Etsivä nuorisotyö Pohjois- Suomen aluehallintoviraston alueella 2017

Transkriptio

1 Etsivä nuorisotyö Pohjois- Suomen aluehallintoviraston alueella 2017 Virpi Haverinen Kirsi-Marja Stewart OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 54/2018 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

2 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017 Virpi Haverinen Kirsi-Marja Stewart Aluehallintovirastojen julkaisuja 54/2018 ISSN (verkkojulkaisu) ISBN Oulu 2018

3 KUVAILULEHTI Aluehallintovirastojen julkaisuja 54/2018 Tekijät Opetus- ja kulttuuritoimi Suunnittelija Virpi Haverinen Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Julkaisuaika 2018 Toimeksiantaja(t) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2017 Tiivistelmä Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa (2016/1285). Aluehallintovirastot ovat myöntäneet valtionavustusta etsivälle nuorisotyölle vuodesta 2014 alkaen. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto myönsi vuonna 2017 etsivän nuorisotyön palkkakustannuksiin valtionavustusta yhteensä euroa, josta Pohjois-Pohjanmaalle euroa ja Kainuuseen euroa. Avustusta myönnettiin 25 toimijalle yhteensä 48,4 henkilötyövuoden palkkakustannuksiin. Vuonna 2017 lähes 95 prosentissa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen kunnissa oli etsivän nuorisotyön palvelut. Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuosittain kyselyllä tietoja etsivästä nuorisotyöstä. Tiedoista laaditaan valtakunnallinen yhteenveto. Tässä raportissa perehdytään vuoden 2017 kyselyn vastausten avulla Pohjois- Suomen aluehallintoviraston alueen etsivän nuorisotyön toimintaan. Kyselyyn vastasivat yhtä lukuun ottamatta kaikki vuonna 2017 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella etsivää nuorisotyötä järjestävät toimijat, yhteensä 24 kpl. Tietoja verrataan sekä alueellisesti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston, Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien sekä koko maan kesken, että myös ajallisesti aiempien vuosien kyselyvastauksiin. Raportissa kartoitetaan etsivän nuorisotyön toimintaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella, nuoria etsivän nuorisotyön asiakkaina sekä nuorten sijoittumista palveluihin ja toimenpiteisiin. Asiasanat Etsivä nuorisotyö, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 44 Kieli Suomi Hinta Julkaisija Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Paino

4

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön kustannukset Etsivän nuorisotyön paikallinen toiminta.9 Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto..9 Oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmät..10 TimeOut-toiminta...11 Asiakashallinta- ja tilastointijärjestelmät Työnohjaus Monialainen yhteistyö Nuoret etsivän nuorisotyön asiakkaina Yhteydenotot nuoriin Tavoitetut nuoret Nuorten ohjautuminen etsivän nuorisotyön piiriin Nuorten koulutustaustat Nuorten elämäntilanne, toimeentulo ja asumismuoto Nuorten tilanne toimenpiteissä Nuorten sijoittuminen Avoimet vastaukset Haasteet Onnistumiset Nuoret onnistumiset ja vastoinkäymiset 37

6 Kuva- ja taulukkoluettelo Kuva 1: Valtionavustuksella tuetun etsivän nuorisotyön kattavuus Suomessa vuonna Kuva 2: Etsivien nuorisotyöntekijöiden osallistuminen monialaisiin yhteistyöryhmiin PSAVI-alueella Kuva 3: Etsivän nuorisotyön yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus PSAVI-alueella vuonna Kuva 4: Etsivän nuorisotyön asiakkaat PSAVI-alueella vuonna Kuva 5: Etsivän nuorisotyön yhteydenottojen määrät PSAVI-alueella vuosina Kuva 6: Tavoitettujen nuorten määrä PSAVI-alueella vuosina Kuva 7: Tavoitettujen nuorten ohjautuminen etsivän nuorisotyön piiriin ohjaavan osapuolen mukaan PSAVIalueella vuosina Kuva 8: Tavoitettujen nuorten koulutustaustat PSAVI-alueella vuosina Kuva 9: Tavoitettujen nuorten elämäntilanteet PSAVI-alueella vuosina Kuva 10: Tavoitettujen nuorten pääasiallinen toimeentulo PSAVI-alueella Kuva 11: Tavoitettujen nuorten pääasiallinen asumismuoto PSAVI-alueella Kuva 12: Tavoitettujen nuorten tilanne toimenpiteissä koko maassa, PSAVI-alueella sekä maakunnittain vuonna Kuva 13: Tavoitettujen nuorten tilanne toimenpiteissä PSAVI-alueella Kuva 14: Toimenpiteet joihin nuoria ohjattu PSAVI-alueella vuonna Taulukko 1: Etsivän nuorisotyön valtionavustuksen osuus tuloista ja kustannuslajien osuudet kokonaiskustannuksista PSAVI-alueella vuonna Taulukko 2: Etsivän nuorisotyön osallistuminen nuorten ohjaus- ja palveluverkostoihin PSAVI-alueella vuonna Taulukko 3: Etsivän nuorisotyön osallistuminen oppilashuoltoryhmiin PSAVI-alueella vuonna Taulukko 4: Etsivien nuorisotyöntekijöiden osallistuminen TimeOut -toimintaan PSAVI-alueella vuonna Taulukko 5: Etsivän nuorisotyön käytössä olevat asiakashallinta- ja tilastointijärjestelmät PSAVI-alueella vuonna Taulukko 6: Etsivien nuorisotyöntekijöiden työnohjaus PSAVI-alueella vuonna Taulukko 7: Etsivän nuorisotyön yhteydenotot nuoriin ikäryhmittäin PSAVI-alueella vuonna Taulukko 8: Tavoitetut nuoret ikäryhmittäin PSAVI-alueella vuonna Taulukko 9: Tavoitettujen nuorten ohjautuminen etsivän nuorisotyön piiriin koko maassa ja PSAVI-alueella maakun-nittain vuonna Taulukko 10: Tavoitettujen nuorten koulutustaustat koko maassa ja PSAVI-alueella maakunnittain vuonna Taulukko 11: Tavoitettujen nuorten elämäntilanteet koko maassa sekä PSAVI-alueella maakunnittain vuonna Taulukko 12: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten pääasiallinen toimeentulo koko maassa ja PSAVI-alueella maakunnittain vuonna Taulukko 13: Tavoitettujen nuorten pääasiallinen asumismuoto koko maassa ja PSAVI-alueella maakunnittain vuonna Taulukko 14: Toimenpiteet, joihin nuoria ohjattiin koko maassa ja PSAVI-alueella vuonna

7 1. Johdanto Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa häntä sellaisten palveluiden ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa, sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivä nuorisotyö auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivän nuorisotyön tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja heidän pulmiinsa ja kysymyksiinsä sekä tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Etsivä nuorisotyö perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen ja nuoren kanssa tehtävään yhteistyöhön. Etsivästä nuorisotyöstä säädetään uudessa, voimaan tulleessa nuorisolaissa (2016/1285). Lain mukaan kuntien tulee tarpeen mukaan toteuttaa etsivää nuorisotyötä osana kunnan tehtäviin kuuluvaa nuorisotyötä ja -politiikkaa. Järjestäessään etsivää nuorisotyötä kunnan tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava henkilö. Kunnat voivat järjestää itse etsivää nuorisotyötä kunnan omana palveluna tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kunnat voivat myös hankkia etsivän nuorisotyön palvelut nuorten palveluja tuottavilta yhteisöiltä. Laissa säädetään myös nuorta koskevien tietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten sekä näiden tietojen käsittelystä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt etsivän nuorisotyön valtionavustusta vuodesta 2014 alkaen. Tätä ennen sitä myönsi opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö. Vuonna 2017 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi etsivään nuorisotyöhön kaikkiaan valtionavustusta, josta Pohjois-Pohjanmaan osuus oli ja Kainuun Myönnetyllä valtionavustuksella on katettu 48,4 henkilötyövuoden palkkakustannuksia, joista 35,6 oli Pohjois-Pohjanmaalla ja 12,8 Kainuussa. Myönnetty valtionavustus etsivää nuorisotyötä varten vuonna 2017 oli yhtä henkilötyövuotta kohti. Vuonna 2017 etsivän nuorisotyön palveluita oli tarjolla kaikissa Kainuun kunnissa. Pohjois-Pohjanmaalla ainoastaan kahdessa kunnassa ei ollut valtionavustuksella tuettua etsivää nuorisotyötä (Kuva 1). Etsivän nuorisotyön palvelut puuttuivat Hailuodosta ja Reisjärveltä. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on etsivän nuorisotyön ja työnetsijätoiminnan sekä nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen (Valtioneuvoston kanslia 2015, 19). Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla pienten kuntien etsivää nuorisotyötä on vahvistettu kuntien välisellä yhteistyöllä. Kaikki kunnat eivät toteuta etsivää nuorisotyötä itse, vaan ovat tehneet yhteistyösopimuksia ympäristökuntien tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Alueella oli monia toimijoita, jotka toteuttivat etsivää nuorisotyötä usean kunnan alueella vuonna Suurin määrä kuntia oli Oulaisten kaupungin hallinnoimassa Jelppiverkossa, joka toimi alueellaan seitsemässä kunnassa. Jokilaaksojen Nuorten tuki ry toimi kolmen kunnan alueella sekä Raahen kaupunki kolmen ja Kajaanin kaupunki kahden kunnan alueella. Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää kyselyllä vuosittain tietoja etsivästä nuorisotyöstä. Kyselyssä kartoitetaan etsivän nuorisotyön toimintaa, etsivien nuorisotyöntekijöiden tavoittamien nuorten taustoja ja nykyistä tilannetta, nuoreen suunnattuja ohjaavia toimenpiteitä sekä etsivän nuorisotyön yhteistyötä. Kerätyistä tiedoista laaditaan valtakunnallinen yhteenveto. Tässä julkaisussa tarkastellaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen vastauksia. Tietoja on vertailtu tarpeen mukaan maakunnallisesti ja valtakunnallisesti sekä ajallisesti. Raportissa PSAVI-alueella tarkoitetaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston aluetta, johon kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat. Vuonna 2017 Pohjois-Pohjanmaalla oli 30 kuntaa ja Kainuussa 8. Pohjois-Pohjanmaalla oli vuoden 2017 lopussa asukkaita ja Kainuussa Pohjois-Pohjanmaan väkiluku kasvoi 0,17 % ja Kainuun väheni 1,14 % edellisvuoteen verrattuna. 7

