Työpajatoiminta 2017 Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset

Transkriptio

1 Työpajatoiminta 2017 Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset Ruth Bamming Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Merja Hilpinen Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue 50/2018 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

2 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue Työpajatoiminta Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Ruth Bamming Opetus- ja kulttuuriministeriö, Merja Hilpinen Aluehallintovirastojen julkaisuja 50/2018 ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Vaasa 2018

3 Tekijät Ruth Bamming Merja Hilpinen Julkaisuaika 2018 Toimeksiantaja(t) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisun nimi Työpajatoiminta Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset Toimielimen asettamispäivä - Tiivistelmä Tämä raportti on yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelta Työpaja on yhteisö, jossa työnteon, tekemällä oppimisen ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön arjenhallintataitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajojen menetelmiksi ovat vakiintuneet työ- ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä työelämätaitoja, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Nuorten työpajoista säädetään nuorisolaissa (Nuorisolaki 1285/2016, ks liite). Vastausten perusteella työpajatoimintaan osallistui vuonna 2017 yhteensä valmentautujaa, joista (54,6 %) oli alle 29-vuotiaita nuoria. Valmentautujien kokonaismäärä oli hieman suurempi kuin edeltävänä vuonna (2016: ), nuorten valmentautujien määrä oli hieman pienempi (2016: ). Työpajojen henkilöstö oli toimintavuoden aikana yhteensä henkilötyövuotta (htv). Henkilötyövuosien määrä on kasvanut 7,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon. Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista ja se koostuu mm. valtionavusta (OKM, nuorisotoimi), toiminnan ylläpitäjän rahoitusosuudesta, hankerahoituksesta, valmennuspalveluiden tuloista (ostajina mm. KELA, TE-palvelut, sosiaalitoimi, oppilaitokset) sekä muista mahdollisista työtoiminnan tuotoista. Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kansallista valtionavustusta vuonna Raportti perustuu kaikkiaan 213 eri organisaatioin tietoihin. Asiasanat nuorten työpajatoiminta; nuoriso; nuorisotyö, nuorisopolitiikka ISSN (painettu) - ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 42 Kieli suomi Hinta - Julkaisija Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Paino - LSSAVI - Työpajatoiminta

4 Sammanställd av Ruth Bamming Merja Hilpinen Utgivningsdatum 2018 Uppdragsgivare Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland Datum för tillsättandet av organet - Publikationens titel Verkstadsverksamheten 2017 Resultaten från en riksomfattande undersökning om arbetsverkstäderna Referat Denna rapport är ett sammandrag av undervisnings- och kulturministeriets riksomfattande undersökning om arbetsverkstäderna år Arbetsverkstaden utgörs av en gemenskap där man med hjälp av arbete, lärande genom att göra och handledning stöder individens förmåga att hantera sin vardag liksom dennes förmåga och beredskap att söka sig till utbildning eller arbete. Arbetsträning och individuell träning är metoder som etablerats vid verkstäderna. Med hjälp av arbetsträning utvecklas arbetsförmågan och det kunnande som behövs i arbetslivet liksom den allmänna arbetslivskompetensen hos den som får träning. Genom individuell träning stöder man utvecklingen av funktionsförmågan och förmågan att hantera vardagen. Bestämmelser om ungdomsverkstäderna finns i ungdomslagen (Ungdomslagen 1285/2016, se bilaga). Svaren visar att år 2017 deltog sammanlagt personer i verkstadsverksamhet. Av dessa var (54,6 %) unga under 29 år. Det totala antalet deltagare var något större än året innan (2016: ), medan de unga deltagarnas antal var något mindre (2016: ). Verkstädernas personal uppgick under verksamhetsåret till totalt årsverken, vilket är en ökning med 7,6 procent jämfört med året innan. I helheten av tjänster inom den offentliga sektorn placerar sig verkstadsverksamheten i gränsområdet mellan tjänsterna inom den sociala sektorn och ungdomsarbetet samt den öppna utbildnings- och arbetsmarknaden. Finansieringen av verkstadsverksamheten sker via flera kanaler och består av bl.a. statsbidrag (UKM, ungdomsväsendet), huvudmännens andelar, projektfinansiering, inkomster av färdighetsträning (som köps av bl.a. FPA, arbets- och näringstjänsterna, socialväsendet, läroanstalter) samt av andra eventuella intäkter av arbetsverksamheten. Undersökningen har riktats i första hand till de verkstäder som fick nationellt statsunderstöd för ungdomsverkstadsverksamhet för sin verksamhet år Rapporten baserar sig på uppgifter från sammanlagt 213 olika organisationer. Ämnesord nuorten työpajatoiminta; nuoriso; nuorisotyö, nuorisopolitiikka ISSN (tryckt) - ISBN (tryckt) - ISSN (webbpublikation) ISBN (webbpublikation) Sidantal 42 Språk finska Pris - Utgivare Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland Tryckeri LSSAVI - Työpajatoiminta

5 Sisällysluettelo Johdanto Työpajatoiminta vuonna Työpajojen valmentautujat...10 Työpajojen valmentautujat iän mukaan vuosina Valmentautujat sukupuolen mukaan...13 Valmentautujat koulutustaustan ja AVI-alueen mukaan jaoteltuina...14 Valmentautujat äidinkielen ja AVI-alueen mukaan jaoteltuina...15 Valmentautujat valmennusjaksojen keskimääräisen keston mukaan...16 Nuoret valmentautujat ohjaavan tahon mukaan...18 Valmentautujat ohjaavan tahon toimenpiteiden mukaan...20 Valmentautujien sijoittuminen työpajanjakson jälkeen Työpajojen henkilöstö...23 Työpajojen henkilöstön tehtävät...23 Työpajojen henkilöstön työsuhteet...24 Työpajojen henkilöstön koulutustaustat...25 Työpajojen henkilöstön täydennyskoulutukset Työpajojen hallinto ja organisoituminen...27 Työpajojen organisaatiomuoto...27 Työpajojen valmennusyksiköt...29 Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut...30 Työpajojen yhteistyö ja sen toimivuus...32 Oppimisympäristöjen tunnistaminen työpajoilla...34 Valmentautujien vaikuttamismahdollisuudet valmennukseen...36 Työpajojen asiakaspalautejärjestelmät...38 Työpajatoiminnan asiakastieto- / tilastointijärjestelmät...38 Työpajatoiminnan rahoitus...39 Valtionavulla tuettu työpajatoiminta vuonna Liite: Nuorisolaki 1285/2016; 4. luku: Nuorten työpajatoiminta...41 LSSAVI - Työpajatoiminta

6 Kuvaluettelo Kuva 1: Työpajojen valmentautujat vuosina Kuva 2: Valmentautujien osuus sukupuolen mukaan vuonna Kuva 3: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto vuosina Kuva 4: Vuonna 2017 työpajalla olleiden valmentautujien äidinkieli*...15 Kuva 5: Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina vuonna Kuva 6: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina *...20 Kuva 7: Nuoret valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina *...20 Kuva 8: Valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina *...22 Kuva 9: Nuorten valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina *...23 Kuva 10: Työpajojen henkilöstön tehtävät vuonna 2017*...23 Kuva 11: Työpajojen henkilöstö työsuhteen luonteen mukaan vuonna Kuva 12: Henkilöstön määrä vuosina henkilötyövuosina (htv)...25 Kuva 13: Työpajan henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen vuonna 2017*...26 Kuva 14: Työpajojen henkilöstön koulutustarpeet vuonna 2017*...27 Kuva 15: Työpajojen valmentautujien määrä organisaatiossa keskimäärin vuonna Kuva 16: Työpajojen menetelmät ja palvelut...30 Kuva 17: Työpajojen yhteistyön sujuvuus vuonna 2017*...32 Kuva 18: Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa vuonna 2017*...33 Kuva 19: Työpajan yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa vuonna 2017*...33 Kuva 20: Onko työpajan oppimisympäristö tunnistettu vuosina ?...34 Kuva 21: Annetaanko valmentautujille osaamistodistus vuonna 2017?...34 Kuva 22: Missä palveluissa/toimenpiteissä olette antaneet osaamistodistuksia vuosien aikana?*...35 Kuva 23: Minkälaisen osaamistodistuksen annatte?*...35 Kuva 24: Miten nuorten työpajatoimintanne edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia?*...36 Kuva 25: Miten nuorten työpajatoimintanne edistää nuorten kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa? *...37 Kuva 26: Työpajojen asiakaspalautejärjestelmiä...38 Kuva 27: Valtionavulla tuettu työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna LSSAVI - Työpajatoiminta

