NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUEELLA VUONNA 2014

Transkriptio

1 NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUEELLA VUONNA 2014 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue / Nuorisotoimi

2 Sisältö Nuorten työpajatoiminta... 1 Nuorten työpajatoiminnan henkilökunta... 3 Nuorten työpajatoiminnan rahoitus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna Valmentautujat PSAVI-alueen nuorten työpajoilla... 9 Nuorten työpajojen toiminta Yhteistyö Peruskoulu Ammatilliset oppilaitokset Lukio ja muut oppilaitokset Työpajatoiminnan laatu ja kehittäminen Avoin palaute Lähteet... 26

3 Kuva- ja taulukkoluettelo Kuva 1. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö Suomessa vuonna Kuva 2. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö PSAVI-alueella vuonna Kuva 3. Vakinaisten valmentajien osuus kaikista valmentajista nuorten työpajoilla PSAVI-alueella (*mukana myös vakinaisluontoiset työsuhteet) Kuva 4. Henkilöstö erityyppisissä työsuhteissa PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna Kuva 5. Henkilöstö eri työtehtävissä PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna Taulukko 1. Nuorten työpajatoiminnassa työskentelevien koulutustaustat Suomessa ja PSAVI-alueella vuonna Luvut ovat prosenttiosuuksia Kuva 6. Henkilöstön koulutustarpeet PSAVI-alueella vuonna Kuva 7. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus PSAVI-alueella Kuva 8. Nuorten työpajatoiminnan kustannukset PSAVI-alueella Kuva 9. Valmentautujien määrät PSAVI-alueen työpajoilla Kuva 10. Valmentautujien jakautuminen eri ikäryhmiin PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna Kuva 11. Työpajajakson kesto PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna Kuva 12. Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle PSAVI-alueella vuosina 2013 ja 2014? Kuva 13. Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2014? 12 Kuva 14. Nuoret valmentautujat tukitoimenpiteittäin PSAVI-alueella vuosina 2013 ja 2014 sekä koko maassa vuonna Kuva 15. Valmentautujien koulutustaustat PSAVI-alueella vuosina 2013 ja 2014 sekä koko maassa vuonna Kuva 16. Koulutukseen tai työelämään sijoittuneet nuoret Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kuva 17. Valmentautujien sijoittuminen pajajakson aikana tai sen jälkeen PSAVI-alueella vuosina 2013 ja 2014 sekä koko maassa vuonna Kuva 18. Nuorten työpajojen toimintamenetelmät ja tarjotut palvelut PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna Kuva 19. Valmennusyksiköt pajatoiminnassa PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna Kuva 20. Yhteistyön sujuminen PSAVI-alueella ja koko maassa Kuva 21. Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa PSAVI-alueella vuonna Kuva 22. Työpajan yhteistyö ammatillisen oppilaitoksen kanssa PSAVI-alueella vuonna Kuva 23. Valmentautujien työ- ja toimintakykyä kuvaavat arviointijärjestelmät PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna Taulukko 2. Miten valmentautujat ovat voineet vaikuttaa nuorten työpajan toimintaan PSAVI-alueella vuonna Taulukko 3. Miten hyvin pajatoiminta on voinut vastata nuorten yksilöllisiin tarpeisiin, toiveisiin ja palautteisiin Taulukko 4. Nuorten työpajatoiminnan laadun arviointi

4 1 Nuorten työpajatoiminta Nuorten työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan nuoren kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Työpajametodi perustuu tekemällä oppimiseen. Pajoilla voi arjenhallinnan harjoittelun lisäksi opetella erilaisia työtaitoja. Työpajat tarjoavat myös vaihtoehtoisen väylän koulutukseen, mikäli koulunkäynti on keskeytynyt, se ei kiinnosta tai siihen ei ole edellytyksiä. Työpajojen menetelmiksi ovat käytännön työn tekemisen ohella vakiintuneet työvalmennus ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja osaamista, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallintakyvyn kehittämistä. Aluehallintovirastot jakavat vuosittain harkinnanvaraista valtionavustusta nuorten työpajatoiminnan järjestäjille. Vuonna 2014 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi ensin keväällä ja syksyllä :n lisämäärärahan 25:lle nuorten työpajatoiminnan järjestäjälle. Kainuun nuorten työpajoille myönnettiin 21 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalle 79 prosenttia avustusmäärärahasta. Valtionavustusta käytettiin eniten työntekijöiden palkkakustannuksiin. Avustusta hakeneet työpajatoiminnan järjestäjät arvioivat hakuaikana, että pajoille tulee lähes alle 25-vuotiasta nuorta vuoden 2014 aikana. Raportin mukaan nuoria oli pajalla yhteensä Kartassa (Kuva 1.) näkyvät ne Suomen kunnat, joissa on nuorten työpajatoimintaa sekä etsivää nuorisotyötä vuonna Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla oli etsivää nuorisotyötä kaikissa kunnissa. Keltaisella merkityissä kunnissa oli etsivää nuorisotyötä, mutta ei nuorten työpajatoiminnan palveluja. Kuvassa 2. näkyy PSAVI-alueen etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan tilanne. Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää nuorten työpajatoimintaa järjestäviltä vuosittain tietoja edellisen vuoden toiminnasta. Tässä raportissa on käytetty tietoja vuoden 2014 kyselyn vastauksista. Raportissa ei ole maakuntavertailuja, koska Kainuussa oli vuonna 2014 vain kuusi nuorten työpajatoiminnan järjestäjää. Joitakin tunnuslukuja on vertailtu valtakunnan tietoihin.

5 2 Kuva 1. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö Suomessa vuonna 2014.

6 3 Kuva 2. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö PSAVI-alueella vuonna Nuorten työpajatoiminnan henkilökunta Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös ( ) edellyttää, että nuorten työpajoilla työskentelee ammatillisesti osaava henkilökunta ja että enemmistö työpajan henkilöstöstä on vakinaisia työntekijöitä. Työntekijöillä tulee olla myös mahdollisuus suunnitella nuorten työpajan toiminnan sisältöjä. Nuorten työpajatoiminnan tueksi on luotava monialainen ja moniammatillinen verkosto. Verkoston luominen ja ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä, ja siitä syystä pajalla on oltava vakinaisia työntekijöitä. Jos työpajatoiminnan yhteydessä on myös muille kuin nuorille suunnattua toimintaa, edellyttää nuorten työpajatoiminnan toteuttaminen nuorten tarpeet huomioon ottavien menetelmien osaamista ja nuorille kohdennettua toimintaa. Vuonna 2014 koko maassa vakituisia tai vakinaisluontoisia työsuhteita oli 79,29 prosenttia kaikista työsuhteista. Osuus oli lähes sama PSAVI-alueella, jossa vakinaisen henkilökunnan osuus on noussut melko tasaisesti vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2014 vakinaisten osuus oli vuoden 2009 tasolla. (Kuva 3.)

