Huoltokirja 1 Huoltokirja
Huoltokirja 2 Tehtaat ja sertifikaatit 1. Joensuu 1.1 CE-Laadunvalvontasertifikaatti; Euroopan Yhteisöjen ministerineuvosto on antanut direktiiviin 89/106/ETY rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (rakennustuotedirektiivi). Direktiivi on julkaistu 21. joulukuuta 1988 ja sitä on muutettu 22. heinäkuuta 1993 ministerineuvoston direktiivillä 93/68/ETY. Näihin direktiiveihin pohjautuen on osoitettu, että tämä todistus annetaan seuraavalle rakennustuotteelle Betonivalmisosat: Ripalaattaelementit (menettely 3b), Pilari- ja palkkielementit (menettely 3), Seinäelementit (menetelmä 3a), Tukimuurit (menettely 3b) CE-Sertifikaatin numero: 0416-CPR-6804-01 1.2 Suoritustasoilmoitukset: Suoritustasoilmoituksissa todennetaan valmistettavien elementtien, sekä valmistusolosuhteiden täyttävän seuraavat annetut määräykset ja säädökset: Seinäelementit, ripalaatat, pilarit: Betonin puristuslujuus standardien: EN-206 ja SFS 7022 mukainen. Teräksen myötö- ja vetomurtolujuus: standardien SFS 1215,SFS 1257 ja SF 1259- mukainen. Sisäinen laadunvalvonta sekä alkutarkastus: S-EN 14992:2007 S-EN 13224:201S S-EN 13225:2004 Rakennustuotteen suoritustason pysyvyyden arviointi- ja varmentamismenettely: AVCP-luokka 2+
Huoltokirja 3 1.3 Suoritustasoilmoitusten numerot: Seinäelementit, sokkelielementit ja väliseinäelementit: SUORITUSTASOILMOITUS DoP Nro 55 Pilarielementit: SUORITUSTASOILMOITUS DoP Nro 71 Ripalaattaelementit: SUORITUSTASOILMOITUS DoP Nro 52 2. Hollola 2.1 CE-Laadunvalvontasertifikaatti Betonivalmisosat: Ontelolaatat (menettely 3b), Ripalaattaelementit (menettely 3b), Pilari- ja palkkielementit (menettelyt 2 ja 3), Kuorilaatat (menettely 3b), Perustuselementit (menettely 3), Seinäelementit (menetelmä 3a) CE-Laadunvalvontasertifikaatin numero: 0416-CPR-5570-03
Huoltokirja 4 2.2 Suoritustasoilmoitusten numerot: Seinäelementit, sokkelielementit ja väliseinäelementit: SFS-EN 14992:2007, DoP Nro 55 Pilarielementit: SFS-EN 13224:2011, DoP Nro 71 Ripalaattaelementit: SFS-EN 13225:2004, DoP Nro 52 Ontelolaatat: SFS-EN 1168:2005 + A3:2011, DoP Nro 56 Kuorilaatat: SFS-EN 13747:2005+A2:2010, DoP Nro 53 AVCP-luokka 2+ 3. Outokumpu 3.1 CE-Laadunvalvontasertifikaatti Betonivalmisosat: Ontelolaatat (menettely 3b), Ripalaattaelementit (menettely 3b), Pilari- ja palkkielementit (menettelyt 2 ja 3), Kuorilaatat (menettely 3b) CE-Laadunvalvontasertifikaatin numero: 0416-CPD-5571-02 3.2 Suoritustasoilmoitukset ja niiden numerot numerot: Pilarielementit: SFS-EN 13225:2004, DoP Nro 61 Ripalaattaelementit: SFS-EN 13225:2004, DoP Nro 62 Ontelolaatat: SFS-EN 13224:2011, DoP Nro 66 Kuorilaatat: SFS-EN 13747:2005+A2:2010, DoP Nro 63 Jännebetonipalkit: SFS-EN 1168:2005 + A3:2011, DoP Nro 60 AVCP-luokka 2+
Huoltokirja 5 4. Lieksa 4.1 CE-Laadunvalvontasertifikaatti Betonivalmisosat: Ripalaattaelementit (menettely 3a), Pilari- ja palkkielementit (menettelyt 2 ja 3), Perustuselementit (menettely 3), Seinäelementit (menetelmä 3a), Tukimuurit (menettely 3a) CE-Laadunvalvontasertifikaatin numero: 0416-CPR-6906-01 5. Terästen taivutuskoneen CE-Sertifikaatti Lieksa, Hollola ja Outokumpu SFS-Sertifiointi on myöntänyt SFS-merkin käyttöoikeuden yrityksen; Pielisen Betoni Oy:n tuotteille tuoteryhmässä Betoniteräkset ja raudoitteet. Merkintäluvan piiriin kuuluvat tuotteet/palvelut täyttävät standardien SFS 1200, SFS 1201, SFS 1215 Ja erityisohjeen EO 361 vaatimukset. 4.2 Suoritustasoilmoitukset ja niiden numerot numerot: Pilarielementit: SFS-EN 13224:2011, DoP Nro 31 Ripalaattaelementit: SFS-EN 13225:2004, DoP Nro 32 Seinäelementit, sokkelielementit ja väliseinäelementit: SFS-EN 14992:2007, DoP Nro 35 AVCP-luokka 2+
