Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo

Transkriptio

1 Aluejohtaja

2 Puunkorjuun kehittämisen painopisteet Puunkorjuun kausivaihtelun vähentäminen Puun jalostamisen ja katkonnan optimointi

3 1000 m3 Kausivaihtelun vähentäminen 6000 Puunkorjuun kausivaihtelu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

4 Kausivaihtelu Kausivaihtelu tulee kalliiksi sekä koneyrittäjällä että teollisuudelle Koneiden alhainen käyttöaste erityisesti keväällä heikentää yritysten kannattavuutta Ylisuuret konetyömäärät talvella lisäävät marginaalikustannuksia ja harmillista työntekijöille Ylimääräinen harmi työntekijälle kun tulotaso vaihtelee voimakkaasti Vähentää metsätyön houkuttelevuutta nuorten keskuudessa

5 Tärkeimmät tekijät joilla kausivaihteluun voi vaikuttaa Konekehittely Puunkorjuumenetelmät Varastotason optimointi Suunnittelumenetelmien kehittäminen Asenne

6 Konekehittely Prosilvatäystelakalusto Kantavaa pintaa jopa 7 m Monet tekniset innovaatiot telastossa, rakenteessa ja ohjauksessa Ponsse 10 p kuormatraktori Viidennen pyöräparin säätö hydraulisesti Suolle viritetty Ponsse Gazelle Kuormatilan alaosaa kavennettu takana 102 cm leveät superkantavat telat

7 Ajourien leveyden lisääminen Pääajourilla ajourien leventäminen (4.5->6m) Koneen kuljettajalla mahdollisuus hyödyntää koko ajouran leveys ja ohjata kone kulkemaan toista raidetta vanahna raiteen viereen Testeissä havaittu merkittävä maksimipainuman pieneminen Hyvä palaute kuljettajilta

8 Leimikon korjuukelpoisuus 1. Leimikon suunnittelutietojen pohjalta jaetaan leimikot pakkaskauden, talvikauden, kuivan ajan ja kostean ajan leimikoihin 2. Puunkorjuuoperaation ajoitusta säädetään sääolosuhteiden mukaan 3. Puunkorjuun ajourasuunnittelussa käytetään ennakkoon saatavaa tietoa hyödyksi

9 Leimikon korjuukelpoisuuden arviointi Pakkaskausi Talvikausi Kuivakausi Kosteakausi Heikkopuustoiset/ paksuturpeiset rämeet Multavat maat Alavat rinteet Runsaspuustoiset rämeet Hienojakoiset kuusikot ja männiköt Hiekkapohjaiset männiköt Karkean moreenin kuusikot Kantavuus paranee

10 Suon kantavuuden komponentit Suon kantavuuden komponentit/metlan edelliset hankkeet Puuston tilavuus Juuristovaikutus (suovarvut, alikasvos, puut) Konetyyppi Hakkuutähteet Kosteuden vaikutus kantavuuteen!!! Kosteus??? 5/28/

11 Varastotason optimointi Japanese lake: Veden pinta = varastotaso Onko Suomessa puuhankintalogistiikan toteutuksessa ajauduttu liian korkeaan varastotasoon?

12 Turpeen pohjaveden pinnan ennustaminen Puustotieto laserkeilausdatasta Ojien korkeussuhteet Etäisyys lähimpään ojaan Hydrologiamalli pohjaveden pinnan tason määrittämiseksi (Hökkä et al.2013) Puuston tilavuus Etäisyys lähimpään ojaan Suhteellinen korkeusasema Kumulatiivinen haihdunta ja sadanta 30 vrk haihdunta/sadanta OUTPUT: Pohjavesipinta

13 Päätöksenteko Leimikoiden tarkempi jaottelu kantavuusluokkiin Go/ No go päätöksenteko Ajourareittien sijoittaminen leimikon sisällä Muutaman vuoden päästä täysin mahdollista toimittaa koneohjaamoon jatkuvasti päivittyvä kartta-layer leimikon korjuukelpoisuudesta

14 Puun jalostamisen ja käytön optimointi Tuote/jalostusvariaation lisääntyminen muuttaa perinteistä sahatukki/kuitupuu -jakoa

15 Katkonnan ohjauksen dilemma Runko Leimikko Runkokohtainen optimointi johtaa epätoivottuun leimikkooptimiin Leimikko-optimi ei johda optimaaliseen tavoitejakaumaan korjuuohjelman tasolla Metsä (korjuuohjelma) On siis jossain määrin luovuttava runkokohtaisesta optimista, jotta leimikkokohtainen optimi voitaisiin saavuttaa

16 Runkojoukon kuvaaminen lentolaserkeilausdatan avulla Kehitystyön keskiössä runkojoukkokuvauksen muodostaminen laserkeilausdatan avulla Markus Holopainen

17 Puukaupan hinnoittelumenetelmien kehittäminen Rungonosahinnoittelua selvitetään parastaikaa MMM:n työryhmässä Tukin katkonta (jalostus) ja hinnoittelu erotettaisiin toisistaan

18 Thank you