8 Kuva 1. Valtionavustuksella tuetun etsivän nuorisotyön kattavuus Suomessa vuonna

9 2. Etsivä nuorisotyö 2.1. Etsivän nuorisotyön kustannukset Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut etsivää nuorisotyötä vuodesta 2007 alkaen ja myöntänyt vuosittain harkinnanvaraista valtionavustusta kunnille ja yhdistyksille etsivän nuorisotyön työntekijän palkkakustannuksiin. Vuonna 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö antoi valtionavustuksen myöntämisen aluehallintovirastojen tehtäväksi. Vuoden 2017 kyselyssä etsivä nuorisotyö PSAVI-alueella ilmoitti kustannuksia yhteensä noin Valtionavustuksen kattavuus kustannuksista alueella oli 65,1 prosenttia, joka oli kolme prosenttia enemmän kuin koko maassa keskimäärin (Taulukko 1). Suurin kustannuserä etsivässä nuorisotyössä oli palkkakustannukset, joiden osuus oli 90 prosenttia kokonaiskustannuksista. Pohjois-Pohjanmaalla kuntien omarahoitusosuus oli yli 10 % suurempi kuin Kainuussa. Avoimien vastausten mukaan vastaajat kokivat, että avustuksella on suuri merkitys toimintaan. Valtionavustuksen koettiin olevan edellytyksenä etsivän nuorisotyön järjestämiselle nykyisessä laajuudessaan. Alue Valtionavustuksen osuus tuloista Osuus kokonaiskustannuksista Palkkakulut Matkakulut Koulutuskulut Toimintamenot Muut kulut Koko maa 62,2 % 89,3 % 2,8 % 0,5 % 0,6 % 6,8 % Pohjois-Pohjanmaa 62,4 % 90,1 % 2,9 % 0,4 % 0,4 % 6,1 % Kainuu 74,0 % 90,8 % 2,3 % 0,7 % 0,4 % 5,8 % Taulukko 1. Etsivän nuorisotyön valtionavustuksen osuus tuloista ja kustannuslajien osuudet kokonaiskustannuksista PSAVI-alueella vuonna Etsivän nuorisotyön paikallinen toiminta Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Nuorisolain 9 :n mukaan paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetustoimen, sosiaalija terveystoimen, nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Nuorisotointa edustaa yleensä nuorisotoimen vastuuvirkamies, mutta joidenkin kuntien verkostoissa myös etsivä nuorisotyön tekijä on varsinainen verkoston jäsen. Ohjaus- ja palveluverkoston tavoitteena on parantaa nuorille suunnattujen palveluiden keskinäistä toimivuutta ja vaikuttavuutta. PSAVI-alueen etsivän nuorisotyön esimiehet ja lähiesimiehet olivat useammin ohjaus- ja palveluverkoston jäseniä kuin koko maassa keskimäärin (Taulukko 2). Etsivät nuorisotyöntekijät taas olivat verkoston jäsenenä PSAVI-alueella hieman koko maata harvemmin. Kainuussa esimiehet olivat verkoston jäsenenä Pohjois-Pohjanmaata useammin, lähiesimiehet taas Pohjois-Pohjanmaata harvemmin. Etsivistä nuorisotyöntekijöistä Kainuussa oli verkoston jäsenenä jopa 71 %, mikä oli huomattavasti suurempi osuus kuin Pohjois-Pohjanmaalla tai koko maassa. Huomattavana erona muihin vertailussa oleviin alueisiin on, että kaikissa Kainuun etsivien palveluita tarjoavissa kunnissa esimiehet, lähiesimiehet ja etsivät olivat verkostoissa mukana joko jäsenenä tai kuultaessa. 9

10 Alue Esimies Lähiesimies Etsivät Jäsen Kuullaan Ei jäsen Jäsen Kuullaan Ei jäsen Jäsen Kuullaan Ei jäsen Koko maa 63,9 % 22,3 % 7,6 % 58,0 % 20,6 % 6,3 % 58,0 % 34,5 % 7,6 % Pohjois-Pohjanmaa 70,6 % 23,5 % 11,8 % 88,2 % 5,9 % 5,9 % 47,1 % 47,1 % 11,8 % Kainuu 85,7 % 0,0 % 0,0 % 71,4 % 0,0 % 0,0 % 71,4 % 28,6 % 0,0 % Taulukko 2. Etsivän nuorisotyön osallistuminen nuorten ohjaus- ja palveluverkostoihin PSAVI-alueella vuonna 2017 Oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmät Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan oppilaitoksen suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskelijahuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskelijahuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Muilta osin koulutuksen järjestäjä päättää yhteistyössä opiskeluhuollon palveluja tuottavien tahojen kanssa tarkemmin opiskelijahuoltoryhmien kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Opiskelijahuoltoryhmät voivat tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. PSAVI-alueella etsivä nuorisotyö osallistui monialaisiin oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmiin yleisimmin kutsuttaessa sekä yläasteella että ammattioppilaitoksessa (Taulukko 3). Vakituinen osallistuminen oppilashuoltoryhmän toimintaan oli koko maahan verrattuna vähäisempää yläasteella, mutta yleisempää ammattioppilaitoksessa. Pohjois-Pohjanmaalla etsivä nuorisotyö ei ollut yläasteella vakituisena jäsenenä ainoassakaan vastanneessa kunnassa. Kainuussa sen sijaan vakituinen jäsenyys oli koko maata yleisempää. Nuoren tukihenkilönä oppilashuoltoryhmiin osallistuttiin Pohjois-Pohjanmaalla taas huomattavasti koko maata useammin sekä yläasteella että ammattioppilaitoksessa, Kainuussa ei lainkaan. Yläasteen oppilashuoltoryhmän toimintaan ei osallistunut etsiviä PSAVI-alueella lainkaan 16,7 % vastanneista kunnista, mikä harvemmin kuin koko maassa keskimäärin. Ammattioppilaitoksissa taas PSAVI-alueella osallistuttiin koko maata useammin jollain tavalla oppilashuoltoryhmän toimintaan. Oppilashuoltoryhmän toimintaan osallistuminen Alue Yläaste Ammattioppilaitos Vakituinen Kutsuttaessa Nuoren tukihenkilönä Ei ollenkaan Vakituinen Kutsuttaessa Nuoren tukihenkilönä Ei ollenkaan Koko maa 10,9 % 63,9 % 11,3 % 23,9 % 8,8 % 65,5 % 19,7 % 18,1 % Pohjois-Pohjanmaa 0,0 % 82,4 % 23,5 % 17,6 % 23,5 % 64,7 % 29,4 % 23,5 % Kainuu 14,3 % 71,4 % 0,0 % 14,3 % 0,0 % 57,1 % 0,0 % 28,6 % Taulukko 3. Etsivän nuorisotyön osallistuminen oppilashuoltoryhmiin PSAVI-alueella vuonna

