HLT Salo seutujulkaisu Vanhan Salon sisäiset: matkaa/vrk 1 1 1 (%) muiden osa aluiden sisäiset: matkaa/vrk 1 (%) osa alueiden väliset: matkaa/vrk 1 (%) matkat Salon ulkopuolelle: 1 matkaa/vrk 1 (%) MML HLT Salo..1 ASUKKAIDEN KOTIMAANMATKAT Henkilöliikennetutkimus : Salo Salossa kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on prosenttia. Kestävillä kulkutavoilla tarkoitetaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Keskimäärin Salon asukkaat tekivät vuorokaudessa matkaa ja niiden keskipituus oli kilometriä. Keskimääräinen matkaluku on varsin tasainen eri puolilla Suomea. Sen sijaan kulkutapaosuudet ja matkojen keskipituudet vaihtelevat seudun maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä riippuen. Pääosa Salon asukkaiden matkoista on vapaaajan matkoja. Työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun liittyviä on 1 prosenttia. Matkoja, joilla jotakuta toista henkilöä saatettiin, haettiin tai vietiin, oli noin kymmenys kaikista matkoista. SISÄLTÖ Seudun väestö........................ Kulkutapojen käyttö................... Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily.................., matkaa/henkilö/vrk henkilöauto, matkustaja % % henkilöauto, kuljettaja % Matkan tarkoitus jalankulku 1 % joukkoliikenne % pyöräily % WSP FINLAND OY Joukkoliikenne....................... Henkilöautoilu........................ Liikkuminen ja auton omistus........... 11 Liikkuminen ja maankäyttö............ 1 Liikkuminen osa alueittain............. 1 Asuminen ja liikkuminen............... Eri väestöryhmien liikkuminen.......... Matkan tarkoitus..................... 1 Luotettavuus......................... 1 Muunnoskertoimet................... 1 Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen........................ Tulokset perustuvat vuonna toteutettuun Valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen, johon Salo osallistui lisäotoksella. Kaikkiaan 1 Salon asukasta vastasi tutkimukseen. Koko tutkimusaineisto kattaa yli suomalaisen matkat. Tässä julkaisussa tarkastellaan Salon asukkaiden kotimaanmatkoja vuoden keskimääräisenä päivänä, ellei toisin ole mainittu. KESTÄVÄT LIIKKUMISMUODOT % kulkutapaosuus ostos 1 %, matkaa/henkilö/vrk kyyditseminen 1 % asiointi % % vapaaaika 1 % työ 1 % työasia % koulutus % ulkoilu, liikunta 1 % vierailu % LISÄTIETOJA Tutkimuksen määritelmistä ja toteutuksesta löydät lisätietoja verkko osoitteesta www.hlt.fi. Samassa osoitteessa on myös kaavioissa esiintyviä lukuarvoja taulukoina. LISÄTIETOJA: Suunnitteluinsinööri Mikko Söderholm Kaupunkikehityspalvelut PL 11 Salo puh. sähköposti: mikko.soderholm[a]salo.fi
HLT Salo seutujulkaisu Salon väestö Väestö Salossa asui vuonna noin henkilöä. Näistä tutkimuksen piiriin kuuluvia kuusi vuotta täyttäneitä oli noin 1. KOULUTUS JA TYÖSSÄKÄYNTI Salon kuusi vuotta täyttäneen väestönosan koulutustausta ja työikäisen väestön työssäkäynti tutkimuksen mukaan. Alle kuusivuotiaita lukuun ottamatta tiedot perustuvat tutkimusaineistoon. Väestömäärät Salossa. Väestötietojen lähteenä Tilastokeskus, vuoden keskiväestö. alue väestö Salo 1 perusjoukko työlliset 1 % työttömät % alle vuotiaat % 1 vuotiaat 1 % opiskelijat, työvoiman ulkopuolella % koululaiset, varusmiehet % eläkeläiset % t % 1 vuotiaiden työssäkäynti Aineistolaajennuksen perusjoukko ja vuotiaat. osuus asukkaista, yhteensä 1% vuotta täyttäneiden koulutustausta korkea aste 1 % keskiaste % perusaste kesken 1 % perusaste % kokopäivätyö % osa aika/ satunnainen työ 1 % lomautettu/ työtön 1 % ei käy työssä 1 % miehet % % naiset + 11 1 ASUNTOKUNTIEN AUTONOMISTUS 1 1 1 1 ei autoa 1 auto autoa useampi auto Vanha Salo 1 Halikko prosenttia asuntokunnista AJOKORTIN HALTIJAT Muurla Kisko 1 % 1 vuotiaat 1 % vuotiaat % vuotiaat % vuotta täyttäneet % Perniö Särkisalo Pertteli Kuusjoki Suomusjärvi Kiikala 1 11
