UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät

Transkriptio

1 UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät

2 Luennolla käsiteltävät teemat Suomen imetystilanne pohjoismaisesta näkökulmasta Imetysohjauksen kehittämishaasteet Kansainväliset ja suomalaiset tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset siitä, kuinka imetystä tulisi edistää avoterveydenhuollossa

3 Imetys/täysimetys Pohjoismaissa Ruotsi Suomi Norja Tanska Islanti Kot. 98/93 91/65* 99/ /93 3kk 83/68 74/41* 90/70 75/60 75/47 6kk 72/33 51/1* 80/7 65/13 BFHI 52/52 4/35 36/57 11/35 0 Suomalaisista vauvoista 79% saa korviketta synnytyssairaalassa, kolmasosa saa säännöllisesti korviketta alle kuukauden ikäisenä ja puolet kahden kuukauden iässä, vain 1% vauvoista on täysimetettyjä 6kk iässä Täysimetettyjä maailmassa keskimäärin 39% 4kk iässä

4 WHO:n suositukset imetykselle ja Suomen uudet suositukset WHO: täysimetys 6kk, sen jälkeen imetys soseiden ohella 2 vuotiaaksi tai pitempään Suomessa STM:n uudet suositukset 2004: täysimetys 6kk, kiinteiden ruokien aloittaminen viimeistään 6kk iässä, imetys soseiden ohella vähintään vuoden ikään Tuttien ja tuttipullojen välttäminen kunnes vauva oppinut imemistekniikan Lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin seuranta Imetyksen onnistumiseen yhteydessä olevien tekijöiden huomiointi: äidin hyvät tiedot, isän tuki ym. Terveydenhuoltohenkilöstön tuki tärkeä onnistumiselle

5 Miksi puolen vuoden täysimetystä ja pitkää imetystä suositellaan? Kramer & Kakuma Yhteenveto 20 tutkimuksesta Puoli vuotta täysimetetyillä lapsilla vähemmän ruoansulatuskanavan infektioita kuin osittaisimetetyillä tai 3-4kk täysimetetyillä Täysimettävillä äideillä kuukautiset alkavat myöhemmin Puolen vuoden täysimetyksellä ei hidastavaa vaikutusta lapsen pituuskasvuun ja painon kehitykseen, äidille nopeampi painon normalisoituminen (Kramer & Kakuma The optimal duration of exclusive breastfeeding. Cochrane review)

6 Hanson L Immunology of Human milk: How breastfeeding protects babies Immunologisten tieteellisten tutkimusten pohjalta kirjoitettu tietoteos: Vauvan immuunijärjestelmä on kehittymätön Vauva tarvitsee äidin apua uuteen bakteerikantaan tutustumisessa Valtaosa infektioista tulee hengitysteiden ja suoliston limakalvojen kautta ja äidinmaito antaa suojatekijöitä infektioita vastaan Äidinmaidon laktoferriini tuhoaa bakteereja, viruksia ja sieniä Äidinmaidon sokerimolekyylit estävät infektion syntymisen blokkaamalla bakteerien tunkeutumisen epiteelisoluihin Imetys parantaa vastasyntyneen puolustusmekanismien kehitystä Imetys voi tehostaa myös rokotuksen vaikutusta, siksi juuri ennen tai jälkeen suun kautta annettavaa rokotetta ei tulisi imettää, imetys tappaa elävää virusta Suojavaikutus jatkuu imetyksen loputtuakin mm. parantuneena infektiosuojana, pienentyneenä lihavuus- ja keliakiariskinä

7 Äidinmaidon terveysvaikutukset ja hyödyt Ehkäisee tulehduksia (suolisto-, hengitystie-, muut) Vähentää myöhempiä autoimmuunijärjestelmän häiriöitä Diabetes tyyppi I, Crohnin tauti Suojaa lapsuusiän lihavuudelta Vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin (- >sydän- ja verisuonisairaudet) Vähentää äidin riskiä premenopausaaliseen rintasyöpään, ovariokarsinoomaan ja osteoporoosiin Kustannukset: imetys on taloudellinen vaihtoehto Paljon uutta tutkimusta meneillään rintamaidon kansanterveydellisestä merkityksestä

