Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2017

Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2017 Tapio Taskinen Kirsi-Marja Stewart OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 53/2018 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2017 Tapio Taskinen Kirsi-Marja Stewart Aluehallintovirastojen julkaisuja 53/2018 ISSN 2343-3132 ISBN 978-952-5900-40-8 Oulu 2018

Tekijät Opetus- ja kulttuuritoimi Suunnittelija Tapio Taskinen Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Julkaisuaika Lokakuu 2018 Toimeksiantaja(t) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2017 Tiivistelmä Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren, alle 29-vuotiaan henkilön, valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Nuorten työpajatoiminnasta säädetään nuorisolaissa (1285/2016). Aluehallintovirastot jakavat vuosittain harkinnanvaraista valtionavustusta nuorten työpajatoiminnan järjestäjille. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi vuonna 2017 nuorten työpajatoimintaan harkinnanvaraista valtionavustusta yhteensä 1 790 200 euroa. Avustusta myönnettiin yhteensä 25 nuorten työpajatoiminnan järjestäjälle, joista osa toimi usean Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen kunnan alueella. Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuosittain nuorten työpajatoiminnan järjestäjiltä tietoja valtakunnallisella työpajakyselyllä. Tässä raportissa perehdytään vuoden 2017 kyselyvastausten avulla Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen nuorten työpajatoimintaan. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen vuoden 2017 tietoja verrataan sekä koko maan tietoihin että aiempien vuosien kyselyvastauksissa annettuihin tietoihin. Asiasanat Nuorten työpajatoiminta, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ISSN (painettu) - ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) 2343-3132 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-5900-40-8 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta 64 suomi - Julkaisija Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Paino -

Sisällysluettelo 1. Johdanto: Nuorten työpajatoiminta uudessa nuorisolaissa... 6 2. Nuorten työpajatoiminta vuonna 2017... 7 3. Henkilökunta nuorten työpajoilla... 10 3.1. Henkilöstön koulutustausta ja työtehtävät... 13 3.2. Henkilöstön täydennyskoulutus ja työnohjaus... 16 4. Nuorten työpajatoiminnan talous... 23 5. Nuoret valmentautujat... 25 6. Toiminta nuorten työpajoilla... 39 6.1. Haasteet nuorten työpajatoiminnassa... 48 6.2. Onnistumiset nuorten työpajatoiminnassa... 49 7. Työpajatoiminnan laatu ja kehittäminen... 51 7.1. Valmentautujien vaikutusmahdollisuudet, palautejärjestelmät ja seuranta... 52 7.2. Yhteistyö... 53 8. Palaute kyselystä... 61 9. Lähteet... 62

1. Johdanto: Nuorten työpajatoiminta uudessa nuorisolaissa Vuoden 2016 lopussa eduskunta hyväksyi uuden nuorisolain, joka tuli voimaan 1.1.2017. Nuorten työpajatoiminta määritellään lain 4 luvun 13 pykälän mukaan seuraavasti: Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan. Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan. Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa. Nuorisolain mukaan nuorten työpajatoimintaa voi järjestää kunta, useat kunnat tai nuorten palveluja tuottava yhteisö. Pajalla tulee olla sekä yksilö- että työvalmennusosaamista, ja sen on seurattava toimintansa tuloksia. Nuorisolaissa kerrotaan lisäksi, että nuori voidaan ohjata työpajalle viranomaisen tai julkista tehtävää hoitavan henkilön toimesta, tai nuori voi hakeutua työpajalle oma-aloitteisesti. Nuorten tietojen käsittelystä nuorisolaissa (4 luku 14 ) mainitaan, että yksittäistä nuorta koskevaa asiaa käsiteltäessä kirjataan nuorta koskeva sopimus ja valmennussuunnitelma sekä nuoren valmennuksen seurantaan ja jatkotoimenpiteisiin liittyvät tiedot. Lisäksi kirjataan nuoren valmennuksesta vastaavat henkilöt ja se, mitä tietoja nuoresta on annettu ja kenelle. Tietoja saa luovuttaa toiselle viranomaiselle vain nuoren ja, alaikäisen nuoren tapauksessa, nuoren huoltajan suostumuksella. Nuorisolaissa tietojen keräämistä perustellaan seuraavasti: Nuoresta kerätään tietoja hänen valmennuksensa suunnittelemiseksi, hänen valmiuksiensa ja taitojensa kehittymisen osoittamiseksi ja hänen saamansa valmennuksen tulosten ja nuoren muun palvelutarpeen osoittamiseksi. Työpajatoiminnan osalta laissa huomioidaan myös huumausainetestaus. Nuorisolain mukaan työpajatoiminnan järjestäjä saa pyytää nuorelta huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perustellusti aihetta epäillä, että nuori on valmennuksessa huumausaineiden vaikutuksen alaisena tai riippuvainen huumeista. (Nuorisolaki: 4 luku 15 ) Valtion tasolla nuorten työpajatoimintaa on tuettu myöntämällä toimintaan valtionavustusta, ja toiminnan vaikuttavuutta on seurattu säännöllisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuosittain nuorten työpajatoiminnan järjestäjiltä tietoja edellisen vuoden toiminnasta valtakunnallisen työpajakyselyn kautta. Tässä raportissa perehdytään Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen, eli Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien, työpajatoimintaan kyselyvastausten pohjalta. Raportissa on käytetty tietoja pääasiassa vuoden 2017 kyselyn vastauksista, mutta myös jonkin verran kyseistä vuotta edeltäneiden vuosien kyselyvastauksista. Lisäksi raportissa on hyödynnetty nuorisotilastot.fi -sivustoa ja nuorten työpajatoiminnan valtionavustuksen käyttöselvityksissä annettuja tietoja. Raportissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat kattavaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueeseen viitataan lyhenteellä PSAVI. 6 6 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

