Työelämän päämies-projekti Väliraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 0/2013 Milla Ryynänen 3
1. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT 3 2. PALVELUPOLUN MALLINTAMINEN 3 2.1. Yhteistyö Asumispalvelusäätiö Aspan Silta Työhön-projektin kanssa 5 2.2. Työolosuhteiden järjestelytuki 5 2.3. Työkokous Pieksämäen kaupungin päättäjille 6 2.. Muu tavoitteellinen yhteistyö 6 2.5. Projektin toiminnan vaikuttavuus 7 2.6. Yhteistyöverkostojen palautteiden yhteenveto ja kehittämistoimet 7 3. TYÖHÖNVALMENNUKSEN MALLINTAMINEN 9 3.1. Asiakkaan työhönvalmennus-prosessi 9 3.2. Asiakastyön kooste 1/2012- /2013 10 3.3. Työnantajan työhönvalmennus-prosessi 12 3.. Asiakastyön swot-analyysi 13 3.5. Asiakkaiden antamien palautteiden yhteenveto ja kehittämistoimet 1 3.6. Työnantajien antamien palautteiden yhteenveto ja kehittämistoimet 16. PROJEKTIN JA HENKILÖSTÖN HALLINTA 18.1. Henkilöstö ja vastuualueet 18.2. Toimitilat 19.3. Projektin taloussuunnitelma 19.. Projektitoiminnan tuotot ja kulut 19.5. Talouden seurannan toteutus 20.6. Projektin johtaminen ja hallinto 20.7. Savaksen projektitoiminnan johtoryhmä 20.8. Työelämän päämies projektin johtoryhmä 20.9. Ohjausryhmä 21 5. TOIMINNAN MÄÄRÄÄ JA LAAJUUTTA KUVAAVAT TIEDOT 23 Liite 1 Projektin vaiheistus 2 Liite 2 Palvelupolun ja työhönvalmennuksen mallintamisen arviointilomake 26 Liite 3 Asiakkaiden antamien arviointien keskiarvot 29 Liite Työnantajien antamien arviointien keskiarvot 32 2
1. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT Projektin päämääränä on kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden päämiehisyyden edistäminen työelämässä. Työelämän päämies-projekti toteutetaan Savon Vammaisasuntosäätiön (Savas) kehittämisprojektina 11..2011-31.12.2015 välisenä aikana Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) tuella. Projektin tavoitteena on kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yksilöllisten työurien tukeminen ja työhönvalmennusmallin sekä työhönvalmentajan työnkuvan luominen Pieksämäelle. Projektin tavoitteena on kehittää erityisesti vanhus- ja kotipalveluympäristöä vammaisten henkilöiden työpaikkana. Työhönvalmennuksessa käytetään apuna Yksilöllisen elämänsuunnitteluntyömenetelmiä. Projektin toiminnassa korostuu yhteistoiminnallinen kehittäminen, jonka tavoitteena on avoin ja laaja-alainen eri verkostojen välinen yhteistyö työhönvalmennusmallin luomiseksi. Projektin asiakastyön mallintamisessa huomioidaan henkilön aidot yksilölliset toiveet ja tarpeet sekä henkilölle itselleen kuuluva määräysvalta ja valinnan mahdollisuus työllistymisessä. Projektin tavoitteena on luoda Pieksämäelle selkeä palvelujärjestelmä, missä asiakkaat ohjautuvat tuetun työn työhönvalmennukseen tai työllistymisvalmiuksia tukevaan toimintaan. Molempia polkuja tarvitaan, vaikka palkkatyöhön pyrkiminen on tärkeää, niin se ei voi olla ainoa päämäärä kaikkien asiakkaiden kohdalla. Osalle asiakkaista itselleenkin riittää mielekäs työllistymisvalmiuksia tukeva toiminta. 2. PALVELUPOLUN MALLINTAMINEN Projektissa kuvataan Pieksämäellä jo olemassa olevat toimintakäytännöt ja työllistymisen palvelupolut, mitä on tarjolla ja millaista palvelua tarvitaan. Projektin tuloksina saadaan Pieksämäen kaupunkiin vakiintuneet kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämisen toimintamallit ja tukikäytännöt prosessi- ja organisointikuvauksineen. 3
Työuravaihtoehdot yksilöllistyvät ja lisääntyvät jo toisen asteen opintojen jälkeen. Projekti tuottaa oppaan työpaikoille osatyökykyisen henkilön perehdyttämiseen ja hänen erityistarpeidensa huomioimiseen työpaikoilla. Myös kotipalvelun ja vanhustyön asiakkaat saavat tiedotteen kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden roolista ja työn sisällöstä palvelutehtävissä. Työhönvalmennusmalli on tarkoitus toteuttaa niin, että se on kattaa kaiken Pieksämäen kaupungissa tällä saralla tapahtuvan toiminnan eri asiakasryhmien kanssa. Jokaiselle palveluntuottajalle on määritelty oma roolinsa ja osaamisalueensa. Tarkoituksena on siis hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita ja niiden vahvuuksia uuden toimintamallin kehittämisessä. Yhteistyöllä on tarkoitus saada aikaiseksi kaikkia toimijoita hyödyttäviä ratkaisuja. Tulevaisuudessa suuri joukko ihmisiä jäämässä eläkkeelle Pieksämäen kaupungin organisaatiosta ja kaikkiin tehtäviin ei palkata uusia tekijöitä. Työtä joudutaan siis tehostamaan entistäkin enemmän. Samaan aikaan osatyökykyisten työtilaisuudet ovat Pieksämäen kaupungin organisaatiossakin vähenemässä palvelujen yksityistämisen myötä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden määrä kasvaa koko ajan, joten Pieksämäen kaupungin näkökulmasta mallintamistyö on projektin tärkein tehtävä. Pieksämäen kaupunki on avainasemassa palvelujen kehittämisessä ja määräraha osatyökykyisten palkkaamiseksi on budjetoitava talousarvioon, kuten vanhushuollon määrärahojen osalta onkin jo tehty. Pyrkimyksenä on kehittää säästöihin perustuvaa ajattelua. Osatyökykyiset halutaan nähdä työyhteisöissä varmempana rakenteena kuin kokemattomien lyhytaikaisten sijaisten palkkaaminen. Tähän rakenteen muutokseen Pieksämäen kaupunki toivoo projektilta apua ja tukea, varsinkin kustannusten määrittämisen osalta. Vanhushuollon budjetointi osatyökykyisten palkkaamisen osalta voisi toimia esimerkkinä eri yksiköille töiden uudelleen järjestämisestä. Pieksämäen kaupungille on tulossa käyttöön osaamiskartoitus, jonka avulla voitaisiin selvittää myös osatyökykyisten palkkauksen perusteet. Työllistymisen palvelupolun kuvaus on tehtävä niin, ettei sen toteutuminen ole kiinni viranhaltijasta/henkilöstä, vaan lähtee tarpeesta. Keskeisintä on asiakkaan oma tavoite. Yli hallintorajojen ylittävää yhteistyötä tarvitaan myös tässä. Projekti miettii Pieksämäen kaupungin kanssa, mitä palveluja kaupunki haluaa itse tuottaa omana toimintanaan. Kaiken ei tarvitse olla ostopalveluja, vaikka eri toimijoilla onkin mahdollisuus tarjota palveluitaan täydentämään kaupungin omaa toimintaa. Tarkoituksena on kartoittaa kaupungin ja vanhusten nykyisin käyttämät ostopalvelut ja selvittää voidaanko rakenteita muuttamalla saada aikaiseksi säästöjä. Projektin aikana on huomattu, että päiväaikaiseen toimintaan tarvitaan edelleen vaihtoehtoja ja eri tasoja. Nykyisin käytössä olevat päivätoiminta, työtoiminta, avotyötoiminta, palkkatuettu työ ja palkallinen työ ovat tarpeellisia porrastuksia, mutta asiakkaiden sijoittumiseen eri tasoille tarvitaan arviointipisteitä. Työkyvyn arviointi on tärkeässä merkityksessä, kun mietitään asiakkaan sijoittumista päiväaikaisen toiminnan eri osa-alueille. Työkyvyn arviointiin tarvitaan ehdottomasti lisäresursseja ja kattavuutta koskettamaan suurempaa asiakasryhmää. Avotyötoiminta on puhuttanut paljon valtakunnallisesti. Käytännön työ ja asiakkaiden sekä työnantajien kokemukset ovat osoittaneet, että sitä tarvitaan työtoimintana edelleenkin. Koska avotyötoiminnan takana ei toistaiseksi ole lakia, vaan kysymys on paikallisista toimintamalleista, niin Pieksämäelle tehdään käsikirja, johon kirjataan kaupungin malli toimia ja työtoiminnan eettiset periaatteet. Näin esimerkiksi työtoiminnasta tai avotyötoiminnasta ei tule asiakkaalle koko aikuisiän kestä-