7 Taulukkoluettelo Taulukko 1: Yhteenveto työpajatoiminnasta vuonna Taulukko 2: Kaikki työpajojen valmentautujat AVI-alueittain ja maakunnittain vuosina Taulukko 3: Alle 29-vuotiaat työpajojen valmentautujat AVI-alueittain ja maakunnittain vuosina Taulukko 4: Valmentautujien määrät ikäryhmän, AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna Taulukko 5: Valmentautujien määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna Taulukko 6: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto AVI-alueen ja maakunnan mukaan vuonna Taulukko 7: Valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI-alueen ja maakunnan mukaan vuonna Taulukko 8: Nuorten valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI-alueen ja maakunnan mukaan vuonna Taulukko 9: Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI-alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2017 (kaikki valmentautujat) 17 Taulukko 10: Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI-alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2017 (nuoret valmentautujat) 17 Taulukko 11: Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon mukaan vuosina Taulukko 12: Nuorten alle 29-vuotiaiden valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon ja AVI-alueen ja maakunnan mukaan vuonna Taulukko 13: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina * 21 Taulukko 14: Työpajojen henkilöstön tehtävät sukupuolen mukaan vuosina * 24 Taulukko 15: Työpajojen henkilöstön koulutustausta vuonna Taulukko 16: Työpajojen organisaatiomuodot vuosina Taulukko 17: Työpajojen organisaatiomuodot vuonna Taulukko 18: Työpajojen valmennusyksiköt vuosina * 29 Taulukko 19: Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut vuosina * 31 Taulukko 20: Voivatko NUORET valmentautujat vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan ja toiminnan sisältöön*? 36 Taulukko 21: Onko työpajallanne käytössä jokin asiakashallinta-/tilastointijärjestelmä? 38 Taulukko 22: Työpajatoiminnan rahoitus vuosina *: 39 LSSAVI - Työpajatoiminta

8 Johdanto Työpaja on yhteisö, jossa työnteon, tekemällä oppimisen ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön arjenhallintataitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajojen menetelmiksi ovat vakiintuneet työ- ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä työelämätaitoja, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Nuorten työpajoista säädetään nuorisolaissa (Nuorisolaki 1285/2016, 4. luku). Työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon. Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista ja se koostuu mm. valtionavusta (OKM, nuorisotoimi), toiminnan ylläpitäjän rahoitusosuudesta, hankerahoituksesta, valmennuspalveluiden tuloista (ostajina mm. KELA, TE-palvelut, sosiaalitoimi, oppilaitokset) sekä mahdollisista työtoiminnan tuotoista. Tämä raportti on yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelta Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kansallista valtionavustusta vuonna Lisäksi Suomessa toimii työpajoja, jotka eivät saa tai hae tätä avustusta, koska ne palvelevat vain aikuisia tai saavat rahoituksensa muista lähteistä. Näiden työpajojen osallistuminen kyselyyn oli vapaaehtoista, ja vain muutamat niistä osallistuivat. Kysely kattaa miltei kaikki nuorten työpajoille tarkoitettua valtionavustusta saavat työpajat ja osan aikuisten pajoista. Tiedonkeräämisprosessissa hyödynnetään yhä enemmän automaattista tiedonsiirtoa. PAR-järjestelmän avulla nuorten työpajat keräävät tilastotietoa omasta toiminnastaan. Valtionavustusta saavien nuorten työpajojen edellytetään käyttävän toiminnan seurannassa PAR-järjestelmää tai siihen yhteensopivaa seurantajärjestelmää. PAR-järjestelmään kerättävät tiedot pohjautuvat OKMn valtakunnalliseen työpajakyselyyn. Raportissa on käytetty kaikkiaan 213 eri organisaation tietoja. Kyselyn kautta kerätty aineisto sisältää tietoa työpajatoiminnan organisoitumisesta, työpajojen toiminnan sisällöistä ja sen kehittämissuunnista. Kyselyn perusteella saadaan valtakunnallista ja alueellista tietoa pajoilla valmentautujina olevista nuorista sekä työpaja-ammattilaisista ja heidän työstään. Raportin aineisto koskee toimintavuotta Kyselyn tuloksia käytetään nuorisotilastot.fi-sivustossa. LSSAVI - Työpajatoiminta

9 1 Työpajatoiminta vuonna 2017 Raportti perustuu kaikkiaan 213 eri organisaation tietoihin. Vastausten perusteella työpajatoimintaan osallistui vuonna 2017 yhteensä valmentautujaa, joista (54,6 %) oli alle 29-vuotiaita nuoria. Valmentautujien kokonaismäärä oli hieman suurempi kuin edeltävänä vuonna (2016: ), nuorten valmentautujien määrä oli hieman pienempi (2016: ). Työpajojen henkilöstö oli toimintavuoden aikana yhteensä henkilötyövuotta (htv). Henkilötyövuosien määrä on kasvanut 7,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Työpajatoiminnan järjestäjinä toimivat yleisimmin kunnat, seutukunnat tai kuntayhtymät (150). Rekisteröityneitä yhdistyksiä on järjestäjinä 38 organisaatiota, säätiöitä 21 ja yrityksiä 4. Kunnassa työpaja toimii nuoriso- ja/tai vapaa-aikatoimen (56), sosiaali- ja/tai terveystoimen (26), sivistys- ja/tai kulttuuritoimen (31), kunnan työllisyyspalvelujen (36), kunnanhallitusten (20) tai muun kunnanhallinnon osan alaisuudessa (15). Nykyiset työpajat ovat olleet toiminnassa keskimäärin noin 14 vuotta. Taulukko 1: Yhteenveto työpajatoiminnasta vuonna 2017 Valmentautujat Henkilökunta Valmentautujat / AVI / Työpajat Kaikki Nuoret (< 29) (htv) Henkilökunta (htv) maakunta valmentautujat määrä Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Koko maa LSSAVI - Työpajatoiminta

10 2 Työpajojen valmentautujat Työpajojen valmentautujat iän mukaan vuosina Vuonna 2017 työpajoille sijoittuneiden valmentautujien kokonaismäärä nousi hieman: valmentautujia oli yhteensä , kun vuotta aikaisemmin heitä oli Yli 28-vuotiaiden valmentautujien määrä työpajoilla on kasvanut viimeisinä vuosina: vuonna 2017 heitä oli yhteensä valmentautujaa, kun vuonna 2013 määrä oli Alle 29-vuotiaiden valmentautujien määrä oli vuoden 2017 aikana yhteensä , eli 600 henkilöä vähemmän kuin vuonna Alle 25-vuotiaita nuoria valmentautujia oli vuonna 2017 yhteensä Kuntouttavan työtoiminnan osuus työpajojen palveluista on noussut viime vuosina merkittävästi. Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut aikuisia nuoria enemmän. Siksi myös aikuisten kokonaismäärä on kasvanut työpajoissa. Vuonna 2017 yhteensä yli valmentautujaa osallistui kuntouttavaan työtoimintaan. Kuva 1: Työpajojen valmentautujat vuosina Valmentautujien määrä AVI-alueilla ja maakunnissa vaihtelee vuositasolla. Yksittäisien työpajojen tapahtumat, kuten Savonlinnan seudun nuorisotoiminnan tuki Nutu ry:n konkurssi, 1 voivat vaikuttaa koko maakunnan lukuihin. 1 YLE:n uutinen: Konkurssi sulki nuorten tilat Savonlinnassa "Mieli menee apeaksi, mutta olemme ihan pakkoraossa LSSAVI - Työpajatoiminta

11 Taulukko 2: Kaikki työpajojen valmentautujat AVI-alueittain ja maakunnittain vuosina AVI/ Maakunta valmentautujien määrä Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi-Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Kaikki yhteensä Taulukko 3: Alle 29-vuotiaat työpajojen valmentautujat AVI-alueittain ja maakunnittain vuosina AVI/ Maakunta Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi-Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Kaikki yhteensä LSSAVI - Työpajatoiminta nuorten valmentautujien määrä

12 Taulukko 4 kuvaa valmentautujien jakautumista ikäryhmittäin eri AVI-alueilla ja maakunnissa. Erityisesti Etelä- ja Pohjois-Suomen AVI-alueilla painottui nuorten, alle 29-vuotiaiden valmentautujien osuus. Etelä-Suomessa nuoria alle 29-vuotiaita valmentautujia oli ja he muodostivat noin 62 prosenttia kaikista alueen valmentautujista. Pohjois-Suomessa 73 prosenttia valmentautujista oli alle 29-vuotiaita valmentautujia. Taulukko 4: Valmentautujien määrät ikäryhmän, AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2017 Alle Nuoret < Yli 50 AVI/ Ei tietoa Yhteensä vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Maakunta määrä / (%) Etelä-Suomi (1,0) (20,4) (27,3) (13,7) (62,4) (20,1) (13,0) (4,5) (100) Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi (3,0) (17,1) (21,4) (16,0) (57,5) (27,1) (15,4) (0,0) (100) Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi (1,0) (9,5) (14,1) (11,6) (36,1) (38,6) (24,0) (1,3) (100) Lappi Lounais-Suomi (2,0) (17,1) (21,4) (11,9) (52,4) (28,4) (19,1) (0,1) (100) Satakunta Varsinais-Suomi Länsi-Sisä-Suomi (1,6) (12,5) (19,5) (15,0) (48,5) (30,8) (19,3) (1,4) (100) Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois Suomi (1,6) (23,3) (31,9) (16,5) (73,3) (17,3) (9,3) ( - ) (100) Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Suomi yhteensä (1,5) (16,4) (22,6) (14,0) (54,6) (26,7) (16,8) (1,9) (100) LSSAVI - Työpajatoiminta