2. Nuorten työpajatoiminta vuonna 2017 Aluehallintovirastot jakavat vuosittain harkinnanvaraista valtionavustusta nuorten työpajatoiminnan järjestäjille. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi vuonna 2017 nuorten työpajatoimintaan harkinnanvaraista valtionavustusta yhteensä 1 790 200 euroa. Kainuun nuorten työpajoille myönnettiin 20 % ja Pohjois-Pohjanmaan nuorten työpajoille 80 % avustusmäärärahasta. Avustusta myönnettiin yhteensä 25 nuorten työpajatoiminnan järjestäjälle, joista osa toimi usean kunnan alueella. Jelppiverkko sisälsi seitsemän kunnan nuorten työpajatoiminnan: Alavieska, Haapavesi, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska. Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry. toimi Haapajärven ja Kärsämäen alueilla. Kajaanissa toimivan Kumppaniksi ry:n toiminta-alue ulottui myös Sotkamoon, ja Limingan työpaja otti nuoria vastaan myös Lumijoelta. Nuorten työpajojen lisäksi avustusta myönnettiin työpajojen alueellisen verkostotoiminnan koordinointiin eli ALU-toimintaan, joka kohdistui PSAVI-alueen kaikkiin nuorten työpajoihin. Suurin osa (64 %) PSAVI-alueen nuorten työpajoista oli vuonna 2017 kunnan hallinnoimia. Noin neljäsosa oli rekisteröidyn yhdistyksen tai järjestön hallinnoimia. Säätiöiden hallinnoimia pajoja oli kaksi ja seutukunnan hallinnoimia yksi. Alueen työpajojen ohjaus- tai johtoryhmän jäsenistöön kuului useimmiten kunnan sosiaali- ja terveystoimen, kunnan nuorisotoimen, TE-toimiston, kunnan sivistystoimen, kunnan työllistämisyksikön sekä oppilaitoksen henkilöstöä. Kartassa (Kuva 1) näkyvät ne Suomen kunnat, joissa oli nuorten työpajatoimintaa vuonna 2017. Kuvassa 2 on esitetty vastaavat tiedot Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueelta. PSAVI-alueella nuorten työpajatoimintaa järjestettiin 31 kunnassa, kun taas 7 kunnassa toimintaa ei järjestetty. 7 7 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Kuva 1. Nuorten työpajatoiminta Suomessa vuonna 2017. 8 8 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Kuva 2. Nuorten työpajatoiminta PSAVI-alueella vuonna 2017. 9 9 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

3. Henkilökunta nuorten työpajoilla Valtioneuvoston asetuksessa nuorisotyöstä ja -politiikasta huomioidaan nuorten työpajan henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen sekä toiminnan jatkuvuuden merkitys nuorten työpajatoiminnan laatuun (Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta: 12 ). Lisäksi yhtenä nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuden edellytyksenä mainitaan riittävä määrä valmennushenkilöstöä, jolla on tarpeellinen valmennusosaaminen (Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta: 11 ). Vuonna 2017 PSAVI-alueen työpajoilla työskenteli 164,2 henkilötyövuoden edestä henkilökuntaa. 164,2 henkilötyövuodesta noin kolmasosa palkattiin nuorten työpajatoiminnan valtionavustuksella. Vakituisten ja vakituisluonteisten työsuhteiden osuus PSAVI-alueen nuorten työpajoilla oli 84 prosenttia kaikista työsuhteista, eli määrällisesti noin 138 HTV:tä. Vakituisten ja vakituisluonteisten työntekijöiden yhteenlaskettu osuus koko henkilöstöstä on pysynyt viime vuosina noin 85 prosentin tasolla (Kuva 3). 100% Vakituisen ja vakituisluonteisen henkilöstön osuus PSAVI-alueen nuorten työpajoilla 2012-2017 80% 81% 87% 79% 84% 85% 84% 60% 40% 20% 0% 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 3. Vakituisten ja vakituisluonteisten työsuhteiden osuudet kaikista työsuhteista PSAVI-alueen nuorten työpajoilla 2012 2017. 10 10 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Kuvissa 4 ja 5 on esitetty työpajahenkilöstön henkilötyövuosien osuudet erilaisissa työsuhteissa. PSAVI-alueen työpajoilla oli vuonna 2017 koko maahan verrattuna yli 5 prosenttiyksikköä enemmän vakituisia työntekijöitä (Kuva 4). Vuonna 2017 vakituisen henkilöstön osuus oli PSAVI-alueen nuorten työpajaoilla noin 6 8 prosenttiyksikköä korkeammalla kahden edellisen vuoden osuuksiin verrattuna (Kuva 5). Vakituisluonteisten työntekijöiden osuus oli puolestaan viime vuosiin verrattuna saman verran matalampi. Viime vuosina palkkatuella työllistettyjen työntekijöiden osuus on laskenut, kun taas projektirahoituksella palkatun henkilöstön osuus on kasvanut. Vuonna 2015 eroa näiden välillä oli lähes 10 prosenttiyksikköä, mutta vuonna 2017 osuudet olivat lähes yhtä suuret 7 prosenttia kokonaishenkilötyövuosista. Työpajahenkilöstön henkilötyövuosien osuudet erilaisissa työsuhteissa PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017 PSAVI Koko maa Vakituisia Vakituisluonteisia Palkkatuella työllistetty valmennustehtäviin Muulla projektirahoituksella palkattuja Ei tietoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kuva 4. Työpajahenkilöstön htv-osuudet erilaisissa työsuhteissa PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017. 11 11 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Työpajahenkilöstön henkilötyövuosien osuudet erilaisissa työsuhteissa PSAVI-alueella vuosina 2015-2017 2017 2016 2015 Vakituisia Vakituisluonteisia Palkkatuella työllistetty valmennustehtäviin Muulla projektirahoituksella palkattuja Ei tietoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kuva 5. Työpajahenkilöstön htv-osuudet erilaisissa työsuhteissa PSAVI-alueella vuosina 2015 2017. Vaikka PSAVI-alueen kokonaiskuva näyttääkin hyvältä, oli vakituisten työntekijöiden osuuksissa eroja yksittäisten pajatoimijoiden välillä. Joillain työpajoilla henkilöstö koostui kokonaan tai lähes kokonaan vakituisista työntekijöistä, ja joillain työpajoilla henkilöstöstä vain hyvin pieni osa oli vakituista. Kaiken kaikkiaan seitsemällätoista PSAVI-alueen nuorten työpajalla oli vakituisia työntekijöitä henkilötyövuosimäärinä mitattuna vähintään saman verran kuin muuta henkilöstöä. Vastaavasti vähemmistönä vakituiset työntekijät olivat kahdeksalla alueen pajalla. PSAVI-alueen pajoista vajaassa 70 prosentissa vakituisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä oli siis vähintään puolet. Edelliseen vuoteen verrattuna kyseisten pajojen osuus on hieman kasvanut, mutta tämän asian suhteen on kuitenkin vielä jonkin verran parannettavaa. Toisaalta, jos saman vertailun tekee niin, että huomioi vakituisten työntekijöiden lisäksi myös vakituisluonteiset työntekijät, muuttuu pajojen määrä selkeästi. Tällöin vakituista ja vakituisluonteista henkilöstöä vähintään saman verran henkilötyövuosimäärinä mitattuna sisältäviä pajoja oli 24 kappaletta eli vain yhdellä pajalla muuta henkilöstöä on enemmän. 12 12 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

