Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien ja kliinisen allergologian yksikkö, Turun yliopisto
Aikaisemmin SEVERE SYMPTOMS MILD SYMPTOMS TÄYSELIMINAATIO
Nyt SEVERE SYMPTOMS MILD SYMPTOMS RECOGNISE! TREAT! EAT! INDUCE TOLERANCE
Toleranssi Immunologinen toleranssi: Immuunijärjestelmän reagoimattomuus antigeenille, jonka se on jo aiemmin kohdannut Oraalinen toleranssi: Ruoansulatuskanavan kautta syntyvä toleranssi Kliininen toleranssi: Antigeenin kohtaaminen ei saa aikaan havaittavia oireita
Oraalisen toleranssin induktion vaikutusmekanismit epäselvät Oraalinen toleranssi on immuunisysteemin aktiviinen non-response syötyyn ravintoon Ruoka-allergia johtuu oraalisen toleranssin kehittymättömyydestä tai sen murtumisesta Ihon kautta tapahtuva herkistyminen voi olla ruoka-allergiaa pahentamassa tai estää toleranssin kehittymistä Patogeenit voivat murtaa toleranssin
Varhainen ihoaltistuminen allerginen herkistyminen Varhainen per os altistuminen toleranssi MERKITYSTÄ AJOITUKSELLA ja IHO & ORAL TASAPAINOLLA JACI, Lack G 2012, Amer Acad All Asthma & Immunol 2014
Antigeenit indusoivat toleranssin Toleranssia ei synny ilman antigeenien/ allergeenien kohtaamista säätelevät mekanismit syntyvät vain antigeenispesifisen tunnistuksen kautta Altistuminen vieraille ravinnon proteiineille nopeuttaa suolen kypsymistä Toleranssin kehittyminen riippuu allergeenista maito- ja kananmuna-allergian väistyy iän myötä Maapähkinä- ja kala-allergia yleensä jatkuu aikuisikään
SLL 10/2017 VSK 72: 657-663 /10.3.2017
VRN, OPH, THL 2018
Primary Outcome. The LEAP trial: Du Toit G et al. N Engl J Med 2015;372:803-813 - Peanut avoidance or consumption started at Mo 4-11 after birth - Peanut oral challenge assessed at 5 yrs of age
Toleranssin induktio - primaaripreventio Ruoka-aineiden välttäminen raskauden ja imetyksen aikana ei vähennä lapsen riskiä sairastua atooppiseen ihottumaan tai ruoka-allergiaan Ruoka-aineiden myöhäinen aloitus tai yksinomainen rintaruokinta eivät vähennä atooppisen ihottuman tai ruokaallergioiden ilmaantumista Täysimetys 4-6 kuukautta, imetyksen jatkaminen 6-12 kk ikään saakka Kiinteiden ruokien aloitus 4-6 kuukauden iässä Osalla lapsista ruoka-aineiden myöhäinen aloitus tai välttäminen voi johtaa herkistymiseen ja ruoka-allergian kehittymiseen Finnish National Allergy Programme 2008-2018
Imeväisen ruokavalion vaikutus allergiaan Food diversity Increased food diversity in the first year of life is inversely associated with allergic diseases Roduit C, Frei R, Depner M, et al. JACI 2014 Food diversity in infancy and the risk of childhood asthma and allergies Nwaru BI, Takkinen H-M, Kaila M, et al. JACI 2014
Imeväisen ruuan moninaisuus ja herkistyminen ruuille 4.5-6 v. iässä Roduit C et al. Increased food diversity in the first year of life is inversely associated with allergic diseases. JACI 2014
Imeväisen ruuan moninaisuus ja ruokaallergian yleisyys 6 vuoden ikään mennessä Roduit C et al. Increased food diversity in the first year of life is inversely associated with allergic diseases. JACI 2014
Imeväisen ruuan moninaisuus (12 kk) ja astman riski 5 vuoden iässä Nwaru B et al. Food diversity in infancy and the risk of childhood asthma and allergies. JACI 2014
Imeväisen ruuan moninaisuus (12 kk) ja allergisen nuhan riski 5 v. iässä Nwaru B et al. Food diversity in infancy and the risk of childhood asthma and allergies. JACI 2014
Ruokasiedätys yliopisto- ja keskussairaaloissa Hypoteesi: antamalla potilaalle kasvavin annoksin ruoka-ainetta, jolle hän on herkistynyt, saadaan aikaan sietokyvyn vahvistuminen (desensitisaatio) ja osalle toleranssin kehittyminen ko. ruoka-aineelle Sietokyvyn vahvistuminen: annosmäärä, mikä aiheuttaa allergiset oireet, nousee vahinkoaltistuksen aiheuttaman reaktion todennäköisyys laskee sietokyvyn ylläpitäminen edellyttää päivittäistä (?) käyttöä Toleranssin kehittyminen:
Ruokasiedätys yliopisto- ja keskussairaaloissa Hypoteesi: antamalla potilaalle kasvavin annoksin ruoka-ainetta, jolle hän on herkistynyt, saadaan aikaan sietokyvyn vahvistuminen (desensitisaatio) ja osalle toleranssin kehittyminen ko. ruoka-aineelle Sietokyvyn vahvistuminen: annosmäärä, mikä aiheuttaa allergiset oireet, nousee vahinkoaltistuksen aiheuttaman reaktio todennäköisyys laskee sietokyvyn ylläpitäminen edellyttää päivittäistä käyttöä Toleranssin kehittyminen: Tutkimustulokset: ainakin osittainen toleranssi saadaan indusoitua 50-90%:lle potilaista (maito, muna, pähkinä)
Ruokasiedätys Lasten ruoka-allergian Käypä hoito suositus v 2015 Ruokasiedätyksen tavoitteena on parantaa sietokykyä aiemmin vaikeita oireita aiheuttaneelle ruoalle antamalla ruoka-ainetta suun kautta hitaasti, tyypillisesti 4 6 kuukauden aikana kasvavin annoksin Ongelmina ovat edelleen oikeiden siedätysvalmisteiden löytäminen, annostelu stressitilanteissa, kuten infektioissa ja liikunnan yhteydessä, sekä ylläpitovaiheen annostelu ja sen kesto
Voiko ruoka-allergiaa ehkäistä? Tutkimusten mukaan se, että imettävä äiti välttää jotakin tiettyä ruokaainetta raskauden tai imetyksen aikana, ei ehkäise lapsen ruokaallergian syntymistä. Myöskään lapsen maitoallergiaa epäiltäessä äidin ei ole tarpeen vältellä maitoa, sillä äidinmaitoon erittyvien allergiaa aiheuttavien proteiinien määrät ovat äärimmäisen pieniä. Imetystä suositellaan jatkettavaksi 1 vuoden ikään saakka lisäruoan ohella. Jos rintamaito ei riitä, käytetään yleensä tavallista lehmänmaitopohjaista korviketta. Lapsen sietokyky ruoka-aineille näyttää syntyvän parhaiten, kun kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4 6 kuukauden iässä. Sillä, että viivästytetään tiettyjen ruoka-aineiden (maito, kananmuna, vehnä, soija, kala, maapähkinä, pähkinät, äyriäiset) tai kiinteiden ruokien antamista, ei ole vaikutusta siihen, ilmaantuuko ruoka-allergia vai ei.
Vältä viisasti KH