13 Valmentautujat sukupuolen mukaan Suurin osa työpajojen valmentautujista on miehiä: heidän osuutensa on lähes 60 % kaikista työpajojen valmentautujista. Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja. Eroa miesten ja naisten jakaumien välillä saattaa selittää se, että miesten työttömyys on valtakunnallisesti ollut korkeammalla tasolla kuin naisten. Lisäksi naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Sukupuolijakauma ei ole vaihtelut merkittävästi viime vuosien aikana. Kuva 2: Valmentautujien osuus sukupuolen mukaan vuonna 2017 n= Taulukko 5: Valmentautujien määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 2017 Ikäryhmä Miehet Naiset Yhteensä määrä osuus % määrä osuus % määrä Nuoret yhteensä (59,2) (40,8) Alle 17 vuotta 248 (61,4) 156 (38,6) vuotta (55,5) (44,5) vuotta (60,8) (39,2) vuotta (60,7) (39,3) vuotta (58,7) (41,3) Yli 50 vuotta (57,6) (42,4) Ei tietoa 289 (58,0) 209 (42,0) 498 Yhteensä (58,8) (41,2) LSSAVI - Työpajatoiminta

14 Valmentautujat koulutustaustan ja AVI-alueen mukaan jaoteltuina Suurin osa työpajojen nuorista valmentautujista oli vuonna 2017 edelleen peruskoulututkinnon varassa. Korkeintaan peruskoulututkinto oli yli puolella alle 29-vuotiaista nuorista. Tämä johtuu muun muassa siitä, että nuoret valmentautujat ovat keskeyttäneet ammatillisen koulutuksensa. Kyselyssä kysyttiin ylintä suoritettua tutkintoa. Kasvava ryhmä valmentautujista on suorittanut 2. asteen ammatillisen tutkinnon. Tämä koulutustausta oli noin kolmasosalla alle 29-vuotiaista valmentautujista. Kuva 3: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto vuosina *Ilman "Ei rekisteriöyty tietoa". Taulukko 6: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto AVI-alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2017 Maakunta/ AVI Peruskoulu Yliop- ammatil- Ulkomailla 2. asteen Muu / Peruskoulu oppi- yliopisto rekisteriöyty Lukion AMK / Ei Peruskoulussa keskeytynyt tutkinto tutkinto pilas linen suoritettu suoritettu määrä tutkinto tietoa Yhteensä Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi-Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Koko maa LSSAVI - Työpajatoiminta

15 Valmentautujat äidinkielen ja AVI-alueen mukaan jaoteltuina Noin kahdeksalla prosentilla (1 933) valmentautujista oli äidinkielenään muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Suurin vieraskielisten valmentautujien ryhmä oli venäjänkieliset. Muita suuria ryhmiä olivat arabian-, somalin-, viron-, ja kurdinkieliset. Yhteensä työpajojen valmentautujat puhuivat noin 60 eri kieltä. Kuva 4: Vuonna 2017 työpajalla olleiden valmentautujien äidinkieli* * Ilman "Ei rekisteröityä tietoa". Taulukko 7: Valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI-alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2017 AVI / Maakunta Suomi Ruotsi Kotimaiset kielet Arabia Kurdi Somali Venäjä Viro Muu Vierasperäiset kielet Ei rekisteriöyty tietoa Yhteensä Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Koko maa LSSAVI - Työpajatoiminta

16 Taulukko 8: Nuorten valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI-alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2017 Vierasperäiset Ei rekisteriöyty AVI / Maakunta Kotimaiset Suomi Ruotsi Arabia Kurdi Somali Venäjä Viro Muu kielet kielet tietoa Yhteensä Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Valmentautujat valmennusjaksojen keskimääräisen keston mukaan Kuvassa on valmentautujien valmennusjaksojen keskimääräinen kesto kuukausina vuonna Suurin osa (54,6 %) työpajojen valmennusjaksoista kesti yhteensä 1 6 kuukautta. Jotkut kyselyn vastaajat kokevat puolen vuoden työpajajakson liian lyhyeksi. Nuorten tilanteet ovat heidän mielestä entistä haastavampia, mitä vaatii pitkäkestoista työskentelyä. Kuva 5: Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina vuonna 2017 LSSAVI - Työpajatoiminta

17 Taulukko 9: Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI-alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2017 (kaikki valmentautujat) AVI / Maakunta Alle 2 kk 2 3 kk 3 6 kk 6 kk 1v 1v Ei tietoa Yhteensä Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Taulukko 10: Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI-alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2017 (nuoret valmentautujat) AVI / Maakunta Alle 2 kk 2 3 kk 3 6 kk 6 kk 1v 1v Ei tietoa Yhteensä Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Koko maa LSSAVI - Työpajatoiminta

18 Nuoret valmentautujat ohjaavan tahon mukaan Yleensä valmentautujat tulivat pajoille jonkun ohjaavan tahon lähettäminä. Työhallinto oli merkittävin nuoria työpajoille ohjaava taho vuonna Useat työpajat ilmoittivat kommenteissaan, että TE-toimiston nuorten ohjaamisessa työpajoille olisi kehitettävää. Osa työpajoista kokee, että TE-toimistot ohjaavat liian vähän nuoria tai liian huonokuntoisia asiakkaita työpajoihin. Toiset työpajat pitivät yhteistyötä TE-toimiston kanssa toimivana. Seuraavaksi yleisimmät ohjaavat tahot olivat kunnan sosiaali- ja terveystoimi sekä nuorisotyö. Valmentautujia tuli pajoille aikaisempaa enemmän myös oma-aloitteisesti. (Taulukko 11). AVI-alueittain tarkasteltuna työhallinnon kautta tulleiden nuorten valmentautujien määrä oli suurinta Etelä- Suomen AVI-alueella (2406 nuorta; 50 %). Toisilla alueella kuten Itä-Suomen AVI-alueella, Pohjois-Suomen AVI-alueilla, Lapissa ja Länsi ja Sisä-Suomen AVI-alueella sosiaali- ja terveystoimen tai nuorisotoimen kautta tulleet valmentautujat muodostivat suuremman ryhmän kuin työhallinnon kautta tulleet. (Taulukko 12). Noin puolet työpajoista ei voinut ottaa vastaan kaikkia valmentautujia, jotka halusivat tulla toimintaan mukaan. Yleisimmät syyt palvelupuutteeseen olivat valmentautujien päihdeongelmat tai terveystilanne (63 työpajaa), tilanpuute (46 työpajaa) sekä henkilökunnan liian vähäinen määrä (44 työpajaa). Taulukko 11: Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon mukaan vuosina Työvoimahallinto Oppilaitos Sosiaali- ja terveystoimi / Nuorisotyö Muut viranomaiset Muu Ei rek. tietoa Yhteensä Ohjaava taho määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) TE-toimisto (32,1) (28,8) (27,8) (27,6) Työvoiman palvelukeskus (9,0) (8,5) (7,2) (8,6) Yhteensä (41,2) (37,2) (35,0) (36,2) Peruskoulu 332 (2,3) 291 (2,0) 300 (2,0) 287 (2,0) 2. asteen oppilaitos (7,1) 955 (6,5) 900 (6,1) 848 (5,9) Muu oppilaitos 137 (1,0) 121 (0,8) 94 (0,6) 152 (1,1) Yhteensä (10,4) (9,3) (8,7) (9,0) Sosiaali- ja terveystoimi (15,0) (15,8) (15,4) (14,7) Mielenterveyspalvelut 304 (2,1) 319 (2,2) 370 (2,5) 296 (2,1) Etsivä nuorisotyö (8,6) (9,1) (9,7) (10,4) Nuorisotoimi* - (-) - (-) 39 (0,3) 16 (-) Yhteensä (25,7) (27,1) (27,8) (27,3) KELA 138 (1,0) 118 (0,8) 77 (0,5) 62 (0,4) Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö 8 (0,1) 19 (0,1) 9 (0,1) 7 (0,0) Kriminaalihuolto 64 (0,5) 87 (0,6) 83 (0,6) 87 (0,6) Varusmiespalvelus/ Aikalisä/ siviilipalvelus 27 (0,2) 16 (0,1) 14 (0,1) 14 (0,1) Ohjaamo* - (-) - (-) 63 (0,4) 69 (0,5) Yhteensä 237 (1,7) 240 (1,6) 246 (1,7) 239 (1,7) Suoraan työpajalle (mm. itse, kavereiden- tai (10,4) (11,4) (12,9) (13,2) sukulaisen yhteydenotto) Muu taho 896 (6,3) 971 (6,6) (8,6) (9,6) Yhteensä (16,7) (18,0) (21,5) (22,8) (4,4) (6,8) 802 (5,4) 423 (3,0) (100) (100) (100) (100) LSSAVI - Työpajatoiminta

19 Taulukko 12: Nuorten alle 29-vuotiaiden valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon ja AVI-alueen ja maakunnan mukaan vuonna AVI / maakunta Työvoimahallinto Oppilaitos Sosiaali- ja terveystoimi / Nuorisotyö Työvoiman Mielen- Peruskoulu oppilaitos oppilaitos terveystoimi nuorisotyö 2. asteen Muu Sosiaali- ja Etsivä palvelukeskuterveyspalvelut TEtoimisto Koko maa ) uusi kategoria 2016, valmentautujien määrä metodisista syistä aliarvioitu). 2) KELA, Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö, varusmiespalvelus / Time out / siviilipalvelus, Kriminaalihuolto, Ohjaamo (uusi kategoria 2016). 3) mm. itse, kavereiden- tai sukulaisen yhteydenotto. Nuorisotoimi 1) Muut viranomai set 3) Suoraan työpajalle 2) Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi-Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Muu Muu taho Ei rek. tietoa Yhteensä LSSAVI - Työpajatoiminta