3.1. Henkilöstön koulutustausta ja työtehtävät PSAVI-alueen vuoden 2017 kokonaishenkilötyövuosista lähes puolet koskivat työvalmentajia ja hieman vajaa neljäsosa yksilövalmentajia. Kehittämis- ja suunnittelutehtävien osuus henkilötyövuosista oli PSAVI-alueella noin 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa (Kuva 6). Muiden tehtävien osuus oli vastaavalla erolla pienempi PSAVI-alueella kuin koko maassa. PSAVI-alueen vastauksissa muiden tehtävien kohdalla oli mainittu esimerkiksi apuohjaaja. Työ- ja työhönvalmentajien osuus kokonaishenkilötyövuosista on laskenut parin vuoden aikana alle puoleen, vaikkakin sen osuus kokonaishenkilötyövuosista on edelleen selkeästi suurin. Sen sijaan kehittämis- ja suunnittelutehtävien osuus on noussut lähes 10 prosenttiin parin vuoden aikana (Kuva 7). Työpajahenkilöstön henkilötyövuosien osuudet erilaisissa työtehtävissä PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017 PSAVI Koko maa Työ- /työhönvalmentajina Yksilövalmentajina Kehittämis- ja suunnittelutehtävissä Etsivinä nuorisotyöntekijöinä Johtotehtävissä Muissa tehtävissä Muissa hallinnon työtehtävissä Ei tietoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kuva 6. Työpajahenkilöstön htv-osuudet erilaisissa työtehtävissä PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017. 13 13 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Työpajahenkilöstön henkilötyövuosien osuudet erilaisissa työtehtävissä PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017 2017 2016 2015 Työ- /työhönvalmentajina Yksilövalmentajina Kehittämis- ja suunnittelutehtävissä Etsivinä nuorisotyöntekijöinä Johtotehtävissä Muissa tehtävissä Muissa hallinnon työtehtävissä Ei tietoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kuva 7. Työpajahenkilöstön htv-osuudet erilaisissa työtehtävissä PSAVI-alueella vuosina 2015 2017. Työpajahenkilöstön koulustaustojen osalta PSAVI-alueen työpajoilla oli suhteessa selvästi enemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita kuin koko maassa, sillä eroa PSAVI-alueen ja koko maan välillä oli noin 10 prosenttiyksikköä. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden osuus oli taas suurempi koko maassa (Kuva 8). PSAVI-alueella ammattikorkeakoulututkinnon ja toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden osuudet pajan henkilöstöstä olivat vuonna 2017 lähes yhtä suuret. Yhteensä nämä muodostivat 80 prosenttia alueen työpajahenkilöstön koulutustaustoista. Kolmanneksi suurin ryhmä vuonna 2017 oli yliopistotutkinnon suorittaneet, joiden osuus henkilöstön koulutustaustoista oli noin 10 prosenttia. 14 14 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Työpajahenkilöstön koulutustaustojen (ylin suoritettu tutkinto) osuudet PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017 PSAVI Koko maa AMK-tutkinto 2. asteen ammatillinen perustutkinto Yliopistotutkinto Ylempi AMK-tutkinto Muu koulutus Ei ammatillista koulutusta Muu ammattitutkinto Ei tietoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% Kuva 8. Työpajahenkilöstön koulutustaustojen (ylin suoritettu tutkinto) osuudet PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017. Taulukossa 1 on kuvattu PSAVI-alueen nuorten työpajojen henkilöstön koulutustaustan prosenttiosuuksia erilaisissa työtehtävissä vuonna 2017. Suurimmalla osalla työvalmentajista oli toisen asteen tutkinto. Yksilövalmentajilla, etsivillä nuorisotyöntekijöillä, johdon henkilöstöllä ja erilaisia kehittämistehtäviä tekevillä yleisin tutkinto oli ammattikorkeakoulututkinto. 15 15 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Taulukko 1. Työntekijöiden koulutustaustat eri työtehtävissä PSAVI-alueen nuorten työpajoilla vuonna 2017. Prosenttiluku kuvastaa kyseisen tutkinnon suorittaneiden työntekijöiden osuutta tietyn tehtävän kokonaistyöntekijämäärästä. 3.2. Henkilöstön täydennyskoulutus ja työnohjaus PSAVI-alueen nuorten työpajoista 18 pajaa (72 %) ilmoitti, että koko pajan henkilöstö osallistui täydennyskoulutukseen vuoden 2017 aikana. Osuus oli noin 10 prosenttiyksikköä suurempi koko maahan verrattuna (Kuva 9). Edellisvuosiin verrattuna täydennyskoulutuksiin osallistuneiden pajojen osuus on kasvanut sen verran paljon, että enää 4 prosenttia pajoista ei osallistunut niihin ollenkaan (Kuva 10). PSAVI-alueella 17 nuorten työpajaa järjesti työyhteisölle yhteisiä koulutuksia, 22 pajaa maksoi henkilöstölle koulutuksiin osallistumisen ja 22 pajaa mahdollisti koulutuksissa käymisen työajalla. Lähes kaikki alueen pajat osallistuivat vuonna 2017 alueellisille työpajapäiville. Myös päihteisiin, mielenterveyteen, PAR-järjestelmään ja sosiaalisen median käyttöön liittyviin koulutuksiin osallistui henkilöstöä suurimmasta osasta alueen pajoja (Kuva 11). Muut koulutukset kohtaan vastaajat mainitsivat esimerkiksi valtionavustusten sähköiseen hakuun ja neuropsykiatriseen valmennukseen liittyvät koulutukset. 16 16 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Työpajahenkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen PSAVIalueella ja koko maassa vuonna 2017 Koko henkilöstö Osa henkilöstöstä Ei osallistuttu En osaa sanoa PSAVI Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 9. Työpajahenkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017. Työpajahenkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen PSAVIalueella vuosina 2015-2017 Koko henkilöstö Osa henkilöstöstä Ei osallistuttu PSAVI 2017 PSAVI 2016 PSAVI 2015 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 10. Työpajahenkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen PSAVI-alueella vuosina 2015 2017. 17 17 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Erilaisiin koulutuksiin osallistuminen PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017 PSAVI Koko Maa Alueelliset työpajapäivät Päihdekoulutus Mielenterveyskoulutus PAR-järjestelmien koulutus Sosiaalisen median työkalut työpajan valmennustyössä Muu Ensiapukurssi Työpajapedagogiikka Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet Alueelliset etsivän nuorisotyön päivät Valtakunnalliset työpajapäivät Arviointi valmennuksessa ATK / tietotekniikka Työturvallisuus Asiakastietojärjestelmä-, arviointi- tai laatujärjestelmäkoulutus Nuorisotyöpäivät Maahanmuuttajat ja kulttuurinen moninaisuus Ohjaamon koulutus Starttivalmennus 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 11. Työpajahenkilöstön osallistuminen erilaisiin koulutuksiin PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017. 