SUOMI MAAILMASSA JA EU:SSA (2015, lähteet: FAO ja Eurostat)

Samankaltaiset tiedostot
TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)

Itämeren kala elintarvikkeena

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

KALATALOUS TILASTOINA 2014 FINNISH FISHERIES STATISTICS

KALASTUS JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYSSÄÄNNÖT YHTEISESSÄ KALASTUSPOLITIIKASSA. Maija Mela Kala ja riistaosasto MMM 25.1.

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

CASE BENELLA INNOTORI

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

KALATALOUS TILASTOINA 2012 FINNISH FISHERIES STATISTICS

Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus

KALATALOUS TILASTOINA 2010 FINNISH FISHERIES STATISTICS

muutos *) %-yks. % 2016

KALATALOUS TILASTOINA 2008 FINNISH FISHERIES STATISTICS

muutos *) %-yks. % 2017*)

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

*) %-yks. % 2018*)

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE)

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kalan ulkomaankauppa 2013

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tekstiilien vienti ja tuonti. Toukokuu 2017

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Rakentamisen suhdannekatsaus

Kalan ulkomaankauppa 2012

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Yritykset ja yrittäjyys

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Kalan ulkomaankauppa 2006

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kalan ulkomaankauppa 2011

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Kalan pakkausmerkinnät

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari , Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Pakkausmerkinnät kalatuotteissa

Ajankohtaista kalamaailmasta. Ylitarkastaja Carmela Hellsten

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Tekstiilin ja muodin vienti ja tuonti Toukokuu 2017

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

Jalkineiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

Kustannuskilpailukyky ja tuotannon kustannusrakenne

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu , Lasse Krogell

Kiina China. Japani Japan

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu , Lasse Krogell

Vilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä

01 June Subject/Place/Occasion

Sahatavaran markkinakatsaus Vientikuljetus- ja laivauspäivät, Kotka Kai Merivuori

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Jalkineiden vienti ja tuonti

Verkkomaksuprosessi keskeytyy. 100 henkilöä etenee kassalle

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu , Lasse Krogell

Kun toimeen tartutaan

Eviran ohje 16031/1. Kalastustuotteiden tunnistamismerkinnät ja kalastustuotteiden mukana lähetettävät asiakirjat

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Venäjän asettamien pakotteiden sisältö

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly

Transkriptio:

SUOMI MAAILMASSA JA EU:SSA (2015, lähteet: FAO ja Eurostat) Suomi on sijalla 12 EU:n kalastusmaiden joukossa ja sijalla 14 vesiviljelytuotannossa. (1000 tonnia) Maailma EU-28 Suomi % Maailma % EU-28 Pyynti 104.635 5.144 153 0,1% Vesiviljely 106.094 1.307 15 0,01% 1% Yhteensä 211.511 6.451 168 0,1% KALASTUSLAIVASTO (laivasto - 2017, lähteet: EU-kalastuslaivastorekisteri; työllisyys 2015, lähde: JCR) Alukset (2017) Kapasiteetti (2017) Teho (2017) Lukumäärä: 3.224 alukset Bruttotonnimäärä: 16.454 tonnia KW: 174.735 Yhteensä kokoaikaisia vastaavia: 358 (2015, lähde: JRC) 0-11 m 12-23 m 24-39 m >40 m Työpaikat (FTE): 70% Työpaikat (FTE): 10% Työpaikat (FTE): 20% Työpaikat (FTE): 0% Suomen kalastuslaivasto ja välineiden jakauma: 24-39 m 0,6% Muut Others 4% 12-23 m 1,4% Merrat Traps (paunetit) (pots) 2 0-11 m 98,0% Kidusverkot Gill nets and ja pussiverkot entangling nets 7

ARVO (milj. euroa) MÄÄRÄ (1000 tonnia) MAIHIN TUONTI Maihin tuonti sisältää ensimmäisen kaikkien kalataloustuotteiden, sisältäen vesikasvit, purkamisen alukselta annettuun maahan, riippumatta aluksen kansallisuudesta. Tiedot tallennetaan nettopainona. Vuonna 2016 Suomeen tapahtuneesta maihin tuonnista 100 % tuli kansalliselta laivastolta. Kaikki lajit tuotiin maihin tuoreina, 87 % niistä kokotuotteina. 50 % maihin tuonnista käytettiin ihmisravinnoksi. Kalasatamia Suomessa on luetteloitu yhteensä 94 kappaletta (lähde: EU:n masterrekisteri). 29 35 31 26 28 19 18 19 24 91 84 83 78 103 110 98 98 105 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tärkeimmät tuodut lajit ja %-osuus kokonaismäärästä (2016, miljoonia euroja ja 1 000 tonneja) HERRING SILLI MUUT OTHER SALMONIDS LOHIKALAT MUUT MAKEAN OTHER FRESHWATER VEDEN KALAT FISH SPRAT(=BRISLING) KILOHAILI 17,8 2,7 2,4 1,5 64% 10% 9% 92 8,5 1,8 0,7 88% 8% 1,7% 0,7% SILLI HERRING KILOHAILI SPRAT(=BRISLING) MUUT OTHER FRESHWATER MAKEAN VEDEN FISH KALAT MUUT OTHER LOHIKALAT SALMONIDS PIKE-PERCH KUHA SALMON LOHI 1,4 1 4% 0,7 0,3 0,6% 0, KUORE SMELT MUUT OTHER MERIKALAT MARINE FISH OTHERS MUUT 0,9 0,7 0,7% MUUT OTHERS (lähde: Eurostat)