7 4 % Vakinaisten työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä nuorten työpajoilla PSAVI-alueella * Kuva 3. Vakinaisten valmentajien osuus kaikista valmentajista nuorten työpajoilla PSAVI-alueella (*mukana myös vakinaisluontoiset työsuhteet). Vuonna 2014 PSAVI-alueella vakinaisten työsuhteiden osuus oli hieman pienempi kuin koko maassa. Vakinaisluonteisten ja palkkatuella työllistettyjen osuus oli sen sijaan koko maan osuutta suurempi. PSAVIalueella Ei tietoa -osuus oli 4 prosenttia. (Kuva 4.) Henkilöstö erityyppisissä työsuhteissa vuonna 2014 Vakituisia Vakituisluonteisia Palkkatuella työllistetty Ei tietoa Muulla projektirahoituksella % PSAVI (n=23) KOKO MAA (n=196) Kuva 4. Henkilöstö erityyppisissä työsuhteissa PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2014.

8 5 Lähes puolet PSAVI-alueen nuorten työpajojen työntekijöistä toimi työvalmentajina ja noin viidesosa yksilövalmentajina. Koko maassa työvalmentajien osuus on hieman suurempi kuin PSAVI-alueella. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja osaamista, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Kehittämis- ja suunnittelutehtävissä toimivien osuus on PSAVI-alueella melkein kaksinkertainen koko maan vastaavaan osuuteen verrattuna. (Kuva 5.) Millaisissa tehtävissä henkilöstö toimi vuonna 2014? Työvalmentajina Yksilövalmentajina Etsivinä nuorisotyöntekijöinä Muissa tehtävissä Johtotehtävissä Kehittämis- ja suunnittelutehtävissä Muissa hallinnon työtehtävissä Ei tietoa % PSAVI 2014 (n=23) KOKO MAA (n=196) Kuva 5. Henkilöstö eri työtehtävissä PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna PSAVI-alueen työvalmentajista yli 60 prosentilla ja koko Suomessa lähes 70 prosentilla oli toisen asteen tutkinto. Yksilövalmentajista PSAVI-alueella lähes 60 prosentilla oli ammattikorkeakoulututkinto ja viidenneksellä yliopistotutkinto. Yli puolella PSAVI-alueen johtajista oli ammattikorkeakoulututkinto. Koko maan johtajista yli 40 prosenttia oli saanut yliopistokoulutuksen. Työntekijät, joilla ei ollut ammatillista koulutusta lainkaan toimivat PSAVI-alueella lähinnä muissa tehtävissä. (Taulukko 1.)

9 6 PSAVI VK PSAVI VK PSAVI VK PSAVI VK PSAVI VK PSAVI VK PSAVI VK Työvalmentaja 7,1 6,3 1 1,1 23, ,8 4,3 0,8 1,3 0 0,1 Yksilövalmentaja 20,2 22 2,2 4,7 56, , ,4 2,2 0,6 0 0 Johto , ,8 26 5,9 1,6 0 1,1 0 0 Kehittäminen ja suunnittelu Yliopisto Ylempi AMK AMK 2. aste Ei ammatillista koulutusta 34, ,2 49, , , Muu hallinto 11, ,1 3,5 22, , ,1 2,2 0 1,1 0 0 Muu 6, , , ,2 9,6 6,6 3,1 0 2,2 Taulukko 1. Nuorten työpajatoiminnassa työskentelevien koulutustaustat Suomessa ja PSAVI-alueella vuonna Luvut ovat prosenttiosuuksia. Muu Ei tietoa PSAVI-alueen nuorten työpajojen työntekijöistä puolelle oli tehty osaamiskartoitus, ja lähes kaikki työntekijät osallistuivat täydennyskoulutukseen vuoden aikana. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjistä yli 60 prosenttia järjesti itse koulutusta ja lähes kaikki järjestäjät maksoivat koulutuksiin osallistumisen ja antoivat työntekijöiden käydä koulutuksissa työaikana. Yksilöllistä työnohjausta tarjottiin 35 prosentille PSAVI-alueen pajoista ja ryhmätyönohjausta yli puolelle pajoista. Yleisesti työnohjausta järjestettiin 6 12 kertaa vuodessa. Kyselyllä kartoitettiin myös nuorten työpajatoimijoiden koulutustarpeita. Eniten toivottiin koulutusta mielenterveyskuntoutujan ohjaukseen. Tärkeinä pidettiin myös omaan henkiseen työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sekä työelämän päihdekysymyksiin liittyvää koulutusta. (Kuva 6.)

10 7 Henkilöstön koulutustarpeet PSAVI-alueella vuonna 2014 Mielenterveyskuntoutujan ohjaus: erityistarpeet työpajalla Henkinen työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Työelämän päihdekysymykset ja työpajan päihdetoimintamalli Ensiapu- ja turvallisuuskurssit Oppimisvaikeuksien huomioiminen valmennuksessa Haastava nuori työpajalla Toiminnallinen riippuvus kuten netti- tai peliriippuvuus Lakikoulutus Laatujärjestelmät ja laadun arviointi Työpajan kehittämiskoulutus Kuntoutuksen suhde valmennukseen ATK-koulutus Valmennusprosessi työpajalla Ryhmävalmentajakoulutus Markkinointikoulutus tai koulutusta sosiaalisesta mediasta Esimiestyöhön liittyvä koulutus Monialainen ja moniammatillinen verkostoyhteistyö Nuorten valmennus työpajalla Työvalmentajakoulutus Yksilövalmentajakoulutus Kielikurssit Työpajan perustehtävä Maahanmuuttajien erityistarpeet Kuva 6. Henkilöstön koulutustarpeet PSAVI-alueella vuonna Henkilöstön koulutustarve on jatkuvaa ja koulutuksen tarve tulee voimistumaan jatkossa. Trendi on, että työpajalle ohjautuvien asiakkaiden tilanteet ovat entistä vaativampia ja niihin vastaaminen vaatii laaja-alaista osaamista. Pienessä kunnassa tämä osaaminen on oltava samalla henkilöllä vähintään sillä tasolla, että tämä pystyy tekemään tuloksellista yksilö- ja palveluohjausta. Asiakkaiden ohjaus- ja valmennustyöhön tarvitaan lisää koulutusta. Meillä kunnassa on painetta myös ryhmämuotoisten toimintojen järjestämiseen, ja tähän tarvittaisiin ryhmien vetämiseen valmiuksia antavaa koulutusta. Ympäröivä maailma ja koko työpajatoimintaan liittyvä kenttä muuttuvat koko ajan. Lainsäädännössä tapahtuvat muutokset asettavat alati vaatimuksia oman toiminnan suunnan