HLT Salo seutujulkaisu Kulkutapojen käyttö Tunnusluvut Liikkumisen tunnusluvut kulkutavoittain. Viereisessä taulukossa on esitetty eräitä liikkumisen tunnuslukuja. Matkaluvulla tarkoitetaan vuorokauden keskimääräistä matkojen määrää henkilöä kohti laskettuna. Matkasuorite taas kuvaa keskimäärin yhden vuorokauden aikana liikuttuja kilometrejä. Kokonaismatka aika on vuorokaudessa liikkumiseen käytetty aika. matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) jalankulku, 1, 1, 1 pyöräily,,, 1 bussi,, Vuorokaudessa keskivertoasukas liikkui kotimaanmatkoillaan kilometriä ja käytti tähän aikaa 1 tunnin ja 1 minuuttia. Taulukossa tunnusluvut on esitetty myös joukkoliikenteelle. Pituuksia, suoritteita ja matka aikaa koskeviin arvoihin kannattaa joukkoliikenteen osalta suhtautua varauksella, sillä tilastollinen vaihtelu on varsin suurta. Aineiston luotettavuus on kuitenkin riittävä kestävien liikkumismuotojen matkamääriin suhteutetun kulkutapaosuuden arviointiin sivulla 1 ilmoitettujen virhemarginaalien rajoissa. Kulkutapaosuudet osa-alueittain Kestävien liikkumismuotojen käyttö kasvaa sitä suuremmaksi, mitä lähempänä seudun ydinalueita asutaan. Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan juna,1 1 1,1 1 kestävät yhteensä henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja,, 1 1, 1, 1 11,1, kaikki,1 Kulkutapajakauma asuinalueen mukaan (prosenttia alueen asukkaiden matkoista). Vanha Salo Halikko Muurla Kisko Perniö Särkisalo 1 1 1 1 1 Kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on suurimmillaan lyhyillä matkoilla ja henkilöauton keskipitkillä matkoilla. Kaikkein pisimmillä matkoilla kulkutapaosuuttaan kasvattavat niin bussi, juna kuin lento ja laivaliikennekin. Kaksi viimeksi mainittua kuuluvat kuvissa luokkaan ''. Pertteli Kuusjoki Suomusjärvi Kiikala 1 1 1 1 1 11 Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan (prosenttia pituusluokan matkoista). selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja joukkoliikenne pyöräily jalankulku 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 11 1 1 1 1
HLT Salo seutujulkaisu Kulkutapojen käytön useus Tutkimukessa selvitettiin kulkutapojen käytön useutta viimeisen kahden kuukauden aikana. Vastaukset jakautuivat kulkutavoittain ja asuinalueittain oheisen kaavion mukaisesti. % % % % % 1 % jalankulku Vanha Salo Halikko Muurla Kisko Perniö Särkisalo Pertteli Kuusjoki Suomusjärvi Kiikala 1 1 11 1 1 1 1 1 1 11 1 1 1 1 pyöräily Vanha Salo Halikko Muurla Kisko Perniö Särkisalo Pertteli Kuusjoki Suomusjärvi Kiikala 1 1 1 11 1 1 1 1 1 1 1 1 1 joukkoliikenne Vanha Salo Halikko Muurla Kisko Perniö Särkisalo Pertteli Kuusjoki Suomusjärvi Kiikala 11 1 1 1 1 1 henkilöauto Vanha Salo Halikko Muurla Kisko Perniö Särkisalo Pertteli Kuusjoki Suomusjärvi Kiikala 1 1 11 1 1 1 1 1 1 1 päivänä viikossa päivänä viikossa yhtenä päivänä viikossa harvemmin Joukkoliikenteen käytön esteet ja ongelmat asuinalueen mukaan Tutkimuksessa selvitettiin joukkoliikenteen käytön esteitä ja ongelmia. Suurimpana ongelmana pidettiin heikkoja yhtyksiä. Tulokset ovat varsin yhtenevät, vaikkakin Vanhan Salon osa alueella asuvista muita suurempi osa piti joukkoliikenteen käyttöä ongelmattomana. Vastausosuudet prosentteina Asuinalue Suomusjärvi Kiikala ei esteitä/ongelmia 1 1 heikot yhteydet 1 1 Vapaa-ajan asunnot aikataulujen sopimattos 1 1 1 asuntokunnittain t vaihtoehdot parempia 11 11 Salon seutukohtaisena kysymyksenä tutkimuksessa selvitettiin vapaa ajan asunnon sijaintia. Salossa asuvien asuntokuntien osalta tulos näkyy allaolevassa kuvassa. Salossa 1 % ei vapaa ajan asuntoa % Salon ulkopuolella 1 % Vanha Salo Muurla Kisko Perniö Särkisalo Pertteli Kuusjoki ei tottunut joukkoliikenteeseen 1 huonot liityntäyhteydet 1 matkalippu on kallis 1 terveydelliset syyt hitaus 1 tavaroiden kuljetustarve heikko tiedotus 1 1 1 1 vaihdot turvattos 1 1 istumapaikkaa vaikea saada huono täsmällisyys epäsiisteys epäystävällinen henkilökunta muiden matkustajien häiriköinti 1 kaikki 1 1 1 1 1 1
