Koulukysely oppilaiden huoltajille 1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 25 1/14
2/14
N Prosentti Hirvijärvi 0 0% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 0 0% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0 0% Luopa 0 0% Luopajärvi 0 0% Mieto 0 0% Metsola 0 0% Paulaharju 0 0% Säntti 25 100% Tuiskula 0 0% 3/14
2. Kuinka tärkeitä mielestäsi seuraavat asiat ovat esi- ja perusopetusta järjestettäessä? Vastaajien määrä: 25 4/14
5/14
Laadukas opetus Erilaiset tukitoimet saatavilla omassa koulussa Ajanmukaiset ja monipuoliset opetusvälineet Valinnaisaineiden saatavuus Ryhmäkoko Koulun koko Terve koulurakennus Koulun sijainti Kodin ja koulun välinen yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus Yhteisöllisyys Ei lainkaan tärkeää Ei suurta merkitystä Erittäin tärkeää Yhteensä Keskiarvo Mediaani 0 1 24 25 2,96 3 0% 4% 96% 1 9 15 25 2,56 3 4% 36% 60% 0 11 14 25 2,56 3 0% 44% 56% 2 17 6 25 2,16 2 8% 68% 24% 0 1 24 25 2,96 3 0% 4% 96% 0 3 22 25 2,88 3 0% 12% 88% 0 0 25 25 3 3 0% 0% 100% 1 3 21 25 2,8 3 4% 12% 84% 0 1 24 25 2,96 3 0% 4% 96% 11 11 3 25 1,68 2 44% 44% 12% 0 2 23 25 2,92 3 0% 8% 92% Yhteensä 15 59 201 275 2,68 3 6/14
3. Arvioi kouluverkkoratkaisun mahdollisia vaikutuksia lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin Vastaajien määrä: 25 7/14
Suuri Vähäine Ei En Vähäin Suuri Yhtee Keski Medi 8/14
Opetusryhmän koko kasvaa Oppilas siirtyy yhdysluokkaope tuksesta vuosiluokkakoht aiseen opetukseen Oppilas saa tarvittaessa erityisopetusta Kouluterveyden hoitaja ja koulukuraattori useammin omalla koululla Uusi koulu sijaitsee kauempana kotoa Oppilas siirtyy koulukuljetukse n piiriin Lapsella on mahdollisuus solmia uusia ystävyyssuhteit a Uusi koulu on nykyistä suurempi Omaan kouluun tulee lisää oppilaita negatiiv inen vaikutu s n negatiiv inen vaikutu s vaikut usta osa a san oa en positiiv inen vaikutu s positiiv inen vaikutu s nsä arvo aani 22 3 0 0 0 0 25 1,12 1 88% 12% 0% 0% 0% 0% 2 1 15 3 3 1 25 3,28 3 8% 4% 60% 12 % 12% 4% 0 0 4 2 5 14 25 5,16 6 0% 0% 16% 8% 20% 56% 0 1 20 0 2 2 25 3,36 3 0% 4% 80% 0% 8% 8% 20 2 2 0 1 0 25 1,4 1 80% 8% 8% 0% 4% 0% 6 6 11 1 0 1 25 2,44 3 24% 24% 44% 4% 0% 4% 0 0 5 1 11 8 25 4,88 5 0% 0% 20% 4% 44% 32% 17 4 2 0 2 0 25 1,64 1 68% 16% 8% 0% 8% 0% 1 0 6 1 6 11 25 4,76 5 4% 0% 24% 4% 24% 44% Yhteensä 68 17 65 8 30 37 225 3,12 3 9/14
4. Mitä muita vaikutuksia mahdollisella toiseen yksikköön siirtymisellä olisi lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin? Ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia? Vastaajien määrä: 23 Vastaukset Pieni koulu ja pienet ryhmäkoot ovat erittäin positiivinen asia!! Oppilaiden keskittyminen tunnilla onnistuu paremmin ja opettajat ehtivät huomioida jokaisen oppilaan. Pienessä koulussa vanhempien ja koulun välinen yhteistyö on todella sujuvaa. Pieni koulu ja pieni luokka ovat olleet ylivilkkaalle lapselle pelastus ensimmäisenä kouluvuotena. Iso luokka lisää levottomuutta ja keskittymisen vaikeutta ja lisää tukitoimien tarvetta. Nyt oppilas on pärjännyt normaalilla tuella pienessä ryhmässä. Pieni koulu on yhteisöllinen, kaikki tuntevat toisensa ja leikitään yhdessä iästä rippumatta. Vanhempainyhdistys toimii erittäin aktiivisesti yhteistyössä koulun kanssa järjestäen ja mahdollistaen monia tapahtuma lisäten omalta osalt tiivistä yhteisöllisyyttä ja "koko kylä kasvattaa" -henkeä. Vaikutukset olisivat erittäin negatiiviset. Oma lapseni on erittäin herkkä. Isot muutokset