20 Valmentautujat ohjaavan tahon toimenpiteiden mukaan Valmentautujat ovat työpajoilla pääsääntöisesti ohjaavan tahon toimenpiteessä. Vuonna 2017 noin 53 prosenttia (13 859) työpajoilla olleista valmentautujista oli kunnan tai työhallinnon kuntouttavassa työtoiminnassa. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien osuus on viime vuosien aikana kasvanut ja ohittanut työkokeilussa olleiden määrän. Tämä hyvin merkittävä muutos voi osittain liittyä muita toimenpiteitä koskevien säädösten tiukentumiseen. Toiseksi yleisin työpajoilla toteutettava toimenpide oli työkokeilu. Vuonna 2017 noin 28 prosenttia (7 362) kaikista työpajojen valmentautujista oli työkokeilussa. Palkkatuella oli yhteensä henkilöä. Kuva 6: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina * *Valitut toimenpiteet, vastaaja on voinut valita useamman vastausvaihtoehdon. Kuva 7: Nuoret valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina * * Valitut toimenpiteet, vastaaja on voinut valita useamman vastausvaihtoehdon. LSSAVI - Työpajatoiminta

21 Taulukko 13: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina * Työhallinto Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria Työkokeilussa (ent. Työharjoittelu) Töissä palkkatuella/työsuhteessa Työvoimapoliittisessa koulutuksessa Työhönvalmennuksessa Kuntouttavassa työtoiminnassa Kunnan ja työhallinnon palvelut Maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteessä Kunnan palvelut KELA Koulutuspalvelut (Kunta /Valtio/ Oppilaitos/Työpaja) Muut tahot Toimenpide Kaikki valmentautujat (N) Sosiaalisessa kuntoutuksessa 1) Sosiaalitoimen ennalta ehkäisevässä tukitoimessa Kehitysvammaisten päivätoiminnassa Kuntoutustarveselvityksessä Vajaakuntoisten ammatillisessa koulutuksessa Avomuotoisessa työhönvalmennuksessa Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa Vajaakuntoisten työhönvalmennuksessa Peruskoulussa (sisältää joustavan perusopetuksen) (kunta) Peruskoulun TET-jaksolla (kunta) 2) Pajakoulussa (kunta/oppilaitos) Oppisopimuksella (kunta/valtio) Ammatillisessa koulutuksessa (oppilaitos) Ammatillisessa erityisopetuksessa (oppilaitos) Lukiossa (oppilaitos) Tuotantokoulussa 1) Työssäoppimisjaksolla (opiskelijoiden harjoittelujakso) 1) Palveluohjauksessa (ohjattu muualle kuin työpajalle) Siviilipalveluksessa (valtio) Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa (eri tahoja) (Nuorten-) kesätyössä 1) Seinätön valmennus 3) Jossakin muussa toimenpiteessä ) Kysytty vuonna 2015 alkaen. 2) Ei kysytty vuonna * Vastaaja on voinut valita useamman vastausvaihtoehdon. LSSAVI - Työpajatoiminta

22 Valmentautujien sijoittuminen työpajanjakson jälkeen Valmentautujien sijoittuminen työpajajakson aikana ja sen jälkeen palvelutarpeen mukaiseen koulutukseen, työelämään, muuhun palveluun tai muualle (esim. varusmiespalvelus, perhevapaa) on merkittävä työpajojen vaikuttavuusmittari. Kyselyssä tilastoidaan kaikkien vuoden kuluessa valmentautujina olleiden sijoittuminen työpajajakson jälkeen. Mitkä asiat koette erityisen onnistuneeksi toiminnassanne? Kun saadaan nuori eteenpäin elämässä. Kaikista valmentautujista yhteensä 25,8 prosenttia sijoittui koulutukseen. Nuorista valmentautujista 32,7 prosenttia sijoittui valmennusjakson jälkeen koulutukseen. 2 Pidempiaikainen trendi on, että kasvava osa valmentautujista sijoittuu ohjattuun toimenpiteeseen työpajajakson jälkeen. Työttömäksi sijoittui kaikista työpajojen valmentautujista yhteensä 2481 henkilöä (22 %). Aikuisten osalta työttömyys oli hieman todennäköisempää kuin alle 29-vuotiaiden kohdalla. Useat työntekijät kommentoivat, että he kokevat merkittäväksi onnistumiseksi, jos valmentautujat löytävät heille sopivan jatkopolun. Riippuen nuorten tilanteesta se voi olla helpompaa tai haastavampaa. Erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmat vaikeuttavat koulun- tai työssäkäyntiä. Kuva 8: Valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina * *Jos sijoittuminen rekisteröity. 2 Kyselyssä tilastoidaan kaikkien vuoden kuluessa valmentautujina olleiden sijoittuminen työpajajakson jälkeen. Tässä kappaleessa huomioidaan vain tiedot valmentautujista, jotka lopettivat työpajajakson vuoden 2017 aikana ja joiden sijoittuminen on rekisteröity. Osa valmentautujista ei ole edes aloittanut työpajajaksoa ja yli valmentautujaa on edelleen työpajoissa. Osa valmentautujista keskeytti työpajan, mutta heidän kohdallaan ei ole aina rekisteröity, mihin he sijoittuivat. Sen lisäksi osa työpajoista ei rekisteröi valmentautujien sijoittumista. Noin valmentautujan kohdalla tiedot sijoittumisesta puuttuvat. LSSAVI - Työpajatoiminta

23 Kuva 9: Nuorten valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina * * Jos sijoittuminen rekisteröity. 3 Työpajojen henkilöstö Työpajojen henkilöstön tehtävät Työpajojen työntekijästä (htv) noin 72 prosenttia työskenteli vuonna 2017 joko työ-/työhönvalmentajana, yksilövalmentajana tai etsivänä nuorisotyöntekijänä. Hallinnollisissa tehtävissä toimi noin 16 prosenttia henkilöstöstä. Osa vastaajista koki, että tarvetta yksilöohjaukseen olisi enemmän mutta henkilöresurssit eivät siihen riitä. Kuva 10: Työpajojen henkilöstön tehtävät vuonna 2017* *Htv-tulokset eivät ole suoraan verrattavissa seuraavien taulukoiden kanssa, koska niissä on kysytty henkilötyövuosien sijaan henkilöstömääriä. **Sisältää kehittämis- ja suunnittelutehtävät sekä työpajojen johtotehtävät. LSSAVI - Työpajatoiminta

24 Taulukko 14: Työpajojen henkilöstön tehtävät sukupuolen mukaan vuosina * Työntehtävä yhdessä naiset yhdessä naiset yhdessä naiset yhdessä naiset määrä määrä osuus % määrä määrä osuus % määrä määrä osuus % määrä määrä osuus % Työvalmentajina ,6 % ,2 % ,2 % ,5 % Yksilövalmentajina / Etsivä nuorisotyöntekijä ,3 % ,9 % ,5 % ,6 % Hallinnon työntekijät ** ,2 % ,9 % ,0 % ,5 % Muissa tehtävissä ,3 % ,7 % ,4 % ,4 % Ei tietoa ,0 % ,2 % ,3 % Kaikki yhteensä % % % % *Htv tulokset eivät ole suoraan verrattavissa toisen taulukoiden kanssa, koska niissä on kysytty henkilötyövuosien sijaan henkilöstömääriä. Työpajojen henkilöstön työsuhteet Pitkäjänteisen ja tuloksekkaan työpajatoiminnan edellytys on ammatillisesti osaava henkilökunta. Pitkäjänteinen työskentely vaatii, että enemmistö työpajan henkilöstöstä on vakinaisia työntekijöitä ja että heillä on mahdollisuus suunnitella toiminnan sisältöjä. Moniammatillisen verkoston luominen ja ylläpito edellyttävät vakinaisia työntekijöitä toimiakseen tehokkaasti. Vuonna 2017 työpajojen henkilöstöstä yhteensä 80 prosenttia oli vakinaisissa tai vakinaisluonteisessa työsuhteessa. Vakinaisluonteiseksi työksi määritellään toistaiseksi voimassaolevat työsuhteet, yli kaksi vuotta työpajalla työskennelleet, AVI:n myöntämällä valtionavustuksella palkatut ja opetus- ja kulttuuriministeriön etsivän nuorisotyön valtionavustuksella palkatut työntekijät. Vakinaisessa tai vakinaisluonteisessa työsuhteessa olevien määrä on kasvanut viime vuosina (Kuva 12). Kuitenkin monet työntekijät kokevat epävarmuutta työpajojen rahoituksen suhteen. Kuva 11: Työpajojen henkilöstö työsuhteen luonteen mukaan vuonna 2017 LSSAVI - Työpajatoiminta