18 18 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Kyselyssä kartoitettiin myös työpajatoimijoiden koulutustarpeita. Kuvassa 12 on esitetty, millaisia täydennyskoulutustarpeita PSAVI-alueen pajatoimijoilla oli vuonna 2017. Tummemman sininen väri on niiden pajojen osuus, joilla aihepiirin koulutukselle oli suuri tarve. Vaaleampi sininen on muiden lisätarvetta koulutukselle esittäneiden pajojen osuus. Valkoinen kuvastaa sitä osuutta vastaajista, jotka eivät kokeneet lisätarvetta koulutukselle. Kaikki PSAVI-alueen pajatoimijat kokivat valmennuksen laadulliseen vaikuttavuuteen ja sen mittaamiseen liittyvälle koulutukselle tarvetta. Lähes viidesosa pajoista taas ilmoitti, että opinnollistamiseen liittyvälle koulutukselle on suuri tarve. Myös esimerkiksi työssä jaksamiseen, organisaation laadun arviointiin, mielenterveyskysymyksiin, työpajan vaikuttamistyöhön ja työvalmennukseen liittyviin koulutuksiin koettiin laajasti lisätarvetta alueen nuorten työpajoissa. Kyselyvastauksissa tuli esille tarve monitasoiselle koulutukselle. Erään vastaajan mielestä koulutukset voisivatkin olla suunnattu kaksiportaisesti joko perustason tai syvemmän tason tarpeisiin. Vastauksissa huomioitiinkin, että työpajoilla uusien työntekijöiden ja kokeneempien työntekijöiden koulutustarpeet ovat erilaiset. 19 19 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Työpajahenkilöstön koulutustarpeita PSAVI-alueella vuonna 2017 Suuri tarve koulutukselle Lisätarve koulutukselle Ei lisätarvetta koulutukselle Valmennuksen laadullinen vaikuttavuus ja sen mittaaminen Opinnollistaminen osaamisen tunnistaminen ja dokumentointi Työssä jaksaminen Organisaation laadun arviointi Mielenterveyskysymykset työpajalla Työpajan vaikuttamistyö Työvalmennus Erilaiset oppijat työpajoilla Monialainen verkostoyhteistyö Yksilö- ja ryhmävalmennus Tietosuojakysymykset Esimies- ja talousasioihin liittyvät kysymykset Työpajan päihdetoimintamalli Toiminnalliset menetelmät Valmennusprosessin kuvaaminen Ensiapu- ja työturvallisuus Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajien valmennus Työpajan perustehtävä, työpajatoiminnan perusteet Kuva 12. Työpajahenkilöstön koulutustarpeita PSAVI-alueella vuonna 2017. 0% 20% 40% 60% 80% 100% 20 20 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Työnohjausta järjestettiin PSAVI-alueen nuorten työpajoissa vuonna 2017 huomattavasti kattavammin kuin edellisinä vuosina (Taulukko 2). Yksilötyönohjausta järjestettiin 52 prosentilla pajoista ja ryhmätyönohjausta 64 prosentilla. Osuudet ovat esimerkiksi kahden vuoden takaisiin osuuksiin 16 prosenttiyksikköä ja 8 prosenttiyksikköä korkeammat. Tosin viidesosa alueen nuorten työpajoista ei järjestänyt vuonna 2017 työnohjausta ollenkaan. Taulukko 2. Työnohjauksen järjestäminen PSAVI-alueen nuorten työpajoissa vuosina 2015 2017. Kuvassa 13 on esitetty, kuinka suuressa osassa PSAVI-alueen ja koko maan työpajoja työntekijöille järjestettiin yksilötyönohjausta, ja kuinka usein pajat sitä järjestivät. PSAVI-alueella yksilötyönohjausta järjestettiin hieman kattavammin kuin koko maassa. Yleisimmin yksilötyönohjausta järjestettiin PSAVIalueen työpajoissa 1 2 kertaa vuodessa. Useammin kuin kerran kuukaudessa tai 6 12 kertaa vuodessa työnohjausta järjestäneitä pajoja ei ollut alueella yhtään, kun taas koko maassa näiden osuus oli yhteensä yli 8 prosenttia. Yksilötyönohjausta järjestettiin siis PSAVI-alueella suhteessa useammassa työpajassa, mutta toisaalta työnohjauksen järjestystiheys oli harvempi. Tähän voi olla syynä muun muassa se, että harvempaan asutuilla alueilla ei ole saatavilla työnohjaajia. Aluehallintovirasto on kehottanut toimijoita yhteistyöhön työnohjauksen järjestämiseksi. Myös ryhmätyönohjausta järjestettiin hieman kattavammin PSAVI-alueen pajoissa kuin koko maassa (Kuva 14). Toisin kuin yksilötyönohjauksen kohdalla, ryhmätyönohjausta järjestettiin PSAVI-alueella suhteellisen tiheästi koko maahan verrattuna, sillä lähes kolmasosa PSAVI-alueen pajoista järjesti ryhmätyönohjausta 6 12 kertaa vuodessa. Alueen pajoista 60 prosenttia järjesti ryhmätyönohjausta vähintään kerran vuodessa. 21 21 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Yksilötyönohjauksen järjestämisen yleisyys PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017 Useammin kuin 1 kerran kk 6-12 kertaa vuodessa 3-6 kertaa vuodessa 1-2 kertaa vuodessa Harvemmin kuin kerran vuodessa En osaa sanoa Ei ollenkaan PSAVI Koko maa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuva 13. Yksilötyönohjauksen järjestäminen PSAVI-alueen ja koko maan työpajoissa vuonna 2017. Ryhmätyönohjauksen järjestämisen yleisyys PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017 Useammin kuin 1 kerran kk 6-12 kertaa vuodessa 3-6 kertaa vuodessa 1-2 kertaa vuodessa Harvemmin kuin kerran vuodessa En osaa sanoa Ei ollenkaan PSAVI Koko maa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuva 14. Ryhmätyönohjauksen järjestäminen PSAVI-alueen ja koko maan työpajoissa vuonna 2017. 22 22 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

4. Nuorten työpajatoiminnan talous Valtioneuvoston asetuksessa nuorisotyöstä ja politiikasta huomioidaan, että laadukkaaseen työpajatoimintaan tarvitaan taloudellisuutta ja hyvää taloudenhoitoa (Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja - politiikasta: 12 ). Tässä raportissa ei ole käytetty valtakunnallisen kyselyn rahoitus- ja kustannustietoja vaan tiedot on kerätty Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon raportoiduista nuorten työpajatoiminnan valtionavustuksen käyttöselvityksistä. Tämän takia taloustiedoissa ovat mukana vain ne nuorten työpajat, jotka ovat saaneet kyseisenä vuonna nuorten työpajatoiminnan valtionavustusta. Vuonna 2017 PSAVI-alueen avustusta saaneet nuorten työpajat käyttivät toimintaansa 5 418 993 euroa. Nuoriin valmentautujiin suhteutettuna määrä vastaa noin 4 000 euroa yhtä valmentautujaa kohti. Nuorten työpajatoimintaan käytetyt varat ovat vaihdelleet runsaasti 2010-luvun aikana (Kuva 13). Edelliseen vuoteen verrattuna kokonaiskustannukset olivat PSAVI-alueella noin 500 000 euroa pienemmät. 