viä työuria, vaan säännöllisten arviointien avulla voidaan arvioida työssä kehittymistä ja siirtymistä lähemmäksi palkkatyötä. Pieksämäen kaupunki on toteuttanut kehitysvammaisten avotyötoiminnan esimerkillisen hienosti. Vuoden alusta voimaan tullut työvoimapalveluiden lakiuudistus mahdollistaa sen, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla henkilöillä on tasavertaisesti käytettävissä kaikki työttömille työnhakijoille kohdennetut Te -hallinnon palvelut. Tällä on suuri asenteellinen merkitys niin viranomaispuolella kuin työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle itselleen. Työntekijöiden rooliksi jää rohkaista työkyvyttömyyseläkkeellä olevia hakeutumaan Te -palveluiden pariin. Käytäntö tulee osoittamaan avautuuko ovi työelämään tätä kautta aikaisempaa enemmän vai siirretäänkö tulevaisuudessa osatyökykyisten työllistymisvastuu valtiolta kuntien hoidettavaksi. Te -palveluiden toimintaan vuoden alussa tulleet muutokset poistivat työllistymisen tukemiseen tarkoitetuista mahdollisuuksista muut paitsi työkokeilun. Työkokeilun enimmäiskesto on 12 kk ja samoissa tehtävissä voi olla enintään 6 kk. Työkokeiluun pääsee uudestaan kun välissä on ollut 12 kk yhdenjaksoinen työttömyys (alle 25 v kouluttamattomilla 3 kk yhdenjaksoinen työttömyys). Työkokeilu ei siis mahdollista työharjoittelun omaisia kokeiluja eri työpaikoilla, jolloin oman alan löytyminen olisi helpompaa. Projektin asiakkaille voidaan kuitenkin vielä käyttää Pieksämäen kaupungin omia työharjoittelusopimuksia. Todennäköisesti tulevat kuntaliitokset ja SOTE -muutokset tulevat vaikuttamaan sekä osatyökykyisten elämään että myös projektin tavoitteisiin. Pieksämäen kaupungin vammaispalvelut on sitoutunut puoltamaan projektin tavoitteita tulevaisuudessakin. On hyvä tulevaa suurkuntaa ajatellen on Pieksämäellä olemassa jatkossa valmis toimintamalli, jonka kustannukset ja hyödyt ovat selvitetty. Pieksämäen kaupunki rakennuttaa uuden 60-paikkaisen vanhusyksikön, joka valmistuu 2015. Tämän yksikön suunnittelussa otetaan huomioon, mitkä työt voisi tehdä osatyökykyisten toimesta. Työelämän päämiesprojekti olisi mukana tässä suunnittelussa. Projekti on listannut soveltuvat työtehtävät yhdessä Bovallius ammattiopiston Hoiva-avustaja linjan opiskelijoiden kanssa. Lista luovutetaan eteenpäin Pieksämäen kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujohtajalle. 2.1. Yhteistyö Asumispalvelusäätiö Aspan Silta Työhön -projektin kanssa Projektitiimi on käynyt tutustumassa Aspan Silta Työhön projektiin ja tehnyt tämän kanssa yhteistyösopimuksen. Silta Työhön projektista juurrutetaan Työpaikkavalmentaja-mallin ajatusmaailmaa Pieksämäelle soveltuvilta osin. Työpaikkavalmentaja on Aspan mallissa työyhteisöissä jo olemassa oleva työntekijä, joka koulutuksen saatuaan voi ottaa vastuuta osatyökykyisen henkilön perehdyttämisestä ja tukemisesta työpaikalla. Pieksämäen kaupungin organisaatiossa on tarkoitus ensimmäiseksi kouluttaa yksittäisten henkilöiden sijaan työyhteisöjä osatyökykyisen työkaverin kohtaamiseen. Ajatuksena on, että työyhteisöjen koulutuksen järjestäjinä toimivat yhdessä Bovallius ammattiopisto ja Koulutuskeskus Agricola. 2.2. Työolosuhteiden järjestelytuki Te palveluilta on mahdollista saada harkinnanvaraista korvausta työolosuhteiden järjestelytukena työttömän työllistämiseen tai työssä olevan työssä pysymiseen. Työolosuhteiden järjestelytuen voi saada toisen työntekijän antamasta avusta enintään 20 h/kk ja enintään 18 kk ajan. Korvaus on 20 /h. Työvälineiden muutostöiden enimmäismäärä on 000. Projekti markkinoi tätä mahdollisuutta työnantajille, jotta työpaikoille saadaan nimettyjä vastuuhenkilöitä osatyökykyisen työllistymisen tueksi. 5
2.3. Työkokous Pieksämäen kaupungin päättäjille Projekti järjestää Pieksämäen kaupungin perusturvalautakunnan jäsenille, muiden lautakuntien, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajille sekä varapuheenjohtajille suunnatun työkokouksen 13.5.13. Työkokouksen tarkoituksena on tiedottaa osatyökykyisten työn järjestämiseen ja työhönvalmennukseen liittyvistä asioista sekä siitä mitä työmarkkinoilla on tulevaisuudessa tapahtumassa. Työkokous sisältää Pieksämäen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan tilanteen ja kaupungin henkilöstöraportit ja työvoimaan liittyvät ennusteet. Lisäksi kaikilta kaupungissa tuetun työllistämisen parissa työskenteleviltä toimijoilta on pyydetty kirjallinen kannanotto tulevaisuuden näkymistä, toiveista ja uhkista. Nämä kannanotot annetaan päättäjille työkokouksen yhteydessä. Työkokouksen tavoitteena on lisäksi lisätä tietämystä ja luoda kumppanuus perusturvalautakunnan kanssa niin, että he ovat mukana projektin tavoitteiden suuntaamisessa omien toiveidensa pohjalta. 