Huoltokirja 6 6. Käytettyjen materiaalien tuotetiedot ja sertifikaatit, sekä tuottajien sertifikaatit. Käyttöseloste nro Tuote Toimittaja Tuoteet tai CE-merkintä Laatu/valmistusstandardi Harjateräs Suorat- ja kieppiharjateräkset Celsa Steelservise 8 mm-32 mm 465 A 500 HW Kontino 6 mm - 16 mm SFS 1215 ja EN 10204 / 3.1 A 500 HW Rämö 4-12 mm SFS 1267:2008 B500K Flinkenberg /Kieppi SFS-1268 B500B Pielisen Betoni Oy / oikaisu 8-16 mm Merkintälupa 3270 Ruostumattomat Teräspeikko Oy mm. 4,5 ja 7 B600KX Verkot / harjateräkset Harjateräsverkot Rämö Tilauksen mukaisesti SFS 1257:1996 B500K Normaalit ja taivutetut 5-12 mm Kuormia Anstar Oy SBKL jne. BY 5 B -EC 2 No.30 siirtävät Teräspeikko Oy SBKL jne. BY 5 B N:o 266 M1 metalliosat Semko Oy SBKL jne. Voimassa ole BY numero Sormat Oy valuankkurit yms. 143,144,152 Semtu Oy vaarnalenkit 202 Teräs ja muut Lankarakenne Oy ankkurit, tulpat jne. 312 VASD16, VASDS16, VASDR16 elementtien lisäosat Eristeet Paroc Oy COS, Cortex One 0809-CPD-0668 UK-muovi Oy EPS sertifikaatti nro. 161/01 Thermisol EPS sertifikaatti nro. 130/00 Ajantasaisimmat sertifikaatit ja tuotetiedot löytyvät valmistajien internet sivuilta. Sementti Finnsementti Oy, Lappeenranta Yleissementti 0416-CPD-3433 CEMII/A-M(S-LL)42,5 N Rapidsementti 0416-CPD-4677 CEMII/A-LL 42,5 R Pikasementti 0416-CPD-4678 CEMI 52,5 R Plussementti CPD-3040-1300 Embra Super Rapid 0840-CPD-5510 CEM I 52,5 R Lisäaineet Semtu Oy notkistin 1073-CPD-119/16 Structuro 111X notkistin 1073-CPD-119/13 Structuro 200 huokostin 0921-BPR-1021 Mischöl K- huokostin Muottiöljyt Telko Oy Muottiöljy Telkoform NA-R Kiviainekset Pielisen Betoni Oy Rouhekiviainekset Finnsementti Oy Värirouheet SFS-EN12620
Huoltokirja 7 7. Valmisbetonielementtien, sekä jännebetonituotteiden huolto, ylläpito ja ominaisuudet. 7.1 Ontelolaatat. Ontelolaattojen valmistukseen käytetään C50 lujuuden omaavaa betonia. Ontelolaattojen valmistuspaksuudet ovat 150, 200, 265, 320, 370, 400 ja 500mm. Ontelolaattojen vakioleveys on 1200mm. Ontelolaatat kuuluvat yleisimmin paloluokkaan REI60. Ontelolaattojen mahdollisia rasitusluokkia ovat XC0, XC1, tai XC3. Tarkemmat tiedot löytyvät rakennusaikaisista kuvista. 7.1.1 Ontelolaattojen huolto Ontelolaatat ovat huoltovapaita. Ontelolaattojen päissä, alapinnalla sijaitsevia vedenpoistoreikiä ei saa tukkia. Esimerkiksi parkkihalleissa tai vastaavissa kohteissa vedenpoistoreiät tulee jättää avonaisiksi. Tiedot ontelolaattojen ominaisuuksista, sekä valmistusmateriaaleista löytyvät alkuperäisistä rakennusaikaisista kuvista, jotka tulee säilyttää rakennuksen huoltokansion liitteenä. 7.1.2 Ontelolaattojen rei itys Pääsääntöisesti ontelolaattoja ei saa rei ittää jälkikäteen. Mikäli elementteihin on tarvetta tehdä reikiä, tulee ottaa yhteyttä rakennesuunnittelijaan. Pintakiinnikkeet: Punosten sijainti tulee tarkastaa alkuperäisistä rakennusaikaisista kuvista. Ennen kiinnikkeiden asentamista, tai reikien tekoa tulee terästen sijainti selvittää rakenneilmaisimella, tai vastaavalla luotettavalla menetelmällä. Ontelolaattojen ala- ja yläpintaan on mahdollista tehdä kevyitä kiinnityksiä seuraavia ohjeita noudattaen. (Esimerkiksi kiilaankkurein, betoniruuvein, tai panosnauloin) Kaikenlainen muu betonipinnan rikkova kiinnitys, sekä rei itys on kiellettyä. 7.1.3 Ontelolaattojen kuormat Ontelolaattojen mitoituskuormia ei saa ylittää. Ontelolaattojen rasitusluokan ja paloluokan muuttaminen jälkikäteen ei ole pääsääntöisesti mahdollista. Mikäli laattojen käyttötarkoituksen/kuormien muutokselle on tarvetta, tulee rakennesuunnittelijan tarkastaa kestävyys.