11 8 tarkistamiselle ja toiminnan mukauttamiselle vastaamaan ajantasaista lainsäädäntöä ja muita määräyksiä. Kouluttautumisen tulee olla jatkuvaa ja siihen on voitava käyttää riittävästi aikaa. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2014 Nuorten työpajatoiminnan rahoitus koostuu toiminnan ylläpitäjän eli järjestäjän osuudesta, valtionavustuksesta, mahdollisien palveluiden tai tuotteiden myyntituloista sekä muista avoimesti haettavista rahoituksista. Työ- ja elinkeinohallinto osallistuu valmentautujien palkkakuluihin, ja joissakin tapauksissa työja elinkeinohallinto maksaa nuorten työpajalla tuotettavista palveluista. Kunnat rahoittavat omistamiaan työpajoja suoraan sen hallintokunnan budjetista, jonka alaisuudessa työpaja toimii. Kunta vastaa näissä tapauksissa yleensä tilojen ja laitteiden ylläpitokustannuksista sekä pajoilla toimivan henkilöstön palkkakustannuksista. Mikäli kunnat vastaavat pajan tilojen ja laitteiden kustannuksista, voidaan esimerkiksi henkilöstön palkkakustannukset maksaa valtionavustuksella. Tässä raportissa ei ole käytetty valtakunnallisen kyselyn rahoitus- ja kustannustietoja vaan tiedot on kerätty Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon raportoiduista nuorten työpajatoiminnan selvityksistä vuosilta PSAVI-alueella noin puolet nuorten työpajojen rahoituksesta on ollut jo pidemmän aikaa joko kunnan tai muun järjestäjän omaa rahoitusta. Valtionavustuksen osuus kokonaisrahoituksesta on vaihdellut prosentin välillä. Työvoimahallinnon rahoitus on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2011, jolloin se oli yli 16 prosenttia. Vuonna 2014 työvoimahallinnon rahoitus oli vain noin kolme prosenttia. (Kuva 7.) Nuorten työpajatoiminnan rahoitus PSAVI-alueella Kunnan rahoitus tai omarahoitus Valtionavustus Työvoimahallinnon rahoitus Hankkeen tulorahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0% 20% 40% 60% 80% Kuva 7. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus PSAVI-alueella

12 9 Suurin osa rahoituksesta käytetään palkkamenoihin. PSAVI-alueella palkkamenojen osuus on kuitenkin vähentynyt jonkin verran viimeisen neljän vuoden aikana. Materiaalikustannusten, vuokra- ja leasingkustannusten osuus on suurentunut hieman. Kustannusten jakautuminen on kuitenkin pysynyt lähes samanlaisena viimeisen neljän vuoden aikana. (Kuva 8.) Nuorten työpajatoiminnan kustannukset PSAVIalueella Palkkamenot sivukuluineen Vuokra- ja leasingkustannukset Materiaali- ja välinekustannukset Muut kustannukset Palvelujen ostot Koulutus ja matkakustannukset 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 8. Nuorten työpajatoiminnan kustannukset PSAVI-alueella Valmentautujat PSAVI-alueen nuorten työpajoilla Nuorten työpajatoiminta sijoittuu nuoren elämänvaiheen tärkeisiin saumakohtiin, joko nk. ensimmäiseen nivelvaiheeseen, jolloin nuori etsii ammattiin johtavaa koulutusta tai toiseen nivelvaiheeseen, jolloin nuori on siirtymässä koulutuksesta tai työttömyydestä työelämään. Nuorten työpajatoiminnan kohderyhmänä ovat enintään 28-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea koulutus- ja työuran löytämiseen, elämänhallintataitojen ja oman motivaation vahvistamiseen ja toimintakyvyn lisäämiseen. Nuorten työpajalla nuorelle laaditaan aina henkilökohtainen pajasuunnitelma, jonka laatimiseen nuori itse myös osallistuu. Nuorten työpajatoiminta tukee nuoren elämänhallinnan taitoja, sosiaalista vahvistumista ja omatahtista yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista. Työpajatoiminta tarjoaa nuorelle mahdollisuuden tutustua työelämään työtä tekemällä. Työpajatoiminta auttaa nuorta löytämään vahvuutensa, tekemään realistisen suunnitelman tulevaisuudestaan sekä tukee nuoren sisäistä kasvua yksilönä ja työpajayhteisön jäsenenä. Nuorten työpajatoiminta tarjoaa nuorelle monialaisen ja moniammatillisen verkoston palvelut, joissa eri sektoreiden osaaminen ja toimivalta luovat toisiaan tukevan kokonaisuuden.

13 10 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan nuorten työpajoissa oli vuonna 2014 yhteensä alle 29-vuotiasta valmentautujaa, joista naisia oli 43,7 prosenttia. Valmentautujien määrä on kasvanut melko tasaisesti vuodesta 2001 lähtien muutamia notkahduksia lukuun ottamatta. Nuorten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta (Kuva 9.) Eri ikäryhmiin jakautuneiden valmentautujien osuudet eivät poikkea PSAVI-alueella juurikaan koko Suomen tilanteesta (Kuva 10). Valmentautujien määrät PSAVI-alueen nuorten työpajoilla hlöä Alle 25 v v. Yhteensä Kuva 9. Valmentautujien määrät PSAVI-alueen työpajoilla Valmentautujien jakautuminen eri ikäryhmiin PSAVI-aluella ja koko maassa vuonna ,3 36,8 44,4 41,2 % ,5 18, ,8 3,7 Alle 17 v v v v. PSAVI 2014 KOKO MAA 2014 Kuva 10. Valmentautujien jakautuminen eri ikäryhmiin PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2014.