2.. Muu tavoitteellinen yhteistyö Työelämän päämies-projektissa on huomattu työkyvyn arvioinnin merkitys ja siihen tarvitaan uusia työmenetelmiä. Tämän vuoksi projektipäällikkö osallistuu Rinnekoti-Säätiön hallinnoimaan Yksilölliset työpolut -projektin ohjausryhmän toimintaan. Ensimmäinen ohjausryhmän tapaaminen on 20.5.13. Hankkeessa kehitetään työkyvyn ja työtaitojen arviointimenetelmiä sekä toimintamalleja kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisten työpolkujen edistämiseen työtoiminnasta palkkatyöhön. Hanke on saanut RAY:n rahoituksen vuosille 2013-2017. Työelämän päämies-projekti on ottanut yhteyttä ja käynyt tutustumassa Asumispalvelusäätiö Aspan Työ - tie osallisuuteen -projektiin, joka on RAY:n rahoittama valtakunnallinen työllistymisprojekti vuosille 2012-2015. Projektin tavoitteena on edistää erityistä tukea tarvitsevien, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujanuorten työllistymistä. Projekti on suunnattu vähintään ammatillisen koulutuksen suorittaneille, vastavalmistuneille tai juuri valmistumassa oleville nuorille, jotka kaipaavat tukea työuransa alkuun. Projektissa kehitetään koulutuksesta valmistumisen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheeseen yksilö- ja ryhmämuotoisia tuen malleja, jotka edistävät työllistymistä ja työssä pysymistä. Työelämän päämies-projektissa mietitään myös toisen asteen opintojen jälkeisiä työllistymisen polkuja, joten yhteistyö Aspan Työ tie osallisuuteen projektin kanssa on hyödyllinen. Projektipäällikkö on osallistunut Vates Säätiön ProProjektit - työpajaan, joka oli tarkoitettu työllistämisprojektien vetäjille ja avainhenkilöille. Yleisen projektijohtamisen sijaan työpajassa keskityttiin työllistämisprojektien erityispiirteet ja haasteisiin, tuttujen toimintamallien murtamiseen ja projektien tulosten jalkauttamiseen sekä vaikuttavuuden parantamiseen. Tilaisuuden jälkeen osallistujille on tarjoutunut mahdollisuus hyödyntää työpajassa syntyvää vertaisverkostoa ja saada jatkotutorointia kouluttajilta. 6
2.5. Projektin toiminnan vaikuttavuus Asiakasryhmä Pieksämäen kaupunki 18-65 -vuotiaat kehitysvammaiset henkilöt, jotka eivät ole vaikeavammaisia tai laitoshoidossa Pieksämäen kaupunki erityistä tukea tarvitsevat nuoret, jotka ovat vammaispalveluiden asiakkaita Pieksämäen kaupunki kuntouttavassa työtoiminnassa olevat henkilöt Bovallius ammattiopisto Pieksämäkeläiset tai Pieksämäellä asuvat opiskelijat Koulutuskeskus Agricola Pieksämäkeläiset tai Pieksämäellä asuvat opiskelijat, jotka ovat ammatillisessa koulutuksessa Etelä-Savon ammattiopisto Pieksämäkeläiset tai Pieksämäellä asuvat Hojksatut opiskelijat Pieksämäen kaupunki Psykiatrian poliklinikka kuntoutusohjaajan asiakkaat Yhteensä Henkilömäärä 93 8 125 26 16 52 ~80 0 2.6. Yhteistyöverkostojen palautteiden yhteenveto ja kehittämistoimet (palautteita 10 kpl) Ohjausryhmän jäseniltä pyydettiin palautetta projektin tavoitteista ja toiminnasta huhtikuussa 2013. Alla on saatujen palautteiden pohjalta tehty yhteenveto ja kehittämistoimet. Projektin toiminta on ollut todella hyvällä tasolla, vastauksien kokonaiskeskiarvo on 3,5 asteikon ollessa 1. Arviointilomake on liitteenä 2. 1. Toiminnan tavoitteet + - Kehittämistoimet Toiminnalla on ollut selkeät ja realistiset tavoitteet ja ne on laadittu päämieslähtöisesti (9 vastaajaa) Toiminnassa on huomioitu yhteistyöverkostojen toiveet (9 vastaajaa) Yhden vastaajan mielestä toiminnalla ei ole ollut realistisia tavoitteita Yhden vastaajan mielestä tavoitteita ei ole laadittu päämieslähtöisesti Yhden vastaajan mielestä projektin toiminta ei ole ollut tuloksellista eikä etene kohti Tiedottamisen lisääminen yhteistyöverkostoille Tehostaa yhteistyötä yhteistyöverkostojen kanssa ja dokumentoida sitä 7
Toiminta on ollut tuloksellista ja etenee kohti tavoitteita (9 vastaajaa) tavoitteita Yhden vastaajan mielestä toiminnan suuntaamisessa ei ole huomioitu yhteistyöverkostojen toiveita Yhden vastaajan mielestä asiakkaan työkyky on nähty liian ruusuisena 2. Toiminnan sisältö/laatu + - Kehittämistoimet Projektin toiminta on ollut tarpeellista ja tärkeää, eri organisaatioiden toiveita on huomioitu ja ilmapiiri on ollut avoin (9 vastaajaa) Kehittämiskumppanuutta on arvostettu ja eri tahojen resursseja hyödynnetty (9 vastaajaa) Toiminta on vastannut odotuksia ja se on ollut päämiehisyyttä edistävää (9 vastaajaa) Toiminta on toteutunut suunnitellussa aikataulussa ja sitä on arvioitu säännöllisesti (9 vastaajaa) Yhteydenpito on ollut sujuvaa, avointa ja määrällisesti riittävää (9 vastaajaa) Työntekijöiden toiminta on ollut ammattitaitoista (9 vastaajaa) Yhden vastaajan mielestä toiminta ei ole ollut kehittämiskumppanuutta arvostavaa eikä eri tahojen resursseja hyödyntävää Yhden vastaajan mielestä toiminta ei ole vastannut odotuksia Yhden vastaajan mielestä toiminnassa ei ole hyödynnetty aihepiiriin liittyvää tietoa eikä osaamista tehokkaasti Yhden vastaajan mielestä työhönvalmennuksen mallintamisessa ei ole huomioitu hänen edustamansa organisaation toiveita eikä työhönvalmennusmallia ole tarkasteltu hänen organisaationsa edustajien kanssa Tiedottamisen lisääminen yhteistyöverkostoille, arjen kuulumiset sähköpostitse säännöllisesti Yhteistyön tiivistäminen ja toimijoiden roolien selkiyttäminen Kehittämistyöryhmien uudelleen aktivoiminen Työmenetelmien ja välineiden jatkuva arviointi Työhönvalmennusmallia on tarkasteltu yhdessä eri toimijoiden kanssa ja toiminnassa on mukana monipuolinen verkosto (9 vastaajaa) Yhden vastaajan mielestä viestintä ei ole ollut määrällisesti riittävää projektin toimesta Asiakastyön määrä on ollut riittävää (9 vastaajaa) 8
3. TYÖHÖNVALMENNUKSEN MALLINTAMINEN Pieksämäen kaupunki haluaa kehittää työhönvalmennusta. Visiona on se, että kaupungilla on oma työhönvalmentaja, jolloin hänen työpanostaan voidaan hyödyntää oman organisaation sisällä. Projektin tavoitteena on tuottaa tietoa ja kuvata käytännön toteutukseen liittyvät asiat sekä kirkastaa työhönvalmennuksen mallintaminen. Työrajoitteisista, persoonaltaan soveltuvista Pieksämäen kaupungin työntekijöistä voitaisiin kouluttaa ns. työpaikkaohjaajia/mentoreita osatyökykyisille henkilöille. He vastaisivat omissa työyksiköissään osatyökykyisen henkilön perehdyttämisestä ja ohjaamisesta. Näin heidän työtään voitaisiin tältä osin keventää nykyisestä. Työhönvalmentaja on tukena ja koordinoi toimintaa kokonaisuudessaan. Projektin lomakkeisto on uudistettu ja päivitetty kokonaisuudessaan vastaamaan paremmin asiakastyön ja kehittämistyön tarpeisiin. Uudet lomakkeet tulivat käyttöön vuoden 2013 alussa. Tarkoituksena on, että lomakkeet voidaan siirtää sellaisenaan tulevan työhönvalmentajan käyttöön projektin päättymisen jälkeen. Asiakastyö on jatkunut projektissa mukana olevien asiakkaiden kanssa suunnitelman mukaisesti. Tammikuussa ei projektiin otettu uusia asiakkaita, vaan työhönvalmennuksen mallintamiseksi ja palvelukuvausten laatimiseksi käytiin läpi ja arvioitiin olemassa olevat asiakkuudet ja työmenetelmät. Todettiin, että asiakastyöhön on tärkeää luoda raamit ja kehykset joiden sisällä sitä toteutetaan. Sopimuksen ja suunnittelun avulla määritellään tavoitteiden lisäksi myös aikataulu asioiden/vaiheiden tapahtumiselle. Tämän avulla voidaan sitouttaa asiakkaita projektin asiakkuuteen ja selkeyttää työhönvalmentajan työnsuunnittelua. Projektiin on tulossa uusia asiakkaita kevään 2013 aikana. Tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa Päämies-ajattelun eteenpäin viemistä ja syventää sitä yhdessä Savaksen Kehittämisyksikön työntekijöiden kanssa. Asiakastyössä palvellaan edelleen laajasti eri työurille suuntautuvia asiakkaita, ei pelkästään vanhustyöhön soveltuvia asiakkaita. Edelleen halutaan antaa asiakkaille riittävästi aikaa ja panostaa yksilölliseen elämänsuunnitteluun. 