Huoltokirja 8 1: Ontelolaatan sallitut kiinnitysalueet, esimerkkilaatta O40:
Huoltokirja 9 7.2 Kuorilaatat Kuorilaatan vakioleveys on 1200mm. Kuorilaattojen vakiopaksuudet ovat 80, 100, 110, 120, 130, 150 ja 160mm. Kuorilaatan päälle valettavan pintalaatan paksuus vaihtelee työkohteesta riippuen, mutta yleensä laatan paksuus vaihtelee välillä 100-300mm. Kuorilaattojen tavallisin palonkestoluokka on REI 60. Kuorilaatat kuuluvat yleisimmin rasitusluokaltaan luokkaan XC0, XC1, tai XC3. Tarkemmat tiedot löytyvät rakennusaikaisista kuvista. 7.2.1 Kuorilaattojen huolto Kuorilaatat ovat huoltovapaita. Tiedot kuorilaattojen ominaisuuksista, sekä valmistusmateriaaleista löytyvät alkuperäisistä rakennusaikaisista kuvista, jotka tulee säilyttää rakennuksen huoltokansion liitteenä. 7.2.2 Kuorilaattojen rei itys Mikäli elementtejä on välttämätöntä rei ittää, tulee seuraavia ohjeita noudattaa. Kuorilaattojen reiät ja kiinnikkeet sijoitetaan punosten väliin. Reikien välinen välimatka pyritään pitämään mahdollisimman suurena. Samassa poikkileikkauksessa tulee olla vain yksi reikä. Jos peräkkäisten reikien välimatka on pienempi kuin 1200mm, niiden katsotaan olevan samassa poikkileikkauksessa. Pienien asennusreikien (maksimissaan 20mm), kuten sähköasennusreikien enimmäismäärä yhdessä poikkileikkauksessa on 5 kappaletta. Mikäli elementteihin on tarvetta tehdä halkaisijaltaan yli 120mm reikiä, tulee ottaa yhteyttä suunnittelijaan.
Huoltokirja 10 Pintakiinnikkeet: Kuorilaatan päälle tulevaan jälkivaluun on mahdollista tehdä kevyitä betonipeitteen lävistäviä kiinnityksiä (Esimerkiksi kiilaankkurein, betoniruuvein, tai panosnauloin). Ei kuitenkaan siten, että alapuolisen kuorilaatan punosten suojabetonipaksuus vaarantuu. 7.2.3 Kuorilaattojen kuormat Kuorilaattojen mitoituskuormia ei saa ylittää. Kuorilaattojen rasitusluokan ja paloluokan muuttaminen jälkikäteen ei ole pääsääntöisesti mahdollista. Mikäli laattojen käyttötarkoituksen/kuormien muutokselle on tarvetta, tulee rakennesuunnittelijan tarkastaa kestävyys. Kuorilaattojen alapintaan on mahdollista tehdä kevyitä kiinnityksiä seuraavia ohjeita noudattaen. (Esimerkiksi kiila-ankkurein, betoniruuvein, tai panosnauloin) Punosten sijainti tulee tarkastaa alkuperäisistä rakennusaikaisista kuvista. Ennen kiinnikkeiden asentamista, tai reikien tekoa tulee terästen sijainti selvittää rakenneilmaisimella, tai vastaavalla luotettavalla menetelmällä. Teräksiä ei saa vaurioittaa. Kaikenlainen muu betonipinnan rikkova kiinnitys, sekä rei itys on kiellettyä.