25 Kuva 12: Henkilöstön määrä vuosina henkilötyövuosina (htv) Työpajojen henkilöstön koulutustaustat Työpajoilla työskenteli yhteensä henkilöä. Noin 45 prosentilla työpajojen henkilöstöstä oli korkea-asteen tutkinto. Yksilövalmentajista 70 prosentilla oli joko AMK- tai yliopistotutkinto, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2015 (76 %). Työvalmentajilla pääasiallinen koulutus oli vastaavasti 2. asteen ammatillinen tutkinto (65,6 %). Taulukko 15: Työpajojen henkilöstön koulutustausta vuonna 2017 Työtehtävä Yliopisto Ylempi AMK AMK Yliopisto/ AMK Ammattillinen tutkinto* Muu Ei amm. koulutus Ei tietoa Yhteensä määrä määrä määrä määrä % määrä % määrä määrä määrä määrä % Valmentajat ,1 % ,9 % % Työvalmentaja ,8 % ,6 % % Yksilövalmentaja ,2 % ,7 % % Etsivä nuorisotyöntekijä ,2 % 28 25,0 % % Hallintotehtävät ,4 % 94 27,6 % % Johto ,4 % 32 18,8 % % Kehittäminen ja suunnittelu ,3 % 22 23,4 % % Muut hallinnon tehtävät ,4 % 40 52,6 % % Muu ,4 % ,4 % % Yhteensä ,2 % ,9 % % * Sis. 2. aste ammatillinen tutkinto ja muu ammattitutkinto. LSSAVI - Työpajatoiminta

26 Työpajojen henkilöstön täydennyskoulutukset Lähes kaikilla työpajoilla oli henkilöstön täydennyskoulutusta vuoden 2017 aikana. Noin puolet työpajoista järjestää työyhteisön sisäistä yhteistä koulutusta. Lisäksi suurimmassa osassa työpajoista työnantaja maksaa koulutukseen osallistumisen ja henkilöstö voi käyttää työaikaa kouluttautumiseen. Aluehallintovirastojen sekä valtakunnallisen työpajayhdistyksen ry:n (TPY) tarjoamat koulutukset ovat yleisimmät koulutukset, joihin työpajojen henkilöstö osallistui vuonna Alueelliset työpajapäivät ja erilaiset verkostoitumistapahtumat ovat suosituimmat tapahtumat. Työpajojen työntekijöille suunnatut koulutukset ovat myös suosittuja, erityisesti mielenterveys- ja päihdekoulutukset. Lisäksi koulutukseen PAR-järjestelmän käytöstä ja ensiapukurssiin osallistui työntekijöitä lähes puolesta työpajoista. Henkilöstö kokee tarvitsevansa lisää koulutusta erityisesti mielenterveyskysymyksiin. Koulutustarvetta olisi myös teemoille erilaiset oppijat työpajoilla, työssä jaksaminen, valmennuksen laadullinen vaikuttavuus ja sen mittaaminen, opinnollistaminen osaamisen tunnistaminen ja dokumentointi sekä organisaation laadun arviointi: toimintatapojen ja tulosten kehittäminen. Kommenteissa tulee myös esille, että monet työntekijät kokevat lakiuudistukset sekä tulevan SOTE-uudistuksen haastavaksi. Eri tapahtumat kuten työpajapäivät, joissa keskustellaan ajankohtaisista teemoista voivat vähentää epävarmuutta. Kuva 13: Työpajan henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen vuonna 2017* * Vastaaja on voinut valita useamman vastausvaihtoehdon. LSSAVI - Työpajatoiminta

27 Kuva 14: Työpajojen henkilöstön koulutustarpeet vuonna 2017* *1-Ei lisätarpeita 6 Suuri tarve, Keskiarvo kaikkien koulutusteemasta on ollut 3,3. 4 Työpajojen hallinto ja organisoituminen Työpajojen organisaatiomuoto Työpajat voivat olla hallinnollisesti kunnallisen, seutukunnallisen tai kuntayhtymän, säätiön, yhdistyksen tai jonkun muun organisaation ylläpitämiä. Vuonna 2017 työpajoista oli 61,5 prosenttia yksittäisten kuntien ylläpitämiä. Kaiken kaikkiaan kunnallinen organisaatiomuoto oli 70,4 prosentilla työpajoista. Rekisteröityjen yhdistysten tai järjestöjen ylläpitämiä oli 17,8 prosenttia ja säätiöiden 9,9 prosenttia kaikista työpajoista. Työpajatoimintaa järjestävissä organisaatioissa henkilöstön määrä oli tyypillisesti alle 10 henkilöä (74 %). 30 tai enemmän henkilöä työllistäviä työpajaorganisaatioita oli yhteensä 14. Säätiöt ovat selkeästi suurempia kuin muut työpajat. Vuoden 2017 aikana säätiömuotoisissa työpajoissa oli keskimäärin 31 työntekijää (htv). Kunnallisissa työpajoissa oli sen sijaan keskimäärin 6 työntekijää (htv). Kyselyyn vastanneista työpajoista 96 (47 %) oli sellaisia, joissa oli vuoden 2017 aikana vähemmän kuin 50 valmentautujaa. Vastaavasti 35 organisaatiossa oli vuoden aikana yli 200 valmentautujaa. LSSAVI - Työpajatoiminta

28 Taulukko 16: Työpajojen organisaatiomuodot vuosina Organisaatiomuoto määrä osuuus % määrä osuuus % määrä osuuus % määrä osuuus % määrä osuuus % Kunnallinen organisaatiomuoto , , , , ,4 Kunta , , , , ,5 Seutukunta 7 3,4 7 3,6 10 5,0 9 4,3 8 3,8 Kunta-/Koulutuskuntayhtymä 8 3,9 10 5,1 6 3,0 7 3,4 11 5,2 Rekisteröity yhdistys/järjestö 40 19, , , , ,8 Säätiö 22 10, , ,5 19 9,1 21 9,9 Yritys/ Osakeyhtiö * * 2 1,0 5 2,5 5 2,4 4 1,9 Muu 6 2,9 1 0,5 4 2,0 2 1,0 - - Ei tietoa 1 0,5 2 1, ,4 - - Yhteensä * Vuoden 2014 alkaen. Taulukko 17: Työpajojen organisaatiomuodot vuonna 2017 Organisaatiomuoto määrä osuuus % määrä osuuus % keskimäärä / työpaja pieni (< 10 työntekijää) Säätiö 21 9, ,3 413, Yritys/ Osakeyhtiö 4 1, ,2 81,3 3 1 Yhteensä Kuva 15: Työpajojen valmentautujien määrä organisaatiossa keskimäärin vuonna 2017 keskisuuri (10-29 työtekijää) suuri (yli 29 työtekijää) Kunnallinen organisaatiomuoto , ,3 84, Kunta , ,6 76, Seutukunta 8 3, ,4 77,9 6 2 Kunta-/Koulutuskuntayhtymä / Kunnallinen liikelaitos Työpajat Valmentautujat Organisaatioiden koko 11 5, ,3 174, Rekisteröity yhdistys/järjestö 38 17, ,2 118, LSSAVI - Työpajatoiminta

29 Työpajojen valmennusyksiköt Työpajojen erilaisissa valmennusyksiköissä toteutetaan hyvin monen tyyppisiä eri toimialoille sijoittuvia työtehtäviä. Vuonna 2017 yleisin valmennusyksikön toimiala oli puu- ja rakennusala. Siihen liittyviä yksiköitä oli 64 prosentilla työpajoista. Myös tekstiilipuoleen, kiinteistöhuoltoon ja siivouksen keskittyvät yksiköt olivat yleisiä. Reilusti puolella pajoista oli erillinen starttivalmennusyksikkö 3 ja kolmannella pajoista seinätön pajan valmennusyksikön. 4 Viime vuosina media- ja mainontavalmennusyksiköt ovat yleistyneet. Sen sijaan metalliyksiköt ovat vähentyneet. Muutamat työpajat ovat perustaneet sosiaali- ja terveysalan valmennusyksikköjä. Taulukko 18: Työpajojen valmennusyksiköt vuosina * Valmennusyksikköä määrä osuus % määrä osuus % määrä osuus % määrä osuus % Vastauksen määrä % % % % Puu ja rakennus % % % % Tekstiili ja ompelu % % % % Starttivalmennusyksikkö % % % % Kiinteistönhuolto ja muu kunnossapito % % % % Kahvila, ravintola, catering % % % % Seinätön paja % % % % Siivous % % % % Tuotemyymälä % % % % Media ja mainonta % % % % Kuljetus % % % % Kierrätys % % % % Taide ja kulttuuri % % % % Tietotekniikka % % % % Alihankinta ja kokoonpanotyö % % % % Metalli % % % % Toimisto % % % % Auton huollot ja korjaukset % % % % Kotipalvelut % % % % Sähkö- ja elektroniikkaromun purku % % % % Pesulapalvelut 17 9 % % % % Muu** % % % % * Vastaaja on voinut valita useamman vastausvaihtoehdon. ** Muu, esim.: sote-paja, kirpputori, pienkonekorjaamo, puutarhatyö, audio, video, bändi, laskettelukeskus. 3 Starttivalmennus on työpajoilla matalimman kynnyksen palvelua, jonka pääpino on valmentautujan työ- ja toimintakyvyn kartoituksessa ja arjenhallinnan tuessa. Lisätietoa: Hilpinen, Kari et.al. (2012): Startti parempaan elämään starttivalmennuksen perusteet. Helsinki: Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. 4 Seinätön valmennus on työpajatoiminnan muoto, jossa valmennus tapahtuu usein työpajaympäristön ulkopuolella, varsinaisessa työelämässä. Lisätietoa: Hurmerinta, Johanna (2017): Semmonen sateenvarjo sen kaiken yläpuolella. Seinätön työpajatoiminta nuorten valmentautujien kokemana Loviisassa. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu; Hedemäki, Outi (2013): Seinätön valmennus työajalla. Helsinki: Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. LSSAVI - Työpajatoiminta