6 800 000 6 600 000 Nuorten työpajatoiminnan kokonaiskustannukset PSAVI-alueella 2011-2017 6 550 261 6 629 726 6 400 000 6 200 000 6 237 914 6 000 000 5 800 000 5 989 202 5 874 524 5 900 911 5 600 000 5 400 000 5 418 993 5 200 000 5 000 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 15. Nuorten työpajatoiminnan kokonaiskustannukset nuorten työpajatoiminnan valtionavustusta saaneiden pajojen osalta PSAVI-alueella vuosina 2011 2017. 23 23 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Suurin osa nuorten työpajatoiminnan kustannuksista koostuu palkkakuluista, joiden osuus nousi pari prosenttiyksikköä kahteen edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 palkkamenojen osuus oli noin 68 prosenttia kokonaismenoista. Toiseksi suurin kuluerä on vuokra- ja leasingkulut. Kokonaisuudessaan kustannusten jakautumisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia muutaman vuoden aikana (Kuva 16). Nuorten työpajatoiminnan kustannukset PSAVI-alueella 2015-2017 2017 2016 2015 Palkkamenot sivukuluineen Vuokra- ja leasingkulut Materiaali- ja välinekulut Muut kulut Palvelujen ostokulut Koulutus- ja kehittämistoimintaan liittyvät matkakulut 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kuva 16. Nuorten työpajatoiminnan kustannukset PSAVI-alueella vuosina 2015 2017. Osuudet alueen nuorten työpajatoiminnan kokonaiskustannuksista valtionavustusta saaneiden pajojen osalta. Nuorten työpajatoiminnasta syntyneitä kustannuksia on rahoitettu PSAVI-alueella pääasiassa työpajatoiminnan järjestäjäkuntien omarahoituksella. Kuntarahoituksen osuus nousi 2014 2016 vuosittain ollen enimmillään 58 prosenttia rahoituksesta. Vuoden 2017 toiminnan rahoituksessa sen osuus kuitenkin laski selvästi lähes 5 prosenttiyksikköä eli alle 54 prosenttiin. Valtionavustuksen osuus on ollut edellisten vuosien aikana noin neljäsosa nuorten työpajatoiminnan kokonaisrahoituksesta, mutta vuonna 2017 sen osuus nousi huomattavasti. Vuonna 2017 lähes kolmasosa nuorten työpajatoiminnan kustannuksista katettiin valtionavustuksella. Osuuden kasvuun vaikuttaa osaltaan ainakin se, että valtionavustusta myönnettiin enemmän nuorten työpajoille, mutta toiminnan kokonaiskustannukset olivat pienemmät kuin aiemmin. Muiden rahoituksen muutosten osalta tulorahoituksen osuus toiminnan rahoituksesta jatkoi laskuaan ollen vuonna 2017 alle 9 prosenttia toiminnan rahoituksesta (Kuva 17). 24 24 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Nuorten työpajatoiminnan rahoitus PSAVI-alueella 2015-2017 2017 2016 2015 Kunnan/kuntien rahoitus Valtionavustus Tulorahoitus Yksityinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Työvoimahallinnon rahoitus 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kuva 17. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus PSAVI-alueella vuosina 2015 2017. Osuudet alueen nuorten työpajatoiminnan kokonaisrahoituksesta valtionavustusta saaneiden pajojen osalta. 5. Nuoret valmentautujat PSAVI-alueen nuorten työpajoissa oli vuonna 2017 yhteensä 1 354 nuorta valmentautujaa, joista miehiä oli hieman alle 60 prosenttia. Äidinkielenään jotain muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä puhuvia oli yhteensä 65 nuorta. Valmentautujien määrä laski ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2013 (Kuva 18). 25 28 -vuotiaiden valmentautujien määrän kasvu pysähtyi vuonna 2017. Heidän osuus kaikista PSAVIalueen nuorista valmentautujista oli 22 prosenttia. Eniten vuonna 2017 oli 21 24 -vuotiaita: 44 prosenttia. 17 20 -vuotiaita oli taas 32 prosenttia ja alle 17-vuotiaita 2 prosenttia. Eri ikäryhmiin jakautuneiden nuorten valmentautujien osuudet eivät poikkea PSAVI-alueella juurikaan koko Suomen tilanteesta. 25 25 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Nuorten valmentautujien määrä PSAVI-alueen nuorten työpajoilla vuosina 2008-2017 Yhteensä Alle 25-vuotiaat 25-28 -vuotiaat 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 18. Nuorten valmentautujien määrä PSAVI-alueen nuorten työpajoilla vuosina 2008 2017. Vuonna 2017 PSAVI-alueen nuorten työpajojen nuorista valmentautujista hieman yli 40 prosenttia oli suorittanut peruskoulun (Kuva 19). Valmentautujien koulutustaustat eivät poikenneet merkittävästi koko maan osuuksista. Suurimmat erot olivat toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden valmentautujien osuudessa, joka oli PSAVI-alueella noin 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. Valmentautujien koulutustaustoissa ei ole tapahtunut kokonaisuudessaan suurempia muutoksia viimeisen parin vuoden aikana lukuun ottamatta tuntemattoman koulutustaustan omaavien valmentautujien osuutta, joka on kasvanut lähes 5 prosenttiyksikköä (Kuva 20). 26 26 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Nuorten valmentautujien koulutustaustat PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017 PSAVI Koko maa Peruskoulu suoritettu 2. asteen ammatillinen tutkinto Ylioppilas Ei tietoa Edelleen peruskoulussa Lukion oppimäärä AMK-tutkinto / yliopistotutkinto Peruskoulu keskeytynyt Muu tutkinto / ulkomailla suoritettu tutkinto 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Kuva 19. Nuorten valmentautujien koulutustaustojen (ylin suoritettu tutkinto) osuudet PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017. Osuudet alueen kaikista nuorista valmentautujista. 27 27 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Nuorten valmentautujien koulutustaustat PSAVI-alueella vuosina 2015-2017 2017 2016 2015 Peruskoulu suoritettu 2. asteen ammatillinen tutkinto Ylioppilas Ei tietoa Edelleen peruskoulussa Lukion oppimäärä AMK-tutkinto / yliopistotutkinto Peruskoulu keskeytynyt Muu tutkinto / ulkomailla suoritettu tutkinto 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Kuva 20. Nuorten valmentautujien koulutustaustojen (ylin suoritettu tutkinto) osuudet PSAVI-alueella vuosina 2015 2017. Osuudet alueen kaikista nuorista valmentautujista. Yleisimmin nuoret ohjautuivat PSAVI-alueella työpajalle suoraan omatoimisesti tai läheisen yhteydenoton kautta. Näiden valmentautujien osuus oli PSAVI-alueella noin 6 prosenttiyksikköä suurempi koko maahan verrattuna (Kuva 21). Myös TE-toimiston, sosiaali- ja terveystoimen sekä jonkin muun tahon kautta ohjautuminen pajalle oli yleistä, vaikkakin TE-toimiston osuus oli koko maahan verrattuna huomattavat 10 prosenttiyksikköä matalampi. Muu taho -luokka sisältää pääasiassa erilaisten hankkeiden, kunnan työllisyyspalveluiden ja kuntouttavan työtoiminnan sekä muiden työpajojen kautta ohjautumista. Ilman ohjausta pajalle tulleiden nuorten osuus jatkoi kasvuaan, sillä sen osuus oli vuonna 2017 yli 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2016 ja yli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin sitä edellisenä vuonna. Sosiaali- ja terveystoimen sekä työvoiman palvelukeskuksen osuudet ovat laskeneet parin vuoden aikana useita prosenttiyksikköjä. Muutoin osuudet ovat pysyneet kutakuinkin samalla tasolla (Kuva 22). 