Huoltokirja 11 2. Kuorilaatan sallitut kiinnitysalueet
Huoltokirja 12 7.3 TT-Laatat TT-laatat valmistetaan lujuusluokan C50 tai C60 betonista. TTlaattojen normaali palokestoluokka on R60. TT-laatat kuuluvat yleisimmin rasitusluokkaan XC0, XC tai XC3. Tarkemmat tiedot löytyvät rakennusaikaisista kuvista. 7.3.1 TT-laattojen huolto TT-laatat ovat huoltovapaita. Laatat sijaitsevat kuitenkin yleensä näkyvillä, joten ainakin alapinnan tarkastelu onnistuu melko helposti. TT-laattojen kuntoon ja käyttöikään vaikuttaa oleellisesti päälle asennettavan vesikatteen toimivuus. Vesikatteen toimivuutta tulee seurata mahdollisten vuotojen varalta säännöllisesti, vähintään vuosittain. Mahdolliset vesikatteen vuodot tulee korjata välittömästi, ettei jatkuvasta vesivuodosta ja kosteudesta aiheudu vaurioita elementeille. TT-laattojen näkyvien osien kuntoa tulisi seurata kymmenvuosittain asennuksen jälkeen. Tähän riittää silmämääräinen tarkastelu, sekä mahdollisten halkeamien, poikkeavuuksien, värjäytymien tai muiden muutoksien havainnointi. Myös mahdollisen pinnoitteen, kuten maalipinnan eheyttä tulee seurata ja jos pinnoitteen havaitaan rapautuvan tietyllä alueella, tulee syy selvittää rapautumiseen. Pinnoitteen soveltuvuus käyttötarkoitukseen tulee selvittää valmistajan ohjeista. Jos TT-laatoissa havaitaan värjäytymiä, tai muuta mahdollisesta käytöstä aiheutuvaa likaantumista, voidaan elementit tarvittaessa pestä vedellä, sekä puhdistukseen soveltuvilla tuotteilla. Myös mekaanisia puhdistuskeinoja voidaan käyttää, mikäli tämä ei vaaranna elementissä olevien terästen suojabetonin paksuutta. Lähtökohtaisesti betonipintaa kuluttavat puhdistusmenetelmät eivät ole suositeltuja. Jos TT-laatoissa havaitaan vaurioita, tulee vaurioiden syy selvittää, sekä korjata vauriot välittömästi. Mikäli HTT-laattoihin ilmestyy halkeamia tai muunlaisia vaurioita, tulee rakennesuunnittelijaan ottaa yhteyttä. Tiedot TT-laattojen ominaisuuksista, sekä valmistusmateriaaleista löytyvät alkuperäisistä rakennusaikaisista kuvista, jotka tulee säilyttää rakennuksen huoltokansion liitteenä.
Huoltokirja 13 7.3.2 TT-laattojen rei itys TT-Laattojen rei itys ei ole suositeltavaa. Ainoastaan kanteen on luvallista tehdä halkaisijaltaan alle 300mm reikiä. Kaikenlainen muu rei ittäminen vaatii aina luvan suunnittelijalta. 7.3.3 TT-laattojen kuormat TT-laattojen mitoituskuormia ei saa ylittää. TT-laattojen rasitusluokan ja paloluokan muuttaminen jälkikäteen ei ole mahdollista. Pintakiinnikkeet: TT-laattojen kanteen sekä ripoihin on mahdollista tehdä kevyitä kiinnityksiä seuraavia ohjeita noudattaen. Ennen kiinnikkeiden asentamista, tai reikien tekoa tulee terästen sijainti selvittää rakenneilmaisimella, tai vastaavalla luotettavalla menetelmällä. Teräksiä ei saa vaurioittaa. Kaikenlainen muu betonipinnan rikkova kiinnitys, sekä rei itys on kiellettyä.