11 TimeOut-toiminta Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille ja naisille kutsunnoissa sekä varusmies- ja siviilipalveluksen keskeytyessä. Toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa mahdollisuutta tavoittaa nuorten miesten koko ikäluokka. Kaikille kutsunnanalaisille tarjotaan tilaisuus hakeutua tukipalveluun, jota toteuttavat tehtävään koulutetut ohjaajat. Ohjaajat ovat kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaisia, ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään. Varusmiespalveluksen keskeytyessä Puolustusvoimien joukko-osastojen sosiaalikuraattorit tarjoavat tukipalvelua varusmiespalveluksen keskeyttäville miehille ja naisille ja tekevät lähetteen yhdessä asiakkaan kanssa kotikunnan ohjaajalle. Siviilipalveluksen keskeytyessä Lapinjärven koulutuskeskuksen sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilökunta toimii vastaavasti tukipalvelun käynnistäjänä. Toimintamalli on laajasti käytössä koko maan alueella. Malli on kuntien, Puolustusvoimien ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyömalli, joka on kehitetty yhteistyössä toimijoiden kesken. PSAVI-alueella etsivät nuorisotyöntekijät osallistuivat TimeOut-toimintaan koko maata aktiivisemmin (Taulukko 4). Pohjois-Pohjanmaalla kaikki etsivät osallistuivat TimeOut-toimintaan sekä kutsuntoihin, Kainuussa kaikki etsivät osallistuivat kutsuntoihin. Pohjois-Pohjanmaalla osallistuttiin TimeOut koulutukseen lähes yhtä kattavasti kuin koko maassa, Kainuussa koko maata aktiivisemmin. Koulutukseen osallistumattomien etsivien kiinnostus osallistua koulutukseen oli korkeampaa Pohjois-Pohjanmaalla kuin koko maassa keskimäärin. Kainuussa kaikki etsivät eivät osallistuneet TimeOut-koulutukseen, eivätkä he myöskään ilmaisseet kiinnostusta osallistua sellaiseen. TimeOut-toiminnan uudistamista kannatti PSAVI-alueella lähes kolmannes vastaajista. Pohjois- Pohjanmaalla uudistamisen puolella oltiin useammin kuin Kainuussa. Alue TimeOut-toiminta Etsivien osallistuminen Osallistunut TimeOut -koulutus Ei osallistunut, mutta haluaa osallistua Kutsunnat TimeOut-toiminta kaipaa uudistamista Koko maa 79,9 % 69,5 % 21,3 % 96,2 % 26,8 % Pohjois-Pohjanmaa 100,0 % 64,7 % 29,4 % 100,0 % 35,3 % Kainuu 85,7 % 85,7 % 0,0 % 100,0 % 14,3 % Taulukko 4. Etsivien nuorisotyöntekijöiden osallistuminen TimeOut -toimintaan PSAVI-alueella vuonna 2017 Avoimien vastausten mukaan vastaajat kokivat TimeOut-toiminnan hyödylliseksi tavaksi kohdata nuoria ja tavoittaa koko ikäluokan nuoret miehet. Toiminnan kautta saadaan tehokkaasti kokonaiskuva ikäluokasta ja tehdään sekä etsivää nuorisotyötä, että etsiviä nuorille tutuiksi. Moni toi esiin huolen, että kutsuntojen kautta ei tavoita samalla tavalla tyttöjen koko ikäluokkaa. Kutsunnoissa etsivien tapaaminen madaltaa nuorten kynnystä olla myöhemmin yhteydessä etsivään nuorisotyöhön. TimeOut-toiminnan kautta on tullut etsivien asiakkaiksi nuoria, jotka muuten olisivat jääneet palveluiden ulkopuolelle. Hyvin tärkeäksi koettiin, että tätä kautta tavoitetaan myös nuoria joihin ei muuta kautta ole saatu yhteyttä yrityksistä huolimatta. Myös kaikki asepalveluksen ja siviilipalveluksen keskeyttäneet saatetaan etsivien tietoon, joten heidät saadaan varmasti palveluiden piiriin. Tästä on hyötyä myös puolustusvoimille, sillä he tietävät keskeyttäneiden saavan tukea. Hyväksi koettiin, että kutsunnoissa on mahdollista toimia nopeasti toimenpiteiden ja ohjauksen osalta. Huolena ilmaistiin, että nuorten naisten koko ikäluokkaa ei tavoiteta samalla tavalla missään vaiheessa. Yhteistyö ja verkostoituminen puolustusvoimien sekä muiden kutsuntoihin osallistuvien tahojen kanssa koettiin erittäin onnistuneeksi ja tarpeelliseksi, ja sitä halutaan tehdä myös jatkossa. TimeOut-koulutukselle on 11

12 vastausten perusteella tarvetta jatkossakin, sillä koulutukseen osallistumattomat etsivät kokivat epäselvyyttä kutsuntojen käytännöistä. TimeOut-toiminnan uudistamiselle koettiin jonkin verran tarvetta. PSAVI-alueen toimijoista 73 prosenttia kokivat olevansa tyytyväisiä TimeOut-toiminnan nykyiseen toimintatapaan. Aikalisätoiminnan uudistamisen tarpeelliseksi kokevien mielestä toimintaa kehittää voisi muun muassa toimittamalla kutsuntoihin saapuvien nuorten nimilistan etsiville ennakkoon, monipuolistamalla kutsunnoissa tarjottavia palveluita sekä järjestämällä nykyistä ennakoivampaa yhteistyötä palveluiden kesken. TimeOut-toimintaa haluttaisiin laajentaa jo osaksi terveystarkastuksia. Myös koulutusta ja osaamisen päivitystä TimeOut-ohjaajille toivottiin, sekä enemmän näkyvyyttä toiminnalle. Asiakashallinta- ja tilastointijärjestelmät Etsivän nuorisotyön helpottamiseksi etsiviä kehotetaan käyttämään jotain asiakashallinta- tai tilastointijärjestelmää. Nuoren kannalta on tärkeää, että häntä koskevat tiedot ovat helposti saatavilla ja että tiedot ovat ajantasaisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja aluehallintovirastot seuraavat etsivän nuorisotyön tietoja vuosittain. On siis tärkeää, että etsivästä nuorisotyöstä on tietoa yksittäisen nuoren tarpeisiin sekä yksilöimätöntä tietoa tilastoja ja trenditietoja varten. Nuorisolain 12 :n mukaan etsivän nuorisotyön yhteydessä saadaan luovuttaa nuorta koskevia tietoja edelleen toiselle viranomaiselle vain nuoren, tai jos nuori on alaikäinen, myös hänen huoltajansa suostumuksella. Tiedot on hävitettävä heti, kun ne eivät ole välttämättömiä tehtävän suorittamiseksi. PARent on erityisesti etsivää nuorisotyötä varten kehitetty asiakashallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan koota tilastotietoja koko maan etsivästä nuorisotyöstä. Kyselyn mukaan PARent-järjestelmää hyödynnettiin PSAVI-alueen toimijoiden keskuudessa hieman harvemmin kuin koko maassa (Taulukko 5.). Pohjois-Pohjanmaalla PARent:ia hyödynnettiin Kainuuta useammin. PARent-järjestelmän sijasta rinnakkaisia järjestelmiä oli käytössä yhdellä toimijalla Pohjois-Pohjanmaalla. Muu, PARent-järjestelmään linkittymätön järjestelmä oli käytössä Kainuussa yhdellä toimijalla, Pohjois-Pohjanmaalla taas ei yhdelläkään ja koko maan alueellakin harvoin. Kaikissa PSAVI-alueen kunnissa etsivillä oli käytössä jokin asiakashallinta- ja tilastointijärjestelmä, kuten myös lähes koko maassa. Käytössä oleva järjestelmä Alue PARent Paikallinen ohjelma, linkitys PARent:iin Joku muu Ei järjestelmää, suunnitteilla Ei järjestelmää Koko maa 95,4 % 2,5 % 1,7 % 0,0 % 0,4 % Pohjois-Pohjanmaa 94,1 % 5,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Kainuu 71,4 % 0,0 % 14,3 % 0,0 % 0,0 % Taulukko 5. Etsivän nuorisotyön käytössä olevat asiakashallinta- ja tilastointijärjestelmät PSAVI-alueella vuonna