30 Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut Vuonna 2017 lähes kaikki työpajat tarjosivat valmennuspalvelunaan yksilövalmennusta. Työvalmennusta tarjosi 89 prosenttia ja ryhmävalmennusta 87 prosenttia työpajoista. Matalankynnyksen palveluista yleisin oli starttivalmennus, jota tarjosi noin 57 prosenttia työpajoista. Etsivän nuorisotyön palveluita oli työpajapalveluna 43 prosentilla työpajoista. Vaikka työpajalla ei olisikaan omaa etsivän nuorisotyön palvelua, on yhteistyö etsivien kanssa usein hyvin tiivistä. Työpajojen valmennusjaksoihin kuuluu olennaisesti yksilöllisen valmennussuunnitelman laatiminen ja siinä asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi. Lähes kaikki pajat ilmoittivat henkilökohtaisten suunnitelmien kuuluvan valmennusjaksoon. Noin 91 prosenttia työpajoista ilmoitti, että valmentautuja pääsee itse osallistumaan työpajajakson arviointiin. Avoimien vastausten perusteella valmentautujien keskeisimpiä väyliä vaikuttaa pajan toimintaan olivat mm. valmennusjakson lopussa toteutettavat palautekyselyt ja -keskustelut sekä joillakin pajoilla tasaisin väliajoin järjestettävät yhteispalaverit tai nuorten omat projektit. Vierailut oppilaitoksissa tai yrityksissä ovat myös osa työpajavalmennusta. Usein työpajat antavat mahdollisuuksia tutustua oppilaitoksiin sekä yrityksiin tai työpaikkoihin (92 %). 115 työpajaa tarjoaa seinätöntä valmennusta. Kasvava määrä työpajoista tarjoaa hyvinvointi- ja terveyspalveluja sekä vapaa-ajantoimintaa. Kuva 16: Työpajojen menetelmät ja palvelut LSSAVI - Työpajatoiminta

31 Taulukko 19: Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut vuosina * Palvelut / Menetelmät määrä osuus määrä osuus määrä osuus määrä osuus Vastauksen määrä % % % % Valmennuspalvelut / Menetelmät Yksilövalmennus % % % % Työvalmennus % % % % Ryhmävalmennus % % % % Työhönvalmennus % % % % Kuntouttava valmennus % % % % Työpajan matalan kynnyksen palvelut ja pajajakson aloitukseen liittyvät toimintamuodot Etsivä nuorisotyö % % % % Työ- ja toimintakyvyn/kuntoutustarpeen arviointi % % % % Starttivalmennus (matalan kynnyksen palveluna) % % % % Starttijakso (kartoittava starttivalmennusta lyhempi pajan aloitusjakso) % % % % Maahanmuuttajien kotouttaminen % % % % Yksilölliset suunnitelmat ja arvioinnit Henkilökohtainen suunnitelma työpajajaksolle % % % % Henkilökohtainen jatkosuunnitelma työpajajakson jälkeen % % % % Valmentautujien osallistuminen oman työpajajakson arviointiin % % % % Valmentautujien valmennuspäiväkirja/portfolio/ työmaapäiväkirja % % % % Osaamistodistus 1) % % Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten kanssa Työpaikkatutustumiset ja yritysvierailut % % % % Seinätön valmennus % % % % Tutustumiset oppilaitoksiin % % % % Osallistujien sijoittaminen työpajan ulkopuolisiin työpaikkoihin (työpajajakson aikana) % % % % Hyvinvointi ja terveys Terveys- ravinto- ja liikuntakasvatus % % % % Ehkäisevä päihdetyö % % % % Muut terveyspalvelut (esim. terveyshoitajan päivystysaika työpajalla) % % % % Erilliset tukipalvelut Korttikurssit (esim. hygieniapassi, tulityökurssi, tieturva) % % % % Tietotekniikan opetus % % % % Muut erilliset kurssit ja koulutukset % % % % Tuettu asuminen % 17 9 % 14 7 % % Nuotta-valmennus % % % % Työpajanuorten vapaa-ajantoiminta % % % % * Vastaaja on voinut valita useamman vastausvaihtoehdon. 1) uusi LSSAVI - Työpajatoiminta

32 Työpajojen yhteistyö ja sen toimivuus Työpajat työskentelevät useiden oppilaitosten, viranomaisorganisaatioiden ja muiden kumppaneiden kanssa. Työpajatoiminnan onnistuminen edellyttää vahvaa verkostoitumista, hyvää palvelujärjestelmän hallintaa ja hyödyntämistä asiakkaiden edun mukaisesti. Vastaajien mukaan yhteistyö sujuu tavallisesti kohtuullisen hyvin. Lähes kaikki työpajat ilmoittivat tekevänsä yhteistyötä työhallinnon, sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön, muiden työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Tiivistä yhteistyötä oli myös kunnan nuorisotoimen, mielenterveyspalveluiden, Kelan ja yritysten välillä. Vähiten yhteistyötä oli puolustusvoimien, lukion, seurakunnan nuorisotyön ja poliisin kanssa. Kuvassa 17 on eritelty työpajojen yhteistyöverkostoa ja sen toimivuutta vuonna Asteikolla 1 5 yhteistyön sujuvuuden (1 = välttävä; 5 = erinomainen) keskiarvo on 3,6. Kuva 17: Työpajojen yhteistyön sujuvuus vuonna 2017* Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on hyvällä mallillaan tällä hetkellä. Olemme jakaneet nuorisotiimin kesken kuka pitää yhteyttä ja kehen. Yksi on työpajaohjaaja, joka hoitaa kaikki työpajaan liittyvät [tehtävät]: toiminnan suunnittelemisen, kehittämisen ja kaiken ohjaamisen. Hän pitää yhteyttä työllisyyspalveluihin, Kelaan, sosiaalipuoleen, yrityksiin, nuorten vanhempiin tarvittaessa myös kouluihin *N= 213. Paras yhteistyökumppani pajoille näyttää olevan etsivä nuorisotyö (4,5): yli 87 prosenttia vastaajista arvioi yhteistyön toimivan etsivän nuorisotyön kanssa erinomaisesti tai hyvin. Yhteistyö toimii hyvin myös kunnan nuorisotoimen (4,1) ja sosiaalitoimen (4,2) suuntaan. Osittain tämä selittyy sillä, että moni kunnallisista työpajoista sijoittuu juuri näiden yksiköiden alaisuuteen. Myös toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välillä arvioitiin olevan hyvää yhteistyötä. LSSAVI - Työpajatoiminta

33 Työhallinnon ja työpajojen välisen yhteistyön heikentyminen on viime vuosina nostettu monesti esiin avoimissa vastauksissa. Kyselyn vastaajista kuitenkin n. 70 prosenttia arvioi yhteistyön sujuvan erinomaisesti tai hyvin. Työpajat voivat sopia yhteistyöstä eri tahojen kanssa kirjallisella sopimuksella. Yli 60 % työpajoista onkin tehnyt kirjallisen sopimuksen ainakin yhden yhteistyökumppanin kanssa. Yleisimmät sopimuskumppanit ovat ammatillinen oppilaitos (34 % työpajoista), sosiaalitoimi (30 % työpajoista) ja työhallinto (22 % työpajoista). Yhteistyö peruskoulun kanssa muodostuu usein TET-jakson kautta. Lähes joka neljännes vastaajista ilmoitti, että yhtenä yhteistyömuotona on myös mahdollisuus peruskoulun oppimäärän osasuorittamiseen. Ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistyömuodot ovat myös moninaisia. Yleisin yhteistyömuoto on työpajanuorten tutustumisen oppilaitokseen ja työssäoppimisjaksot. Yli 42 prosenttia vastaajista ilmoitti, että työpajojen ja ammatillisen oppilaitoksen yhteistyö muotoillaan opinnollistamisen kautta. Työpajojen opinnollistaminen tarkoittaa sekä työpajan oppimisympäristön että valmentautujan osaamisen tunnistamista. Oppimisympäristön tunnistaminen tapahtuu vertaamalla pajatoimintaa ammatillisten tutkintojen perusteisiin. Tätä työtä on hyvä tehdä yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa. Valmentautujan osaamisen tunnistaminen tähtää usein osaamistodistuksen antamiseen. Kuva 18: Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa vuonna 2017* * Vastaaja on voinut valita useamman vastausvaihtoehdon; N=213. Kuva 19: Työpajan yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa vuonna 2017* * Vastaaja on voinut valita useamman vastausvaihtoehdon.. LSSAVI - Työpajatoiminta