Huoltokirja 14 3. TT-laattojen kiinnitysten sallitut alueet:
Huoltokirja 15
Huoltokirja 16 7.4 HTT-laatta Laattojen valmistukseen käytetään lujuusluokan C50-C60 betonia. HTT-laattojen tavallisin palokestoluokka on R60. HTT-laatat kuuluvat yleisimmin rasitusluokaltaan luokkaan XC0, tai XC1. HTT-laattojen harjakorkeudet ovat normaalisti 1000, 1200 ja 1400 mm. HTT-laatan vakioleveys on 3000 mm. HTT-laattoja voidaan myös valmistaa eri korkeuksilla ja leveydellä. Normaali kattokaltevuus on 1:20. Tarkemmat tiedot löytyvät rakennusaikaisista kuvista. 7.4.1 HTT-laattojen huolto HTT-laatat ovat huoltovapaita. Laatat sijaitsevat kuitenkin yleensä näkyvillä, joten ainakin alapinnan tarkastelu onnistuu melko helposti. HTT-laattojen kuntoon ja käyttöikään vaikuttaa oleellisesti päälle asennettavan vesikatteen toimivuus. Vesikatteen toimivuutta tulee seurata mahdollisten vuotojen varalta säännöllisesti, vähintään vuosittain. Mahdolliset vesikatteen vuodot tulee korjata välittömästi, ettei jatkuvasta vesivuodosta ja kosteudesta aiheudu vaurioita elementeille. HTT-laattojen näkyvien osien kuntoa tulisi seurata kymmenvuosittain asennuksen jälkeen. Tähän riittää silmämääräinen tarkastelu, sekä mahdollisten halkeamien, poikkeavuuksien, värjäytymien tai muiden muutoksien havainnointi. Myös mahdollisen pinnoitteen, kuten maalipinnan eheyttä tulee seurata, ja jos pinnoitteen havaitaan rapautuvan tietyllä alueella, tulee syy selvittää rapautumiseen. Myös pinnoitteen soveltuvuus käyttötarkoitukseen tulee selvittää valmistajan ohjeista. Jos HTT-laatoissa havaitaan värjäytymiä, tai muuta mahdollisesta käytöstä aiheutuvaa likaantumista, voidaan elementit pestä vedellä, sekä tähän soveltuvilla tuotteilla. Myös muunlaisia mekaanisia puhdistuskeinoja voidaan käyttää, mikäli tämä ei vaaranna elementissä olevien terästen suojabetonin paksuutta. Lähtökohtaisesti betonipintaa kuluttavat puhdistusmenetelmät eivät ole suositeltuja. Jos HTT-laatoissa havaitaan vaurioita, tulee vaurioiden syy selvittää, sekä korjata vauriot välittömästi. Korjaukset tulee suorittaa ammattitaidolla, sekä asianmukaisin välinein ja tuottein. Tiedot korjaustuotteiden soveltuvuudesta selviävät valmistajan ohjeesta. Mikäli TT-laattoihin ilmestyy halkeamia tai muunlaisia vaurioita, tulee rakennesuunnittelijaan ottaa yhteyttä. Tiedot HTT-laattojen ominaisuuksista, sekä valmistusmateriaaleista löytyvät alkuperäisistä rakennusaikaisista kuvista, jotka tulee säilyttää rakennuksen huoltokansion liitteenä.
Huoltokirja 17 7.4.2 HTT-laattojen rei itys HTT-Laattojen rei itys ei ole suositeltavaa. Ainoastaan kanteen on luvallista tehdä halkaisijaltaan alle 300mm reikiä. Kaikenlainen muu rei ittäminen vaatii aina luvan suunnittelijalta. 7.4.3 HTT-laattojen kuormat HTT-laattojen mitoituskuormia ei saa ylittää. HTT-lattojen rasitusluokan ja paloluokan muuttaminen jälkikäteen ei ole mahdollista. Pintakiinnikkeet: TT-laattojen kanteen sekä ripoihin on mahdollista tehdä kevyitä kiinnityksiä seuraavia ohjeita noudattaen. Ennen kiinnikkeiden asentamista, tai reikien tekoa tulee terästen sijainti selvittää rakenneilmaisimella, tai vastaavalla luotettavalla menetelmällä. Teräksiä ei saa vaurioittaa. Kaikenlainen muu betonipinnan rikkova kiinnitys, sekä rei itys on kiellettyä.