13 2.3. Työnohjaus Vuonna 2017 valtionavustuksen saamisen yksi kriteeri oli työnohjaus. PSAVI varmisti jokaiselta hakijalta, että etsiville tarjotaan työnohjausta. Nuorisotyössä työnohjaus antaa nuorisotyöntekijöille tilaa ja aikaa keskittyä tutkimaan ja pohtimaan missä mennään, mitä tehdään, miksi tehdään ja mihin työssä pyritään. Työnohjausta tehdään työnohjauksen ammattilaisen avulla. Työnohjauksessa avataan mitkä ovat työn perustehtävät nuorisotyön arjessa tavoitteina ja käytännön tekoina sekä mietitään, miten oma työ näyttäytyy nuorille ja yhteistyökumppaneille. Työnohjauksella on mahdollista tukea tavoitteellista nuorisotyötä, sillä sen avulla voidaan tukea työntekijän jaksamista, työyhteisön yhteisöllisyyttä, toisen työn arvostamista sekä työn perustehtävien, tavoitteiden ja työn sisällön avaamista itselle ja toisille. Työnohjausta voidaan antaa yksittäiselle nuorisotyöntekijälle, tiimille tai työyhteisölle (Honkonen 2016). PSAVI-alueella suurin osa etsivistä sai jonkinlaista työnohjausta (Taulukko 6). Koko maan etsiviin nuorisotyöntekijöihin verrattuna PSAVI-alueen etsivät saivat kokonaisuutena yhteensä useammin työnohjausta. Ryhmätyönohjausta ja yksilötyönohjausta alueella järjestettiin lähes saman verran kuin koko maassa keskimäärin. Kainuussa järjestettiin pelkästään ryhmätyönohjausta, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla työnohjaus jakautui tasaisemmin työnohjausmuotojen kesken. Sekä yksilö- että ryhmätyönohjausta saaneiden etsivien määrä oli Pohjois- Pohjanmaalla ja Kainuussa koko maata korkeampi. Kainuun osalta tilanne on kehittynyt viime vuodesta, jolloin molempia työnohjausmuotoja ei järjestetty yhdellekään etsivälle. Kainuun työnohjauksen tilanne on kokonaisuutena parantunut viime vuodesta huomattavasti, sillä enää työnohjausta on vailla vain hieman alle 30 % etsivistä. Viime vuonna vastaava luku oli lähes 60 %. Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on päinvastoin hieman huonontunut, sillä viime vuoden 10 % sijaan ilman työnohjausta oli tänä vuonna 17,6 % vastanneista etsivistä. Koko maan alueella työnohjausta ei järjestetty lähes 30 prosentille etsivistä, mikä vastaa viime vuoden tasoa. Alue Työntekijöille järjestetään työnohjausta Yksilö- ja ryhmätyönohjaus Työnohjauksen tyyppi Vain yksilöohjausta Vain ryhmätyöohjausta Ei työnohjausta Koko maa 68,5 % 20,6 % 13,0 % 34,9 % 28,6 % Pohjois-Pohjanmaa 82,4 % 29,4 % 23,5 % 29,4 % 17,6 % Kainuu 71,4 % 28,6 % 0,0 % 42,9 % 28,6 % Taulukko 6. Etsivien nuorisotyöntekijöiden työnohjaus PSAVI-alueella vuonna Monialainen yhteistyö Nuorisolain mukaan nuorisotyötä toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyössä muiden nuorille palveluita tuottavien viranomaisten, nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien sekä muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Etsivät nuorisotyöntekijät voivat toteuttaa yhteistyötä muun muassa osallistumalla eri alojen monialaisiin yhteistyöryhmiin. Monialaisista yhteistyöryhmistä etsivät nuorisotyöntekijät olivat edustettuina useimmiten nuorisotoimen, sosiaalitoimen sekä opetustoimen yhteistyöryhmissä (Kuva 2.). Yli 80 prosentissa etsivän nuorisotyön organisaatioista etsivät osallistuivat nuorisotoimen yhteistyöryhmään. Etsivät nuorisotyöntekijät eivät toimineet missään monialaisessa yhteistyöryhmässä 13 prosentissa organisaatioista. 13

14 Muita kuin mainittuja yhteistyöryhmiä olivat mm. lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluryhmä, lapsi- ja perhetyöryhmä, työpajatoiminnan moniammatillinen ohjausryhmä, toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyöryhmät sekä nuorten yhteistyöryhmät ja nuorille kohdistetut hankkeet. Etsivien osallistuminen monialaisiin yhteistyöryhmiin PSAVIalueella 2017 Yhteistyötaho Nuorisotoimi Sosiaalitoimi Opetustoimi Puolustusvoimat Työhallinto Muu Terveystoimi Liikuntatoimi Poliisihallinto Ohjaamo Seurakunta Ei edustettuina yhteistyöryhmissä 0% 20% 40% 60% 80% 100% Osuus organisaatioista Kuva 2. Etsivien nuorisotyöntekijöiden osallistuminen monialaisiin yhteistyöryhmiin PSAVI-alueella Etsivän nuorisotyöntekijän tehtävänä on toimia yhteistyössä kaikkien niiden toimijoiden kanssa, jotka ovat tavalla tai toisella tarjoamassa palveluita nuorelle. PSAVI-alueella oli useita toimijoita, joiden kanssa kaikki etsivän nuorisotyön organisaatiot olivat yhteistyössä (Kuva 3.). Enemmän oli kuitenkin toimijoita, joiden kanssa etsivän nuorisotyön organisaatiot eivät tehneet lainkaan yhteistyötä. Yhteistyötä tarkasteltiin vastaajien keskiarvona mittaasteikolla 1= välttävä; 5= erinomainen. Kaikkien toimijoiden yhteistyön keskiarvo PSAVI-alueella oli 3,4. 14

15 0 % Keskiarvo 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % OPPILAITOS Peruskoulu (3,8) Lukio (3,6) Ammatillinen oppilaitos (3,5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaalitoimi (3,8) Mielenterveyspalvelu (3,5) Terveystoimi (3,2) Päihdehuolto (2,9) NUORISOTOIMI Nuorten työpajat (4,5) Nuotta (4,5) Nuorisotoimi (4,4) Etsivä nuorisotyö (4,3) Liikunta- ja vapaa-ajan toimi (4,0) Monialaiset nuorisoverkosto (3,6) Nuoren huoltaja / huoltajat (3,5) VALTIOLLINEN TOIMINTA Puolustusvoimat (4,3) Ohjaamo (3,5) TE-hallinto (3,4) Poliisi (3,3) Rikosseuraamuslaitos (2,8) Kela (2,8) MUUT Järjestöt (3,4) Seurakunnan nuorisotyö (3,3) Yritykset (2,7) YHTEISTYÖN SUJUVUUS PSAVI-ALUEELLA 2017 Ei yhteistyötä Kuva 3. Etsivän nuorisotyön yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus PSAVI-alueella vuonna 2017 Parhaiten yhteistyö etsivän nuorisotyöntekijän ja yhteistyötoimijan välillä sujui nuorten työpajojen (4,5), Nuottavalmennuksen (4,5), nuorisotoimen (4,4), muun etsivän nuorisotyön (4,3), Puolustusvoimien (4,3) sekä Liikuntaja vapaa-ajan toimen (4,0) kanssa. Yhteistyötä ei tehty lainkaan useimmiten ohjaamon, rikosseuraamuslaitoksen, poliisin, yritysten ja Nuotan kanssa. Vaikka yhteistyötä tehtiin näiden tahojen kanssa muita harvemmin, eivät kaikki kuitenkaan sijoittuneet yhteistyön sujuvuuden keskiarvon kannalta huonoimpien joukkoon. Yhteistyön määrä ei muutenkaan vaikuta olleen riippuvaista sen sujuvuudesta, sillä huonomman keskiarvon saaneiden yhteistyötahojen kanssa yhteistyön määrä oli usein silti lähellä 100 prosenttia. Avoimien vastausten perusteella yhteistyön kehittämistä vaativiksi kohteiksi koettiin etenkin yhteistyötahojen henkilöstön suuri vaihtuvuus ja ajoin vaikea tavoitettavuus, yhteistyön jatkuvuus sekä tiedonkulku ja ohjeistus. Yhteistyön vastavuoroisuutta toivottiin kehitettävän, ja informaation jakamista ja sen kulun sujuvuutta pidettiin yhtä lailla tärkeänä kehittämiskohteena. Etsivien työn tunnettuus yhteistyökumppaneiden keskuudessa nostettiin esiin, ja tärkeäksi koettiin myös uusien yhteistyökuvioiden kehittäminen sellaisten viranomaistahojen kanssa, joiden kanssa yhteistyö on ollut vähäistä, tai sitä ei ole ollut lainkaan. Yhteistyön korostettiin vaativan jatkuvaa rakentamista ja säännöllistä markkinointia, mikä osoittautuu usein haasteeksi pienten etsivien tiimien 15