14 11 Työpajajakson kesto riippuu valmentautujan tarpeesta. Jakson pituus ja sen sisällöt määritellään aina yksilöllisesti yhdessä valmentautujan kanssa. Työpajajaksolle ohjatulle nuorelle laaditaan aina henkilökohtainen pajasuunnitelma. Nuori osallistuu itse suunnitelman laatimiseen ja tavoitteiden asettamiseen sekä tulostenarviointiin. Kuvan 11. mukaan yleisimpiä pajajakson pituuksia olivat alle 6 kuukautta kestävät jaksot sekä PSAVI-alueella että koko maassa. Viidesosa koko maan jaksoista kesti puolesta vuodesta vuoteen. Jakson pituus tiedoissa ovat mukana poikkeuksellisesti kaikki pajalla olleet, myös yli 29- vuotiaat. (Kuva 11.) Työpajajakson kokonaiskesto vuonna 2014 (% kaikista nuorista valmentautujista) Alle 2 kk 3 - alle 6 kk 2 - alle 3 kk 6 kk - alle 1 v. Ei tietoa 1 v. tai pitempi PSAVI (n=23) KOKO MAA (n=196) Kuva 11. Työpajajakson kesto PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna TE-toimistojen kautta ohjautuneiden nuorten osuus on vähentynyt 39,5 prosentista 28,3 prosenttiin vuodesta Sosiaali- ja terveystoimen, etsivän nuorisotyön ja työvoimapalvelukeskusten kautta tulleiden nuorten osuudet ovat sen sijaan kasvaneet. Eniten on kuitenkin kasvanut suoraan pajalle tulleiden nuorten osuus, joka on kasvanut noin viidestä prosentista 13 prosenttiin. Nuori voi tulla työpajalle ilman viranomaisen ohjausta. Tällöin työpaja etsii yhdessä nuoren kanssa nuoren tilanteeseen sopivan vastuuviranomaisen.

15 12 Mitä kautta nuoret valmentautujat ohjautuivat työpajalle vuonna 2013 ja 2014? Työ- ja elinkeinotoimiston kautta Suoraan työpajalle Työvoiman palvelukeskuksen kautta Muun tahon kautta Mielenterveyspalvelujen kautta Ei tietoa Kriminaalihuollon kautta yhteensä Työeläkelaitoksen tai vakuutusyhtiön kautta PSAVI 2013 (n=24) PSAVI 2014 (n=23) % Kuva 12. Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle PSAVI-alueella vuosina 2013 ja 2014? Nuorten ohjautumisessa nuorten työpajatoimintaan ei ole suuria eroja PSAVI-alueen ja koko maan välillä. Suurin osa tulee sekä koko maassa että PSAVI-alueella TE-toimistojen kautta. Koko maan osuus on kuitenkin suurempi koko maassa kuin PSAVI-alueella. PSAVI-alueella tulee suurempi osuus nuoria pajalle sosiaali- ja terveystoimen kautta kuin koko maassa. Myös suoraan pajalle tulevien nuorten osuus on PSAVI-alueella suurempi kuin koko maassa. (Kuva 13.) Mitä kautta nuoret valmentautujat ohjautuivat työpajalle vuonna 2014? Työ- ja elinkeinotoimiston kautta Sosiaali- ja terveystoimen kautta Suoraan työpajalle Etsivän nuorisotyön kautta Työvoiman palvelukeskuksen kautta 2. asteen oppilaitoksen kautta Muun tahon kautta Peruskoulun kautta Mielenterveyspalvelujen kautta Kelan kautta Ei tietoa Muun oppilaitoksen kautta Kriminaalihuollon kautta yhteensä Armeijan / Time outin kautta Työeläkelaitoksen tai vakuutusyhtiön kautta PSAVI 2014 (n=23) % KOKOMAA 2014 (n=196) Kuva 13. Mitä kautta valmentautujat ovat tulleet työpajalle PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2014?

16 13 Valmentautujat voivat olla pajajakson aikana monessa eri toimenpiteessä. Vuonna 2014 PSAVI-alueella kolme yleisintä toimenpidettä olivat työkokeilu, kuntouttava työtoiminta ja palkkatuki/työsuhde. Vuonna 2013 PSAVI-alueella 17,1 prosenttia valmentautujista oli jossain muussa toimenpiteessä, jota ei mainittu sen vuoden kysymyslomakkeen listassa. Osuus oli vuonna 2014 pienentynyt 11,4 prosenttiin. Koko maan osuus oli lähes yhtä suuri. Kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuki/työsuhteen osuudet ovat kasvaneet vuodesta 2013 saman verran eli noin 6 prosenttiyksikköä. (Kuva 14.) Valmentautujat eri toimenpiteissä Työkokeilu (työhallinto) Kuntouttava työtoiminta (kunta/th) Palkkatuki/työsuhde (työhallinto) Jokin muu tukitoimenpide Palveluohjaus (muuhun kuin pajalle) Ammatillinen koulutus (oppilaitos) Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus (Kela) Ei tietoa Peruskoulun TET-jaksol (kunta) Peruskoulu (kunta) Maahanmuuttajien kotouttamistoimet (kunta/th) Sosiaalitoimen ennaltaehkäisevät tukitoimet (kunta) Työ- ja toimintakyvyn arviointi Ammatillinen erityisopetus (oppilaitokset) Vajaakuntoisten työhönvalmennus (Kela) Työvoimapoliittinen koulutus (työhallinto) Oppisopimus (kunta/valtio) Työhönvalmennus (työhallinto) Kuntoutustarveselvitys (Kela) Pajakoulu (kunta/oppilaitos) Kehitysvammaisten päivätoiminta (kunta) Lukio (oppilaitokset) Avomuotoinen työhönvalmennus (Kela) Vajaakuntoisten ammatillinen koulutus (Kela) Siviilipalvelus (valtio) % PSAVI 2013 (n=24) PSAVI 2014 (n=23) KOKO MAA 2014 (n=196) Kuva 14. Nuoret valmentautujat tukitoimenpiteittäin PSAVI-alueella vuosina 2013 ja 2014 sekä koko maassa vuonna 2014.