8 Suomen uudet imetyssuositukset Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikkiikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Julkaisuja 2004:11. STM. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Oppaita 2004:14. STM. Muu vanhemmille jaettava materiaali: Rinnalla kirjanen, Meille tulee vauva ja Imeväisikäisen lapsen ruoka. Oppaita 2004:17. STM (äitiyspakkauksessa)

9 IMETYSNÄKEMYKSET JA IMETYKSEN TOTEUTUMINEN Suomalaisten synnyttäjien seurantatutkimus Hannula 2003

10 Aineiston keruu VAIHE TOTEUTUS AIKA AINEISTON KERUU- PAIKKA MITTARI/ VASTAAJIEN MÄÄRÄ 10/ /2000 Synnytyssairaalan lapsivuodeosasto ÄITI 1 ISÄ 1 HOITA JA /2001 3/2001 4/2001 6/2001 Koti noin 3 kk synnytyksestä Koti noin 6 kk synnytyksestä ÄITI ÄITI 3 ÄITI 4 ISÄ

11 Miten äidit suunnittelevat imettävänsä Suomessa Äidit suunnittelivat imettävänsä ka 8.23 kuukautta Alle 6kk imetystä suunnitteli 12% äideistä Vähintään vuoden imetystä suunnitteli 29% äideistä Täysimetystä kotona suunnitteli 75%

12 Äitien ja isien imetysnäkemykset Yleisesti positiivinen suhtautuminen imetykseen Äidit (99 %) ja isä yksimielisiä (100 %) - puolisot tukevat äitejä imetyksessä. Puoliso äideistä tärkein tukija imetyksessä Äitien tiedot vaihtelevat, äideistä uskoo: 95 %, että rintaruokinta parantaa lapsen vastustuskykyä 91 %, että rintamaito on lapselle parempaa ruokaa kuin korvikkeet 66 %, että yöllä imettäminen lisää maidoneritystä 59 %, että pulloruokinta voi vaikeuttaa lapsen imemisotteen oppimista 31 %, että terveet täysiaikaiset vauvat selviävät ilman lisäruokaa synnytyssairaalassa Äitien hyvät tiedot ovat yhteydessä täysimetykseen sairaalassa, hyvään imetyksestä selviytymiseen ja pitempään imetyskestoon

13 Äitien imetykseen liittyvä omaehtoinen tiedonhankinta raskausaikana Tietolähde n ka SD Vauvalehtien imetysartikkelit Hyvin vähän % Jonkin verran % Paljon % Neuvolan antamat kirjaset imetyksestä Keskustellut imetyksestä toisten äitien kanssa Imetysaiheiset kirjat Internetin imetystietokannat (5 = erittäin paljon, 1 = ei lainkaan)

14 Äitien arvio neuvolassa raskausaikana saadusta imetysohjauksesta Ohjauksen aihe n ka SD Hyvin vähän % Jonkin verran% Imetyksen edut lapselle Imetyksen edut äidille Äidin ja lapsen varhainen vuorovaikutus Lapsentahtinen imetys Ympärivuorokautinen vierihoito Ihokontakti synnytyssalissa (5 = erittäin paljon, 1 = ei lainkaan) Paljon %

15 Imetyksen toteutuminen lapsivuodeosastolla Imettäminen lapsivuodeosastolla Imetystapa Imettämisestä selviytyminen Lisäruoan antaminen Kategoria n % täysimetys saa rintaa ja korviketta saa pelkkää korviketta 9 1 erittäin hyvin hyvin tyydyttävästi huonosti tai erittäin huonosti 26 4 kerran tai kaksi muutaman kerran tai vain öisin lähes joka syötöllä ei lainkaan