16 näkökulmasta. Verkostotapaamisia toivottiin, yhteiselle tiimityöskentelylle olisi tarvetta. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto nousi esiin useiden toimijoiden vastauksissa; toisilla verkosto toimi, toisilla sitä oltiin kokoamassa ja toiset kokivat verkoston muodostamisen tarpeelliseksi tulevaisuudessa. Etsivien oma aktiivisuus yhteistyökumppaneiden kontaktoinnissa nostettiin tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Yksittäisten toimijoiden parista esimerkiksi TE-palveluiden läsnäoloa viikoittaisella tasolla toivottiin kuntiin, joista niitä ei vakituisena löydy. Palveluiden tulisi toimia lähipalveluina ja tavata nuori kasvokkain. Kelan ja TE-toimiston resurssien riittävyys koettiin huolenaiheeksi, sillä heillä on niin suuri rooli nuoren asioissa. Kehittämisehdotuksena esitettiin yritystoimijoiden aktivointia esimerkiksi kummitoiminnan keinoin. Vaikka avoimissa vastauksissa ei ilmaistu merkittäviä ongelmia yhteistyössä, koettiin yhteistyön kokonaisuutena kuitenkin huonontuneen vuodesta 2016, jolloin sen sujuvuus oli keskiarvoltaan 3,8. 3. Nuoret etsivän nuorisotyön asiakkaina Nuoret ovat etsivään nuorisotyöhön yhteydessä ensimmäisenä yleensä joko nuoren suoran yhteydenoton tai jonkin muun tahon (yhteistyöverkostot, läheiset) yhteydenottopyynnön kautta. PSAVI-alueella etsivät nuorisotyöntekijät olivat yhteydessä 2934 nuoreen vuonna 2017 (Kuva 4.). Yhteistyö ei aina jatku yhteydenoton tai yhteydenottopyynnön jälkeen. Tähän voi olla syynä, ettei nuoreen ole saatu yhteyttä tai hän ei halua aloittaa yhteistyötä, tai ettei nuori ole kokenut tarvetta yhteistyölle. Tavoitetut nuoret ovat niitä nuoria, joiden kanssa yhteistyö on jatkunut ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Etsivä nuorisotyö tavoitti PSAVI-alueella 2074 nuorta vuonna Tavoitetuista nuorista vuoden 2017 loppuun mennessä 1566 oli toimenpiteissä, eli etsivä nuorisotyöntekijä oli ohjannut nuoren jonkin palvelun tai toimenpiteen piiriin. Tavoitetuista nuorista 490 ei ollut vielä vuoden loppuun mennessä päätynyt tai päässyt toimenpiteisiin. Tavoitetuista nuorista 18 kieltäytyi kokonaan yhteistyöstä tavoittamisen jälkeen. Ei saatu yhteyttä /Nuorella ei ole tarvetta / Nuori ei halua aloittaa yhteistyötä Yhteydenotetut nuoret Toimenpiteissä 2934 Tavoitetut nuoret (yhteistyö jatkuu kontaktin jälkeen) 2074 Ei vielä toimenpiteissä Kuva 4. Etsivän nuorisotyön asiakkaat PSAVI-alueella vuonna 2017 Kieltäytyneet kokonaan toimenpiteistä

17 3.1. Yhteydenotot nuoriin Tarkemmin yhteydenotolla tarkoitetaan tilannetta, jossa nuori on ollut yhteydessä etsivään nuorisotyöntekijään tai jossa nuorisotyöntekijä on ollut yhteydessä nuoreen. Yhteydenotot voivat olla esimerkiksi nuoren käynti etsivän nuorisotyöntekijän luona tai työntekijän käynti nuoren luona. Yhteydenottoja ovat myös yhteistyö- tai palveluverkostosta tullut yhteydenotto nuoresta tai verkoston yhteydenotto nuoreen etsivän pyynnöstä. Yhteydenotoksi lasketaan puhelinsoitot, sähköpostiviestit, yhteydenotot verkon kautta, kirjalliset yhteydenotot ja vastaavat. Vuoden 2017 aikana PSAVI-alueen yhteydenotetuista 2934 nuoresta suurimpana ikäryhmänä olivat vuotiaat (Taulukko 7). Yhteydenottoja kohdistui enemmän miehiin kuin naisiin kaikilla alueilla. Pohjois-Pohjanmaalla vuotiaat olivat koko maata useammin yhteydenoton kohteena, Kainuussa taas koko maata harvemmin. Kainuussa taas tätä vanhempiin ikäryhmiin oltiin yhteydessä useammin kuin muualla maassa keskimäärin. Alue Alle 15-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Ei tietoa iästä Naisia Miehiä Koko maa 3,1 % 51,4 % 37,3 % 7,5 % 0,6 % 40,1 % 59,9 % Pohjois-Pohjanmaa 4,8 % 57,7 % 31,4 % 5,6 % 0,4 % 39,4 % 60,6 % Kainuu 4,2 % 40,6 % 40,7 % 14,5 % 0,0 % 40,3 % 59,7 % Taulukko 7. Etsivän nuorisotyön yhteydenotot nuoriin ikäryhmittäin PSAVI-alueella vuonna 2017 Ajallisesti tarkasteltuna yhteydenottojen määrät ovat kokonaisuudessaan lisääntyneet PSAVI-alueella viime vuosina (Kuva 5.). Yhteydenottojen määrä kaikkiin ikäluokkiin on noussut viime vuodesta, mutta pidemmällä aikavälillä vuotiaiden yhteydenotot ovat kasvaneet suhteessa eniten Yhteydenottojen määrät nuoriin PSAVI-alueella Nuorten lkm alle 15 v v v v. Yhteensä Kuva 5. Etsivän nuorisotyön yhteydenottojen määrät PSAVI-alueella vuosina

18 3.2. Tavoitetut nuoret Tavoitetuilla nuorilla tarkoitetaan niitä nuoria, joiden kanssa on käyty keskustelua henkilökohtaisemmalla tasolla, esimerkiksi selvitetty nuoren tuen tarve. PSAVI-alueen tavoitetuista 2074 nuoresta suurempi osuus oli miehiä kuin naisia kuten myös yhteydenotettujen keskuudessa (Taulukko 8). Ikäryhmistä myös tavoitetuissa nuorissa oli vuotiaita muita ryhmiä selvästi enemmän sekä PSAVI-alueella että koko maassa. Tästä poiketen Kainuun alueella tavoitettiin eniten vuotiaita. Ikäryhmistä etsivä nuorisotyö tavoittaa selkeästi eniten ja vuotiaiden kohderyhmiä: yli 80 prosenttia tavoitetuista nuorista PSAVI-alueella oli vuotiaita. Kainuussa tavoitetut nuoret jakautuivat ikäryhmien välillä tasaisemmin kuin muualla maassa. Alue Alle 15-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Ei tietoa iästä Naisia Miehiä KOKO MAA 3,5 % 49,8 % 38,1 % 8,0 % 0,6 % 42,8 % 57,2 % POHJOIS-POHJANMAA 5,0 % 58,0 % 31,1 % 5,6 % 0,4 % 41,1 % 58,9 % KAINUU 6,2 % 39,7 % 41,0 % 13,0 % 0,0 % 42,6 % 57,4 % Taulukko 8. Tavoitetut nuoret ikäryhmittäin PSAVI-alueella vuonna 2017 Tavoitettujen nuorten määrä kasvoi 2010-vuodesta lähtien viime vuoteen saakka, jolloin tavoitettuja nuoria oli edellisvuotta vähemmän (Kuva 6.). Tavoitetuista nuorista vuotiaiden määrä on viime vuosina kasvanut eniten. Muutokset nuorten yhteydenottojen ja tavoitettujen nuorten määrissä ovat olleet samansuuntaisia tarkastelujakson aikana, vaikka nyt tavoitettujen nuorten määrät kääntyivätkin hienoiseen laskuun aiemmista vuosista Tavoitettujen nuorten määrä PSAVI-alueella 2000 Nuorten lkm alle 15 v v v v. Yhteensä Kuva 6. Tavoitettujen nuorten määrä PSAVI-alueella vuosina

19 3.3. Nuorten ohjautuminen etsivän nuorisotyön piiriin Nuoret tulevat etsivän nuorisotyön piiriin useimmiten ohjaavien yhteistyötahojen kautta. PSAVI-alueella nuoria ohjautui etsivän nuorisotyön piiriin eniten oppilaitosten kautta ja oppilaitoksista eniten toisen asteen ammatillisen koulutuksen kautta (Taulukko 9). Toiseksi eniten nuoria ohjautui suorien yhteydenottojen kautta. Yleisin yhteydenottaja oli nuori itse. Kolmanneksi yleisin ohjaava osapuoli olivat muut viranomaiset, joista suurimpana TEhallinto. Muiden viranomaisten kautta PSAVI-alueella ohjautui nuoria etsivään nuorisotyöhön muuta maata enemmän. Kainuussa muiden viranomaisten, etenkin TE-hallinnon kautta ohjautui etsivän nuorisotyön piiriin muuta maata enemmän nuoria. Pohjois-Pohjanmaalla toisen asteen ammatillisen koulutuksen kautta ohjautui huomattavasti Kainuuta suurempi osuus nuoria etsivän nuorisotyön piiriin. Time Out-toiminnan kautta ohjautui myös Pohjois-Pohjanmaalla Kainuuta enemmän nuoria etsivään nuorisotyöhön. Ohjaava osapuoli Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu OPPILAITOS 27 % 32 % 17 % Peruskoulu 4 % 4 % 4 % Lukio 3 % 4 % 5 % Toinen aste ammatillinen koulutus 20 % 23 % 7 % Muu oppilaitos 1 % 1 % 0,3 % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 15 % 11 % 9 % Sosiaalitoimi 10 % 6 % 5 % Terveystoimi 5 % 5 % 3 % NUORISOTOIMI 10 % 10 % 10 % Nuorisotyö 1 % 1 % 5 % Katutyö 0,9 % 0,4 % 0,0 % Toinen etsivä nuorisotyö 5 % 5 % 2 % Työpaja 4 % 4 % 4 % MUUT VIRANOMAISET 12 % 13 % 33 % Työ- ja elinkeinohallinto 6 % 4 % 30 % Time Out-toiminta 5 % 9 % 3 % Ohjaamo 1 % 0,8 % 0,0 % OMA/LÄHEISEN YHTEYDENOTTO 27 % 24 % 22 % Vanhempien/sukulaisen yhteydenotto 6 % 6 % 5 % Kavereiden yhteydenotto 2 % 1 % 2 % Nuoren yhteydenotto SoMen kautta 4 % 3 % 1 % Nuoren suora yhteydenotto 15 % 13 % 15 % MUUT YHTEENSÄ 6 % 4 % 8 % EI TIETOA 4 % 5 % 1,6 % Taulukko 9. Tavoitettujen nuorten ohjautuminen etsivän nuorisotyön piiriin koko maassa ja PSAVI-alueella maakunnittain vuonna

