Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen jälkeisessä elämäntilanteessa (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 28.1991/1015) Sopeutumisvalmennuksessa saa tietoa vamman tai sairauden taustasta ja vaikutuksista, kriisin läpikäymisestä ja sosiaaliturvasta. Hän löytää keinoja joiden avulla voi jäsentää elämäänsä. Kun toiminta toteutetaan ryhmämuotoisena niin tietoja ja taitoja voidaan jakaa muiden samassa tilanteessa olevien kanssa (Moilasheimo 1990).
Sopeutumisesta Somaattiseen sairauteen sopeutuminen voidaan määrittää ongelman ratkaisuun pyrkiväksi työskentelyksi ja käyttäytymiseksi, jonka tavoitteena on tuottaa helpotusta, tyyneyttä ja tasapainoa. Sopeutuminen on prosessi, joka tuottaa laajaa, uutta luovaa itsetutkiskelua, uudelleen suuntautumista ja uusien ratkaisukeinojen löytämistä ulkopuolisen tuen myötävaikutuksella. (Pesonen, 2011) Lapsen erityisvaikeuteen sopeutuminen?? Myös ongelman ratkaisuun pyrkivää työskentelyä ja käyttäytymistä johtaa perheen hyvinvointiin ja lasten kehitysmahdollisuuksien parhaaseen mahdolliseen toteutumiseen.
Kielellinen erityisvaikeus voi koskettaa koko perheyhteisöä: Lapselle kielellinen erityisvaikeus liitännäisoireineen voi olla merkittävä psykososiaalinen haitta, joka saattaa uhata lapsen sosiaalista ja psyykkistä kehitystä ja täysvaltaista osallisuutta yhteiskunnan jäsenenä. Vanhemmille kielellinen erityisvaikeus on usein merkittävä huolen aihe ja arjen stressitekijä. Lapsen tulevaisuus, koulussa pärjääminen, sosiaaliset suhteet ja itsenäistyminen huolettavat. Kommunikaation tukeminen, käyttäytymisen ongelmat ja asioiden hoitaminen voivat uuvuttaa. Sisaruksille kielellinen erityisvaikeus voi tarkoittaa esim. vähempää huomionsaantia vanhemmilta, suojelijan ja apuäidin roolia ja aiheuttaa normaalia suurempaa stressiä. Isovanhempia kielellinen erityisvaikeus voi koskettaa erityisellä tavalla. Lapsen lapsen hyvinvointi huolettaa. Perheyhteisössä eri osapuolten välit voivat kiristyä tai lähentyä yhteisten huolenaiheiden myötä. Isonvanhempien ja lastenlasten vuorovaikutus voi jäädä vähäiseksi käyttäytymisen ongelmien tai kommunikaation haasteellisuuden vuoksi. Kuntoutusta koskevat erimielisyydet voivat kiristää välejä.
Keskeisiä/läheisiä käsitteitä sopeutumisvalmennuksessa Vertaistuki Elämänkriisi Ryhmän käyttö Voimaantuminen (empowerment) Neuvonta, ohjaus, psykoedukaatio Holistisuus
Menetelmät Luennot/opetuskeskustelut Keskusteluryhmät Toiminnalliset ryhmät, videoinnit Virkistystoiminta Yksilölliset haastattelut ja mittarit Ryhmätoiminta sekä toiminnan muoto, että vaikuttava menetelmä.
Kurssityöryhmä: Kurssinjohtaja/ryhmätyöntekijä, psykologi/ryhmätyöntekijä, Puheterapeutti, fysioterapeutti/erityisopettaja, Lastenohjaajia. Lisäksi luennoitsijoina myös lastenneurologi/foniatri, sosiaalityöntekijä/kuntoutusohjaaja, mahdollisesti erityisammattikoulun opinto-ohjaaja.
Erilaisia kursseja Tavoitteena vaikuttaa koko perheyhteisöön ja tarjota tukea eri ikäkausina. Aivoliitto ry:n SLI-kursseja: Alle kouluikäiset lapset perheineen Koulunsa aloittavat lapset perheineen Kouluikäiset lapset perheineen Nuoret Perheet, joissa myös vanhemmalla kielellinen erityisvaikeus Isovanhempien tietopäivät Kuvat ja viittomat lapsille (23 kurssia + tietopäivät. Kesto 6 vrk. 8 lasta perheineen)
Perheyhteisön tukeminen sopeutumisvalmennuksella: Lapset Onnistumisen kokemukset pienryhmässä. Vaikeuksien ja erilaisuuden käsitteleminen ikätason mukaisella tasolla. Vanhemmat. Erityisvaikeuteen liittyvän elämänkriisin käsittelymahdollisuus. Tieto kielellisestä erityisvaikeudesta ja tukemisen keinoista. Vertaistuki. Sisarukset. Iänmukainen tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta. Vertaistuki. Isovanhemmat. Tieto ja vertaistuki.
Esimerkkipäivä kurssilta: 9.00 Yhteinen aamunavaus. Leikki, laulu. Päiväohjelma kuvin ja viittomin. 9.15. Aikuisilla psykologin luento + keskusteluryhmät. Kielihäiriöisillä lapsilla puheterapeutin ja erityisopettajan ryhmät. Sisaruksilla sisarussova. 11.15. Vanhempain vartti. 11.30 Lounas ja päivätauko. 14.00. Aikuisilla puheterapeutin luento ja rentoutus. Lapsilla yhteistä toimintaa, esim. aistirata. 16.00 Päivällinen. 17.00 Aikuisilla neurologin luento. Lapsilla leikkiä, rentoutus ja elokuva.
Mitä kurssilla voidaan ja ei voida tehdä: Voidaan tukea sopeutumisessa; tarpeellisen informaation ja keinojen löytämisessä, perheen jaksamisessa. Voidaan tarjota vertaistukea aikuisille ja lapsille sekä mahdollisuus miettiä oman perheen tilannetta ja lapsen tukemisen keinoja. Ei voida tarjota yksilöllistä kuntoutusta eikä kuntouttaa puhetta; sopeutumisvalmennus ryhmätoimintaa, käytössä verrattain lyhyt aika. Ei sisällä tutkimuksia lapsesta eikä näihin perustuvia suosituksia lapsen kuntouttamisesta.