28 28 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajalle PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017 PSAVI Koko maa Suoraan työpajalle TE-toimisto Sosiaali- ja terveystoimi Muu taho Etsivä nuorisotyö 2. asteen oppilaitos Työvoiman palvelukeskus Mielenterveyspalvelut KELA Peruskoulu Muu oppilaitos Ei tietoa Ohjaamo Armeija/Time out Muu nuorisotoimi Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö Kriminaalihuolto Siviilipalvelu 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Kuva 21. Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajalle PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017. Osuudet alueen kaikista nuorista valmentautujista. 29 29 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajalle PSAVI-alueella vuosina 2015-2017 2017 2016 2015 Suoraan työpajalle TE-toimisto Sosiaali- ja terveystoimi Muu taho Etsivä nuorisotyö 2. asteen oppilaitos Työvoiman palvelukeskus Mielenterveyspalvelut KELA Peruskoulu Muu oppilaitos Ei tietoa Ohjaamo Armeija/Time out Muu nuorisotoimi Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö Kriminaalihuolto Siviilipalvelu 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Kuva 22. Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajalle PSAVI-alueella vuosina 2015 2017. Osuudet alueen kaikista nuorista valmentautujista. 30 30 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Pajajakson aikana valmentautujat voivat olla monessa eri toimenpiteessä. Kuvassa 23 toimenpiteet on jaettu ryhmiin, ja esitetty niiden osuudet kaikista nuorille vuoden 2017 aikana suunnatuista toimenpiteistä. Ryhmän kohdalla oleva tummemmalla värillä merkitty palkki kuvastaa ryhmään kuuluvien toimenpiteiden osuuksien summaa. PSAVI-alueella vuonna 2017 yleisimmät toimenpiteet olivat työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta Kuvassa 24 toimenpiteiden osuuksia on verrattu koko maan vastaaviin osuuksiin. Koko maassa kuntouttavan työtoiminnan osuus oli 6 prosenttiyksikköä suurempi kuin PSAVI-alueella. PSAVI-alueella taas palveluohjauksen osuus oli selkeästi korkeampi, sillä ero koko maahan oli lähes 9 prosenttiyksikköä. Kuvassa 25 toimenpiteiden osuuksia on taas verrattu edellisiin vuosiin. Osuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikkakin kuntouttavan työtoiminnan osuus on laskenut hieman parin vuoden aikana. 31 31 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Nuoret valmentautujat toimenpiteittäin PSAVI-alueella vuonna 2017 TYÖHALLINTO Työkokeilussa Töissä palkkatuella / työsuhteessa Työhönvalmennuksessa Työvoimapoliittisessa koulutuksessa KUNNAN JA TYÖHALLINNON PALVELUT Kuntouttavassa työtoiminnassa Sosiaalitoimen ennaltaehkäisevässä tukitoimessa Maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteessä Sosiaalisessa kuntoutuksessa Kehitysvammaisten päivätoiminnassa MUUT TAHOT Palveluohjauksessa Jossakin muussa toimenpiteessä Kesätyössä Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Siviilipalveluksessa KOULUTUSPALVELUT Työssäoppimisjaksolla Ammatillisessa koulutuksessa Peruskoulussa Oppisopimuksessa Ammatillisessa erityisopetuksessa Lukiossa Pajakoulussa Tuotantokoulussa KELA Mielenterveryskuntoutujien työhönvalmennuksessa Avomuotoisessa työhönvalmennuksessa Kuntoutustarveselvityksessä Vajaakuntoisten ammatillisessa kuntoutuksessa Vajaakuntoisten työhönvalmennuksessa 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Kuva 23. Nuorten valmentautujien osuudet erilaisissa toimenpiteissä PSAVI-alueella vuonna 2017. Osuudet kaikista alueen nuorille valmentautujille suunnatuista toimenpiteistä. 32 32 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Nuoret valmentautujat toimenpiteittäin PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017 PSAVI Koko maa Työkokeilussa Kuntouttavassa työtoiminnassa Palveluohjauksessa Jossakin muussa toimenpiteessä Töissä palkkatuella / työsuhteessa Työssäoppimisjaksolla Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa Työhönvalmennuksessa Ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalitoimen ennaltaehkäisevässä tukitoimessa Peruskoulussa Maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteessä Kesätyössä Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Oppisopimuksessa Sosiaalisessa kuntoutuksessa Ammatillisessa erityisopetuksessa Avomuotoisessa työhönvalmennuksessa Työvoimapoliittisessa koulutuksessa Kuntoutustarveselvityksessä Pajakoulussa Lukiossa Siviilipalveluksessa Kehitysvammaisten päivätoiminnassa Vajaakuntoisten työhönvalmennuksessa Tuotantokoulussa Vajaakuntoisten ammatillisessa kuntoutuksessa 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Kuva 24. Nuorten valmentautujien osuudet erilaisissa toimenpiteissä PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017. Osuudet kaikista alueen nuorille valmentautujille suunnatuista toimenpiteistä. 33 33 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Nuoret valmentautujat toimenpiteittäin PSAVI-alueella vuosina 2015-2017 2017 2016 2015 Työkokeilussa Kuntouttavassa työtoiminnassa Palveluohjauksessa Jossakin muussa toimenpiteessä Töissä palkkatuella / työsuhteessa Työssäoppimisjaksolla Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa Työhönvalmennuksessa Ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalitoimen ennaltaehkäisevässä tukitoimessa Peruskoulussa Maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteessä Kesätyössä Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Oppisopimuksessa Sosiaalisessa kuntoutuksessa Ammatillisessa erityisopetuksessa Avomuotoisessa työhönvalmennuksessa Työvoimapoliittisessa koulutuksessa Kuntoutustarveselvityksessä Pajakoulussa Lukiossa Siviilipalveluksessa Kehitysvammaisten päivätoiminnassa Vajaakuntoisten työhönvalmennuksessa Tuotantokoulussa Vajaakuntoisten ammatillisessa kuntoutuksessa 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Kuva 25. Nuorten valmentautujien osuudet erilaisissa toimenpiteissä PSAVI-alueella vuosina 2015 2017. Osuudet kaikista alueen nuorille valmentautujille suunnatuista toimenpiteistä. 