HLT Salo seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK) Jalankulku ja pyöräily MATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: 1 % jalankulku % pyöräily (prosenttia kulkutavan matkoista) 1 1 Vuodenaikavaihtelut kevät kesä % % Ajallisia vaihteluja on tarkasteltu neljänä 1 vuodenaikana. Vuodenajat on määritelty 1 kaavioissa seuraavasti: 1 1 1 kevät: kesä: maalis toukokuu kesä elokuu syksy: syys marraskuu syksy talvi talvi: joulu helmikuu Yli puolet jalankulkumatkoista on alle % % kilometrin mittaisia. Pyörämatkojen mediaani asettuu puolestaan alle kilometrin.,,,,1,,,,,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi Jalankulku ja pyöräily ovat osittain toisilleen vaihtoehtoisia kulkutapoja. Talvikuukausina jalankulku korvaa pyöräilyä. Muina vuodenaikoina jalankulun osuus taas pienenee ja pyöräilyn osuus kasvaa. Viikonpäivävaihtelut Arkisin Salossa jalankulkuun käytetään aikaa keskimäärin minuuttia ja viikonloppuisin 1 minuuttia. Ero on vähäinen. Pienehkön havaintomäärän vuoksi viikonpäivävaihtelussa on satunnaisuutta. Arkena pyöräilyyn käytetään keskimäärin minuuttia ja viikonloppuna minuuttia vuorokaudessa. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA), 1, 1,,,1,, 1, 1, 1, kevät kesä syksy talvi koko vuosi,1,,,,1,,,,,,1,,1,, Tuntivaihtelut Havaintoaineisto on liian pieni tuntivaihtelujen arviointiin.,,,,,,,,, 1, 1, 1, 1,, 1,,, ma ti ke to pe la su koko viikko ma ti ke to pe la su koko viikko JALANKULUN TUNTIVAIHTELUT prosenttia matkoista 1 1 1 1 ma pe la su 1 1 1 1 matkalle lähdön tunti selitteet: jalankulku pyöräily JALANKULKU JA PYÖRÄILY Jalankululla tarkoitetaan kävelyä, juoksua ja jalankulkua erilaisilla apuvälineillä, kuten rollaattorilla, pyörätuolilla, potkukelkalla tai potkupyörällä, rullaluistimilla ja suksilla. Pyöräilyksi luetaan liikkuminen tavallisilla ja sähköavusteisilla polkupyörillä, joiden enimmäisteho on W ja maksimiavustus on km/h. Tarkastelu sisältää matkat, joissa jalankulku ja pyöräily ovat pääkulkutapana. PYÖRÄILYN TUNTIVAIHTELUT
HLT Salo seutujulkaisu Jalankulun ja pyöräilyn matkakohteet ja matkojen tarkoitus Merkittävä osa jalankulku ja pyöräilymatkoista on kotoa alkavia lenkkejä. Tämän lisäksi jalan ja pyörällä liikutaan usein siirryttäessä vapaa ajan kohteesta toiseen sekä ostos ja asiointipaikasta toiseen. Keskimäärin Salon asukas teki vuodessa pyörällä matkaa ja ajoi 1 kilometriä. Pääosa pyöräilijöistä on alle keski ikäisiä. Vuodessa Salossa tehtiin henkeä kohti jalan keskimäärin matkaa ja yhteensä näistä kertyi kilometriä. Jalankulku ja pyöräilymatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä matkaa/ henkilö/ vuosi. lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta vapaa ajan kohteesta ostos / asiointitai sta kohteesta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen 1 1 1 ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen JALANKULKIJAT Jalankulku ja pyöräilymatkojen tarkoitus (matkaa/ henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä 1% työ miehet % % naiset työasia + 1 koulu, opiskelu vapaa aika 1 1 1 saattaminen, 1 1 11 kyyditseminen ostos PYÖRÄILIJÄT osuus matkoista, yhteensä 1% asiointi, henkilökohtainen miehet % % naiset + Jalan ja pyörällä kuljetut kilometrit vuodessa (km / henkilö/ vuosi). 11 1 1 1 11 1 1 VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi jalan pyörällä työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 1 1 1 km/ henkilö/ vuosi jalan pyörällä 1 ostos asiointi, henkilökohtainen selitteet: jalankulku pyöräily
HLT Salo seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA koko vuosi: % joukkoliikenne yhteensä JOUKKOLIIKENTEEN MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK), kevät % syksy % havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin,1 kesä 1% talvi %,, Joukkoliikenne Ajalliset vaihtelut Havaintoaineisto on liian suppea, jotta tutkimus antaisi kovin luotettavan arvion joukkoliikenteen ajallisista vaihteluista. Kokonaisuus tutkimuksesta kuitenkin tulee esille. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on arviolta %. Tuloksista on havaittavissa myös joukkoliikenteen käytön erot ilmiötasolla arkena ja viikonloppuna, vaikka itse lukuarvot ovat epätarkat. Joukkoliikenteen käyttö painottuu arkipäiviin. Joukkoliikenteen käyttäjät Enemmistö joukkoliikennematkustajista on naisia. Ikäryhmäjakaumat ovat epätarkkoja, sillä käyttäjäprofiilin tarkka arviointi vaatisi moninkertaisen havaintoaineiston. JOUKKOLIIKENNEMATKOJEN PITUUSJAKAUMA MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/ MATKA) havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin 1 1 1,1, kevät kesä syksy talvi koko vuosi, JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÄJÄT osuus matkoista, yhteensä 1 % ikäryhmä miehet % % naiset + 1 kevät kesä syksy talvi koko vuosi 1 1,1 ma pe la su koko viikko 1 # ma pe la su koko viikko JOUKKOLIIKENTEEN TUNTIVAIHTELUT ARKENA selitteet: JOUKKOLIIKENTEEN TUNNIN VAIHTELU VIIKONLOPPUNA prosenttia matkoista 1 1 1 1 1 1 1 matkalle lähdön tunti havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin joukkoliikenne yhteensä bussi erikseen JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä bussilla ja junalla tehtyjä matkoja. Pääosa bussiliikenteestä on lähiliikennettä ja junaa käytetään pitkillä matkoilla. Kaikkiaan Salossa tutkimusaineistossa oli bussimatkaa ja junamatkaa. Junamatkojen harvinaisuuden vuoksi näiden matkojen tietoja ei ole raportoitu erikseen. Sekä bussi että junamatkojen määrä jää varsin pieneksi otoksessa.
HLT Salo seutujulkaisu Joukkoliikenteen matkakohteet Salossa joukkoliikennematkoista noin puolet on kodin, työ / koulu/ opiskelupaikan välisiin matkoihin. Muut matkakohteet ovat yksittäisinä tarkasteltuna jokseenkin harvinaisia. Yhteensä näistä muodostuu kuitenkin reilu puolet matkoista, eli prosenttia. Joukkoliikennematkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä matkaa/henkilö/vuosi. lähtöpaikat: matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta vapaa ajan kohteesta ostos / asiointitai sta kohteesta 1 1 1 1 1 1 Matkan tarkoitus Joukkoliikennematkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). Viereisissä kuvissa on esitetty, millaisia matkoja Salon asukkaat tekivät joukkoliikenteellä. työ työasia 1 Kaikkiaan vuodessa kuusi vuotta täyttänyt keskivertoasukas teki ovelta ovelle matkaa. Pyöreästi arvioiden kilometrejä näistä matkoista syntyi vuositasolla henkeä kohti noin puolitoista tuhatta. Mukana arviossa ovat myös asukkaiden matkat Salon ulkopuolelle. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos Pitkillä Salon ulkopuolelle ulottuvilla matkoilla on jokseenkin pienehkö merkitys matkaluvun kannalta, mutta matkasuoritteessa nämä näkyvät. Koska osa joukkoliikenteen matkoista on varsin pitkiä ja suhteellisen harvinaisia, jäävät matkasuoritearviot epätarkoiksi. asiointi, henkilökohtainen Joukkoliikenteellä matkustetut kilometrit (km /henkilö/vuosi). työ Ovelta-ovelle matkaketjut työasia 1 Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto Salon asukkaiden joukkoliikenteen matkaketjuista. Tavallisimpia matkaketjuja ovat vaihdottomat yhteydet ja matkaketjut, joilla liityntämatkat onnistuvat kävellen. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 1 1 ostos prosenttia joukkoliikennematkoista bussi + jalankulku asiointi, henkilökohtainen juna + jalankulku yksi joukkoliikennevaihto + jalankulku useampi joukkoliikennevaihto + jalankulku yksi joukkoliikenneväline + pyörä 1 yksi joukkoliikenneväline + auto t matkaketjut yhteensä 1 % 11
HLT Salo seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA Henkilöautoilu koko vuosi: % kuljettajat % matkustajat (prosenttia kulkutavan matkoista) 1 1 kevät % 1 kesä % syksy talvi % % Vuodenaikavaihtelut Henkilöautoilun matkamäärien vaihtelut ovat eri vuodenaikoina melko vähäiset. Talvikautena matkoja on kuitenkin hieman muita vuodenaikoja enemmän. Kesäisin lomakausi näkyy erityisesti henkilöautolla matkustajana tehtyjen matkojen merkittävänä keskipituuden kasvuna. 