16 Sairaalan ohjauksen ja imetyksestä selviytymisen välinen yhteys vähäiseksi koettu ohjaus yhteydessä huonompaan selviytymiseen ohjauksen määrässä eroja osastojen välillä kahdella kymmenestä osastosta äidit selvästi tyytymättömämpiä ohjaukseen ja selvisivät imetyksestä huonosti kotiutuessaan Vauvamyönteisillä osastoilla tyytyväisimpiä ohjauksen määrään ja selvisivät kotiutuessaan hyvin imetyksestä

17 Imetyksen jatkuminen kotona Seurannassa jatkaneista äideistä 35% lopetti imetyksen ennen lapsen 6kk ikää (+ kato, n. puolet) Kolme kuukautta synnytyksestä kaksi kolmasosaa täysimetti, viidesosa osittaisimetti ja 13% ruokki korvikkeella Kuusi kuukautta synnytyksestä täysimetti vain kolme äitiä vastaajista (n=355), 56% imetti soseiden ohella, 21% imetti korvikkeiden ohella ja 23% ruokki korvikkeella

18 Imetyksen jatkumiseen voimakkaimmin yhteydessä olevat tekijät synnytyksen jälkeisen puolen vuoden aikana Selittäjä OR 3) OR:n 95 % luottamus väli Aiempi positiivinen imetyskokemus Lisäruokaa lähes joka syötöllä Suunnittelee osittaisimettää kotona p 4) 2.89 ( ) ( ) ( ) Aiempi lyhyt imetys ( ) (korkeintaan 6 kk) (yli 1 lisää, alle 1 vähentää)

19 Imetysohjauksen toteutuminen neuvolassa puolen vuoden seurannassa Lastenneuvolan imetysohjaus hieman vähemmän tärkeää äideille kuin sairaalan imetysohjaus Neuvolassa oli saatu ohjausta imetykseen vähemmän kuin sairaalassa ja se toteutui kohtalaisesti tai tyydyttävästi Äidit, joilla oli imetysongelmia olivat melko tyytymättömiä neuvolan ohjaukseen ja tukeen imetysongelmissaan. Vastauksissa myös paljon hajontaa osa hyvin tyytyväisiä ja osa pettyneitä Ongelmallinen imetys tai vähäinen maidoneritys ovat tavallisia äitien kuvaamia syitä miksi imetys lopetetaan ennen kolmen kuukauden ikää

20 Imeytyksen haasteita Suomessa Suuret alueelliset erot imetyksessä Hoito- ja ohjauskäytännöt epäyhtenäiset, vauvamyönteisiä sairaaloita 4/35 Puuttuu kansalliset ohjeet imetyksen tukemisesta odotusaikana, synnytyssairaalassa ja imetysaikana Lisäruoan anto synnytyssairaaloissa muista kuin lääketieteellisistä syistä tapa, osittaisimetyksen yleistä kotona Imetysohjaajakoulutus - terveydenhoitajista v % koulutettu, 25% haluaisi koulutuksen (n=1282), varhaisen vuorovaikutuksen koulutus jo monella (ks. Hakulinen-Viitanen ym. 2005) Kotikäynti todettu vaikuttavaksi, käynnit vähentyneet (74%) Imetysongelmaisten äitien tuki puutteellista Ammattilaisten yhteistyö vertaistukiryhmien kanssa vähäistä (Imetyksen tuki ry, Tukipuhelin, nettituki) Äidinmaitokorvikkeiden markkinointikoodia ei tunneta

21 Miksi varhain alkanut osittaisimetys on ongelmallista? Ruotsalaistutkimuksessa sairaalassa muusta kuin lääketieteellisestä syystä annettu lisäruoka vaikutti haitallisesti sekä täys- että osittaisimetyksen kestoon (n=194 uudelleensynnyttäjää ja 294 ensisynnyttäjää) (Ekström 2005) Seurantatutkimuksessa (n=506 äitilapsiparia) imetyksen pituuteen ei vaikuttanut se, koska soseiden anto aloitettiin. Korvikkeiden aloittamisen jälkeen imetystiheys ja imetyksen vuorokausikesto väheni. Mitä nuorempi vauva oli korvikkeiden alkaessa, sitä lyhyemmäksi jäi imetyskesto. (Hornell, Hofvander, Kylberg 2001)