17 14 Noin puolella valmentautujista oli peruskoulu suoritettuna. PSAVI-alueella osuus on laskenut 2,4 prosenttiyksikköä vuodesta Toisen asteen tutkinto oli koko maassa neljänneksellä valmentautujista vuonna PSAVI-alueella osuus oli 34 prosenttia sekä vuonna 2013 että Koko maassa oli noin kymmenen prosenttia valmentautujia, joiden koulutustausta ei ollut lainkaan tiedossa. (Kuva 15.) Valmentautujien koulutustaustat Peruskoulu suoritettu 2. asteen ammatillinen tutkinto Ylioppilas Ei tietoa Edelleen peruskoulussa Lukion oppimäärä Peruskoulu keskeytynyt Ammattikorkeakoulututkinto Muu tutkinto Yliopistotutkinto Ulkomailla suoritettu tutkinto % PSAVI 2013 (n=24) PSAVI 2014 (n=23) KOKOMAA 2014 (n=196) Kuva 15. Valmentautujien koulutustaustat PSAVI-alueella vuosina 2013 ja 2014 sekä koko maassa vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan työpajatoiminta seuraa toimintansa vaikuttavuutta. Työpaja seuraa nuoren asiakkaansa sijoittumista työpajajakson jälkeen. Työpajan vaikuttavuus mitataan sillä, miten pajalaiset sijoittuvat pajajakson aikana, puoli vuotta ja vuosi pajajakson jälkeen joko koulutukseen, työhön, muuhun ohjattuun toimintaan tai työttömäksi. PSAVI on seurannut nuorten sijoittumista koulutukseen tai työelämään jättäen huomioimatta muut myönteiset sijoittumiset kuten armeijaan meno tai äitiysloma. Nuorten sijoittuminen koulutukseen tai työelämään ei kuvaa nuorten työpajatoiminnan vaikuttavuutta, vaan sen hetkisen työ- ja koulutustilanteen. Kuvasta 16. näkee, miten sijoittuminen on vaikeutunut vuosi vuodelta. Nuorten työpajatoiminta tarvitsee luotettavat mittarit vaikuttavuuden arviointiin. Mittareita on ryhdytty kehittämään mm. Valtakunnallisessa Työpajayhdistyksessä.

18 15 % 60 Koulutukseen tai työelämään sijoittuneet v Koulutukseen tai työelämään sijoittuneet v Kuva 16. Koulutukseen tai työelämään sijoittuneet nuoret Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kyselyn vastausten mukaan vuonna 2014 noin 27 prosenttia nuorista oli edelleen pajalla jakson päätyttyä sekä PSAVI-alueella että koko maassa. Vuonna 2013 edelleen pajalla olevien osuus oli 22 prosenttia. Noin viidesosa nuorista pääsi jakson aikana tai sen jälkeen koulutukseen. Vuonna 2014 koko maassa 13,4 prosenttia siirtyi pajajakson jälkeen työttömäksi työnhakijaksi. PSAVI-alueella työttömäksi siirtyi noin 18 prosenttia sekä vuonna 2013 että (Kuva 17.) Valmentautujien sijoittuminen pajajakson aikana tai välittömästi sen jälkeen Edelleen työpajalla Koulutukseen Työttömäksi Ei tietoa Työelämään Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen Muualle (esim. armeija, äitiysvapaa tms.) Keskeyttänyt työpajajakson Erotettu työpajalta % PSAVI 2013 (n=24) PSAVI 2014 (n=23) KOKO MAA 2014 (n=196) Kuva 17. Valmentautujien sijoittuminen pajajakson aikana tai sen jälkeen PSAVI-alueella vuosina 2013 ja 2014 sekä koko maassa vuonna 2014.

19 16 Nuorten työpajojen toiminta Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai saada työpaikka. Lisäksi nuorten työpajatoiminta parantaa nuoren elämänhallintataitoja. Nuori tekee töitä joko seinällisessä nuorten työpajassa tai seinättömän nuorten työpajatoiminnan kautta joko kunnassa, yhdistyksessä tai yksityisessä yrityksessä. Nuorten työpajatoiminta ohjaa nuorta työn avulla hyödyntäen sekä yksilö- että ryhmäohjausta. Työpajajakso on nuorelle siirtymävaihe koulutukseen tai työelämään. Nuorten työpajatoiminta on moniammatillista työtä, mikä tarkoittaa sitä, että työpajalla on yksilö- ja työvalmennusosaamista ja että työpaja on osa paikallista moniammatillista verkostoa. Nuoren kannalta on erittäin tärkeää, että nuorten työpaja kirjaa ja raportoi nuoren edistymisen ja antaa asianmukaisen palautteen nuorelle sekä palveluntilaajalle. Nuorten työpajatoiminnassa tarjotaan erilaisia palveluja. Palvelut määräytyvät nuoren tarpeen mukaan ja suunnitelma pajajaksosta tehdään aina nuoren kanssa. PSAVI-alueella kaikki nuorten työpajapalveluja tarjoavat järjestivät terveys-, ravinto- ja liikuntakasvatusta. Kaikilla PSAVI-alueen pajoilla nuori osallistui oman pajajakson arviointiin ja sai henkilökohtaisen pajasuunnitelman. Yhtä pajatoimijaa lukuun ottamatta kaikilla pajoilla nuori osallistui myös pajajakson suunnitteluun. Nuottavalmennus valtakunnallisissa nuorisokeskuksissa oli yli kaksi kertaa suositumpaa PSAVI-alueella kuin koko maassa. Pajakoulun suosio oli sen sijaan viisinkertainen koko maassa verrattuna PSAVI-alueen toimijoihin. (Kuva 18.)