3.1. Asiakkaan työhönvalmennus-prosessi Pieksämäen kaupungin avopalveluohjaaja ilmoittaa uudesta asiakkaasta työhönvalmentajalle. Työhönvalmentaja kirjaa ylös asiakkaan tiedot ja sopii jatkotoimenpiteistä sekä mahdollisesta verkostokokouksesta lähettävän tahon kanssa. Työhönvalmentaja ohjaa asiakasta tarvittaessa työhönvalmennussopimuksen, suostumuslomakkeen ja esitietolomakkeen täyttämisessä. Hän käy lomakkeet läpi yhdessä asiakkaan kanssa niin että asiakas ymmärtää työhönvalmennussopimuksen ja muiden lomakkeiden sisällöt. 9
Työhönvalmentaja auttaa asiakasta määrittelemään tavoitteet työhönvalmennuksen suunnitteluvaiheelle ja kirjaa sovitut tavoitteet ja aikataulun tapaamisille työhönvalmennussopimukseen. Työhönvalmentaja kartoittaa asiakkaan taustoja ja toiveita yksilöllisen elämänsuunnittelun työmenetelmien (kartat + polku) avulla noin viiden tapaamiskerran aikana. Hän kirjaa ylös karttatyöskentelyn pohjalta nousseet tavoitteet työhönvalmennussuunnitelmaan. Tavoitteille määritellään mitattavassa muodossa olevat indikaattorit GAS- menetelmän periaatteiden mukaisesti ja asiakkaan kanssa sovitaan ajankohta, jolloin tavoitteiden toteutumista mitataan. Tämän jälkeen työhönvalmentaja kutsuu koolle tarvittaessa asiakkaan verkoston edustajat ja on asiakkaan tukena hänen esitellessään työhönvalmennussopimukseen ja suunnitelmaan kirjatut tavoitteet. Työllistymisen valmistelu vaiheessa työhönvalmentaja auttaa asiakasta määrittelemään tavoitteet, kirjaa yleisemmät tavoitteet työhönvalmennussopimukseen ja tarkemmat tavoitteet työhönvalmennussuunnitelmaan. Hän määrittelee tavoitteille mitattavassa muodossa olevat indikaattorit GASmenetelmän periaatteiden mukaisesti ja sopii asiakkaan kanssa ajankohta, jolloin tavoitteiden toteutumista mitataan. Työhönvalmentaja ottaa yhteyttä yhdessä asiakkaan kanssa sovittuihin työpaikkoihin ja käy asiakkaan kanssa tutustumassa eri työpaikkoihin. Työpaikalla työhönvalmentaja kertoo työnantajalle projektista ja työhönvalmennuksesta sekä sen tavoitteista. Hän määrittelee yhdessä asiakkaan ja työnantajan kanssa tavoitteet työpaikalla tapahtuvalle työhönvalmennukselle sekä kirjaa yleisemmät tavoitteet työhönvalmennukselle työpaikalla työhönvalmennussopimukseen. Tarkemmat tavoitteet kirjataan työhönvalmennussuunnitelmaan (GAS -menetelmä). Tavoitteille määritellään mitattavassa muodossa olevat indikaattorit GAS - menetelmän periaatteiden mukaisesti. Asiakkaan kanssa sovitaan ajankohta, jolloin tavoitteiden toteutumista mitataan. Työhönvalmentaja tukee asiakasta työpaikalla tarvittavan ajan ja perehdyttää hänet työtehtäviin. Työhönvalmentaja käy asiakkaan kanssa läpi työpaikan toimintatavat ja pelisäännöt, räätälöi asiakkaan työnkuva asiakkaan ja työnantajan toiveita ja tarpeita vastaaviksi ja tekee asiakkaalle selkeät kirjalliset ja/tai kuvalliset työohjeet tarvittaessa. Työhönvalmentaja käy tapaamassa asiakasta työpaikalla säännöllisesti, palaa työpaikalle ohjaamaan asiakasta tarvittaessa sekä auttaa asiakasta ja työnantajaa jatkosopimuksen tekemisessä tarvittaessa. Kaikkiin edellä mainittuihin vaiheisiin liittyy sekä asiakkaan että työnantajan antama arviointi työhönvalmennuksen toteutumisesta. 3.2. Asiakastyön kooste 1/2012- /2013 Asiakas Työelämästatus Asiakkaan tavoitteet Toimiala Asiakastyön määrä välitön/välillinen kpl 21 v. mies työtön Omien toiveiden selkiyttäminen Omien taitojen ja vahvuuksien kartoittaminen Oman alan valinta Erilaisiin työpaikkoihin tutustuminen Opiskelumahdollisuuksien selvittäminen Työkokeilupaikan löytyminen Työelämän pelisääntöjen opetteleminen Työmotivaation ylläpitäminen Kaupan ala Kahvilaravintolahuoltoasema 7/10 10
32 v. nainen eläkkeellä Omien toiveiden selkiyttäminen Omien taitojen ja vahvuuksien kartoittaminen Pelkojen ja jännitteiden selvittäminen Erilaisiin työpaikkoihin tutustuminen Sopivan työpaikan löytyminen Sopivien työtehtävien löytäminen ja opetteleminen Keinojen löytäminen työtehtävien muistamiseen Työyhteisöön sopeutuminen ja työkavereihin tutustuminen Vanhusten palvelukoti/ keittiötyöt /12 2 v. nainen työtön Omien toiveiden selkiyttäminen Taitojen ja vahvuuksien kartoittaminen Oman alan valinta Sopivan työkokeilupaikan löytyminen ja pidempiaikainen työ Työelämän pelisääntöjen opetteleminen Opiskelumahdollisuuksien selvittäminen Pesula 31/18 29 v. mies eläkkeellä Työssäkäyntiin liittyvien asioiden suunnittelu ja selvittäminen Sopivien työtehtävien löytäminen Työtehtävien opetteleminen Työyhteisöön sopeutuminen Keinojen löytäminen työtehtävien muistamiseen Itsestä huolehtimisen opetteleminen: hygienia ja siisti olemus työpaikalla Vanhusten palvelukoti/ siivous 9/3 9 v. nainen eläkkeellä Työelämän pelisääntöjen opetteleminen Työssäkäyntiin liittyvien asioiden suunnittelu ja selvittäminen Sopivien työtehtävien löytäminen Työtehtävien opetteleminen Työyhteisöön sopeutuminen ja työkavereihin tutustuminen Keinojen löytäminen asioiden ja työtehtävien muistamiseen Työmotivaation ylläpitäminen Vanhusten palvelukoti/ keittiötyöt 11/3 3 v. nainen opiskelija Omien taitojen ja vahvuuksien selvittäminen Keinojen löytäminen työtehtävien ja oikeiden työvälineiden muistamiseen Työelämän pelisääntöjen opette- 8/- 11
