon suunnittelun apuvälineeksi on kehitetty korjuukelpoisuuskartta-sovellus Yhteistyössä Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Metsäteho Oy ja Arbonaut Oy

Korjuukelpoisuuskartta Kuvaa maaperän staattista korjuukelpoisuutta (kantavuutta) Perustuu laserkeilaukseen ja maastotietokantaan Puuston määrä, maaston korkeusmalli/kosteusindeksi, suot ja kankaat, kuivatustilanne (ojien kuivavara) Maaperän kantavuuden lisäksi korjuukelpoisuuteen vaikuttavat vaihtuvat olosuhteet, mm. ajankohdan sateisuus ja roudan syvyys

Korjuukelpoisuuskarttoja on saatavilla 21 alueelta n. 4 milj. hehtaarin alalta Korjuukelpoisuuskarttoja tuotetaan koko ajan lisää Kartoilla erottuvat selvät talvileimikot, kelirikkoajan kohteet sekä kesäkorjuuseen soveltuvat kivennäis- ja turvemaat

Haapaveden kohde

Ranuan kohde (ei julkaistua korjuukelpoisuuskarttaa)

Pudasjärven kohde

Korjuujäljen laatu Metsäkeskuksen tehtävänä on tarkastaa korjuujäljen laatua osana metsälain valvontaa. Korjuujäljellä tarkoitetaan metsikön puuston ja maaperän tilaa puunkorjuun jälkeen. Metsässä tehtyjen toimenpiteiden on lähtökohtaisesti täytettävä sekä metsälain vaatimukset että metsänhoitosuositusten laatukriteerit Korjuujälkeä arvioidaan vuosittain harvennushakkuiden osalta otannalla valituilta harvennushakkuukohteilta Maastoarvioinneissa tarkastellaan harvennusvoimakkuutta ja puulajivalintaa, puusto- ja maastovaurioita sekä ajouraväliä ja -leveyttä

Korjuujäljen laadun seuranta Puuston pohjapinta-ala/runkoluku Suositus: harvennusmallien mukainen Tarkastuksissa keskim. 750 runkoa/ha Puustovauriot Puu katsotaan korjuun seurauksena vaurioituneeksi, kun puuaines on rikkoontunut tai latva on poikki tai puun kuori on vaurioitunut nilakerrokseen saakka yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm2:n laajuudelta tai puun kuori on vaurioitunut koko rungon alueelta yhteensä 30 cm2:n laajuudelta Juurissa otetaan huomioon vain vauriot, jotka ovat enintään yhden metrin päässä rungon keskipisteestä. Alle 2 cm paksujen juurten vaurioita ei huomioida Suositus: puustovaurioita enintään 5 % runkoluvusta Tarkastuksissa keskim. 3 % runkoluvusta

Maastovauriot Ajourapainumiksi lasketaan yli metrin mittaiset kangasmailla yli 10 cm syvät ja turvemailla yli 20 cm syvät turpeeseen leikkautuneet painumat Suositus: kangasmailla enintään 5 % ja turvemailla enintään 10 % ajourien pituudesta Tarkastuksissa keskim. 3 % Ajouraväli Suositus: 19 metriä tai enemmän Tarkastuksissa keskim. 21 m Ajouran leveys Suositus: kivennäismailla 4,6 m, turvemailla 5,1 m Tarkastuksissa keskim. 4,6 m Korjuujäljen tarkastuksissa eniten huomautuksia tai virheellisyyksiä on tullut puustovaurioista ja liian voimakkaasta harvennuksesta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän leviämisen riskialue on koko Suomi lukuun ottamatta Lappi, Koillismaa ja Pohjois-Kainuu Metsätuholain mukaan juurikääpää on torjuttava, jos sen leviämisen riskialueella on: Kivennäismaalla ennen hakkuuta havupuuta (mänty ja kuusi) yli 50 % metsikön puuston tilavuudesta Turvemaalla ennen hakkuuta kuusta yli 50 % puuston tilavuudesta Juurikääpä on pahin metsien terveyttä uhkaava sienitauti. Kuvassa hyvin torjunta-aineella käsitelty männyn kanto

Kantokäsittely (urea tai harmaaorvakkasieni) toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana Kantokäsittely on tehtävä siten, että kaikki läpimitaltaan yli 10 cm olevat havupuiden kannot käsitellään. Aineen tulee peittää vähintään 85 % kannon pinta-alasta Kantokäsittely tehdään hakkuukoneeseen asennetulla laitteella Metsänhakkajan vastuulla Ei koske kotitarvehakkuuta Juurikäävän torjunnan tarkastuksissa keskimäärin n. 5 % kannoista oli käsitelty virheellisesti

Kiitos ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ KUMPPANIT YHTEISKUNTA Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija, puh. 0400 796 354 www.metsäkeskus.fi www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus www.facebook.com/suomenmetsakeskus

Suometsien korjuunäytöksissä esillä ollut konekalusto

Harvesteri; John Deere 1170 G, tehtaan esittelykone (vm. 2017), Telamallit: Clark ATF, 900 mm/ Olofsforsin Magnum Ajokone; John Deere, 1210 G pitkäteli (vm. 2017), T:mi Jouko Siika-Aho Telamallit: Kopa 900 mm/ Kopa 1000 mm

Harvesteri: Ponsse Scorpion (vm. 2017), Metsäkoneurakointi Reino Alatalo Oy, Telamalli: Metsätyö Oy (Olofsforsin Magnum) Ajokone: Ponsse Buffalo 10 W (vm. 2016), Metsäkoneurakointi Reino Alatalo Oy, Telamalli: Metsätyö Oy (Olofsforsin Magnum)

Harvesteri: Sampo-Rosenlew X46 (vm. 2017), Veljekset Parkkonen Ay, Kyyjärvi Telamallit: Oloforsin Ecotracit 800 mm Ajokone; Sampo-Rosenlew FR 28, Tehtaan esittelykone Telamallit: Kopa 1000 mm

Jarcrac Dual yhdistelmäkone, Jarcrac Forest Finland Oy, asiakkaan kone Telamalli 500 mm https://jarcrac.com/

Tapahtumaa ovat tukeneet Järjestelyistä ovat vastanneet Metsäkeskuksen hankkeet https://www.metsakeskus.fi/pohjoisen-metsatilat-kasvuun https://www.metsakeskus.fi/digiloikka-metsaasiointiin