20 Ajallisesti tarkasteltuna PSAVI-alueella ohjaavien osapuolien osuuksissa on tapahtunut jonkin verran muutosta vuosina (Kuva 7.). Oppilaitosten osuus ohjaavana osapuolena on tasaisesti vähentynyt tarkastelujaksolla, lähes 20 prosenttia vuodesta Muiden viranomaisten, Nuorisotoimen sekä nuoren oman tai hänen läheisensä yhteydenottojen osuudet sen sijaan ovat hieman kasvaneet viimeisen parin vuoden aikana. Etsivän nuorisotyön piiriin ohjaudutaan siis aiempaa laajemmin eri tahojen kautta, joten etsivien palveluiden on tärkeää olla saavutettavissa helposti ja matalalla kynnyksellä. Paremman saavutettavuuden takaamiseksi koko maan etsivien nuorisotyöntekijöiden yhteystiedot on koottu yhteen paikkaan, ja ne löytyvät TAVOITETTUJEN NUORTEN OHJAUTUMINEN ETSIVÄN NUORISOTYÖN PIIRIIN PSAVI-ALUEELLA % 10 % 11 % 17 % 24 % 29 % % 9 % 12 % 16 % 22 % 33 % % 7 % 13 % 12 % 21 % 39 % VUOSI % 7 % 10 % 16 % 22 % 39 % % 7 % 12 % 13 % 27 % 40 % % 7 % 11 % 11 % 16 % 48 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % OSUUS NUORISTA EI TIETOA MUUT YHTEENSÄ NUORISOTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MUUT VIRANOMAISET OMA/LÄHEISEN YHTEYDENOTTO OPPILAITOS Kuva 7. Tavoitettujen nuorten ohjautuminen etsivän nuorisotyön piiriin ohjaavan osapuolen mukaan PSAVI-alueella vuosina Nuorten koulutustaustat Yli puolella etsivän nuorisotyön tavoittamista nuorista sekä koko maassa, että PSAVI-alueella oli taustalla ammatillisen perustutkinnon opinnot (Taulukko 10). Näistä yli puolella tutkinnon suorittaminen oli kuitenkin ollut keskeytyneenä etsivän nuorisotyön piiriin tulemisen aikaan. Kaikkia koulutusasteita tarkasteltaessa keskeytyneet opinnot löytyivät taustalta jopa kolmanneksella nuorista. Yli 60 prosentilla tavoitetuista nuorista oli siis korkeimpana suoritettuna koulutusasteena pelkästään peruskoulu. PSAVI-alueella suoraan peruskoulutaustaisia nuoria oli noin 17 prosenttia, lukiotausta löytyi 14 prosentilla ja korkeakouluopinnot vain hieman yli 1 prosentilla. PSAVIalueella tiedettiin tavoitettujen nuorten koulutustausta koko maata keskimääräisesti paremmin; koulutustaustasta ei ollut tietoa vain 8 prosentilla tavoitetuista nuorista, kun koko maan vastaava luku oli 14 prosenttia. PSAVIalueen tavoitetuista nuorista 90 prosenttia puhui äidinkielenään suomea, kun koko maassa suomi oli äidinkielenä 81 prosentilla. 20

21 Etsivän nuorisotyön tavoittamalla nuorella oli Kainuussa peruskoulutausta useammin kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Ero näkyy etenkin siinä, kuinka monella nuorella oli taustallaan suoritettu peruskoulututkinto etsivän nuorisotyön tavoittaessa heidät. Keskeytynyt peruskoulututkinto oli takanaan harvalla nuorista. Lukiotausta oli nuorella useammin taustalla Pohjois-Pohjanmaalla kuin Kainuussa. Ammatillinen perustutkinto oli Pohjois-Pohjanmaalla useammin keskeytyneenä kuin Kainuussa, jossa taas suoritettu ammatillinen tutkinto oli useammin nuoren taustalla. Muut koulutustaustat olivat pääosin yhtä yleisiä molemmissa maakunnissa. Koulutustausta Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO 56 % 59 % 54 % Suorittamassa 13 % 14 % 10 % Keskeytynyt 26 % 30 % 14 % Suoritettu 17 % 14 % 30 % PERUSKOULU 18 % 15 % 25 % Suorittamassa 5 % 5 % 8 % Keskeytynyt 0,7 % 0,5 % 0,0 % Suoritettu 12 % 10 % 17 % LUKIO 11 % 15 % 10 % Suorittamassa 3 % 4 % 2 % Keskeytynyt 3 % 5 % 4 % Suoritettu 1,3 % 1,2 % 1,0 % Ylioppilas 3 % 4 % 3 % KORKEAKOULUTUTKINTO 1,3 % 1,1 % 2 % Keskeytynyt alempi tutkinto 0,6 % 0,6 % 0,8 % Suoritettu alempi tutkinto 0,5 % 0,4 % 1,0 % Keskeytynyt ylempi tutkinto 0,2 % 0,1 % 0,0 % Suoritettu ylempi tutkinto 0,1 % 0,1 % 0,3 % MUU TUTKINTO 0,8 % 2,2 % 1,0 % LÄHTÖMAASSA SUORITETTU KOULUTUS 0,2 % 0,7 % 0,5 % EI TIETOA 14 % 8 % 8 % Taulukko 10. Tavoitettujen nuorten koulutustaustat koko maassa ja PSAVI-alueella maakunnittain vuonna 2017 Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten koulutustaustojen osuuksissa on ollut viime vuosien aikana vain hieman vaihtelua (Kuva 8.). Suurimpana muutoksena peruskoulutaustalla olevien nuorten määrä oli vähentynyt selkeästi tarkastelujakson aikana. Tuntematon koulutustausta oli taustallaan yhä useammalla nuorella etsivän nuorisotyön tavoittamisen aikaan, tai sitä ei oltu heiltä kysytty. 21

22 TAVOITETTUJEN NUORTEN KOULUTUSTAUSTAT PSAVI- ALUEELLA % 17 % 58 % % 16 % 58 % VUOSI % 15 % 20 % 18 % 58 % 56 % % 26 % 50 % % 26 % 56 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % OSUUS NUORISTA EI TIETOA KORKEAKOULUTUTKINTO LUKIO AMM. PERUSTUTKINTO Kuva 8. Tavoitettujen nuorten koulutustaustat PSAVI-alueella vuosina LÄHTÖMAASSA SUORITETTU KOULUTUS MUU TUTKINTO PERUSKOULU 3.5. Nuorten elämäntilanne, toimeentulo ja asumismuoto Etsivän nuorisotyön asiakkuudessa kartoitetaan myös nuoren elämäntilannetta, toimeentuloa ja asumismuotoa. Elämäntilanteen osalta etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten tilanteet vaihtelivat alueittain vuonna 2017 (Taulukko 11). Sekä koko maassa, että PSAVI-alueella tavoitetut nuoret olivat pääosin joko työttömiä tai opiskelijoita. PSAVI-alueella työttömiä oli yhteensä 44 prosenttia tavoitetuista nuorista. Työttömäksi ilmoittautuneita oli alueella enemmän kuin sellaisia työttömiä, jotka eivät olleet ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi työ- ja elinkeinopalveluihin. Tietoa nuoren pääasiallisesta toiminnasta ei ollut 14 prosentissa tapauksista. Kainuussa työttömäksi ilmoittautuneita oli suurempi osuus kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalla taas nuoret olivat Kainuuta useammin työttömiä mutta eivät työttömäksi ilmoittautuneita. Tietoa nuoren pääasiallisesta toiminnasta ei löytynyt Pohjois-Pohjanmaalla 17 % nuorista, huomattavasti useammin kuin Kainuussa. Kainuussa etsivän nuorisotyön tavoittamista nuorista suurempi osuus oli peruskoulussa kuin Pohjois- Pohjanmaalla. Myös työssäkäyviä oli Kainuussa Pohjois-Pohjanmaata enemmän. 22