Huoltokirja 18 4. HTT-laattojen sallitut kiinnitysalueet:
Huoltokirja 19
Huoltokirja 20 7.5 Palkit (Esijännitetyt ja teräsbetoni) Betonipalkkien yleisimmät mitat: HI-palkit: Korkeus 800-2780 mm, leveydet 360-550 mm, pituus 8000 34000 mm I-Palkit: Korkeus 900-1930 mm, leveydet 360-480 mm, pituus 8000-26000 mm Suorakaidepalkit: Korkeus 480-1500 mm, leveys 280-1000 mm, pituus 1600-26000 mm Leukapalkit: Korkeus 480-1200 mm, Uuma 280-680 mm / leuat 150 tai 200 mm pituus 1600-18000 mm Betonipalkkien tavallisin palokestoluokka on R60. Betonipalkit kuuluvat yleisimmin ympäristöluokaltaan luokkaan XC0, XC1 tai XC3. Tarkemmat tiedot löytyvät rakennusaikaisista kuvista. 7.5.1 Betonipalkkien huolto Betonipalkit ovat huoltovapaita. Palkit sijaitsevat kuitenkin yleensä näkyvillä, joten ainakin alapinnan tarkastelu onnistuu melko helposti. Palkkien kuntoon ja käyttöikään vaikuttaa oleellisesti oikeaoppinen asennus. Palkkien altistumista vedelle ja kosteudelle tulee välttää, mikäli mahdollista. Sadevedet sekä muut mahdolliset kosteuden lähteet tulee ohjata pois palkeista. Palkkien näkyvien osien kuntoa tulisi seurata kymmenvuosittain asennuksen jälkeen. Tähän riittää silmämääräinen tarkastelu, sekä mahdollisten halkeamien, poikkeavuuksien, värjäytymien tai muiden muutoksien havainnointi. Myös mahdollisen pinnoitteen, kuten maalipinnan eheyttä tulee seurata, ja jos pinnoitteen havaitaan rapautuvan tietyllä alueella, tulee syy rapautumiseen selvittää. Myös pinnoitteen soveltuvuus käyttötarkoitukseen tulee selvittää valmistajan ohjeista. Jos palkeissa havaitaan värjäytymiä, tai muuta mahdollisesta käytöstä aiheutuvaa likaantumista, voidaan elementit pestä vedellä, sekä tähän soveltuvilla tuotteilla. Myös muunlaisia mekaanisia puhdistuskeinoja voidaan käyttää, mikäli tämä ei vaaranna elementissä olevien terästen suojabetonin paksuutta. Lähtökohtaisesti betonipintaa kuluttavat puhdistusmenetelmät eivät ole suositeltuja. Jos palkeissa havaitaan vaurioita, tulee vaurioiden syy selvittää, sekä korjata vauriot välittömästi. Mikäli palkkeihin ilmestyy halkeamia tai muunlaisia vaurioita, tulee rakennesuunnittelijaan ottaa yhteyttä. Tiedot palkkien ominaisuuksista, sekä valmistusmateriaaleista löytyvät alkuperäisistä rakennusaikaisista kuvista, jotka tulee säilyttää rakennuksen huoltokansion liitteenä.
Huoltokirja 21 7.5.2 Palkkien rei itys Palkkien rei itys ilman rakennesuunnittelijan lupaa on kiellettyä. Mikäli palkkeja on tarvetta rei ittää, tulee ottaa yhteys suunnittelijaan. 7.5.3 Palkkien kuormat Palkkien mitoituskuormia ei saa ylittää. Palkkien rasitusluokan ja paloluokan muuttaminen jälkikäteen ei ole mahdollista. Pintakiinnikkeet: Betonipalkkeihin on mahdollista tehdä kevyitä kiinnityksiä seuraavia ohjeita noudattaen. Ennen kiinnikkeiden asentamista, tai reikien tekoa tulee terästen sijainti selvittää rakenneilmaisimella, tai vastaavalla luotettavalla menetelmällä. Teräksiä ei saa vaurioittaa. Kaikenlainen muu betonipinnan rikkova kiinnitys on kiellettyä.
Huoltokirja 22 5. Betonipalkkien sallitut kiinnitysalueet:
Huoltokirja 23 7.6 Pilarit Pilareiden tyypillisimpiä muotoja ovat suorakaide ja pyöreä. Betonipilarit kuuluvat yleisimmin rasitusluokaltaan luokkaan XC0, XC1 tai XC3. Pilareiden yleisin palonkestoluokka on R60. Tarkemmat tiedot löytyvät rakennusaikaisista kuvista. 7.6.1 Pilareiden huolto Pilarit ovat huoltovapaita. Pilarit sijaitsevat kuitenkin yleensä näkyvillä, joten kunnon tarkastelu onnistuu melko helposti. Pilarien altistumista vedelle ja kosteudelle tulee välttää, mikäli mahdollista. Sadevedet sekä muut mahdolliset kosteuden lähteet tulee ohjata pois pilareista. Pilareiden näkyvien osien kuntoa tulisi seurata kymmenvuosittain asennuksen jälkeen. Tähän riittää silmämääräinen tarkastelu, sekä mahdollisten halkeamien, poikkeavuuksien, värjäytymien tai muiden muutoksien havainnointi. Myös mahdollisen pinnoitteen, kuten maalipinnan eheyttä tulee seurata, ja jos pinnoitteen havaitaan rapautuvan tietyllä alueella, tulee syy rapautumiseen selvittää. Myös pinnoitteen soveltuvuus käyttötarkoitukseen tulee selvittää valmistajan ohjeista. Jos pilareissa havaitaan värjäytymiä, tai muuta mahdollisesta käytöstä aiheutuvaa likaantumista, voidaan elementit