34 Oppimisympäristöjen tunnistaminen työpajoilla Työpajatoiminta toteuttaa varhaisen puuttumisen ja yhteisöllisyyden periaatteita, soveltaa oppimisen ja motivoimisen menetelmiä sekä tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun, tuettuun ja räätälöityyn polkuun koulutukseen ja sen loppuun suorittamiseen. Työpaja toimii oppimisympäristönä toimintaan osallistuville. Oppiminen voi olla joko virallisen ja epävirallisen opetuksen seurausta tai arkioppimista. Oppimisympäristö tarkoittaa fyysistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä koostuvaa ympäristöä, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Noin puolet työpajoista on tunnistanut oppimisympäristön (53 %). Työpajoilla on aloitettu oppimisympäristöjen tunnistamisen kehittäminen oppilaitosyhteistyöhankkeiden avulla. Oppimisympäristöjä on tunnistettu esim. opetushallituksen laatimien ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisesti. Yli puolet työpajoista antaa valmentautujille osaamistodistukset. Työpajat käyttävät eniten omia malleja tai oppilaitosten malleja, mutta käytetään myös TPY:n 5 tai muiden kehittämää mallia. Kuva 20: Onko työpajan oppimisympäristö tunnistettu vuosina ? Kuva 21: Annetaanko valmentautujille osaamistodistus vuonna 2017? 5 Lisätietoa: LSSAVI - Työpajatoiminta

35 Kuva 22: Missä palveluissa/toimenpiteissä olette antaneet osaamistodistuksia vuosien aikana?* * Vastaaja on voinut valita useamman vastausvaihtoehdon. Kuva 23: Minkälaisen osaamistodistuksen annatte?* * Vastaaja on voinut valita useamman vastausvaihtoehdon. LSSAVI - Työpajatoiminta

36 Valmentautujien vaikuttamismahdollisuudet valmennukseen Valmentautujat osallistuvat itse työpajajakson tavoitteiden asettamiseen ja valmennussuunnitelman laatimiseen. Valmentautumisjakson aikana tavoitteiden saavuttamista ja pajatoimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Työpaja raportoi toteutuneet pajatoimenpiteet ja tulokset valmentautujalle ja palvelun tilaajalle. Kyselyyn osallistuneiden pajojen mukaan lähes kaikki valmentautujat voivat vaikuttaa työpajan jokapäiväiseen toimintaan joko säännöllisesti (83 %) tai satunnaisesti (20 %). Valmentautujat voivat vaikuttaa toimintasuunnitelmaan, työpajan strategiaan tai osallistua työpajan ohjausryhmään. Muutamalla pajalla oli myös käytössä ns. pajaparlamentti, jonka kautta vaikutta toiminnan suunnitteluun esim. tutustumiskäynnit, ruokalistan suunnittelu, pajatöiden suunnittelu. Työpajat edistävät monipuolisesti nuorten kykyä toimia yhteiskunnassa. Taulukko 20: Voivatko NUORET valmentautujat vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan ja toiminnan sisältöön*? Vastaus määrä osuus määrä osuus määrä osuus Kyllä, säännöllisesti % % % Kyllä, satunnaisesti % % % Ei 2 1 % 2 1 % - - En osaa sanoa 3 2 % 2 1 % 1 0 % Ei tietoa % - - Työpajat % % % * Vastaaja on voinut valita useamman vastausvaihtoehdon. Kuva 24: Miten nuorten työpajatoimintanne edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia?* Jokaisella nuorella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omien voimavarojensa mukaan. Tekemistä ja toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä, myös yksilöllinen tuentarve huomioidaan. Kannustamme ja rohkaisemme nuoria ottamaan vastuuta omasta elämästään ja yritämme kohdella heitä tasavertaisesti. Mm. yhteisöllisyys kasvaa. Nuorten Työkuntoon-hankkeeseen mukaan lähteminen ja toisten mukaan kannustaminen oli hieno asia Nuoria on valistettu, opastettu ja tuettu käyttämään kaupungin maksuttomia harrastuspalveluita. Nuoria innostetaan osallistumaan fyysisen kunnon lisäämiseksi liikuntaan pelaamalla esimerkiksi sählyä, pingistä, biljardia, sulkapalloa, koripalloa, mölkkyä, frisbeegolfia ja käydään kuntosalilla sekä keilaamassa. Nuorilla on mahdollisuus opetella askartelua ja muita kädentaitoja. Nuoret saavat opastusta myös ruoanlaittoon ja siivoukseen. Nuorille on järjestetty esimerkiksi retki, jossa ovat voineet mm. osallistua moottorikelkkasafariin, käydä keilaamassa ja kokeilla ekoammuntaa. Asiakkaat otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun esim. tutustumiskäynnit, ruokalistan suunnittelu, pajatöiden suunnittelu, otetaan huomioon asiakkaan toiveet Harjoittelemme osallisuutta ryhmätoiminnoissa mm. keskustelu-, toiminnalliset-, liikunta- ja sosiaalisen tuenryhmät, yhteisökokoukset, työnjakopalaverit, yhdessä työn harjoitteleminen jne. Tavoitteena on nuorten kiinnittyminen työyhteisöön, siinä toiminen ja vaikuttaminen ja sitä kautta osallisuuden lisääminen. Etsimme nuorille onnistumisen kokemuksia, joiden myötä osallisuus lisääntyy ja itsetunto kohenee. Nuoret pääsevät itse vaikuttamaan pajan toimintaan ja suunnittelemaan omaa toimintaansa. Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa mm. mihin tehdään retkiä, tämän kesän retki suuntautuu annettujen äänten perusteella eläinpuistoon. Työtilan sisustus on työn alla ja tila muotoutuu nuorten näköiseksi. Nuoret kulkevat monta kertaa viikossa liikuntahallilla sekä käyvät ajoittain kirjastolla. Esim. pajoilla käy yhteiskunnallisia vaikuttajia, kansanedustajia jne. pitämässä luentoja ja valmentajat ohjaavat ja opastavat em. asioissa Konkreettisina vaikuttamisen välineinä toimivat myös työpajojen omat pajaneuvostot, joissa käsitellään oman työpajan arkeen vaikuttavia asioita ja suunnitellaan yhdessä tulevaa toimintaa. Työpajatoiminnan tavoitteena on tukea nuoria osallisuuden kautta aktiiviseen toimijuuteen omassa elämässään ja ympäristössään. Nuoret pystyvät itse vaikuttamaan pajan sisältöihin ja toimintoihin. Palavereista pidetään pöytäkirjaa ja jokainen nuori on vuorollaan sihteeri. * Valitut vastaukset. LSSAVI - Työpajatoiminta