22 Kuinka imetysohjausta tulisi toteuttaa avoterveydenhuollossa raskausaikana Perustellaan imetyssuositukset Uudelleensynnyttäjien aiemmista kokemuksista keskustelu Terveydenhoitajille imetysohjaajakoulutus ja jatkuvaa täydennyskoulutusta ohjaukseen Raskausaikana vanhemmille perustiedot imetyksen eduista, fysiologiasta ja siitä kuinka toimia sairaalassa imetyksen käynnistymisvaiheessa (varhainen ensi-imetys, vierihoito, lapsentahtisuus, vauvan imuote ja tuttien välttäminen, yksinomainen imetys, vauvan viestit) positiivisten mielikuvien luominen, itseluottamuksen tukeminen Myös isille tietoa imetyksestä, toimii tukijana

23 Kuinka imetysohjausta tulisi toteuttaa lastenneuvolassa Kotikäynnillä imetyksen havainnointi (imetysasento, imemisote, varhaisen vuorovaikutuksen havainnointi. Lapsen ravitsemustilan arvioinnista ja lapsen viesteistä keskustelu Perheen kuuntelu ja tuki, ohjaus ongelmissa (lisäruoan tarve, rintakumin käyttö jne.), jaksaminen Neuvolakäynneillä imetyksestä keskustelu, vanhempien voimavarojen tukeminen, imetys ei pakko vaan äidin valinta! Täysimetetyn lapsen kasvu ja kehitys, soseiden aloitus Yhteistyötä synnytyssairaaloiden ja vapaaehtoisten imetystukiryhmien kanssa kannattaa lisätä Työntekijöillä tulee olla riittävä tietotaito tukea ja auttaa äitejä ongelmallisissakin imetystilanteissa koulutus Toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi tarvitaan kansalliset, moniammatilliset ohjeet imetysohjauksen ja tuen antamisesta

24 Imetystä tukevien toimenpiteiden arviointia (Protection, promotion and support of breastfeeding in Europe: review of interventions 2004) Julkaisu, jossa analysoitu imetyksen edistämiseen liittyviä toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta Eu- maissa Imetyksen edistämisen tulisi tapahtua monella taholla ollakseen vaikuttavaa: Media-kampanjointi, terveysneuvontaohjelmat äideille, terveydenhuoltohenkilöstön koulutus ja sairaalakäytänteiden muuttaminen samanaikaisesti Myös vertaistukitoiminta lisää täysimetystä ja imetyksen jatkamista Ollakseen vaikuttavaa imetystä edistettävä jo raskausaikana, mutta myös synnytyssairaalassa ja lapsen vauvaiässä Kirjallinen materiaali ei toimi yksin, tarvitaan ohjaus kasvokkain Terveysneuvonta ei vaikuta käyttäytymiseen, jolleivät terveydenhuollon organisaatioiden toimintakäytännöt tue käytöstä esim. täysimetyksen suhteen

25 Imetystä koskevia kotimaista ja kansainvälisistä kirjallisuutta Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Julkaisuja 2004:11. STM. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Oppaita 2004:14. STM. Hannula Imetysnäkemykset ja imetyksen toteutuminen. Suomalaisten synnyttäjien seurantatutkimus. Turun yliopiston julkaisuja C 195. Hanson L Immunology of Human milk: How Breastfeeding Protects Babies. Pharmasoft Publishing, Amarillo. Protection, promotion and support of breastfeeding in Europe: A Blueprint for Action EU Project contract N. SPC Protection, promotion and support of breastfeeding in Europe: A review of interventions EU Project contract N. SPC Protection, promotion and support of breastfeeding in Europe: Current situation EU Project contract N. SPC ( comm/health/ph_projects/2002/promotion/ promotion_2002_18_en.htm