olisivat haitaksi. Säntissä on loistava ilmapiiri ja yhteishenki koko koulun kesken. Parempaa paikkaa omalle lapselle en voisi edes toivoa. Opetus pienessä koulussa on ihan eri luokkaa kuin isommissa, koska ryhmäkoko on pienempi. Lisäksi allergikkona arvostan tervettä koulurakennusta. Toivon että päätös koulun jatkosta ei perustu pelkkään rahakirstuun. Tiedän myös, että nämä tutkimukset saadaan käännettyä siihen suuntaan mihin lukija sen haluaa kääntää. Esim erityisopetus: Säntissä sitä on saanut kautta aikojen. Mutta jos vastaan, että sen saaminen tarvittaessa on erittäin tärkeä niin tulkitaanko se siten, että sitä täytyisi olla saatavilla ihan koko ajan vai esimerkiksi kerran kaksi viikossa. Olisi kiva saada antaa lisäselvitystä omiin vastauksiin ettei niitä voida tulkita väärin. Meillä ei tarvita tukiopetusta joka päivä. Vielä ei ole tarvittu kertaakaan. Mutta saattaa sekin päivä koittaa kun sitä tarvitaan, mutta tarvitaanko enempää kuin mitä Säntti pystyy antamaan? En usko. Säntissä ei ole ollut sisäilmaongelmia, mitäpä jos muista kouluista siirtyisikin oppilaita terveisiin kouluihin mikäli lapsella havaitaan siitä johtuvia oireita?! Tuntuu että koko ajan vain etsitään syitä miksi pienet koulut pitäisi sulkea. Onko se tosiaankin jonkun etu että koulut pursuaa oppilaita?! Koulupiiri on tällä hetkellä niin laaja ja ystävät saattavat asua kaukana toisistaan ja koulun lakkautettua lapsen paras ystävä menisi todennäköisesti eri kouluun. Harmittaa eniten se lapsen puolesta. Säntin koulu on Kurikan ainoita terveitä kouluja, sääli jos se mennään lakkauttamaan. Uudessa koulussa tosin olisi mahdollista saada enemmän ystäviä. Jos lakkautus päätetään tehdä, toivoisin siihen selkeän päivämäärän kaikkien näkyville hyvissä ajoin ja tämä ikuinen jossittelu loppuisi. Meillä on odottamassa 5v lapsi myös, tietäisi minne kouluun hän pääsee hyvissä ajoin. Ja vähäinen positiivinen asia on koulumatkan pidennettyä se, että lapsi saa myös 5-6 luokalla kuljetuksen eikä tarvitse susien pelossa polkea pyörällä 4,7km/sivu eli lähes 10km päivä. Kukapa töissäkäyvä sen tekee? koulukaverit jos jäisi vanhaan kouluun 10/14
Negatiivisia: - Isommassa yksikössä oppilaan yksilöllinen opetus ja/tai oppimisen havainnointi on vaikeampaa. - Kaverisuhteita ei muodostu yli luokkarajojen kuten pienessä yksikössä, jossa kaikki tuntevat toisensa ja ovat mahdollisia kavereita. Myös vanhemmat tuntevat toisensa. - Ihmis/kaverisuhteet ja luottamuksen rakentaminen on aloitettava alusta, koska luokka hajoaa moneen eri kouluun ja kaikki opettajat vaihtuvat. Positiivisia: - Pääsy koulukuljetukseen, ei tarvitse kävellä/pyöräillä. Yhteiskunnallisesti alueiden elinolosuhteita ollaan ajamassa alas ja panostetaan ainoastaan keskittämiseen. Uskallan väittää että pienemmissä yksiköissä voidaan yksilö ottaa aina paremmin huomioon ja yhteisöllisyys korostuu ja pain vastoin näin syntyy säästöjä jo siinäkin, ettei erityisopetusta tarvita ja syrjäytymisriski pienenee merkittävästi. Tämähän on seikka mikä vaikuttaa läpi koko elämän. Asia tulisi ajatella siinäkin valossa, mitä etuja pienissä yksiköissä on ja millaisia lapsia voisi tukea kasvussa ja koulutyössä siirtämällä heitä pienempiin yksiköihin. Negatiivisia; Pienemmissä yksiköissä vastuun kantaa helpommin opettajien lisäksi myös vanhemmat, sekä muut sidosryhmät, kuten isovanhemmat ja muut koulua lähellä olevat tahot. Yhteisöllisyys ja toisesta välittäminen korostuu pienissä yksiköissä. Koulu on kuin suuri perhe, jossa