leminen Sopivien työpaikkojen selvittäminen 21 v. nainen opiskelija Omien toiveiden selkiyttäminen Taitojen ja vahvuuksien kartoittaminen Omien pelkojen ja jännitteiden selvittäminen Sopivan työpaikan löytyminen Keinojen miettiminen työkyvyn parantamiseen 8/- 22 v. nainen opiskelija Taitojen ja vahvuuksien selvittäminen Sopivan työpaikan löytyminen Keinojen löytäminen asioiden muistamiseen ja ajanhallintaan Työssä tarvittavien apuvälineiden selvittäminen /- 6 v. nainen opiskelija (Asiakkuus päättynyt) 5/- 3.3. Työnantajan työhönvalmennus-prosessi Työhönvalmentaja ottaa yhteyttä asiakkaan toivomiin työnantajiin ja sopii työnantajan kanssa ehdoista ja työtehtävistä. Samalla hän voi tarvittaessa auttaa työnantajaa työsopimuksen ehtojen sopimisessa. Työhönvalmentaja on asiakkaan tukena, jotta hän ymmärtää työsopimuksen sisällön. Samalla hän kertoo työnantajalle työhönvalmentajan tehtävät työpaikalla ja tekee sopimuksen työnantajan kanssa. Työhönvalmentaja kertoo tarvittaessa työyhteisölle osatyökykyisen asiakkaan työskentelystä ja ohjaamisesta työpaikalla ja neuvoo työnantajaa erilaisten tukien ja etuuksien hakemisessa tarvittaessa osatyökykyisen asiakkaan työskentelystä ja ohjaamisesta. Työnantaja perehdyttää työhönvalmentajan ja työntekijä työtehtäviin, jotta työhönvalmentaja osaa ohjata asiakasta työtehtävissä saamansa perehdytyksen jälkeen. Hän tekee kirjalliset ja/tai kuvalliset ohjeet työtehtävistä tarvittaessa. Työpaikalla tapahtuvan ohjausvaiheen jälkeen työhönvalmentaja pitää yhteyttä asiakkaaseen ja työnantajaan säännöllisesti alkuvaiheessa ja voi palata helposti työpaikalle jos asiakas tarvitsee lisäohjausta tai ilmenee muita ongelmia. Myös näitä eri vaiheita arvioidaan säännöllisesti. 12
3.. Asiakastyön swot-analyysi Toiminnan vahvuudet (oma toiminta) riittävästi aikaa yksittäiselle asiakkaalle yksilöllinen elämän suunnittelu päämiehisyys mahdollisuus kokeilla eri aloja jatkuva tuki työllistymisen eri vaiheissa sekä työntekijälle että työnantajalle verkostoituminen yhteistyö eri toimijoiden kanssa joustavuus eri kohderyhmän ihmisten tukeminen Toiminnan heikkoudet (oma toiminta) liian nopea eteneminen asiakkaan sitouttaminen toimintaan vaikeaa asiakkaan motivoinnin keinojen puute tapaamisten pitkän aikavälin suunnitelman puuttuminen verkostokokouksien vähyys selkeän asiakassuhteen puuttuminen työhönvalmennussopimuksen puuttuminen kaikkien asiakkaiden kanssa viestinnän ymmärrettävyys asiakkaan näkökulmasta Toimintaan liittyvät mahdollisuudet (toimintaympäristö) uudet työmahdollisuudet työllistymisen suunnittelun aloittaminen jo opiskelujen aikana oikea työntekijä oikeassa paikassa työtehtävien räätälöinnin mahdollisuus työhönvalmennuksen tunnettavuuden lisääminen asiakkaan aktivoiminen omatoimiseen työnhakuun Toimintaan liittyvät uhat (toimintaympäristö) työyhteisön liian kovat odotukset työolosuhteiden sopimattomuus (esim. liian fyysinen työ) työyhteisön keinottomuus kohdata osatyökyinen henkilö asiakkaan toiveiden epärealistisuus työhönvalmentajan resurssien riittävyys palkkaukseen liittyvät ongelmat toimintaympäristön epäselvyys työllistymiseen liittyvissä asioissa työsuhteiden (keston) yksilöimisen vaikeus avotyötoiminnassa pitäytyminen raha ratkaisee lähtökohdaltaan haastavat asiakkaat ohjauksen puuttuminen työyhteisöissä muutoksiin sopeutumattomuus Kehittämistoimenpiteet 1. työmenetelmien räätälöinti yksilöllisesti tarvittaessa ja uusien vaihtoehtoisten menetelmien käyttöönottaminen (esim. digitaalinen portfolio) joustavasti 2. osallistuminen eri kohderyhmien asioita koskeviin koulutuksiin 3. asiakastyön ja käytettävien menetelmien jatkuva arviointi. tiedottamisen lisääminen työhönvalmennuksesta 5. Pyritään pitämään kiinni työhönvalmennuksen suunnitteluvaiheen toteutumisesta, kuitenkin yksilölliset tarpeet huomioiden 6. eri vaiheiden aikatauluttaminen 7. sopivien työtehtävien etsiminen ja löytäminen, huomion kiinnittäminen ergonomiaan sekä apuvälineiden käyttäminen 8. työyhteisöjen kouluttaminen tarvittaessa. Koulutuksen sisällön kehittäminen ja markkinoinnin suunnittelu 9. asiakaskriteerien noudattaminen ja asiakasmäärän kontrollissa pitäminen 10. asennevaikuttaminen työnantajiin palkkaukseen liittyvissä asioissa. Konsultointi tarvittaessa esim. Vates ja Kehitysvammaliitto 11. sosiaalietuuksien hallitseminen ja tieto mistä voi tarvittaessa kysyä 13
12. yksilöllisyyden kunnioittaminen 13. teetetään kustannusvaikutuslaskelmia 1. työpaikkavalmentajien kouluttaminen työyhteisöihin 15. ennakoinnin ja ohjeistusten tekeminen merkityksen huomioiminen muutostilanteissa Toiminnalla aikaansaadut tulokset ja vaikutukset avotyötoiminnasta on asiakkaita siirtynyt työsuhteeseen asenteiden muuttuminen myönteisemmäksi työhönvalmennus tullut tunnetummaksi päämiehisyyden lisääntyminen perusta yhteistyölle on luotu TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISKOHTEET VUONNA 2013 työmenetelmien räätälöinti yksilöllisesti tarvittaessa ja uusien vaihtoehtoisten menetelmien käyttöönottaminen (esim. digitaalinen portfolio) joustavasti pidetään kiinni työhönvalmennuksen suunnitteluvaiheen toteutumisesta, kuitenkin yksilölliset tarpeet huomioiden eri vaiheiden aikatauluttaminen sopivien työtehtävien etsiminen ja löytäminen, huomion kiinnittäminen ergonomiaan sekä apuvälineiden käyttäminen asiakaskriteerien noudattaminen ja asiakasmäärän kontrollissa pitäminen työpaikkavalmentajien kouluttaminen työyhteisöihin 3.5. Asiakkaiden antamien palautteiden yhteenveto ja kehittämistoimet (3 asiakasta) Projektin asiakkailta on kerätty toiminnan eri vaiheessa palautetta työhönvalmennuksen toteutumisesta. Alta löytyy asiakkaiden antamien palautteiden yhteenveto ja niiden pohjalta nousseet kehittämistoimet. Työhönvalmennus on ollut erittäin hyvällä tasolla, vastauksien keskiarvo on 3,8 asteikon ollessa 1. Asiakkaiden palautelomake on liitteenä 3. A. Työhönvalmennuksen suunnittelu ja sopimus Työhönvalmennussuunnitelma on laadittu asiakaslähtöisesti Suunnittelu on ollut hyödyllistä Työhönvalmentajan tuesta on ollut hyötyä + - Kehittämistoimet Yksi asiakas koki, ettei työhönvalmennuksen tavoitteet olleet selkeät ja ymmärrettävät Miten vastataan niiden asiakkaiden tarpeisiin, joiden on vaikea sitoutua tehtyihin suunnitelmiin Kehitetään työvälineitä: lomakkeet, sopimukset, selkokielisyys, struktuurit, kalenterit Selkiytetään Yksilöllisen elämänsuunnittelun menetelmiä työhönvalmennuksen osana tai muiden verkostojen tarjoamana menetelmänä 1
B. Työllistymisen valmistelu Työllistymisen valmistelu on vastannut odotuksia Mieluisa työpaikka on löytynyt Tutustumiskäynnit ovat olleet tarpeellisia Työhönvalmentajan tuesta on ollut hyötyä + - Kehittämistoimet C. Työhönvalmennus työpaikalla Työtehtävät on opetettu hyvin Työhönvalmentajalta on saatu riittävästi tukea Omista työtehtävistä suoriudutaan hyvin Tehtyihin sopimuksiin ollaan tyytyväisiä (työkokeilu, avotyötoiminta) Kaikkiin toivottuihin työpaikkoihin ei ole ollut mahdollista päästä tutustumaan Tiedottamisen ja viestinnän tehostaminen työpaikoille Asiakkaan toiveiden huomioiden soveltuvilta osin + - Kehittämistoimet Työhönvalmentaja on ollut sopivan ajan ohjaamassa työpaikalla Yksi asiakas koki, ettei työhönvalmentaja ole ollut aina tavoitettavissa Työhönvalmentajan työajan ja tavoitettavissa olon selkiyttäminen asiakkaille kirjallisesti D. Itsenäinen työskentely työpaikalla Työkavereilta on saatu riittävästi apua ja tukea Asiakkaita on kohdeltu kunnioittavasti työyhteisössä Omista työtehtävistä suoriudutaan hyvin Työ on mielekästä 15