20 17 Työpajan toimintamenetelmät ja palvelut vuonna 2014 Terveys-, ravinto- ja liikuntakasvatus Osallistuminen oman työpajajakson arviointiin Henkilökohtainen suunnitelma työpajajaksolle Osallistuminen oman työpajajakson suunnitteluun Yksilövalmennus Työpaikkatutustumiset Henkilökohtainen jatkosuunnitelma työpajajakson jälkeen Ryhmävalmennus Työvalmennus Ehkäisevä päihdetyö Koulutuspaikkatutustumiset Nuottavalmennus Tuettu liikunta (esim. uimahallisopimus) Sijoittaminen työpajan ulkopuolisiin työpaikkoihin Työssäoppimisjakso Hygienia-, tulityö-, tieturva- jne. passit Seinätön valmennus Muut kurssit ja koulutukset Kuntouttava työvalmennus Starttivalmennus Toimintakyvyn arviointi Työhönvalmennus Muu terveyspalvelu Etsivä nuorisotyö Tietotekniikan opetus Starttijakso Vapaa-ajantoiminta Osallistujien valmennuspäiväkirja/portfolio Oppisopimuskoulutus Kuntouttava valmennus Tuettu asuminen Tuettu oppisopimus Maahanmuuttajien kotouttaminen Tuotantokoulu Muu Pajakoulu Avartin tms. opintokirjatyyppisen ohjelman toteuttaminen 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% PSAVI (n=23) KOKO MAA (n=196) Kuva 18. Nuorten työpajojen toimintamenetelmät ja tarjotut palvelut PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2014.

21 18 Valmennusyksiköistä puutyön osuus oli suurin niin koko maassa kuin PSAVI-alueellakin. Seinättömän nuorten työpajatoiminnan osuus oli lähes kaksinkertainen PSAVI-alueella koko maahan verrattuna. Kuljetuksen, kierrätyksen ja alihankinnan osuudet olivat koko maassa kolminkertaiset PSAVI-alueeseen verrattuna. (Kuva 19.) Puu Seinätön Tekstiili Starttivalmennus Metalli Muu Kiinteistönhuolto Toimisto Tietotekniikka Siivous Kahvila Taide Tuotemyymälä Auto Media Kuljetus Kotipalvelut Kierrätys Alihankinta Pesulapalvelut Sähkö Valmennusyksiköt pajatoiminnassa vuonna % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% PSAVI (n=23) KOKO MAA (n=196) Kuva 19. Valmennusyksiköt pajatoiminnassa PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna Yhteistyö Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan nuorten työpajatoiminta sijoittuu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palvelujen ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon ja on moniammatillista toimintaa. Yhteistyö eri palveluntuottajien kanssa on välttämätöntä, jotta nuori saa mahdollisimman laadukasta pajavalmennusta. Yhteistyö on sujunut hyvin tai erinomaisesti etsivän nuorisotyön kanssa lähes 90 prosentilla pajoista. Myös sosiaalitoimen kanssa yhteistyö on ollut lähes mutkatonta. Yhteistyö Nuottavalmennuksen kanssa on ollut PSAVI-alueella sujuvampaa kuin koko maassa. Tämä johtunee siitä, että Nuottavalmennus oli yli kaksi kertaa suositumpaa PSAVI-alueella kuin koko maassa. Ilahduttavaa on, että yli 30 prosenttia sekä koko maan että PSAVI-alueen pajoista arvioi, että yhteistyö nuorten ohjaus- ja

22 19 palveluverkostojen kanssa on sujunut hyvin tai erinomaisesti. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot tulivat nuorisolakiin vuonna 2011, joten toiminta monessa kunnassa on vielä muotoutumassa. (Kuva 20.) Etsviä nuorisotyö Sosiaalitoimi Työhallinto Nuorisotoimi Ammatillinen oppilaitos Nuotta Terveystoimi Muut työpajat Liikunta- ja vapaa-aikatoimi Yritykset Päihdehuolto Mielenterveyspalvelut Rikosseuraamuslaitos Kela Peruskoulu Järjestöt Puolustusvoimat Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Nuoren huoltaja Poliisi Seurakunnan nuorisotyö Lukio Yhteistyö sujunut hyvin tai erinomaisesti vuonna % PSAVI (n=23) KOKO MAA (n=196) Kuva 20. Yhteistyön sujuminen PSAVI-alueella ja koko maassa Peruskoulu PSAVI-alueella yhteistyötä peruskoulun kanssa tehtiin vuonna 2014 vaihtelevasti. Yli puolet pajoista tarjosi peruskoulun oppilaille TET eli työelämään tutustumisjaksoja pajalla. Lähes 40 prosenttia pajoista osallistui peruskoulun kanssa yhteisiin kokouksiin. 26 prosenttia pajatoimijoista ei tehnyt yhteistyötä peruskoulun kanssa lainkaan. (Kuva 21.)

23 20 Yhteistyö persukoulun kanssa PSAVI-alueella vuonna 2014 Peruskoulu-TET Kokoukset Ei yhteistyötä Muu Peruskoulun osasuorittaminen Koulunkäyntimotivaatio Henkilöstökoulutus Pajakoulu Peruskoulun suorittaminen kokonaan 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kuva 21. Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa PSAVI-alueella vuonna Ammatilliset oppilaitokset Lähes kaikki PSAVI-alueen nuorten työpajat tekivät yhteistyötä ammatillisen oppilaitoksen kanssa järjestämällä nuorille tutustumiskäyntejä oppilaitokseen. Oppilaitoksesta eronneiden nuorten rekrytointia ja työssäoppimisjaksoja yhteistyössä ammatillisen oppilaitoksen kanssa järjesti 70 prosenttia pajoista. Lähes puolet pajoista järjesti nuorelle mahdollisuuden kesken jääneen tutkinnon suorittamiseen pajalla yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Kaikki PSAVI-alueen pajatoimijat tekivät yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa jollakin tavalla. (Kuva 22.)