pestä vedellä, sekä tähän soveltuvilla tuotteilla. Myös muunlaisia mekaanisia puhdistuskeinoja voidaan käyttää, mikäli tämä ei vaaranna elementissä olevien terästen suojabetonin paksuutta. Lähtökohtaisesti betonipintaa kuluttavat puhdistusmenetelmät eivät ole suositeltuja. Pilareiden pinnaksi on useita vaihtoehtoja. Yleisin vaihtoehto on, että pilari on väriltään betonin harmaa ja pinta on muottipinnalla/teräshierrolla. Saatavilla olevat muut vaihtoehdot ovat väribetoni, pesubetoni, sekä hiekkapuhallettu pinta. Muu, kuin perus betoninen harmaa pinta pilareissa tuo mukanaan joitain erityispiirteitä huoltoon. Valitun puhdistusmenetelmän, sekä puhdistusaineen toimivuus ja soveltuvuus kyseiselle pinnalle tulee tarkastaa tuotteen valmistajalta. Esimerkiksi väribetoni, tai pesubetonipinnat, joissa pinnan profiili on hieman perinteisestä poikkeava, saattavat olla herkempiä. Myös mekaanisten puhdistuskeinojen toimivuus ja soveltuvuus tulee selvittää etukäteen. Jos pilareissa havaitaan vaurioita, tulee vaurioiden syy selvittää, sekä korjata vauriot välittömästi. Mikäli pilareihin ilmestyy halkeamia tai muunlaisia vaurioita, tulee rakennesuunnittelijaan ottaa yhteyttä välittömästi. Tiedot pilareiden ominaisuuksista, valmistusmateriaaleista sekä pintamateriaalista löytyvät alkuperäisistä rakennusaikaisista kuvista, jotka tulee säilyttää rakennuksen huoltokansion liitteenä.
Huoltokirja 24 7.6.2 Pilareiden rei itys Pilareiden rei itys ilman rakennesuunnittelijan lupaa on kiellettyä. Pilareihin ei myöskään saa tehdä minkäänlaisia betonipinnan lävistäviä kiinnityksiä. 7.6.3 Pilareiden kuormat Pilareiden mitoituskuormia ei saa ylittää. Pilareiden rasitusluokan ja paloluokan muuttaminen jälkikäteen ei ole mahdollista.
Huoltokirja 25 7.7 Seinäelementit Elementtiseinät valmistetaan joko raudoitettuina tai raudoittamattomina. Kuitenkin myös raudoittamattomien seinäelementtien reunaan sijoitetaan reunan suuntaisesti kulkeva pieliraudoitus. Teräsbetoniseinät ovat molemmista pinnoistaan raudoitettuja. Elementtiseinien yleisimmät ja käytetyimmät tyypit ovat sandwichelementit, kuorielementit, sokkelielementit, sekä väliseinäelementit. Tarkemmat tiedot löytyvät rakennusaikaisista kuvista. 7.7.1 Seinien huolto Seinien altistumista vedelle ja kosteudelle tulee välttää, mikäli mahdollista. Erityisesti sadevedet sekä muut mahdolliset kosteuden lähteet tulisi ohjata pois seinäelementeistä. Tämä korostuu erityisesti ulkoseinä/julkisivuelementeissä, jotka ovat lähes poikkeuksetta eristettyjä. Tällöin sadeveden pääseminen elementin sisään aiheuttaa nopeastikin todella suuria vaurioita eristeiden vahingoittuessa. Seinäelementtien näkyvien osien kuntoa tulisi seurata kymmenvuosittain asennuksen jälkeen. Tähän riittää silmämääräinen tarkastelu, sekä mahdollisten halkeamien, poikkeavuuksien, värjäytymien tai muiden muutoksien havainnointi. Mahdollisen pinnoitteen eheyttä tulee seurata, ja jos pinnoitteen havaitaan rapautuvan tietyllä alueella, tulee syy rapautumiseen selvittää. Julkisivu- ja ulkoseinäelementtien erityispiirteenä on elementtien välinen sauma, joka on yleensä joustavaa saumamassaa. Saumojen kuntoa tulee tutkia ja seurata vähintään viiden vuoden välein. Mahdolliset vaurioituneet kohdat tulee korjata viipymättä, sillä veden kulkeutuminen vauriokohdasta eristeeseen, sekä elementtien sisäosiin on todennäköistä. Jos seinäelementeissä havaitaan värjäytymiä, tai muuta mahdollisesta käytöstä aiheutuvaa likaantumista, voidaan elementit pestä vedellä, sekä tähän soveltuvilla tuotteilla. Myös muunlaisia mekaanisia puhdistuskeinoja voidaan käyttää, mikäli tämä ei vaaranna elementissä olevien terästen suojabetonin paksuutta. Lähtökohtaisesti betonipintaa kuluttavat puhdistusmenetelmät eivät ole suositeltuja. Seinien pinnaksi on valittavissa useita vaihtoehtoja. Yleisin vaihtoehto on, että seinäelementti on väriltään betonin harmaa ja pinta on muottipinnalla/teräshierrolla. Saatavilla olevat muut vaihtoehdot ovat väribetoni, pesubetoni, sekä hiekkapuhallettu pinta. Myös profiloituja pintoja voidaan valmistaa, joissa pinnan muotoina toimivat erilaiset urat ja kuviot. Muita pinnoitevaihtoehtoja ovat esimerkiksi erilaiset luonnonkivet, klinkkerilaatat tai tiililaatat.