Projektin työntekijöiden antama arviointi Suunnitteluun ja tutustumiseen on tärkeää käyttää aikaa Asiakkaan kuunteleminen Asiakkaan toiveiden huomioiminen tavoitteiden asettamisessa Tutustumiskäynnit työpaikoille ovat tarpeellisia Tarvittavan ajan käyttäminen työhönvalmennukseen työpaikalla Työhönvalmentajan tuki on tarpeellista Työohjeiden tekeminen Asiakkaan onnistuminen työssään Suoraan asiakkaan toiveita vastaavaa työpaikkaa ei aina löydy Yksilöllisten tavoitteiden laatiminen vaatii työtä ja oikeita keinoja Tuesta huolimatta asiakas ei sovellu työhön Liian suppeat esitiedot asiakkaasta Asiakkaan toiveet pyritään huomioimaan soveltuvilta osin Perehtyminen asiakkaan päätöksenteon tukemisen keinoihin (Tuepa) Tiedottamisen ja viestinnän tehostaminen työpaikoille Työkyvyn arvioinnin yleistyminen Verkostoyhteistyön lisääminen/ asiakkaan tietojen siirtyminen 3.6. Työnantajien antamien palautteiden yhteenveto ja kehittämistoimet (palautteita kpl) Projektissa mukana olleilta työnantajilta on kerätty toiminnan eri vaiheessa palautetta työhönvalmennuksen toteutumisesta. Alta löytyy työnantajien antamien palautteiden yhteenveto ja niiden pohjalta nousseet kehittämistoimet. Työhönvalmennus on ollut hyvällä tasolla, vastauksien keskiarvo on 3,5 asteikon ollessa 1. Työnantajien palautelomake on liitteenä. A. Yhteydenotto työnantajaan Yhteydenottotapa on ollut sopiva Tutustumiskäynnit ovat olleet tarpeellisia + - Kehittämistoimet Työhönvalmennuksen tavoitteiden jääminen epäselväksi puhelin yhteydenoton yhteydessä Tavoitteiden kertominen lyhyesti ja ytimekkäästi Työhönvalmennuspalvelusta tiedottaminen työnantajille, vaikka he eivät ole työllistämässä asiakasta 16
B. Työllistämisen ja työhönvalmennuksen suunnittelu ja sopimus + - Kehittämistoimet Työntekijän osaaminen ja taidot on huomioitu työhönvalmennuksen suunnittelussa Työnantajan toiveet ja tarpeet on huomioitu Työhönvalmentajasta on ollut hyötyä työtehtävien ja työhönvalmennuksen suunnittelussa Yksi työnantaja koki, että ei saanut riittävästi tietoa työllistämisen tukimuodoista Yksi työnantaja toivoi työhönvalmentajalta enemmän aikaa suunnitteluun yhdessä työnantajan kanssa Yksi työnantaja koki, ettei työllistämisen valmistelu kaikilta osin vastannut odotuksia Työnantajan aktivointi ja ajankäytön lisääminen työtehtävien ja työhönvalmennuksen suunnittelussa C. Työllistäminen ja työhönvalmennus työpaikalla Työhönvalmennuksesta työpaikalla on ollut hyötyä ja se on vastannut odotuksia Työhönvalmennuksella on ollut selkeät, ymmärrettävät ja työnantajalle sopivat tavoitteet Työhönvalmentajalta on saatu riittävästi apua + - Kehittämistoimet Yksi työnantaja toivoi, että työhönvalmentajalla olisi ollut käytettävissä enemmän aikaa työhönvalmennukseen työpaikalla Yksi työnantaja olisi toivonut työhönvalmentajalta enemmän apua työtehtävien ohjaamisessa Määritellään jo alkuvaiheessa työnantajalle työhönvalmennukseen työpaikalla käytettävissä oleva aika D. Työntekijän itsenäinen työskentely ja työn jatkumisesta sopiminen Asiakkaille on löytynyt oikeanlainen työnkuva + - Kehittämistoimet Työhönvalmentajan käyntien määrä työpaikalla on ollut sopiva Työnantajat ovat kiinnostuneita käyttämään työhönvalmentajan palveluja tulevaisuudessa Työyhteisössä on kiire Työhönvalmentajan tuen tarjoaminen tarvittaessa ja aktiivinen seuranta 17
Projektin työntekijöiden antama arviointi Työnantajien toiveiden ja tarpeiden huomioiminen tärkeää onnistumisen kannalta Tutustumiskäynnit ovat tarpeellisia + - Kehittämistoimet Työhönvalmennuksesta työpaikalla on ollut hyötyä työnantajalle Työnantajille on löytynyt sopivia työntekijöitä Työnantajien kiinnostus käyttää palvelua myös jatkossa Tuesta huolimatta asiakas ei sovellu työhön/ vastaa työnantajan tarpeeseen Työnantaja ei ota heti yhteyttä työhönvalmentajaan, jos ongelmia ilmenee Työnantajalla ei ole halua/mahdollisuutta jatkaa sopimusta onnistuneen työkokeilun jälkeen Suunnitteluun ja asiakkaaseen tutustumiseen käytetään aikaa riittävästi ennen työpaikan etsimistä Työnantajan aktivointi ja ajankäytön lisääminen työtehtävien ja työhönvalmennuksen suunnittelussa Aktiivinen seuranta työpaikalla tapahtuvan valmennuksen jälkeen ja työhönvalmentajan tuen tarjoaminen tarvittaessa. PROJEKTIN JA HENKILÖSTÖN HALLINTA.1. Henkilöstö ja vastuualueet Työelämän päämies- projektin työntekijät Vastuualueet Työaikaresurssit Milla Ryynänen Projektipäällikkö Anne Sahlberg Työhönvalmentaja Kirsi Ruutala Kehittämispäällikkö Kuopio Projektin hallinta ja henkilöstö Yhteistoiminnallinen kehittäminen Levittäminen, tiedottaminen, kouluttaminen, konsultointi Dokumentointi ja raportointi Työhönvalmennuksen suunnittelu ja toteutus. Yksilökeskeisen työskentelyn suunnittelu ja toteutus Sidosryhmätyöskentely Projektipäällikön esimies Tukee projektia tavoitteen mukaisessa toiminnassa, verkostoitumisessa, verkostoyhteistyössä ja juurruttamisessa /2011 12/2015 8/2011-9/2015 10% työaika Projektin henkilöstön kanssa käydään kehityskeskustelut vuosittain ja koulutetun työnohjaajan palvelut ovat olleet käytössä elokuusta 2012 alkaen. Työnohjaus on tapahtunut kerran kuukaudessa ja sen tavoitteena on ollut parantaa työn laatua entisestään. Menetelminä on käytetty oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä. Työnohjaus on ollut työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. 18