23 Pääasiallinen toiminta Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Työttömäksi ilmoittautunut 30 % 28 % 37 % Opiskelija 23 % 22 % 19 % Ei tietoa 15 % 17 % 9 % Työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 12 % 15 % 9 % Peruskoulussa 5 % 4 % 8 % Sairaana 5 % 4 % 4 % Työssäkäyvä 4 % 3 % 9 % Muu 3 % 3 % 3 % Perhevapaalla kotona 1 % 2 % 1 % Eläkkeellä 0,9 % 0,9 % 0,5 % Asevelvollisuus 0,3 % 0,2 % 0,0 % Kotoutumistoimenpiteessä 0,2 % 0,1 % 0,3 % Taulukko 11. Tavoitettujen nuorten elämäntilanteet koko maassa sekä PSAVI-alueella maakunnittain vuonna 2017 Viimeisen viiden vuoden aikana PSAVI-alueen etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten elämäntilanteissa on tapahtunut jonkin verran muutosta (Kuva 9.). Työttömäksi ilmoittautuneiden määrä on lisääntynyt, mutta muissa elämäntilanteissa olleiden määrä vähentynyt. Etenkin opiskelijoiden määrä on vähentynyt viimeisen vuoden aikana suuresti, ja myös työttömien mutta ei työttömäksi ilmoittautuneiden määrässä on tapahtunut laskua viime vuosina. Nuoren elämäntilannetta etsivän palveluiden piiriin tultaessa ei tiedetty yhä useamman nuoren kohdalla. 23

24 Nuoren elämäntilanne tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella Työttömäksi ilmoittautunut Opiskelija Ei tietoa Työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut Peruskoulussa Työssä käyvä Sairaana Muu Perhevapaalla kotona Eläkkeellä Asevelvollisuus Kotoutumistoimeenpiteessä 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Kuva 9. Tavoitettujen nuorten elämäntilanteet PSAVI-alueella vuosina Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten keskuudessa oli yleistä, että nuoren toimeentulon lähdettä ei tiedetty (Taulukko 12). Syynä voi olla se, että tiedon antaminen toimeentulon lähteestä on vapaaehtoista, eikä nuoren tarvitse sitä kertoa. Yleisin tiedossa oleva toimeentulon lähde sekä PSAVI-alueella että koko maassa oli aiempien vuosien tapaan vanhempien tuki. Tämän lisäksi tavoitetut nuoret olivat pääasiassa työttömyysturvan, pitkäaikaisen toimeentulotuen ja opintotuen asiakkaita. Pitkäaikainen toimeentulotuki pääasiallisena toimeentulon lähteenä oli yleisempää koko maassa kuin PSAVI-alueella. Suurin osa alueen tavoitetuista nuorista tarvitsee taloudellista tukea, sillä palkka oli vain 3 prosentille pääasiallinen toimeentulon lähde. Pohjois-Pohjanmaalla etsivän nuorisotyön tavoittamista nuorista 30 prosenttia oli sellaisia, joiden toimeentulosta etsivät eivät olleet saaneet lainkaan tietoa. Tämä oli huomattavasti Kainuuta ja myös koko maata yleisempää. Kainuussa nuoren toimeentulo tiedettiin koko maata huomattavasti useammin. Yleisin tulonlähde Pohjois-Pohjanmaalla oli koko maan tavoin vanhempien tuki, Kainuussa taas työttömyysturva oli vanhempien tukea huomattavasti yleisempää. Näiden lisäksi yleisimpiä toimeentulon muotoja olivat pitkäaikainen toimeentulotuki sekä opintotuki. 24

25 Toimeentulo Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Ei tietoa 25 % 30 % 16 % Vanhempien tuki 20 % 19 % 18 % Työttömyysturva 15 % 13 % 33 % Pitkäaikainen toimeentulotuki 15 % 12 % 12 % Opintotuki 11 % 11 % 9 % Palkka 4 % 3 % 5 % Muu 3 % 2 % 1 % Sairauspäiväraha 2 % 3 % 2 % Kuntoutustuki 2 % 2 % 1,0 % Vanhempainetuudet 0,8 % 1,6 % 0,8 % Eläke 0,8 % 1,4 % 0,5 % Kotoutumistuki 0,3 % 0,1 % 0,8 % Taulukko 12. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten pääasiallinen toimeentulo koko maassa ja PSAVI-alueella maakunnittain vuonna 2017 Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten toimeentulon lähdettä ei tiedetty yhä useammalla nuorella, ja tilanne on huonontunut vuodesta 2013 etenkin viimeisen vuoden aikana (Kuva 10.). Vuonna 2017 jopa 28 prosentilla PSAVI-alueen tavoitetuista nuorista toimeentulo ei ollut tavoitettaessa selvillä, kun vuonna 2013 vastaava luku on ollut hieman yli 20 prosenttia. Vanhempien tuki oli pääasiallinen toimeentulon lähde aiempaa harvemmalle nuorelle, samoin kuin opintotuki. Työttömyysturva ja osin myös pitkäaikainen toimeentulotuki toimeentulona olivat taas yleistyneet nuorten keskuudessa. Myös palkalla toimeen tulevien määrä on tasaisesti vähentynyt. PSAVI-alueen etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret ovat siis siirtyneet vanhempien tuen, opintotuen ja palkkatulojen piiristä yhä useammin työttömyysturvan ja toimeentulotuen asiakkaiksi. 25

26 Nuoren toimeentulo tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella Ei tietoa Vanhempien tuki Työttömyysturva Pitkäaikainen toimeentulotuki Opintotuki Palkka Muu Sairauspäiväraha Kuntoutustuki Vanhempainetuudet Eläke Kotoutumistuki 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Kuva 10. Tavoitettujen nuorten pääasiallinen toimeentulo PSAVI-alueella Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret asuivat vuonna 2017 yleisimmin sekä koko maassa, että PSAVI-alueella omassa vuokra-asunnossa tai vanhempien asunnossa (Taulukko 13). Näiden lisäksi oli yleistä, että nuoren asumismuotoa ei tiedetty tavoittamisen aikaan. PSAVI-alueen nuorista jopa 22 prosentin asumismuodosta ei ollut tietoa tavoittamishetkellä, sama tilanne kuin koko maassa keskimäärin. Muiden asumismuotojen osuudet ovat varsin vähäiset. Kainuussa etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret asuivat Pohjois-Pohjanmaan nuoria useammin omassa vuokra-asunnossa. Jopa 50 prosenttia Kainuun alueen tavoitetuista nuorista asui omassa vuokra-asunnossaan, Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku oli 35 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla tiedettiin nuoren asumistilanne huomattavasti Kainuuta huonommin; 25 prosentin asumismuodosta ei ollut Pohjois-Pohjanmaalla tietoa, Kainuussa vastaava osuus oli 10 prosenttia. 26

27 Pääasiallinen asumismuoto Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Omassa vuokra-asunnossa 36 % 35 % 50 % Vanhempien asunnossa 33 % 32 % 30 % Ei tietoa 22 % 25 % 10 % Opiskelija-asunnossa 2 % 2 % 4 % Asunnoton 1,6 % 0,7 % 1,6 % Kavereiden luona 1,1 % 1,5 % 0,5 % Sukulaisten luona 1,0 % 0,8 % 1,3 % Muu 0,9 % 0,6 % 1,8 % Tukiasunnossa 0,8 % 0,7 % 0,0 % Omassa omistusasunnossa 0,7 % 0,9 % 0,8 % Laitoksessa 0,5 % 0,5 % 0,0 % Vastaanottokeskuksessa 0,0 % 0,0 % 0,0 % Taulukko 13. Tavoitettujen nuorten pääasiallinen asumismuoto koko maassa ja PSAVI-alueella maakunnittain vuonna 2017 Omassa vuokra-asunnossa asuvien nuorten osuus lisääntyi PSAVI-alueen etsivien nuorisotyöntekijöiden tavoittamien nuorten keskuudessa vuoteen 2016 saakka, mutta on vähentynyt taas vuonna 2017 (Kuva 11.). Vanhempien asunnossa asuvien nuorten osuus on taas vastaavasti vähentynyt tarkastelujakson aikana. Nuorten asuintilanteesta ei ollut tietoa 22 prosentilla alueen tavoitetuista nuorista, mikä on selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. Osuuden kasvussa voi olla vaikutusta myös muiden asumismuotojen osuuksissa tapahtuneisiin muutoksiin. Muiden kuin edellä mainittujen asumismuotojen osuus on pysynyt jatkuvasti vähäisenä tai vähentynyt hieman viime vuosina. 27