37 Kuva 25: Miten nuorten työpajatoimintanne edistää nuorten kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa? * Erityisesti starttivalmennus rakentuu "arjen opettelulle". Nuoria opastetaan tuetusti ja itsenäisesti toimimaan virastoissa, työnhaussa, opiskelukuvioissa. Teemme yhteisiä vierailuja ja meillä käy luennoitsijoita. Ennen vaaleja avaamme eri vaalikoneita ja nuoret voivat valita ehdokkaansa niiden mukaan, jos ei ole ehdokasta valmiina. Käymme yhdessä koko väen kanssa äänestämässä. Työpajalle tulee päivän sanomalehti. Elämänhallintaan ja muihin elämän osa-alueisiin kiinnitetään huomiota valmennuksessa. Nuoria tuetaan tuomaan omaa näkökulmaansa esille myös oman yhteisönsä asioihin, kuten harrastusmahdollisuuksiin paikkakunnalla. Käytännön toimina yksilövalmennuksessa esim. tehdään hakuja työ- ja/tai opiskelupaikkoihin. Laaditaan CV ja opetellaan kuvailemaan itseä sanallisesti. Hyvät ja terveet elämäntavat sekä arjenhallinnan taidot ja ehjä minäkuva parantavat välillisesti myös nuoren opiskelu- ja työllistymisedellytyksiä. Nuorten työpajalla tehtävät "tehdään hyvää projektit" tähtäävät kokemukseen yhteisvastuusta. Toiminnassa hyödynnetään monipuolisesti lähiympäristöjä, esim. retki- ja luontoelämystoiminnoissa. Jokainen jakso pajalla räätälöidään erikseen nuoren omien tarpeiden mukaan. Pajalaiset ovat mukana seinättömän pajan periaatteiden mukaisesti, joten työkokeilut ym. tapahtuvat monessa eri yrityksessä/työpisteessä. Työkokeilujen lisäksi pajatoimintaan kuuluu nuoren aktiivisen kansalaisuuden vahvistamista, työelämätaitojen kehittämistä sekä omaan hyvinvointiin panostamista. Nuoret pääsevät tutustumaan työpajajakson aikana erilaisiin yrityksiin ja niiden rakenteisiin. Oppivat käyttämään sähköisiä palveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä erilaisten toimijoiden ja ihmisten kanssa. Nuoria autetaan "eteenpäin" elämässä ja heidän kykyään opiskella tai tehdä työtä vahvistetaan, mikä taas osaltaan mahdollistaa toimimisen yhteiskunnan jäsenenä. Nuorille tarjotaan vaihtoehtoa ja heitä tuetaan löytämään polkunsa. Nuoria on mukana ESR hankkeen ohjausryhmätyöskentelyssä tuomassa esille omia näkemyksiään nuorten palveluiden kehittämisestä. Nuoret kirjoittavat juttuja pajan omaan lehteen. Työpajalla on työelämää vastaavat työolosuhteet, jotta nuori oppii toimimaan pajan ulkopuolella työsuhteessa yhteiskunnan vaatimalla tavalla. Tähän kuuluvat mm. säännölliset työajat, ruoka- ja kahvitauot, vastuu omasta työtehtävästä ja sen laadusta. Nuorten toimijuus lisääntyy, kun nuori pääsee vaikuttamaan työpajatoiminnan arjen työtehtäviin sekä suorittaa tehtävät itsenäisesti mutta ohjauksessa. Nuorisokeskuksen moniammatillinen henkilöstö samassa rakennuksessa pystyy vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti nuorelta kumpuaviin kysymyksiin ja haasteisiin. Nuorisokeskuksen pedagoginen ohjelma kokoaa mm. joka viikkoiset pedagogiset toiminnat, joita ovat mm. aamu-uutiset, säännöllinen liikunta, viikon Hyve, työnhakukoulutukset, työelämäntaidot koulutukset, vapaaehtoistyön koulutukset, oman talouden hallinta koulutukset, asuminen koulutukset, omat vahvuudet koulutukset, harrastuskoulutukset. Pajalla annetaan korjaavaa valmennusta joka vaikuttaa yksilön elämänhallinta sekä arjenhallintataitoihin- esim. päihteet, velkaongelmat, unettomuus, syöminen, liikunta, työelämän pelisäännöt jne. Pajalla on yhteisesti sovitut säännöt, joiden noudattamisessa tai noudattamatta jättämisen seuraamuksista keskustellaan. Työpajan säännöissä pyritään huomioimaan työelämän pelisäännöt ja opetellaan sopeutumaan niihin. Pajatoiminnan ohjaustyössä huomioidaan mm. keskustelemalla yhteiskunnan periaatteista, laista ja asetuksista, eri vaaleihin osallistumisesta (kuntavaalit 2017). Pajatoiminnassa kuullaan eri asiantuntijatahojen luentoja (mm. velkaneuvoja, pankkitoimihenkilö, terveydenhoitaja). Työpajalle ohjautuvat nuoret ovat usein erityisherkkiä, joilla on hyvin paljon erilaisia pelkotiloja kohdata asioita sekä muita ihmisiä. Nuori saa työpajalla empaattisen kohtaamisen yksilönä ja tukea kasvattaa omia voimavaroja. Työpajalla nuoren kanssa opetellaan arjenhallintaan liittyviä taitoja ja vahvistetaan nuoren itsetuntoa. Moninainen työpajaympäristömme antaa hyvät valmiudet kohdata erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, mikä auttaa vahvistamaan nuoren kykyä ilmaista itseään ja antaa valmiuksia toimia erilaisissa ympäristöissä toteuttaen omaa identiteettiään. Työpajalla nuori saa mahdollisuuden harjoitella työntekemistä eri toiminnoissa tuetusti, samalla vahvistetaan nuorta kohtaamaan mahdolliset epäonnistumiset. Tämä antaa valmiuksia suunnitella mahdollista tulevaisuuden ammattia ja sen myötä sitoutumaan yhteiskuntaan, mikä edellyttää itsenäistä elämänhallintaa. Sosiaalisella kuntoutuksella pystytään tukemaan nuoren sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, joka madaltaa kynnystä toimia yhteiskunnassa. Tukemalla omatoimisuutta ja vastuunottoa oman elämän valinnoista tuetaan nivelvaiheessa sujuvaa siirtymistä opintoihin tai muihin palveluihin. Sosiaalisen vahvistaminen kautta nuoret oppivat ilmaisemaan mielipiteitään, toimimaan ryhmässä ja tarvittaessa tuettuna löytää tarvittavat palvelut ja saavuttavat ne Taidetyö voimauttaa nuoria ja antaa konkreettisia eväitä oman tulevaisuuden suunnittelulle. Nuoret kartoittavat työpajajaksonsa aikana omia vahvuuksiaan käsillä käsittämisen kautta. Jakson aikana nuorille syntyy konkreettinen kuva omista vahvuuksista ja he pystyvät näin kartoittamaan omaa paikkaansa yhteiskunnassa. * Valitut vastaukset. LSSAVI - Työpajatoiminta

38 Työpajojen asiakaspalautejärjestelmät Työpajoissa on käytössä erilaisia palautejärjestelmiä. Melkein kaikissa työpajoissa valmentautujat saattoivat antaa palautetta henkilökohtaisten keskustelujen aikana. Lisäksi loppuhaastattelujen pitäminen oli varsin yleistä. Sosiaalisen vahvistumisen mittari (sovari) on käytössä 64 prosentissa työpajoista. Sovarin tarkoituksena on mitata ja tuoda esille annetun palvelun laatua ja sosiaalisesti vahvistavaa vaikutusta. Mittari käsittää sosiaalisen vahvistumisen viisi osa-aluetta, joita ovat itsetuntemus ja -luottamus, sosiaaliset taidot, arjen hallinta, opiskelu- ja työelämävalmiudet sekä elämänhallinta ja tavoitteellisuus. Sovari-mittari on kehitetty TPY:ssä OKM:n rahoituksella. 6 Kuva 26: Työpajojen asiakaspalautejärjestelmiä Työpajatoiminnan asiakastieto- / tilastointijärjestelmät Työpajatoiminnan tuottajalla on oltava asiakashallintajärjestelmä. Asiakashallinta- tai tilastointijärjestelmä on 97 % työpajoista. Useimmilla (77,5 %) on käytössään PAR-järjestelmä. PAR-järjestelmä on työkalu työpajatoiminnan tilastointiin, asiakasseurantaan ja raportointiin. PAR on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, ja järjestelmä on käyttäjälle maksuton. Nykyisin aluehallintovirastojen ylläpitämän PAR-järjestelmän avulla organisaatiot voivat lähettää osan vastauksista vuosittaiseen valtakunnalliseen työpajatoiminta kyselyyn automaattisesti, mikä helpottaa vastaamista ja vähentää siihen käytettävää aikaa. Kasvava määrä työpajoista on liittänyt oma paikallisen ohjelmansa PAR-järjestelmään ja ovat mukana tiedonsiirtoprosessissa. Taulukko 21: Onko työpajallanne käytössä jokin asiakashallinta-/tilastointijärjestelmä? Vastaus määrä osuus määrä osuus määrä osuus määrä osuus Kyllä, PARty ,2 % ,0 % ,5 % ,5 % Kyllä, oma paikallinen ohjelma, mikä on linkitetty PARtyyn 3 1,5 % 5 2,5 % 16 7,7 % 15 7,0 % Kyllä, joku muu 48 24,5 % 33 16,5 % 19 9,1 % 26 12,2 % Ei, mutta suunitteilla 16 8,2 % 8 4,0 % 7 3,4 % 6 2,8 % Ei käytössä 10 5,1 % 6 3,0 % 6 2,9 % 1 0,5 % En osaa sanoa 1 0,5 % 2 1,0 % 1 0,5 % - - Ei tietoa ,9 % - - Yhteensä % % % % 6 Lisätietoa: LSSAVI - Työpajatoiminta

39 Työpajatoiminnan rahoitus Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista. Se muodostuu kuntien rahoituksesta, valtionavustuksista, muista julkisista rahoituksista ja avustuksista (STEA, ESR) sekä työpajatoiminnan tuote- ja valmennuspalvelujen myyntituloista. Työpajatoiminnan rahoitukseen käytettiin vuonna 2017 yhteensä lähes 109 milj. euroa. Valtion rahoitus on viimeiset vuodet ollut suurin piirtein samalla tasolla, noin 13,6 miljoonassa eurossa. Taulukko 22: Työpajatoiminnan rahoitus vuosina *: Rahoitusmuoto Hallinnoijan rahoitus (sis. esim. kunnan rahoitus) AVI (OKM) valtakunnallinen nuorten työpajatoiminta-avustus AVI (OKM) valtakunnallinen avustus etsivää nuorisotyöhön Euroa % Euroa % Euroa % Euroa % ,8 % ,9 % ,3 % ,4 % ,2 % ,9 % ,5 % ,5 % ,5 % ,2 % ,6 % ,9 % AVI muu rahoitus ,0 % ,4 % ,1 % ,2 % ELY rahoitus 1) ,0 % ,6 % Palkkatuki (työntekijöille, nuorille, aikuisille) 1) ,6 % ,0 % STEA rahoitus ,6 % ,4 % ,4 % ,9 % ESR rahoitus ,8 % ,5 % ,2 % Muu julkinen rahoitus ,3 % ,9 % ,6 % ,8 % Yksityinen rahoitus ,3 % ,3 % ,2 % ,3 % Työpajatuotannon myynti, omat tuotteet Työpajan palvelutuotanto (esim. kotiapu tms.) Valmennuspalvelujen myynti (esm. oppilaitos, KELA, TE-hallinto) ,7 % ,7 % ,5 % ,4 % ,3 % ,5 % ,0 % ,8 % ,5 % ,3 % ,4 % ,8 % Muut tulot ,8 % ,6 % ,0 % ,2 % Yhteensä % % % % 1) 2015 ESR rahoitus uusi kohta. 2) 2016 uusi kohta. Lähde: OKM/AVI (Valtakunnallinen työpajakysely) LSSAVI - Työpajatoiminta

40 Valtionavulla tuettu työpajatoiminta vuonna 2018 Kuva 27: Valtionavulla tuettu työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna 2018 LSSAVI - Työpajatoiminta