1 1 11 1 1 1 1 1 MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK),,,,, 1, 1, 1, 1, 1, kevät kesä syksy talvi koko vuosi Viikonpäivävaihtelut Henkilöautolla liikutaan eniten arkisin, mutta viikonlopun matkat ovat pidempiä ja niillä kuljetaan useammin yhdessä. Viikonlopun alkamista heijastelee perjantain hieman muita arkivuorokausia korkeampi matkaluku. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA) 1 1 1 1 1 1 1 1 1 kevät kesä syksy talvi koko vuosi,, 1,,,,,, 1, 1, 1, 1,, 1,1, 1, Tuntivaihtelut Arkisin henkilöautoilun huiput ajoittuvat aamulla klo ja ja iltapäivisin klo ja 1 välille. Iltapäivän liikennemäärien huippu on selvästi aamua korkeampi. Tuntivaihtelun yksittäisten pisteiden sahaus johtuu pienestä havaintoaineistosta. 1 1 1 1 1 1 1 1 1 11 ma ti ke to pe la su koko viikko ma ti ke to pe la su koko viikko KULJETTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista 1 1 1 1 ma pe la su 1 1 1 1 matkalle lähdön tunti selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja HENKILÖAUTOILU Henkilöautomatkoihin on tutkimuksessa luettu henkilöautolla ja pakettiautolla kuljettajana ja matkustajana tehdyt matkat. Matkoissa ei ole mukana taksilla tehtyjä matkoja. Menettely vastaa Eurostatin henkilöliikennetutkimuksen harmonisoinnista antamia suosituksia. Pakettiautolla ja taksilla tehdyt matkat ovat tarvittaessa eroteltavissa itse aineistosta. MATKUSTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista 1 1 1 1 ma pe la su 1 1 1 1 matkalle lähdön tunti
HLT Salo seutujulkaisu 1 HENKILÖAUTON KESKIKUORMITUS HENKILÖAUTOMATKOJEN MATKAKOHTEET JA MATKAN TARKOITUS 1, hlö/ajoneuvo Henkilöautomatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä koko viikko ma pe la su kaikki 1, 1,, asiointi, 1, 1, henkilökohtainen 1, ostos 1, 1, 1, saattaminen,,, kyyditseminen, vapaa aika 1, 1,, koulu, opiskelu 1,, työasia 1, 1, 1, 1,1 työ 1,1 henkilöä/ajoneuvo (laskettuna ajokilometreistä) 1, ( matkaa/henkilö/vuosi). lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta vapaa ajan kohteesta ostos / asiointitai sta kohteesta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen 1 11 1 1 1 1 ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen HENKILÖAUTON KULJETTAJAT Henkilöautomatkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä 1% miehet % + 1 11 11 1 1 11 1 1 % naiset HENKILÖAUTON MATKUSTAJAT osuus matkoista, yhteensä 1% miehet % % naiset työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen + Henkilöautolla ajetut ja matkustetut kilometrit matkan tarkoituksen mukaan (km /henkilö/vuosi). 1 1 1 1 1 1 1 1 1 VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi kuljettajat matkustajat 1 työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 1 1 1 1 km/ henkilö/ vuosi kuljettajat 1 matkustajat ostos asiointi, henkilökohtainen 1 11 11 selitteet: henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja
HLT Salo seutujulkaisu 11 Liikkuminen ja autonomistus Salon asukkaat käyttävät sitä vähemmän jalankulkua, pyörää ja joukkoliikennettä, mitä useampi auto taloudessa on. Viereisessä kuvassa on esitetty kulkutapaosuudet sen mukaan, kuinka monen auton taloudessa henkilö asuu. Pääpiirteittäin autonomistus kasvaa asteittain, mitä kauempana seudun ydinalueista asutaan. Asiaa on tässä havainnollistettu kaupunki maaseutuluokituksen avulla. Luokituksen mukaiset vyöhykkeet on esitetty kartalla. ei autoa 1 auto autoa + autoa Asukkaiden kulkutapojen käyttö kotitalouksien hallinnassa olevien autojen mukaan. 1 1 1 jalankulku joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja 1 pyöräily prosenttia matkoista henkilöauto, matkustaja 1 1 Asuntokuntien hallinnassa olevien autojen vuotuinen ajosuorite yhden, kahden ja kolmen auton talouksissa. ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu Asuntokuntien autonomistus kaupunki maaseutuluokituksen mukaan. ei autoa 1 auto autoa useampi auto prosenttia asuntokunnista 1 1 1 11 MML, SYKE/YKR Kaupunki maaseutuluokitus sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu
HLT Salo seutujulkaisu 1 Liikkuminen ja maankäyttö MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja, ulompi kaupunkialue, kaupungin kehysalue, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu, Yllä olevissa kaavioissa on esitetty Salon asukkaiden matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain. Alla olevassa taulukossa ovat matkaluvut kaupunki maaseutuluokituksen ja ikäryhmän mukaan. Osalla alueista havaintomäärä jää pienehköksi. Jos jossakin ryhmässä matkojen määrä on jäänyt alle kymmenen, on lukuarvo jätetty ilmoittamatta. MATKALUVUT KAUPUNKI MAASEUTULUOKITUKSEN JA IKÄRYHMÄN MUKAAN (matkaa/henkilö/vuorokausi) jalan joukkoikäryhmä henkilöauto kulku pyöräily liikenne kuljettaja matkustaja kaikki ulompi kaupunkialue 1 1,1, 1,,, 1,,,,,,,,,1,,,1 1,,, +,,1 1,,,1, kaikki,,, 1,,,1, kaupungin kehysalue 1,,, 1,,, 1,,1,1,,1,,,,,, +, 1,,, kaikki,,1,1 1,,,1, kaupungin läheinen maaseutu 1,,, 1,,, 1,,,,,,1,, 1,,, +, 1,,,1, kaikki,,1,1 1,,,1, ydinmaaseutu 1 1,, 1,,,, 1, 1, +,, kaikki, 1,,,,,,1 1,,,1,
HLT Salo seutujulkaisu 1 Liikkuminen osa-alueittain Salon asukkaat tekivät vuorokaudessa yhteensä 1 matkaa. Näistä osa alueiden sisäisiä oli 1, osa alueiden välisiä ja Salon ulkopuolelle suuntautuneita. Salon asukkaiden kokonaan Salon ulkopuolella tekemiä matkoja oli arviolta 1. Vuorokausitasolle laajennettuna noin 1 (~, %) matkaa jäi paikantumatta. (Luvut poikkeavat kansisivun tiedoista erilaisen aluerajauksen vuoksi.) ASUKKAIDEN MATKAT osa alueiden sisäiset % osa alueiden väliset % 1 % ja % matkat Salon ulkopuolelle ja ulkopuolella MML alue sisäiset matkat vuorokaudessa, yht. 1 osa alueiden sisäisten matkojen kulkutapaosuudet: Vanha Salo 1 1 1 Halikko 11 1 Muurla Kisko 1 Perniö Särkisalo 1 1 Pertteli Kuusjoki 1 Suomusjärvi Kiikala 1 11 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja
HLT Salo seutujulkaisu 1 Matkojen keskipituudet Työasiamatkat ovat keskimäärin matkoista pisimpiä ja koulutukseen liittyvät matkat lyhyimpiä. Mainittujen yleispiirteiden lisäksi keskipituudet vaihtelevat merkittävästi Salon eri osissa. Keskipituudet on ilmoitettu vain, jos havaintoja on ollut vähintään kymmenkunta. selitteet: Vanha Salo Halikko Muurla Kisko Perniö Särkisalo Pertteli Kuusjoki Suomusjärvi Kiikala työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos km/matka 1 1 1 Osa-alueiden väliset matkat Seuraavassa taulukossa on arvio osa alueiden sisäisistä ja niiden välisistä matkoista kulkutavoittain. Jos matkamäärä on jäänyt määräpaikat vuorokaudessa alle 1:n, ei lukuarvoa ole esitetty. lähtöpaikat Vanha Salo Halikko jalankulku ja pyöräily Muurla Kisko Perniö Särkisalo Pertteli Kuusjoki Suomusjär vi Kiikala Vanha Salo 1 1 1 1 Halikko asiointi, Muurla Kisko 1 kaikki Perniö Särkisalo Pertteli Kuusjoki 1 1 Suomusjärvi Kiikala 1 1 yhteensä 1 1 1 1 joukkoliikenne Vanha Salo Halikko Muurla Kisko Perniö Särkisalo 1 Pertteli Kuusjoki 11 11 Suomusjärvi Kiikala yhteensä 11 henkilöauto Vanha Salo 1 1 1 1 1 Halikko Muurla Kisko 1 1 1 1 Perniö Särkisalo 1 Pertteli Kuusjoki Suomusjärvi Kiikala 1 1 yhteensä 1 1 1
HLT Salo seutujulkaisu Kotimaanmatkat asuinalueen mukaan MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja Vanha Salo Halikko Muurla Kisko Perniö Särkisalo Pertteli Kuusjoki Suomusjärvi Kiikala,,1,,,,, 1 Matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). yht. yht.,,,,1 1,,, 1,,, Vanha Salo,1,,,1 1,,,1 1,1,, 1 Halikko,,,,11 1,,,,, 1, 1 Muurla Kisko,,11,,1 1,,,,,, 1 Perniö Särkisalo,,,,1 1,,,,,1, Pertteli Kuusjoki,,1,1,1 1,,,,,, Suomusjärvi Kiikala,,,,11 1,,, 1,,1 1,1 1 Asuminen ja liikkuminen Eniten Salossa kestävillä liikkumismuodoilla matkustavat kerrostalovaltaisilla alueilla asuvat. Tämä pätee mitattaessa liikkumista sekä matkaluvulla että matkasuoritteella. Vastaavasti henkilöautoa käyttävät eniten rivi ja paritaloissa asuvat tarkasteltaessa liikkumista matkalukujen valossa. Sen sijaan matkasuorite on suurin omakotitaloalueella asuvilla. Muu asumismuoto sisältää lähinnä seniori ja palveluasumisen, asuntolat sekä laitokset. Väestörekisteritietojen mukaan laitoksissa asuvat eivät kuuluneet tutkimuksen piiriin. Asuntokuntien asumismuodon jakauma tutkimusaineistossa. asumismuoto % kerrostalo % omakotitalo % rivi ja paritalo 1 % Asuntokuntien autonomistus asumismuodon mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) asumismuodon mukaan ja kulkutavoittain., kerrostalo, rivi ja paritalo 1, omakotitalo 1,1 asumismuoto, ei autoa 1 auto autoa + autoa