Projektilla on käytössä koulutussuunnitelma, jota täydennetään vuosittain. Koulutussuunnitelman sisällössä on huomioitu projektin laadukkaassa toteuttamisessa vaadittava ammattitaito ja työntekijöiden henkilökohtaiset kehittymistavoitteet. Projektipäällikkö on aloittanut Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamisen 09/2012, joka kestää kaksi vuotta ja työhönvalmentaja on käynyt GAS -arviointimenetelmä koulutuksen syksyn 2012. Projektin työntekijät ovat osallistuneet IMS Toimintajärjestelmä koulutuspakettiin sekä Vates Säätiön Kyvyt käyttöön -seminaariin ja Vates -päiville muiden lyhyempikestoisten koulutuspäivien lisäksi..2. Toimitilat Projekti muutti Pieksämäen kaupungilta vuokrattuun työhuoneeseen 11/2012. Nyt saman katon alla projektin kanssa ovat sekä Pieksämäen kaupungin avopalveluohjaaja että Hietsun toimintakeskus. Projekti on myös hyödyntänyt yhteistyökumppaneiden kokoustiloja sekä Savon vammaisasuntosäätiön toimiston neuvottelutilaa Kuopiossa. Toimitilat ja toimintavarustus ovat tarpeenmukaisia ja toimivia..3. Projektin taloussuunnitelma Työelämän päämies-projektin tulot vuosina 2011 2015 koostuvat Raha-automaattiyhdistyksen C- avustuksesta, mikä on yhteensä 53 000. Toiminnan kulut ja tuotot 2011 2012 2013 201 2015 Yhteensä 70 053 110 226 116 081 119 061 118 579 53 000.. Projektitoiminnan tuotot ja kulut Tuottojen erittely Selvitysvuonna, Talousarvio, Poikkeama talousarviosta, RAY-avustus 110 226 110 00 226 Yhteensä, 110 226 110 000 226 Kulujen erittely Palkat 7 699 72 700 1 999 Henkilöstösivukulut 17 156 17 39 193 Muut henkilöstökulut 9 366 8 15 951 Vuokra- ja kiinteistökulut 3 612 3 351 261 Muut palveluiden ostot 3 0 5 80 2 36 Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 955 1 950 5 Muut kulut 395 1 000 155 Yhteensä, 110 226 110 000 Projektissa on toimiva talouden suunnittelu-, seuranta ja kustannuslaskentajärjestelmä. Projektin talous on toteutunut suunnitellusti. Resurssien käyttö on painottunut projektin ydinprosesseihin. 19
Muutokset eivät vaikuta projektin toimintaan ja talousarvioon merkittävästi. Seuraavalle vuodelle siirtyvä avustus on otettu huomioon projektin vuosien 2012-2015 kokonaisrahoituksessa..5. Talouden seurannan toteutus Huhtikuu: Huhtikuu: Syyskuu: Projektin budjetin toteuman tarkastus edelliseltä vuodelta ja kuluvan vuoden budjetin päivitys Projektiraportointi edelliseltä vuodelta. (Ray) Projektin toimintasuunnitelman ja budjetin toteuman tarkastelu.6. Projektin johtaminen ja hallinto Työelämän päämies-projekti kuuluu Savon Vammaisasuntosäätiön kehittämisyksikön alaisuuteen. Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 2009 ulkoisessa auditoinnissa. Vuonna 2011 on toteutettu uusinta-auditointi. Säätiössä toimii projektitoiminnan johtoryhmä, joka vastaa yleisesti säätiön projektitoiminnan johtamisesta, laadusta ja pelisäännöistä. Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuosittain budjetin ja tilinpäätöksen, sekä vahvistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja sekä säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja..7. Savaksen projektitoiminnan johtoryhmä Esittää projektin käynnistämistä ja päättämistä säätiön hallitukselle. Nimeää yksittäisen projektin johtoryhmän. Kokoontuu kahdesti vuodessa tai tarpeen mukaan. Projektitoiminnan johtoryhmän muodostaa toimitusjohtaja, palvelujohtaja ja kehittämispäällikkö..8. Työelämän päämies- projektin johtoryhmä Työelämän päämies -projektin johtoryhmän tapaamiset on järjestetty noin 2 kuukauden välein toiminnan alusta saakka. Johtoryhmä työskentely on suunnitelmallista, jolloin sillä pyritään vastaamaan projektin toiminnan ajankohtaisiin kysymyksiin ja toiminnan suunnittelemiseen. Johtoryhmä työskentelystä kirjataan asialistat sekä muistiot. Vuoden 2012 aikana tapaamisia oli neljä kertaa. Projektin johtoryhmään kuuluvat projektipäällikkö, säätiön kehittämispäällikkö, säätiön palvelujohtaja sekä Pieksämäen vammais- ja vanhustyönjohtaja. Pieksämäen kaupungin avopalveluohjaajan katsottiin olevan tarpeellinen jäsen johtoryhmässä, joten hänet pyydettiin mukaan johtoryhmän toimintaan vuoden 2012 aikana. Johtoryhmätyöskentelyn keskeisenä ajatuksena on Pieksämäen kaupungin tavoite ja visio työhönvalmennukselle eli ollaanko projektissa etenemässä kohti mallia, jota Pieksämäellä halutaan toteuttaa? 20
Johtoryhmän tehtäviä: Vahvistaa projektin tavoitteet Hyväksyy työ- ja toimintasuunnitelmat Hyväksyy projektin tulokset ja raportit Suuntaa resurssit Seuraa projektin tavoitteiden toteutumista Huolehtii projektin oppimisprosessin johtamisesta ja projektin tarvitsemasta tuesta Vastaa viime kädessä projektin onnistumisesta Kokoontuu 1-2 kk:n välein tai tarvittaessa.9. Ohjausryhmä Työelämän päämies projektin-ohjausryhmän tehtävänä on antaa mahdollisimman laaja asiantuntemus projektin toiminnan tueksi. Ohjausryhmä koostuu alueellisista toimijoista, jotka ovat projektin yhteistyökumppaneita juurrutustyössä. Ohjausryhmään pyydettiin toimijoita erilaisista kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden verkostoista. Ohjausryhmän jäsenet ovat tekemisissä tuetun työllistämisen ja työhönvalmennuksen kanssa. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokoontumisajankohta noudattaa pääosin projektin rahoittajalle Ray:lle toimitettavien vuosiselvitysten aikataulutusta (maaliskuu/huhtikuu ja elokuu/syyskuu). Ohjausryhmän kutsuu koolle projektipäällikkö. Kokouskutsu ja esityslista sekä kokouksessa käsiteltävä aineisto lähetetään sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille vähintään viikkoa ennen tapaamista. Kokouksen puheenjohtajana toimii yleensä projektipäällikkö ja sihteerinä projektin työhönvalmentaja. Mikäli ohjausryhmään nimetty edustaja on estynyt osallistumasta ohjausryhmän tapaamiseen, on toivottavaa, että kokoukseen osallistuu tapauskohtaisesti hänen sijaisensa. Kokouspalkkioita ja/tai matkakulukorvauksia ei pääsääntöisesti makseta. Alusta alkaen on ohjausryhmän kokouksissa käsitelty projektin kuulumisten lisäksi kehittämistyön tulosten juurruttamista eli mitä Työelämän päämies- projektin jälkeen? Ohjausryhmän jäseniä on pyydetty miettimään oman organisaationsa roolia työhönvalmennuksen kehittämisessä ja juurruttamisessa. Projektilta on toivottu jo olemassa olevien tuki- ja palvelumuotojen kuvaus eri asiakasryhmien näkökulmista. Samalla kuvattaisiin järjestelmien sekä eri toimijoiden tuottamien palveluiden kuvaukset. Ihannetilanteessa kuvausten perusteella asiakkaalla olisi mahdollisuus valita itselleen sopivat tukimuodot. Avointa, ammatillista yhteistyötä toivottiin lisää eri toimijoiden välillä. Selkeiden sopimusten myötä uskottiin roolien selkiytyvän ja jokaiselle palveluntuottajalla löytyvän oma roolinsa sekä osaamisalueensa. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä tarvitaan erityisesti palveluiden nivelvaiheessa. Asiakkaille toivottiin tiedon siirtymiseksi henkilökohtaista tietosalkkua käyttöön sekä arkista tekemistä. Projektin toivottiin vievän eteenpäin asennevaikuttamista ja uusien työkäytäntöjen löytymistä ja hyväksymistä. Tärkeää on selvittää myös eri alojen vastuukysymyksiä. 21