ARVO (milj. euroa) MÄÄRÄ (1000 tonnia) VESIVILJELY Vesiviljely tarkoittaa vesieliöiden (makean veden tai meriveden), kuten kalat, nilviäiset, äyriäiset ja vesikasvit, kasvatukseen. Vesiviljelyn tiedot raportoidaan ekvivalentteina elopainoina ja arvoina. Vuonna 2015 Suomen vesiviljelystä 16 % oli makeassa vedessä ja 84 % meri- ja murtovedessä. Vesiviljelyn tuotantomenetelmät ovat: 90 % häkeissä, pääasiassa viljeltynä meri- ja murtovedessä 10 % säiliöissä ja altaassa, kokonaan kasvatettuna makeassa vedessä 46,6 36,8 39,6 41,1 43,1 38,3 47,9 48,8 49,4 13,0 13,4 13,6 11,8 11,3 12,7 13,3 13,3 14,9 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tärkeimmät kaupalliset, viljellyt lajit ja % kokonaismäärästä (2015, miljoonia euroja ja 1 000 tonneja) TAIMEN MUUT LOHIKALAT 41,9 7 84,8% 14,16% 14 0,8 93,79% 5, TAIMEN MUUT LOHIKALAT MUUT MERIKALAT 0,5 1% 0,1 0,7% MUUT MERIKALAT MAKEAN VEDEN RAVUT 0,02 0,04% 0,01 0,01% MAKEAN VEDEN RAVUT (lähde: Eurostat)

Suomi Finland TUKKUKAUPPA (lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki) Tukkukauppa on jakeluketjun välivaihe, joka ostaa suuria tuote-eriä ja myy niitä kuluttajien sijaan jälleenmyyjille (ts. vähittäismyyjille). Suomalaiset tukkukauppiaat toimivat suurten määrien ostoilla ja edelleenjakelulla asiakkaille perustuen tilaukseen tai sopimukseen. Ne eivät toimi avoimilla tukkumarkkinoilla käytännön merkityksessä. Yleisesti Suomen tukkukaupan ja käsittelyn teollisuus sisältää suhteellisen suuren määrän pieniä toimijoita, ja se perustuu myynnin, jalostuksen ja jakelun yhdistelmään. KÄSITTELY Eurostat-SBS:n mukaan Suomen kalankäsittelyteollisuus työllisti 905 henkilöä vuonna 2015. Se synnytti 44,4 miljoonan euron arvonlisäyksen, joka oli 2 % koko elintarviketuotannon arvonlisäyksestä. Vuonna 2016 tärkeimmät myydyt tuotteet olivat raakatuotteita, jota seurasi huomattavasti pienemmällä osuudella pakastettu merikala (lähde: Eurostat- PRODCOM). 147 yritystä Myynti: 300 miljoonaa EUR (2015, lähde Eurostat - SBS)

ARVO (milj. euroa) MÄÄRÄ (1000 tonnia) ARVO (milj. euroa) MÄÄRÄ (1000 tonnia) KAUPPA (lähde: Eurostat) Tuonti TÄRKEIMMÄT TUODUT KAUPALLISET LAJIT JA %-OSUUS KOKONAISTUONNISTA (2017, miljoonaa euroa) 267 317 357 370 421 409 389 413 524 LOHI TAIMEN BONIITTI MUUT MERIKALAT 279 61 31 24 5 12% 6% MUUT TUOTTEET 17 102 106 110 118 120 119 113 101 119 SEKALAISET KATKARAVUT MUUT 17 95 18% 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vienti TÄRKEIMMÄT TUODUT KAUPALLISET LAJIT JA %-OSUUS KOKONAISTUONNISTA (2017, miljoonaa euroa) 152 40 38 40 51 52 47 41 61 61 59 57 61 64 66 66 73 78 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 LOHI 98 64% TAIMEN SILLI KAVIAARI, MAKSA JA MäTI MUUT TUOTTEET MUUT EI OTHER NO FOOD ELINTARVIKEKÄYTTÖÖN MUUT 25 8 5 5 4 7 16% 6% Main Pääasialliset countries of ALKUPERÄmaat ORIGIN (arvon mukaan, 2017) (in value, 2017) Main Pääasialliset countries of DESTINATION KOHDEmaat (arvon mukaan, 2017) (in value, 2017) Norja Norway 46% Ruotsi Sweden 2 2 Viro Estonia 17% 17% Yhdistynyt kuningaskunta United Kingdom 16% 16% Viro Estonia Tanska Denmark Ranska France 16% Puola Poland 10% 10%