Huoltokirja 26 Muu, kuin perus betoninen harmaa pinta seinissä tuo mukanaan joitain huomioitavia asioita huoltoon. Valitun puhdistusmenetelmän, sekä puhdistusaineen toimivuus ja soveltuvuus kyseiselle pinnalle tulee tarkastaa tuotteen valmistajalta. Esimerkiksi väribetoni, kuviopinnat tai pesubetonipinnat, joissa pinnan profiili on hieman perinteisestä poikkeava, saattavat olla herkempiä. Mekaanisten puhdistuskeinojen toimivuus ja soveltuvuus tulee selvittää etukäteen. Jos seinän pinnoitteena on käytetty esimerkiksi erilaisia laattoja, tulee puhdistusmenetelmien toimivuus ja soveltuvuus tarkistaa pintamateriaalin valmistajalta. Jos seinäelementeissä havaitaan vaurioita, tulee vaurioiden syy selvittää, sekä korjata vauriot välittömästi. Tiedot seinäelementtien ominaisuuksista, valmistusmateriaaleista, mahdollisista eristeistä sekä pintamateriaalista löytyvät alkuperäisistä rakennusaikaisista kuvista, jotka tulee säilyttää rakennuksen huoltokansion liitteenä. Pääsääntöisesti seiniä saa rei ittää melko vapaasti. Usein seiniä myös joudutaan rei ittämään, mikäli talotekniikkaan tulee muutoksia. Seinien rei ittäminen on myös mahdollista, sillä pienet reiät eivät oleellisesti vaikuta elementin kantavuuteen. Suositeltavin reiän muoto on pyöreä. Suurin sallittu halkaisija on 300mm. Reikien väliin tulee jättää vähintään reiän halkaisijan suuruinen ehjä kannas. Julkisivuelementtien kohdalla tulee huomioida elementin kiinnityskohta, sekä kiinnitystapa. Reiät tulee tehdä vaarantamatta elementtien kiinnitystä. Suurimpien reikien kohdalla on tarpeellista ottaa yhteys suunnittelijaan. Jos kyseessä on kantava seinä, tulee ottaa yhteys suunnittelijaan. 7.7.3 Seinien kuormat Seinien mitoituskuormia ei saa ylittää. Seiniin ei saa kohdistaa sellaisia vaaka, tai muun suuntaisia kuormia, joita vastaan seiniä ei ole mitoitettu. Esimerkiksi seinän käyttötarkoituksen muuttaminen ei ole sallittua. Seinäelementtien rasitusluokan ja paloluokan muuttaminen jälkikäteen ei ole pääsääntöisesti mahdollista. Mikäli tarvetta kuormituksen muutokselle tulee, on otettava yhteyttä rakennesuunnittelijaan. 7.7.2 Seinien rei itys
Huoltokirja 27 8. Lisätietoja Tässä lehtiössä on ilmoitettu sen hetkisten sertifikaattien, sekä varmenteiden numerot, jotka ovat olleet voimassa tekohetkellä. Päivitetyimmät tiedot, sertifioinnit, sekä suoritustasoilmoitukset löytyvät Pielisen Betoni Oy:n internet sivuilta.
Huoltokirja 28 9. Yhteystiedot 1. Elementtimyynti: 0400170170 / myynti@pielisenbetoni.fi 2. Ontelolaattamyynti: 0403400133 / myynti@pielisenbetoni.fi 3. Valmisbetoni: Joensuu 0443400820 Kuopio 0403400140 Lieksa 0443400830 Outokumpu 0403400132 4. Keskus: 0443400800