HLT Salo seutujulkaisu Eri väestöryhmien liikkuminen Tunnusluvut sukupuolen ja iän mukaan keskiarvo miehet naiset miehet 1 1 + kaikki 1 1 + kaikki ja naiset matkaluku (matkaa/henkilö/vrk),,,,1,1,1,1,,,,, 1,, matkan keskipituus (km/matka) 1 1 1 1 1 keskimääräinen matka aika (min/matka) 1 1 matkasuorite (km/henkilö/vrk) 1 matka aikasuorite (min/henkilö/vrk) 1, Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet 1 1 + kaikki ikäryhmät naiset 1 1 + kaikki ikäryhmät miehet ja naiset,,,,1,1,1,1,,,,, 1,,, 1 Pääasiallinen toiminta Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v 1v täysi ikäinen opiskelija kokopäivätyö osa aika tai satunnainen työ eläkeläinen kaikki,,,,,,, 1 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja
HLT Salo seutujulkaisu 1 Ajokortin haltijat Seuraavissa kaavioissa on esitetty matkaluku ja matkasuorite iän ja ajokortin hallinnan mukaan kulkutavoittain. Ajokortilla tarkoitetaan tässä voimassaolevaa henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia. Ajokortin hallinta on yksi selkeimmin väestön liikkumista erotteleva tekijä ja kytkeytyy työssäkäyntiin. Ajokortittomista varsin pieni osa käy ansiotyössä ja työssäkäyvienkin matkat ovat ajokortin haltijoita selvästi lyhyempiä. Ajokortittomien matkasuoritteet ovat pienempiä sekä työ että vapaa ajan matkoilla. Tulokset on esitetty ajokortin hallinnan ja ikäryhmän mukaan. Matkaluku (km/henkilö/vrk). Matkasuorite (matkaa/henkilö/vrk). kaikki täysi ikäiset, on ajokortti 1,,, +, kaikki ajokortilliset, ei ole korttia 1 1, 1, 1, 1 + 1, 1 kaikki ajokortittomat 1, 1 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja Matkan tarkoitus Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan arkena (ma pe keskimäärin). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ, 1, 1 työasia,1, 1 koulutus,1 1, 1 vierailu, 1, ulkoilu, liikunta, 1, 11 vapaa aika,, 1 kyyditseminen, 1,1 1 ostos,, 1 1 asiointi, 1,,, kaikki, 1, Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan viikonloppuna (lauantaina ja sunnuntaina). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ,, työasia,, koulutus,1 1,1 1 1 vierailu, 1,1 1 ulkoilu, liikunta,, 1 vapaa aika, 11, 1 kyyditseminen,, ostos, 11, asiointi,1 1 1,, 1, kaikki, 1,
HLT Salo seutujulkaisu 1 Kulkutapojen käyttö matkan tarkoituksen mukaan vuositasolla Seuraavaan taulukkoon on koottu matkaluvut henkilöä kohti vuositasolla. Luvut on saatettavissa vuorokausitasolle jakamalla :lla, sillä vuosi oli karkausvuosi. jalankulku pyöräily joukko henkilöauto, henkilöauto, kaikki liikenne kuljettaja matkustaja kulkutavat työ 1 työasia 1 koulu, opiskelu 1 vapaa aika 11 1 1 saattaminen, kyyditseminen 1 ostos asiointi, henkilökohtainen 1 kaikki matkaryhmät 1 1 1 Matkan tarkoitus sukupuolen ja iän mukaan Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet 1 1 + kaikki ikäryhmät naiset 1 1 + kaikki ikäryhmät miehet ja naiset 1,,,,,1,1,1,1,,,,,,, 1 Matkan tarkoitus pääasiallisen toiminnan mukaan Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v 1v, täysi ikäinen opiskelija, kokopäivätyö, osa aika tai satunnainen työ, eläkeläinen, 1, kaikki, selitteet: työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen
HLT Salo seutujulkaisu 1 Luotettavuus Salon asukkaiden kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet ja virhemarginaali. Tutkimusasetelmaa suunniteltaessa Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen päätunnusluvuksi seutukohtaisissa tarkasteluissa asetettiin kestävien liikkumismuotojen yhteenlaskettu kulkutapaosuus seudun asukkaiden kotimaanmatkoilla, joka Salossa on prosenttia. Tunnusluvun tarkkuus on, prosenttiyksikköä prosentin luottamustasolla. Tämä tarkoittaa, että prosentin vardella Salon kestävien liikkumismuotojen todellinen kulkutapaosuus asettuu mainitun virhemarginaalin sisälle. kulkutapaosuus (%) % luottamusväli % yks. jalankulku 1,1 ±,1 pyöräily, ± 1, bussi, ±, joukkoliikenne kokonaisuudessaan, ±, kestävät liikkumismuodot yhteensä, ±, henkilöauto, kuljettaja, ±, henkilöauto, matkustaja, ±, henkilöauto yhteensä, ±,,1 ± 1,1 Muunnoskertoimet Tässä julkaisussa esitetyt tunnusluvut ovat koko vuoden kaikkien päivien keskiarvoja. Monet aiemmat seudulliset liikkumistottumukset Suomessa on toteutettu rajattuna jaksona syksyisin tai keväisin. Usein liikkumista on tutkittu vain arkisin maanantaista torstaihin. Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on taas ympärivuotinen ja kattaa kaikki viikonpäivät, myös lomakaudet. Vertailujen helpottamiseksi viereisiin taulukkoihin on koottu nnoskertoimet, joilla vuoden keskimääräisistä matkaluvuista päästään syksyn arkivuorokauden vastaavin lukuihin. Kertoimet on laskettu erikseen asukkaiden matkoille Salon sisällä ja kaikille asukkaiden kotimaanmatkoille. Kertoimet on esitetty niille kulkutavoille, joiden havaintomäärä on ylittänyt sadan koko aineistossa. Luotettavuussyistä kertoimia ei ole esitetty matkasuoritteille eikä keskimatkapituuksille. Seutukohtaisia arvoja luotettavamman yleiskuvan näistä saa tutkimuksen valtakunnallisesta osiosta. Tiedot on julkaistu tutkimuksen menetelmäjulkaisussa. Kulkutapakohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat Salon sisällä matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin jalankulku, 1,, 1, pyöräily, 1,, 1,1 joukkoliikenne, 1,,, henkilöauto, kuljettaja 1, 1,1 1, 1, henkilöauto, matkustaja, 1,,,, 1,1,1 1, kaikki, 1,1,1 1,1 Matkaryhmäkohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat Salon sisällä kaikki asukkaiden kotimaanmatkat kaikki asukkaiden kotimaanmatkat matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin työ, 1,, 1, työasia, 1,, 1, koulu, opiskelu,1 1,, 1, vapaa aika, 1, 1, 1, saattaminen, kyyditseminen,,,, ostos,,,, asiointi, henkilökohtainen, 1,, 1, kaikki, 1,1,1 1,1
HLT Salo seutujulkaisu Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen Vuoden Henkilöliikennetutkimus on toteutettu valtakunnallisesti ja useilla kaupunkiseuduilla samanaikaisesti yhtenä tutkimuskokonaisuutena. Siten tulokset ovat vertailukelpoisia muihin seutuihin ja koko maahan nähden. Tätä julkaisua vastaava kooste on saatavilla kaikista tutkimukseen osallistuneista seuduista. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto kotimaanmatkojen kulkutapaosuuksista koko maassa ja seuduittain. Valtakunnallinen otos kattoi yleispiirteisesti koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Muita tutkimukseen osallistuneita alueita Salon lisäksi olivat Helsingin seutu, Joensuun ydinkaupunkiseutu, Oulun seutu, Turun seutu, Riihimäen seutu, Tampereen seutu, Päijät Häme, itäinen Uusimaa ja läntinen Uusimaa. Kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet koko maa Helsingin seutu 1 Tampereen seutu 1 Oulun seutu 1 1 Turun seutu Päijät Häme 1 Joensuun ydinkaupunkiseutu 1 1 1 Riihimäen seutu 1 itäinen Uusimaa läntinen Uusimaa 1 1 1 Salo 1 selitteet: jalankulku pyöräily bussi/ raitiovaunu juna/ metro henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja HLT Salo Tutkimukseen osallistui eri puolilta maata kaikkiaan yli suomalaista puhelimitse, verkkokyselynä ja kirjeitse. Tutkimuksen yksityiskohtien suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet yhdessä WSP Finland Oy ja Kantar TNS Oy. Kantar keräsi tutkimusaineiston ja WSP analysoi aineiston ja raportoi tulokset. Koosteen laatija: WSP Finland Oy, Pastinen Virpi Muita julkaisuja: Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Seutukohtaiset julkaisut Esite Faktakortit Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen asiantuntijaraportti Kaikki julkaisut ovat saatavilla verkko osoitteesta www.hlt.fi Lisäksi osoitteesta löytyvät tämän julkaisun kaavioiden lukuarvot taulukkomuodossa.