Ohjausryhmän tehtäviä ovat projektin etenemisen ja tavoitteiden saavuttamisen seuraaminen Ohjausryhmä projektin työtapojen ja kehittämishaasteiden arvioiminen toiminnan ideoiminen projektin kokemusten pohjalta asiantuntemuksen antaminen projektin käyttöön tiedon välittäminen taustayhteisöihin sidosryhmien osallisuuden varmentaminen projektin tulosten hyödyntäminen ja levittäminen Nimi Ismo Tiihonen, opiskelupalvelupäällikkö Marja Kirjavainen, työhönvalmentaja Timo Keisala, toimitusjohtaja Riitta Liisa Rotinen, koulutuspäällikkö Marja Niemelä, päätoiminen opettaja Anne Purhonen, toiminnanjohtaja Paula Ylönen, hoivakodin johtaja Anneli Ramstedt, kehitysvammaohjaaja Sisko Sandberg, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Kirsi Reinikainen, sosiaaliohjaaja Siru Rönkkönen, kuntoutusohjaaja Kaija Heiskanen, kotihoidon johtaja Toivo Jauhiainen, opiskelija Kirsi Ruutala, kehittämispäällikkö Milla Ryynänen, projektipäällikkö Anne Sahlberg, työhönvalmentaja Seppo Kauppinen, johtaja Organisaatio Koulutuskeskus Agricola Bovallius-ammattiopisto Bovallius Palvelut Oy Diak, Pieksämäki Etelä-Savon ammattiopisto Keski-Savon Hoivakehitys ry Attendo Kuunsilta Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Päämiesten edustaja Savas Savas Savas Savoset Monipalvelukeskus 22
Ari ja Arja Hänninen Omaisten edustajat 5. TOIMINNAN MÄÄRÄÄ JA LAAJUUTTA KUVAAVAT TIEDOT (tiedot kerätty takautuvasti)/ Sovitut tapaamiset ajalla 1.2.2012-30..2013 Projektipäällikkö Työhönvalmentaja Asiakkuuksiin liittyvät asiat Asiakastapaamiset ilman projektin asiakkuutta Projektin esittelyt Työhönvalmennuspäivät työpaikalla Työtehtävien kartoitus työpaikalla Yhteistyö tapaamiset Johtoryhmän kokoukset Kehittämisyksikön sisäiset tapaamiset Koulutuspäivät Ohjausryhmän kokoukset Yhteistyötoimikunnan kokoukset ~1 ~71 5 ~1 ~11 38 10 ~75 ~9 6 ~32 ~18 27 21 3 3 5 23
PROJEKTIN VAIHEISTUS Liite 1 Projektin toiminnan keskeiset prosessit ja vaiheistus projektin elinkaarella Yksilöllisten työllistymisen tukimuotojen kehittäminen Palvelupolun mallintaminen Työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmän kuvaaminen 2011 2012 2013 201 2015 Palvelujärjestelmään tutustuttu 3 Kuvauksen väliarviointi 3 Kuvauksen loppuarviointi 3 Nykyinen työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmä 2 kuvattu Palvelujärjestelmän osa-alueita kehitetty ja,3 kuvattu kehittämistyöryhmissä Työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmää kuvattu 3 3 3 3 Työhönvalmennuksen roolin selvittäminen Pieksämäen kaupungin palvelumuotona Nykytilanteeseen tutustuttu ja kuvattu, tulevaisuutta visoitu Vammaispalvelutyöntekijöiden ja projektin muutto yhteisiin toimitiloihin Työkokous kaupungin päättäjille, johdolle ja muille viranhaltijoille pidetty Selvittämissuunnitelma laadittu eri viranhaltijoiden kanssa Erilaiset osatyökykyisten työn järjestämismuodot koottu Työhönvalmennuksen eri järjestämismuodot koottu Erilaisten työn järjestämismuotojen kustannukset laskettu ja vertailtu Työhönvalmennuksen eri järjestämismuotojen kustannukset laskettu ja vertailtu 0 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Työhönvalmennuksen roolin selvittäminen oppilaitosten palvelumuotona Nykytilanteeseen tutustuttu, tulevaisuutta visoitu Työhönvalmennuksen rooli Hoiva-avustajalinjalla pilotoitu Oppilaitosten rooli työllistymisen tukemisessa selvitetty ja kuvattu 2, 2, 2
Työhönvalmennuksen kehittäminen Työhönvalmennukseen perehdytty Asiakastyön sisältö suunniteltu Asiakkuuskriteerit määritelty Asiakastyön menetelmät valittu Työhönvalmennuksen pilotointi asiakastyössä 2011 2012 2013 201 2015 1 1 1 1 2 2 1 2 2 1 1 2 1 1, 1 1, 1 1, 1 1, Prosessin vaiheet kuvattu 2 2 2 2 Prosessin vaiheita ja ohjeistuksia 1, tarkennettu Työmenetelmiä kehitetty 1, 1, 1, Työllistymisvalmiuksia tukeva 1, 1, 1, toiminta mallinnettu Tuetun työllistymisen työhönvalmennus 1, 1, 1, mallinnettu Pieksämäen kaupungin yksiköitä 1 1 1 1 1 tiedotettu Työpaikkoihin tutustuttu 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Pieksämäen kaupungin organisaatiossa Osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia 1 1 1 1 1 1 1,2 1 1 1,2 1 1 1 1,2 kehitet- ty työyhteisö käynneillä Työpaikkoja etsitty avoimilta 1 1 1 1 1 1 1,2 1 1 1,2 1 1 1 1,2 työmarkkinoilta Työyksiköitä valmennettu 1 1 1 1 Työpaikkaopas vanhustyöhön 1,2 1 suunniteltu Työpaikkaopas painatettu 2 2 Tiedote vanhustyön asiakkaille 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, suunniteltu Tiedote painatettu 2 2 Projektin tarkistuspiste on sellainen ajankohta, jolloin valmistuu tärkeä konkreettinen osatulos tai esiintyy muu tärkeä tapahtuma. Projektin tarkistuspisteet: 1 Projektitiimin toteuttama jatkuva seuranta ja arviointi: verrataan toimintaa laadittuihin toimintasuunnitelmiin ja seurantaindikaattoreihin 2 Johtoryhmän toteuttama jatkuva seuranta ja arviointi: verrataan toimintaa laadittuihin toimintasuunnitelmiin ja seurantaindikaattoreihin 3 Ohjausryhmän vuosittainen arviointi tuetun työllistymisen toimintamallien kehittämisen vaiheesta. Kehittämistyöryhmien vuosittainen arviointi tuetun työllistymisen toimintamallien kehittämisen vaiheesta. 25
Liite 2 PALVELUPOLUN JA TYÖHÖNVALMENNUKSEN MALLINTAMINEN Arvioinnin ajankohta: 0/ 2013 Arviointipalautteita: 10 kpl Vastaa projektin asiakastyötä koskeviin väittämiin omasta näkökulmastasi valitsemalla vaihtoehto asteikosta 1- (täysin eri mieltä=1, osittain eri mieltä=2, osittain samaa mieltä=3, täysin samaa mieltä=). 1 TOIMINNAN TAVOITTEET 1.1 Projektin toiminnalla on ollut selkeät tavoitteet. 1.2 Toiminnalla on ollut selkeät tavoitteet. 1.3 Toiminnalla on ollut realistiset tavoitteet. 1. Tavoitteet on laadittu päämiehisyyslähtöisesti (asiakkaan toiveet ja tarpeet). 1.5 Toiminnan suuntaamisessa on huomioitu yhteistyöverkoston toiveet. 1 2 3 3, 3,3 3,0 3,3 3, 1.6 Projektin toiminta on tuloksellista ja etenee kohti tavoitteita. 3,2 Jos valitsit vaihtoehdon 1 tai 2, perustele vastauksesi: - asiakkaan työkyky nähty liian ruusuisena Muita kehittämiskohteita: 2 TOIMINNAN SISÄLTÖ / LAATU 2.1 Projektin toiminta on ollut tarpeellista ja tärkeää. 2.2 Työhönvalmennuksen mallintamisessa on huomioitu edustamasi organisaation toiveet. 2.3 Toiminnassa on vallinnut luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri. 2. Toiminta on ollut kehittämiskumppanuutta arvostavaa ja eri tahojen resursseja hyödyntävää. 2.5 Toiminta on vastannut odotuksia. 1 2 3 3,6 3,6 3,7 3, 3,2 26