kaikki katsovat toistensa perään yhteisillä pelisäännöillä. Negatiiviset. Koulun ympärille yleensä rakentuu vahva kodin ja koulun paikallinen verkosto (vanhemmat, isovanhemmat, opettajat, naapurusto jne). Tuo vahvuus katoaa paikallisuuden kadottua. Lastani en halua kouluun, jossa on sisäilmaongelmia. Koulukuljetukseen menevä aika ei saa ylittyä puolella tunnilla, muuten tulee liian pitkiä koulupäiviä alakoululaiselle. Isompi luokkakoko vaikuttaa negatiivisesti lapsen oppimiseen. Lisäksi koulumatkaliikunta loppuu, jos lapsi joutuu istumaan linja-autossa koulumatkan pidentyessä. Pienessä yksikössä lapset ovat keskenään kavereita vanhimmasta nuorempaan, ketään ei jätetä yksin, isommissa yksiköissä tämä tuskin toteutuu. Jos lapsi on ujo ja joutuu outoon koulupiiriin niin lapsi saattaa sulkeutua ja joutua kiusatuksi. Kaverit joutuisivat kukin eri kouluihin, vaikutus todella negatiivinen. Myös lyhyt koulumatka muuttuisi pitkäksi. Mitä tarkoitetaan edellisen kysymyksen otsikolla: arvioi kouluverkkoratkaisun mahdollisia vaikutuksia lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin Eikö olisi pitänyt kertoa mitä nämä kouluverkkoratkaisun toimenpiteen mahtavat olla? Eihän näihin kysymyksiin voi muuten vastata. Kysymyksistä sai kyllä kautta rantain sen käsityksen, että pienet koulut joissa on yhdysluokkia pitäisi sulkea. Vaikutukset ovat kaiken kaikkiaan negatiivisia, kun tiivis kouluyhteisö ja ystävät hajotetaan ja oppilaita siirretään eri kouluihin (sillä eihän Kurikassa ole valmiina yhtäkään koulua johon kaikki lopetettavaksi kaavailtujen koulujen oppilaat mahtuisivat). Ystävyyssuhteet koululaisten välillä toimivat helpommin kun välimatkat eivät ole liian pitkiä (koululaisten omatoiminen yhteydenpito joka ei vaadi vanhempien kuljetuspalvelua). Myös koulumatkat ja niihin käytetty aika lisääntyy huomattavasti. Pienemmissä kouluissa on myös mahdollisuus yksilöllisempään opetukseen kuin isoissa kouluissa, myös hiljaisemmat oppilaat tulevat paremmin huomioiduksi. Pienemmät koulut ovat tärkeitä kylien yhteisöllisyyden ylläpitäjiä ne yhdistävät myös vanhempia eri tavalla kuin isommissa kouluissa. Yhteistyö myös vanhempien kesken toimii paremmin pienemmissä kouluissa kun vanhemmat tuntevat toisensa. Kurikan kaupungin tulisi nähdä pienemmät keskustan ulkopuolella olevat koulut mahdollisuutena, eikä uhkana. 11/14
Pienemmätkin kyläkoulut ovat tarpeen. Ne olisi nähtävänä kaupungin voimavarana ja mahdollisuutena myös uusien asukkaiden hankintaan esim. läheisistä maakuntakeskuksista (Kaikki vanhemmat eivät halua laittaa lapsiaan isoihin kouluihin). Kouluverkkoa tulisi kehittää pitkäjänteisesti. Varsinkin haja-asutusalueilla koulujen sijainnilla ja alituisella spekuloinnilla niiden säilymisestä on merkitystä myös lapsiperheiden muuttohaluihin ja koulun valintaan. Esimerkiksi tiedän vanhempia jotka ovat laittaneet lapsensa muuhun kuin lähikouluun sen takia että jatkuvasti puhutaan lähikoulun mahdollisesta lopettamisesta. Kyllä tällaisella vuosikymmeniä jatkuneella väsytystekniikalla lopuksi voidaan kaikki pienet koulut sulkea. Lisäksi Kurikassa koulutoimi on vuosikausia järjestänyt maksutonta koulukyyditystä muuhun kuin lähikouluun. Tällä toiminnalla on päästy koulutoimen (viranhaltijoiden?) haluamaan lopputulokseen, että lähikouluun vaadittava oppilasmäärä ei täyty ja koulu voidaan näin hyvällä omallatunnolla sulkea. Kyseessä on Kytöharjun tien oppilaat joita on kuljetettu kahdella eri kuljetuksella kahteen eri kouluun: lähikouluun Sänttiin ja kirkonkylään toiseen kouluun. Tähän samaan sarjaan voidaan kai lukea se että koululla tarpeellisia korjauksia ei tehdä ajoissa. Näin voidaan lopuksi sanoa että koulu on liian huonossa kunnossa ja korjaukset tulevat liian kalliiksi ja koulu voidaan sulkea!! Mitä tulevat maksamaan kuljetukset useaan eri kouluun ja uusien tilojen tekeminen kouluihin joihin oppilaita on kaavailtu siirrettävän?? Ovatko nämä toimenpiteet ilmaisia?? Koulumatka pitenisi paljon ja monet ystävät joutuisivat erikouluihin. Luokka koot suurenisivat ja täten koulun käynnistä tulisi haastavempaa. Tällä hetkellä tuntuu että vaikutukset olisivat negatiivisia. Isommissa yksiköissä tahtoo vain ongelmia tulla, aikuisten silmät ei kaikkialle riitä. Tämä on se negatiivinen asia. Jos pieniä kouluja suljettaisiin jakautuisi oppilaat jatkossa erikouluihin ja pelkästään jo se, että tiivis yhteisö rikotaan on ongelmallinen asia. Saattaa olla, että vain yksi "vanhan" koulun oppilas joltain luokalta lähtee yksinään uuteen kouluun. Osa varmasti sopeutuisi ilman ongelmia mutta osa saattaa pudota kelkasta heti tai alun jälkeen. Yksikin kelkasta pudonnut lapsi isommassa koulussa tulee kalliimmaksi kerranaisvaikutusten kanssa kuin olematon yksittäinen säästö. Lasten ei pitäisi olla jatkuvasti muutosten keskipisteessä ja epävarmuuden alla. Jos vanhemmat laittaisivat oppilaat oman koulupiirin mukaiseen kouluun ei yhdellekään koululla olisi ongelmia oppilasmäärän suhteen mutta tilanne on saatu luotua jatkuvalla epävarmuudella. Ei yksikään vanhempia halua, että koululainen joutuisi vaihtamaan pienestä turvallisesta koulusta isompaan kesken kaiken. On varmasti riittävästi tutkimuksia jotka puoltavat pienien koulujen olemassaoloa ja niiden yksilöllisempää opetusta kuin suurten koulujen ryhmäkoot ja ongelmat sitä myöden. Kurikalla olisi tuhannen taalan paikka profiloitua kyläkoulujen mahdollistajana. Luoda uudestaan terveitä kyläyhteisöjä ja välittämisen ilmapiiriä. Terveitä magneetteja ympäri Kurikkaa. Ei tarvita konsultteja laskemaan sellaista minkä terve järkikin sanoo: Kyläkoulut on elinehtoja kylillä. Kyläkoulujen perässä vanhemmat valitsevat asuinpaikkansa. Tulevaa yhtenäistä suur-kurikkaa ei luoda keskittämällä kaikkea taajamiin ja isoihin laitoksiin. Erityisen negatiivisesti vaikuttaa lasten koukunkäyntiin suuret ryhmäkoot. Myös isompaan kouluun vaihtamisen myötä yhteisöllisyys heikkenee nykyisestä huomattavasti. Säntin koulussa lapset leikkivät kaikki yhdessä ikään ja luokkaan katsomatta, tällä on positiivinen vaikutus lapsen kehitykseen tulla toimeen eri ikäisten kanssa. Kaikki uutiset ja tutkimukset osoittavat, että luokkakokojen kasvattamisella on oppimiseen 12/14
ainoastaan negatiivinen vaikutus. Meidän tapauksessa lapsi siirtyisi pienemmästä terveestä koulusta suurempaan kouluun. Omalle lapselle koulun vaihtumista en koe niin vahingollisena, koska koulu sujuu pääsääntöisesti hyvin ja hän on sosiaalisesti taitava. Kuitenkin koen, että esimerkiksi toinen lapsemme, joka on paljon arempi, tarvitsisi ja hyötyisi valtavasti pienen koulun eduista. Yhteiskunnalliselta tasolta katsottuna minun järkeeni ei pienten koulujen lakkauttaminen ole ollenkaan mikään ratkaisu kunnan säästöihin. Kun ymmärrettäisiin hyödyntää pieniä kouluja muulla tavalla ja luoda uudenlaisia "magneetteja" vetämään lapsiperheitä pienten koulujen alueelle. Tässä tulisi todella katsoa pidemmälle. Omat ongelmansa on suuressa koulussa ja kaikkia ongelmia ei niin