34 34 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Se, kuinka kauan nuori on työpajalla erilaisissa toimenpiteissä, riippuu valmentautujan tarpeesta, sillä jakson pituus ja sen sisällöt määritellään aina yksilöllisesti yhdessä valmentautujan kanssa. Yleisin pajajakson kesto PSAVI-alueella vuonna 2017 oli kuuden kuukauden ja vuoden välillä. PSAVI-alueella pitkät, vähintään puoli vuotta kestävät, pajajaksot olivat yleisempiä kuin koko maassa. Niiden osuus oli lähes 45 prosenttia kaikista pajajaksoista, kun taas koko maassa niiden osuus oli noin 35 prosenttia (Kuva 26). Työpajajakson kesto PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017 Alle 2 kk 2-3 kk 3-6 kk 6-12 kk Yli vuosi Ei tietoa PSAVI Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 26. Nuorten valmentautujien työpajajakson kestot PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017. Osuudet kaikista alueen nuorten valmentautujien pajajaksoista. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on seurannut nuorten sijoittumista koulutukseen tai työelämään jättäen huomioimatta muut myönteiset sijoittumiset, kuten armeijaan menon tai perhevapaan. Vuonna 2017 koulutukseen tai työelämään sijoittuneiden osuus oli edellisvuosia suurempi koulutukseen tai työelämään sijoittuneiden osuus kaikista nuorista valmentautujista oli lähes 30 prosenttia (Kuva 27). 35 35 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

35% Nuorten valmentautujien sijoittuminen koulutukseen tai työelämään PSAVI-alueella vuosina 2012-2017 30% 25% 20% 28% 23% 24% 23% 25% 29% 15% 10% 5% 0% 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 27. Koulutukseen ja työelämään sijoittuneiden osuus alle 29-vuotiaista valmentautujista PSAVI-alueella vuosina 2012 2017. Kuvassa 28 on esitetty tarkemmin pajajakson aloittaneiden nuorten sijoittumista pajajakson jälkeen PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017. Lähes kolmasosa PSAVI-alueen nuorista valmentautujista oli edelleen pajalla. Toiseksi suurin ryhmä oli koulutukseen siirtyneet valmentautujat, joiden osuus oli 18 prosenttia valmennuksen aloittaneista nuorista valmentautujista. Valmentautujien, joiden sijoittumisesta ei ole tietoa, osuus oli noin 7 prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maassa. Muutoin PSAVIalueen tilanne oli kokonaisuutena samankaltainen koko maan sijoittumistilanteeseen verrattuna. Muualle sijoittuneiden osalta sijoittumiskohteeksi mainittiin esimerkiksi äitiysloma, armeija/siviilipalvelus, muuttaminen pois, sairasloma ja työkyvyttömyyseläke. Parin edellisen vuoden aikana työttömäksi sijoittuneiden osuus on laskenut noin 5 prosenttiyksikköä. Työelämään sijoittuneiden osuus sijoittumisista on sen sijaan kasvanut 11 prosenttiin. Myös muualle sijoittuneiden osuus on kasvanut kahden vuoden aikana. Edelleen työpajalla olleiden ja koulutukseen sijoittuneiden osuudet ovat pysyneet vuosina 2015 2017 samalla tasolla (Kuva 29). 36 36 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Nuorten valmentautujien sijoittuminen työpajajakson jälkeen PSAVIalueella ja koko maassa vuonna 2017 PSAVI Koko maa Edelleen työpajalla Koulutukseen Työttömäksi Työelämään Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen Muualle Ei tietoa Erotettu työpajalta tai keskeyttänyt pajajakson 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Kuva 28. Nuorten valmentautujien sijoittuminen pajajakson jälkeen PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017. Osuudet alueen kaikista pajajakson aloittaneista nuorista valmentautujista. 37 37 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Nuorten valmentautujien sijoittuminen työpajajakson jälkeen PSAVIalueella vuosina 2015-2017 2017 2016 2015 Edelleen työpajalla Koulutukseen Työttömäksi Työelämään Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen Muualle Ei tietoa Erotettu työpajalta tai keskeyttänyt pajajakson 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Kuva 29. Nuorten valmentautujien sijoittuminen pajajakson jälkeen PSAVI-alueella vuosina 2015 2017. Osuudet alueen kaikista pajajakson aloittaneista nuorista valmentautujista. 38 38 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

6. Toiminta nuorten työpajoilla Nuorten työpajalla nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan henkilökohtaiseen valmennussuunnitelmaan pohjautuen. Valmennuksen kautta edistetään nuoren elämänhallintataitoja, edistetään kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta sekä parannetaan nuoren valmiuksia koulutusta, työmarkkinoita tai muuta nuoren tarvitsemaa palvelua varten (Nuorisolaki: 4 Luku 13 ). Kuvissa 30 ja 31 on esitetty nuorten työpajatoimintaan liittyvien palvelujen ja menetelmien kattavuus työpajatoimijoiden keskuudessa. Palvelut ja menetelmät on lajiteltu erilaisiin ryhmiin ja järjestetty sen perusteella, kuinka suurella osalla alueen nuorten työpajoista palvelu tai menetelmä oli käytössä. Kaikissa PSAVI-alueen nuorten työpajoissa laadittiin nuorelle henkilökohtainen suunnitelma työpajajaksolle, järjestettiin yksilövalmennusta, vietiin valmentautujia tutustumaan oppilaitoksiin sekä tarjottiin terveys-, ravinto- ja liikuntakasvatusta. Vuonna 2017 PSAVI-alueen pajoilla Nuotta-valmennuksen ja starttivalmennuksen osuudet olivat huomattavasti korkeammat koko maan osuuksiin verrattuna (Kuva 30). Ensin mainitussa eroa oli 40 prosenttiyksikköä, ja jälkimmäisessä eroa oli yli 20 prosenttiyksikköä. Myös esimerkiksi seinättömän valmennuksen, nuorten vapaa-ajantoiminnan, korttikurssien ja muiden kurssien osuudet olivat jonkin verran korkeampia kuin koko maassa. Muiden kurssien kohdalla mainittiin esimerkiksi työpajajakson päättäneille järjestetty toiminta, erilaisiin tapahtumiin osallistuminen ja seksuaalineuvonta. Kuntouttavan valmennuksen, starttijakson ja maahanmuuttajien kotouttamisen osuudet olivat PSAVI-alueen pajoissa selkeästi alemmat kuin koko maan pajoissa. Muutoin osuudet olivat samankaltaisia PSAVI-alueen ja koko maan välillä. PSAVI-alueen vuoden 2017 kuntouttavan valmennuksen, työhönvalmennuksen ja starttijakson osuudet olivat selvästi alemmat viime vuoden osuuksiin verrattuna (Kuva 31). Kuntouttavan valmennuksen osuus laski 28 prosenttiyksikköä edellisvuoden osuudesta: kuntouttavaa valmennusta tarjosi vuonna 2017 siis alle kolmasosa alueen pajoista. Työhönvalmennuksen ja starttijakson osuudet laskivat taas noin 15 prosenttiyksikön verran. Ryhmävalmennuksen ja seinättömän valmennuksen järjestäminen oli sen sijaan yleisempää alueen pajoilla vuonna 2017 kuin vuonna 2016. 