24 21 Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa PSAVI-alueella vuonna 2014 Työpajanuorten tutustuminen oppilaitokseen Oppilaitoksesta eronneiden rekrytointi työpajalle Työssäoppimisjaksot Yhteiset kokoukset Kesken jääneen tutkinnon suorittaminen loppuun Opiskelumotivaation kohottamisjakso Opinnollistaminen / osaamisen hyväksi lukeminen Muu Oppisopimuskoulutuspaikka Ammattistartti Ei yhteistyötä Työkoulutoiminta Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kokonaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 22. Työpajan yhteistyö ammatillisen oppilaitoksen kanssa PSAVI-alueella vuonna Lukio ja muut oppilaitokset Lukio ei ole vielä erityisen suosittu yhteistyökumppani nuorten työpajatoiminnan järjestäjille PSAVI-alueella. Vuonna 2013 kyselyyn vastaajista 44 prosenttia ilmoitti, ettei tehnyt yhteistyötä lukion kanssa. Vuonna 2014 osuus oli 48 prosenttia. Yhteisiä kokouksia lukion kanssa piti 22 prosenttia vastaajista. Neljä pajaa otti kuitenkin vastaan lukiolaisia koulunkäyntimotivaation kohottamisjaksolle. Lähes puolet toimijoista teki yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa. Yli 40 prosenttia pajoista teki yhteistyötä aikuiskoulutuskeskusten kanssa. Yhteistyökumppaneita olivat myös kansalais- ja kansanopistot. Lisäksi Veeran Verstas teki yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa. Kolmella pajalla oli kirjallinen sopimus yhteistyöstä organisaatiotasolla ja kuudella pajalla yksilötasolla.

25 22 Työpajatoiminnan laatu ja kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan nuorten työpajatoiminnassa nuoren kanssa yhteistyössä laadittujen tavoitteiden saavuttamista ja pajatoimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Kyselyssä kysyttiin pajan valmiutta ottaa vastaan kaikki pajalle pyrkivät nuoret. Yli 40 prosenttia PSAVI-alueen pajoista arvioi voivansa vastaan ottaa kaikki pajalle pyrkijät. Suurin syy siihen, ettei kaikkia voida ottaa, oli tilanpuute ja henkilöstön vähäinen määrä. Myös nuorten päihdeongelmat saattavat vaikuttaa nuoren pääsyyn pajalle. Lähes puolet PSAVI-alueen nuorten työpajoista ei ollut kuvannut eikä tunnistanut työpajatoimintaansa oppimisympäristönä. 70 prosentilla pajoista on valmius antaa valmentautujalle osaamistodistus joko itsenäisesti tai yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Yli 60 prosentille pajoista oli laadittu ennaltaehkäisevä päihdeohjelma. Kuusi pajaa käyttää kunnan omaa ohjelmaa. Ainoastaan yhdellä pajalla ei ole minkäänlaista ennaltaehkäisevää päihdeohjelmaa. Kaikilla PSAVI-alueen pajoilla oli käytössä jokin nuoren työ- ja toimintakyvyn arviointia kuvaava järjestelmä. Kumppaniksi ry:n kehittämä VAT-järjestelmä oli käytössä kolmella pajalla. Yhdeksän pajatoimijaa ilmoitti käyttävänsä itse kehittämäänsä järjestelmää ja seitsemän pajaa Tenho Jaakolan kehittämää ns. Karvalakkimallia. (Kuva23.) Käytössä olevat valmentautujien työ- ja toimintakykyä kuvaavat arviointijärjestelmät vuonna 2014 Muu Itse kehitetty VAT ARVI Ei tietoa Ei käytössä MELBA IMPA 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% PSAVI (n=23) KOKO MAA (n=196) Kuva 23. Valmentautujien työ- ja toimintakykyä kuvaavat arviointijärjestelmät PSAVI-alueella ja koko maassa vuonna 2014.

26 23 Sen lisäksi, että nuorten työpaja arvioi nuoren tavoitteiden saavuttamista, se arvioi myös omaa toimintaansa. PSAVI-alueella 40 prosentilla toimijoista oli käytössä jokin laadun arviointimalli. Suosituin oli STL. Ulkopuolinen laatujärjestelmän auditointi oli tehty kahdella pajalla. PAR-järjestelmät ovat työpajojen ja etsivän nuorisotyön OKM:n tilastointia varten tehtävään asiakasseurantaan ja raportointiin luotuja työkaluja. Party on nuorten työpajatoimintaan ja Parent etsivään nuorisotyöhön kehitetty järjestelmä. PSAVI-alueella Partya käytti 70 prosenttia toimijoista. Yli 40 prosenttia toimijoista oli tehnyt palvelujen kuvauksia kunnille. Vain yksi oli tehnyt kuvauksia Kelalle ja yksi TE-hallinnolle. Noin kolmasosa pajoista oli osallistunut kilpailuttamiseen tehden tarjouksia valmennuspalveluista. Kyselyssä kysyttiin, miten valmentautujat ovat voineet vaikuttaa pajan toimintoihin. Valmentautujilla oli mahdollisuus vaikuttaa nuorten työpajan jokapäiväiseen toimintaan paljon noin 35 prosentissa pajoista ja melko paljon yli 60 prosentissa pajoista. Toiminnan sisältöihin valmentautujilla oli mahdollisuus vaikuttaa melko paljon yli 50 prosentissa pajoista. Noin puolet pajoista ilmoitti, että valmentautujilla oli vähän mahdollisuuksia vaikuttaa pajan toimintasuunnitelmaan ja pajan strategiaan. (Taulukko 2.) Vastaajat kertoivat myös erilaisista valmentautujien vaikuttamisen kehittämissuunnitelmista. Ideoina mainittiin mm. viikkopalaverit, keskusteluryhmät ja asiakaspalautteet sekä yhteiskunnallisista asioista tiedottaminen. Valmentautujat ovat voineet vaikuttaa Jokapäiväiseen toimintaan Toiminnan sisältöihin Pajantoimintasuunnitelmaan Pajan strategiaan PALJON 34,8 % 34,8 % 8,7 % 4,3 % MELKO PALJON 60,9 % 52,2 % 34,8 % 17,4 % VÄHÄN 4,3 % 13,0 % 47,8 % 52,2 % EI OLLENKAAN 0,0 % 0,0 % 8,7 % 26,1 % Taulukko 2. Miten valmentautujat ovat voineet vaikuttaa nuorten työpajan toimintaan PSAVI-alueella vuonna Kyselyssä pyydettiin vastaajaa arvioimaan, miten hyvin nuorten työpajan toiminta on voinut vastata nuorten yksilöllisiin tarpeisiin, nuorten toiveisiin ja nuorten palautteisiin. Lähes puolet vastaajista arvioi, että nuorten yksilöllisiin tarpeisiin oli vastattu melko hyvin. Lähes 80 prosenttia vastaajista arvioi, että nuorten toiveisiin oli vastattu melko hyvin ja yli 60 prosenttia vastaajista arvioi, että myös nuorten palautteisiin oli vastattu melko hyvin. Huonosti tai vähän ei vastattu missään. (Taulukko 3.)