28 Nuoren asumismuoto tavoittamisen aikaan PSAVI-alueella Omassa vuokra-asunnossa Vanhempien asunnossa Ei tietoa Opiskelija-asunnossa/asuntolassa Asunnoton Kavereiden luona Sukulaisten luona Muu Tukiasunnossa Omassa omistusasunnossa Laitoksessa Vastaanottokeskuksessa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Kuva 11. Tavoitettujen nuorten pääasiallinen asumismuoto PSAVI-alueella Nuorten tilanne toimenpiteissä Etsivät nuorisotyöntekijät ohjaavat tavoittamiaan nuoria monipuolisesti eri palveluihin ja toimenpiteisiin. Toimenpiteillä tarkoitetaan kaikkia sellaisia palveluita, joihin etsivät nuorisotyötekijät tavoittamiaan nuoria ohjaavat, kuten etsivän nuorisotyön asiakkuus, opinnot, tai sosiaali- ja terveyspalvelut. Etsivien nuorisotyöntekijöiden työ ei rajoitu vain ohjaukseen, vaan neuvonta, tuki, tulevaisuuden suunnittelu ja tsemppaus ovat tärkeässä osassa asiakassuhteessa. Vuoden 2017 loppuun mennessä tavoitetuista nuorista toimenpiteisiin oli sijoittunut PSAVI-alueella 75,5 prosenttia, mikä on enemmän kuin koko maan alueella keskimäärin (Kuva 12.). Koko maassa toimenpiteisiin oli sijoittunut 74,5 prosenttia tavoitetuista nuorista. Ikäryhmiä tarkasteltaessa vaihtelua PSAVI-alueen ja koko maan välillä on eniten vuotiaiden keskuudessa; he ovat sijoittuneet toimenpiteisiin koko maassa PSAVI-aluetta useammin. PSAVI-alueella toimenpiteistä kieltäytyneiden nuorien määrä oli hieman alhaisempi kuin koko maassa. Niiden nuorten määrä, jotka eivät vielä olleet sijoittuneet toimenpiteisiin, oli lähes yhtä suuri PSAVIalueella ja koko maassa. Maakuntien välisiä eroja tarkasteltaessa nähdään, että tavoitetut nuoret ovat Pohjois-Pohjanmaalla sijoittuneet toimenpiteisiin Kainuuta selvästi useammin. Ikäluokkien eroja tarkasteltaessa alle 15-vuotiaista Kainuussa vain 12,5 prosenttia ei ollut sijoittunut vielä toimenpiteisiin, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla ikäluokasta lähes 40 prosenttia ei ollut sijoittunut vielä toimenpiteisiin. Vanhemmista ikäluokista eroavaisuutta löytyy vastakkaiseen suuntaan; Kainuussa vuotiaista nuorista yli 40 prosenttia ei vielä ollut sijoittunut toimenpiteisiin, Pohjois- Pohjanmaalla vastaava osuus on vain noin 20 prosenttia. 28

29 PSAVI Koko maa 15-vuotiaat ja alle 69,4 % 30,6 % 0,0 % 15-vuotiaat ja alle 72,7 % 26,5 % 0,8 % vuotiaat 77,7 % 21,4 % 1,0 % vuotiaat 73,1 % 25,0 % 1,9 % vuotiaat 74,4 % 24,7 % 0,9 % vuotiaat 76,1 % 22,0 % 2,0 % vuotiaat 68,8 % 30,6 % 0,7 % vuotiaat 77,1 % 21,7 % 1,2 % Kaikki tavoitetut 75,5 % 23,6 % 0,8 % Kaikki tavoitetut 74,5 % 23,7 % 1,8 % 0% 20% 40% 60% 80% 100% Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä Kieltäytyneet Pohjois-Pohjanmaa 0% 20% 40% 60% 80% 100% Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä Kieltäytyneet Kainuu 15-vuotiaat ja alle 64,3 % 35,7 % 0,0 % 15-vuotiaat ja alle 87,5 % 12,5 % 0,0 % vuotiaat 79,4 % 19,7 % 0,9 % vuotiaat 66,7 % 32,0 % 1,3 % vuotiaat 80,2 % 18,9 % 1,0 % vuotiaat 55,1 % 44,3 % 0,6 % vuotiaat 76,6 % 22,3 % 1,1 % vuotiaat 54,0 % 46,0 % 0,0 % Kaikki tavoitetut 78,7 % 20,4 % 0,8 % Kaikki tavoitetut 61,6 % 37,7 % 0,8 % 0% 20% 40% 60% 80% 100% Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä Kieltäytyneet 0% 20% 40% 60% 80% 100% Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä Kieltäytyneet Kuva 12. Tavoitettujen nuorten tilanne toimenpiteissä koko maassa, PSAVI-alueella sekä maakunnittain vuonna 2017 PSAVI-alueella etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten sijoittuminen toimenpiteisiin on parantunut vuodesta 2010 vuoteen 2015 saakka, mutta tämän jälkeen toimenpiteisiin sijoittuneiden nuorten määrä on kääntynyt laskuun (Kuva 13.). Tarkasteluaikaan ei vielä toimenpiteissä olleiden nuorten määrä taas on lisääntynyt vuoden 2015 jälkeen. Toimenpiteistä kokonaan kieltäytyneiden nuorten määrä on jatkuvasti vähentynyt. 29

30 90 % Tavoitettujen nuorten tilanne toimenpiteissä PSAVI-alueella vuosina % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä Kieltäytynyt yhteistyöstä Kuva 13. Tavoitettujen nuorten tilanne toimenpiteissä PSAVI-alueella Nuorten sijoittuminen Palvelut, toimenpiteet ja toiminnot joiden pariin nuoria ohjattiin vuonna 2017 voidaan jakaa kuuteen eri palvelukokonaisuuteen. Näistä nuoria ohjattiin PSAVI-alueella vuonna 2017 selkeästi eniten etsivän nuorisotyön asiakkuuteen (Kuva 14.). Nuoria ohjattiin runsaasti myös sosiaali- ja terveystoimen palveluihin sekä työhön ja opintoihin liittyviin toimenpiteisiin. Liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan palveluihin sekä muihin toimenpiteisiin (sisältää mm. ryhmätoiminta, armeija/siviilipalvelus, poliisi) nuoria ohjattiin vähiten. 30

31 TOIMENPITEET, JOIHIN NUORIA OHJATTU PSAVI-ALUEELLA VUONNA 2017 MUUT TOIMENPITEET 5 % LIIKUNTA-, NUORISO- JA VAPAA- AJAN PALVELUT 4 % OPINNOT 11 % TYÖHÖN LIITTYVÄT TOIMENPITEET 16 % ETSIVÄ NUORISOTYÖN ASIAKKUUS 48 % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUT 15 % Kuva 14. Toimenpiteet joihin nuoria ohjattu PSAVI-alueella vuonna 2017 Tarkasteltaessa palvelukokonaisuuksien sisällä tarkemmin nuorten ohjautumista yksittäisten palveluiden, toimenpiteiden ja toimintojen pariin alueittain, oli tärkein yksittäinen toimenpide etsivän nuorisotyön asiakkuuteen sisältyvä etsivien tuki ja tsemppaus (Taulukko 14.). Tämän pariin ohjattiin nuoria eniten kaikilla alueilla, Kainuussa koko maata useammin. Tämän lisäksi nuoria ohjattiin etsivän nuorisotyön asiakkuuksista eniten tulevaisuustyöskentelyyn sekä palveluohjaukseen. Tulevaisuustyöskentelyn pariin nuoria ohjattiin Kainuussa muita alueita selvästi useammin, palveluohjaukseen taas muita harvemmin. Ryhmämuotoiseen toimintaan ohjattiin nuoria PSAVIalueella useammin kuin koko maassa. Sosiaali- ja terveystoimen alla nuoria ohjattiin eniten toimeentuloon liittyviin palveluihin sekä mielenterveyspalveluihin. Työhön liittyvistä toimenpiteistä nuoria ohjattiin useimmiten ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi tai työpajaan. Opintoihin liittyvistä toimenpiteistä yleisin oli ohjaus opiskelu- tai koulupaikan hakuun. Pohjois-Pohjanmaalla ohjattiin nuoria Kainuuta useammin sosiaali- ja terveystoimen palveluihin, työhön liittyviin toimenpiteisiin sekä opintoihin. Muihin toimenpiteisiin sekä liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan palveluihin ohjaaminen oli kaikilla alueilla varsin harvinaista. Kaiken kaikkiaan nuoria ohjattiin erilaisten palveluiden piiriin hyvin laajalla skaalalla ja lähes yhtä usein alueesta riippumatta. 31