huomata suurissa ryhmissä. Riski väliinputoajille kasvaa ja korjaustyö on huomattavasti kalliimpaa kuin ennaltaehkäisevä työ. Vaikka koulunvaihdos tuo aina uusia sosiaalisia suhteita, meidän koulun tapauksessa lapset luultavasti ripoteltaisiin pitkin kurikkaa ja heidän tähänastiset sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys hajotettaisiin. Jo pelkästään tämä saattaa aikaansaada pahoja kokemuksia ja jopa traumoja, joiden paikkaaminen tulevaisuudessa maksaa maltaita. Kauhajoella pieniä kouluja suljettiin ja kuinkas sitten kävikään, kun kaikki eivät mahtuneetkaan samaan kouluun, vaan vanhoja kouluja piti uudelleen avata. En millään voi uskoa, vaikka numeroista en mitään tiedäkään koulukyyditysten osalta, että koulun lakkauttaminen olisi niin taloudellisesti kannattavaa. Eikä se lapsillekaan ole mielekästä tienpäässä odotella puoltatoistatuntia ennen koulun alkua säkkipimeällä, mikä on selvää jos koulumatkat ja kyydittävät lisääntyvät. Eikä tämä ole Kurikan kaupungillekaan hyvää mainosta, viedä lapsilta. Heiltä, jotka eivät pysty itse puolustamaan itseään. Arat lapset jäävät väistämättä jalkoihin suurissa ryhmissä ja suurissa kouluissa, olkoon opettaja kuinka taitava tahansa. Omalla kohdallamme lapset ovat saaneet nauttia pienestä koulusta, jonka olemme nähneet pelkästään positiivisena asiana. Suuressa yksikössä lasten hyvinvoinnin tukeminen ja laadukas, yksilöllisyyden huomioiva opetus eivät voi millään toteutua samalla tavalla kuin pienemmässä yksikössä, ammattitaitoisista opettajista huolimatta. Vanhempina koemme, ettei lastemme edustama pieni yksikkö ole jäänyt mistään paitsi, vaikka terveydenhoitaja tai muu erityistyöntekijä ei aina olisikaan paikalla. Tiedämme ja luotamme, että tuki järjestetään tarvittaessa. Päinvastoin koen, että riskit erilaisten tukien tarvitsemiseen kasvavat suuremmissa yksiköissä. Pahinta on, että lasten kouluelämän alkuvuosien tilanteet saattavat monissa tapauksissa heijastua negatiivisina asioina läpi elämän. Näissä tapauksissa yhteiskunta maksaa tehdyistä päätöksistään moninkertaisesti. Lapset sopeutuvat muutoksin yllättävän hyvin, mutta nyt jo ylikuormitetut opettajat eivät jaksa täysipainotteisesti keskittymään opetukseen suuressa ryhmässä, niin että se hitaasti oppivakin lapsi ymmärtää opetettavan asian. Ja kun opettajan työ käy liian raskaaksi, niin alkaa välinpitämättömyys työtä kohtaan ja tukiopetusta tarvitsevaa oppilasta ei ohjata tukiopetukseen kun ei aika riitä jokaiseen yksilöön. Näin syntyy helposti väliinputoajia koulumaailmaan, joka käy myöhemmin erittäin kalliiksi yhteiskunalle. Myöskin kun nykyisiä opettajia kuormitetaan, niin se näkyy sairauslomina ja se jos joku ei ole halpaa lystiä. Ja kun näitä koululakkautuksia tehdään pelkästään rahasta, niin missä on säästö kun koulukyytityksiä joudutaan järjestämään entistä enemmän? Koulupäivän pituus kasvaa huomattavasti. Kuljetuksen vuoksi. Tähän asti pyörällä kouluun...( hyvää liikuntaa) Luokka koko kasvaa ympärillä... Häiriöitä? Koulumatkan pituus = lapsella pidentyy päivä sen vuoksi. Luokkakoko kasvaa= tulee häiriö käyttäytymistä enemmän ja sen vuoksi voi opiskelu häiriintyä. Kiusaamis riski suurentuu huomattavasti isossa koulussa= Opettajat ei pysty valvomaan tarpeeksi. Opettajat vain Wilma välityksen päässä= pienessä koulussa saa heti jutella kasvotusten jos on huolia. En näe tässä mitää järjen häivää jotta pienistä kouluista luovutaan. Säntti ainut sisäilma ongelmaton koulu Kurikassa. 13/14
14/14