27 24 Miten hyvin pajatoiminta on voinut vastata? Nuorten yksilöllisiin tarpeisiin Nuorten toiveisiin Nuorten palautteisiin Hyvin 43,5 % 21,7 % 34,8 % Melko hyvin 56,5 % 78,3 % 60,9 % Vähän 0 % 0 % 0 % Huonosti 0 % 0 % 0 % Taulukko 3. Miten hyvin pajatoiminta on voinut vastata nuorten yksilöllisiin tarpeisiin, toiveisiin ja palautteisiin. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan myös nuorten työpajatoiminnan laatua toiminnan kokonaisuuden, valmennuksen tason ja tuloksellisuuden näkökulmista (Taulukko 4). Arvioi työpajatoiminnan laatua Toiminta kokonaisuutena Valmennuksen taso Tuloksellisuutta Erinomainen 8,7 % 17,4 % 13 % Hyvä 87,0 % 78,3 % 73,9 % Tyydyttävä 4,3 % 4,3 % 8,7 % Huono 0 % 0 % 0 % Taulukko 4. Nuorten työpajatoiminnan laadun arviointi.

28 25 Avoin palaute - Työpajatoiminta on erittäin tärkeä toimintamuoto. Näissä pienissä kunnissa kaukana keskuskaupungeista on paljon syrjäytyneitä ja moniongelmaisia. Työpajan merkitys näillä paikkakunnilla nousee erittäin tärkeäksi. Kunnalla on taloudellinen tilanne aika heikko, joten valtion rahoitus toimintaan on ensiarvoisen tärkeää. - Työpajatoiminta on tarpeellista ja vaikeaa järjestää ilman valtion tukea - Nuorten ohjautuminen työpajoille oli hieman vuotta 2013 parempaa, mutta yhä ohjautumisessa TE-hallinnon osalta on ollut ongelmia. - Työpajat organisaatioina muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaisi vielä nykyistä tehokkaamman yhteistyöverkoston toiminnan. - Enemmän yhteistyötä työpajojen välillä. Valtakunnallinen työpajayhdistys voisi esitellä eri työpajojen toimintaa esim. lehtiartikkeleissa tai nettisivuillansa. Työpajabrändin parantaminen kokonaisuutena (toiminnan sisältö, tarkoitus ja merkitys) eri toimijoiden keskuudessa, esim. työnantajat, viranomaiset, oppilaitokset jne rahoitus on ollut riittävä. Työpajan tulevaisuudessa keskitytään enemmän työpajan kehittämiseen. Koulutustarvetta mm. mielenterveys ja päihdepuoleen. - Koulutusta/ käytänteitä siihen minkälaista nuorta ei voida hyväksyä pajanuoreksi ja miten tämä voidaan todeta. - Asiakkaan päihdekäytön tunnistaminen - Valmennuspajamalli on poikkeava perinteisestä työpajamallista ja nykyiset järjestelmät, kyselyt ja systeemit eivät palvele tai auta tällaisen mallin toiminnassa. Valmennuspajamallissa ei ole olemassa selkeää suljettua jaksoa, jolloin nuori on palvelun piirissä, vaan nuori voi tulla ja myös lähteä joustavammin ja saada tukea myös seinällisen pajajakson jälkeenkin. Tällaisen mallin tilastointiin, raportointiin, kehittämiseen jne. toivoisimme enemmän tukea tai joustavuutta esim. tilastoinnissa. Meillä asiakkaat ovat ikään kuin asiakkuudessa ja voivat olla esim. jo opiskelemassa, mutta hakevat välillä tukea pajalta. Mm. tällaisiin tilanteisiin on haastavaa laittaa Partyyn palvelun kestoa jne. - Mitkä ovat ne näytöt ja kriteerit, joilla työpaja voi hankkia toisen ohjaajan nuorten työpajalle esim. AVI:n valtionavustuksen tukemana? - Party teetättää paljon työtä, jos jää päivittämättä jokin tieto, - Työpajatoiminnan rahoitus tulisi vakinaistaa uuden nuorisolain yhteydessä. Rahoituksen valvonta suoritettaisiin eri järjestelmien esim. Party:n kautta. Vakinaisen rahoituksen hyöty olisi byrokratian /normien väheneminen ja työ suuntautuminen suoraan nuorten auttamiseen. - Vuosittaiset rahoituspäätökset tulevat myöhään keväällä ja vaikeuttavat näin toiminnan optimaalista suunnittelua ja kehittämistä. - Rahoitus pienelle pajalle elintärkeää jotta toiminta jatkuu. - Työpajan asemaa tulee vahvistaa. - Työpajatoiminnan dokumentointi- ja arviointijärjestelmiä tulee kehittää nykyistä enemmän valtakunnallisesti yhteneväisiksi. Tällä hetkellä pajojen dokumentointi- ja arviointijärjestelmät ovat monenkirjavia ja niiden kehittäminen yksiköittäin vie volyymiä asiakasohjaustyöltä. Lisäksi pajatyöskentelyssä kaivattaisin vuorovaikutteista dokumentointi-/arviointijärjestelmää jossa asiakas ja ohjaushenkilöstö ja tarvittaessa asiakkaan muu monialainen yhteistyöverkosto voisivat työskennellä yhteisen tavoitteen eteen ja seurata ja arvioida asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. - Rahoitus jotenkin korvamerkittynä, jotta tiedetään suunnitella toimintaa ja henkilöstä sen mukaisesti, ei erillisavustuksena kuten nyt vaan jatkuvana rahoituksena - Valtionavustus työpajatoiminnalle on sen elinehto. Työpajojen rooli on vahvistumassa koko ajan, ja käsitys siitä, millaista työpajatoiminnan tulisi olla on laajentumassa. - Party on ehdoton kyselyyn vastaamisen helpottaja.

29 26 Lähteet Valtakunnallinen kysely nuorten työpajatoimijoille vuoden 2014 toiminnasta Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry.: Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset. OKM:n päätös , dnro 17/600/2006