Place of sale Finland Suomi JAKELU Kala- ja vesiviljelytuotteiden toimitusketju Suomessa (lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki) TUOTANTO PRODUCTION Aquaculture Vesiviljely PRODUCTION TUOTANTO Catches Pyynti TUONTI IMPORTS Prosessointi Processing Tukkumyyjä Wholesalers Vähittäismyynti Retail Kalanmyyjä Fishmonger Avoimet Open markets markkinat Suoramyynti Direct sale Ho.RE.CA. EXPORTS VIENTI Kuluttajien suosituimmat hankintakanavat (LÄHDE: EUROBAROMETER) Kalanviljelylaitos, Fish farm, fisherman kalastaja 8 % 9 % Päivittäistavaraliike, Grocery store, super/hypermarket / 74 % 95 % Kalakauppias Fishmonger or tai specialist erikoisliike shop 22 % 40 % ToriMarket 19 % 25 % EU

Suomi Finland TOIMITUSTASE (2015, lähde: EUMOFA) Tuonti 108.012 tonnia Vienti 46.419 tonnia Tuotanto (Pyynti+Vesiviljely) 51.694 tonnia Tuotanto 159.705 tonnia Todettavissa oleva kulutus 113.286 tonnia

62% 4 14% 68% 51% 1 59% 56% 12 12 84% 68% 47% 32% 59% 60% Suomi Finland KULUTUS (lähde: EUMOFA) Kala- ja vesiviljelytuotteiden todettu kulutus Suomessa oli 23,3 kg henkeä kohden vuonna 2015, missä on 9 % vähennys verrattuna vuoteen 2014. Tärkeimmät kulutetut lajit olivat silli, lohikalat, kirjolohi ja tölkkitonnikala. Suomalaiset kuluttavat erityisesti tuoreita ja savustettuja tuotteita. Irtokalaa (73 %) käytetään enemmän kuin EU:n keskiarvo on (68 %). Sosiodemografisesta näkökulmasta tavalliset kalan käyttäjät kuuluvat kaikkiin ikäryhmiin. Kuitenkin Suomessa vain 26 28 % kaikista ikäryhmistä käyttää kalaa säännöllisesti, joka on huomattavasti EU:n keskiarvon alapuolella (lähde: EU:n kuluttajatottumukset kalastus- ja vesiviljelytuotteille ). Ostojen jakauma (lähde: EUROBAROMETER) HENKILÖKOHTAISET PERSONAL TEKIJÄT FACTORS 23,3 kg henkeä kohden (lähde: EUMOFA) Kala Fish hyvinvoinnin as source of ja terveyden wellness lähteenä and health Hedonismi Valmistuksen Convenience and kätevyys ease ja of helppous preparation ULKOISET EXTERNAL TEKIJÄT FACTORS Uusien Propensity tuotteiden to try kokeilunhalu new products EU Korkea High prices hinta Jälleenmyyjien Retail Kampanja-tapahtumien Frequency of diversification aikaväli promotional events Tuotteen Product's sustainability kestävyys Suomi Tuotteen ulkoasu (tuoreus, esillepano, jne.) Merkki tai laatumerkinnät (esim. PGI, PDO) Ympäristö-, sosiaalinen tai eettinen vaikutus EU UE Tuotteen hinta Tuotteen alkuperä Valmistamisen nopeus ja helppous Muu (spontaani) Ei ole (spontaani) En tiedä 1% 2% 0% 2% 0% 1% 1 24% 21% 14% 1 34% 42% 64% 58% 61% 5 64%

SUOMI EUMOFASSA MAIHIN TUONTI Määrät ja arvot on koottu EUMOFA Eurostat Fishery -tilastosta. Tiedot kattavat kaikki lajit, jotka tuodaan maihin Suomeen kaikkien kansallisuuksien aluksilta. Tiedot ovat saatavana vuosittain ja käytettävissä yksinkertaisina ja edistyneinä taulukkoina. VESIVILJELY Määrät ja arvot on koottu EUMOFA Eurostat Fishery -tilastosta. Tiedot ovat saatavana vuosittain ja käytettävissä yksinkertaisina ja edistyneinä taulukkoina. TUKKUKAUPPA ENSIMMÄINEN KAUPPA Toimitusketjun tästä vaiheesta ei ole tietoja saatavilla Toimitusketjun tästä vaiheesta ei ole tietoja saatavilla KÄSITTELY Määrät ja arvot on koottu EUMOFA Eurostat PRODCOM -tilastosta. Tiedot kattavat 18 käsiteltyä tuotetta PRODCOMnimistön mukaisesti. Tiedot ovat saatavana vuosittain ja käytettävissä yksinkertaisina taulukkoina KAUPPA Määrät ja arvot on koottu EUMOFA Eurostat COMEXT -tilastosta. Tiedot kattavat kaikkien kala- ja vesiviljelytuotteiden kaupan kansallisen tullin rekisteröimänä, ja ne ovat saatavana kuukausittain ja vuosittain. Tiedot ovat käytettävissä yksinkertaisina ja edistyneinä taulukkoina. KULUTUS Toimitusketjun tästä vaiheesta ei ole tietoja saatavilla