39 39 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017 PSAVI Koko maa VALMENNUSPALVELUT Yksilövalmennus Työvalmennus Ryhmävalmennus Työhönvalmennus Kuntouttava valmennus MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT Starttivalmennus Työ- ja toimintakyvyn arviointi Etsivä nuorisotyö Starttijakso Maahanmuuttajien kotouttaminen SUUNNITELMAT JA ARVIOINNIT Henkilökohtainen suunnitelma työpajajaksolle Osallistuminen oman työpajajakson arviointiin Henkilökohtainen jatkosuunnitelma Osaamistodistus Valmentautujien valmennuspäiväkirja YHTEISTYÖ Tutustumiset oppilaitoksiin Työpaikkatutustumiset ja yritysvierailut Seinätön valmennus Sijoittaminen pajan ulkopuolisiin työpaikkoihin HYVINVOINTI JA TERVEYS Terveys- ravinto- ja liikuntakasvatus Ehkäisevä päihdetyö Muut terveyspalvelut ERILLISET TUKIPALVELUT Korttikurssit Nuotta-valmennus Työpajanuorten vapaa-ajantoiminta Muut kurssit Tietotekniikan opetus Muut toimintamenetelmät ja palvelut Tuettu asuminen 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 30. Nuorten työpajatoiminnassa käytössä olevat palvelut ja menetelmät PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017. Osuudet kaikista nuorten työpajatoimintaa alueella järjestäneistä toimijoista. 40 40 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Nuorten työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut PSAVI-alueella vuosina 2016 ja 2017 VALMENNUSPALVELUT Yksilövalmennus Työvalmennus Ryhmävalmennus Työhönvalmennus Kuntouttava valmennus MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT Starttivalmennus Työ- ja toimintakyvyn arviointi Etsivä nuorisotyö Starttijakso Maahanmuuttajien kotouttaminen SUUNNITELMAT JA ARVIOINNIT Henkilökohtainen suunnitelma työpajajaksolle Osallistuminen oman työpajajakson arviointiin Henkilökohtainen jatkosuunnitelma Osaamistodistus Valmentautujien valmennuspäiväkirja YHTEISTYÖ Tutustumiset oppilaitoksiin Työpaikkatutustumiset ja yritysvierailut Seinätön valmennus Sijoittaminen pajan ulkopuolisiin työpaikkoihin HYVINVOINTI JA TERVEYS Terveys- ravinto- ja liikuntakasvatus Ehkäisevä päihdetyö Muut terveyspalvelut ERILLISET TUKIPALVELUT Korttikurssit Nuotta-valmennus Työpajanuorten vapaa-ajantoiminta Muut kurssit Tietotekniikan opetus Muut toimintamenetelmät ja palvelut Tuettu asuminen 2017 2016 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 31. Nuorten työpajatoiminnassa käytössä olevat palvelut ja menetelmät PSAVI alueella vuosina 2016 ja 2017. Osuudet kaikista nuorten työpajatoimintaa alueella järjestäneistä toimijoista. 41 41 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

PSAVI-alueen pajoista 36 prosenttia eli hieman yli kolmasosa ei kuvannut valmennuspalveluja. Osuus oli noin 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko maassa (Kuva 32). Eniten palvelukuvauksia tehtiin kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja starttivalmennuksen osalta. Selkein ero koko maahan verrattuna oli starttivalmennuksen ja oppisopimuskoulutusten kohdalla. Starttivalmennuksen kohdalla PSAVIalueen osuus oli noin 13 prosenttiyksikköä suurempi, ja saman verran pienempi oppisopimuskoulutusten osalta. Vuoteen 2016 verrattuna palvelukuvausten osuudet olivat huomattavasti suuremmat etenkin kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun, opintojen suorittamisen, palkkatuen, starttivalmennuksen ja etsivän nuorisotyön kohdalla (Kuva 33). Vaikka valmennuspalveluja kuvanneiden pajojen osuus ei muuttunut alueella vuonna 2017, on erilaisia palveluja kuvattu laajemmin kuin edellisenä vuotena. 42 42 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Valmennuspalvelujen kuvaus PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017 PSAVI Koko maa Palveluja ei ole kuvattu KELAN PALVELUT Työ- ja toimintakyvyn arviointi Muita Kelan palveluita Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus KUNNAN PALVELUT Kuntouttava työtoiminta Starttivalmennus Etsivä nuorisotyö Muita kunnan palveluita TE-HALLINNON PALVELUT Työkokeilu Palkkatuki Työhönvalmennus Muita TE-hallinnon palveluita MUIDEN PALVELUT Opintojen suorittaminen Vakuutusyhtiön työkokeilu Oppisopimuskoulutus Muut muiden palvelut Valmennus vapautuville vangeille Tuotantokoulu 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 32. Valmennuspalvelujen kuvaus PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2017. Osuudet kaikista nuorten työpajatoimintaa alueella järjestäneistä toimijoista. 43 43 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Valmennuspalvelujen kuvaus PSAVI-alueella vuosina 2016-2017 2017 2016 Palveluja ei ole kuvattu KELAN PALVELUT Työ- ja toimintakyvyn arviointi Muita Kelan palveluita Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus KUNNAN PALVELUT Kuntouttava työtoiminta Starttivalmennus Etsivä nuorisotyö Muita kunnan palveluita TE-HALLINNON PALVELUT Työkokeilu Palkkatuki Työhönvalmennus Muita TE-hallinnon palveluita MUIDEN PALVELUT Opintojen suorittaminen Vakuutusyhtiön työkokeilu Oppisopimuskoulutus Muut muiden palvelut Valmennus vapautuville vangeille Tuotantokoulu 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 33. Valmennuspalvelujen kuvaus PSAVI-alueella vuosina 2016 ja 2017. Osuudet kaikista nuorten työpajatoimintaa alueella järjestäneistä toimijoista. 44 44 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017