Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017
1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 6 5. Ikärakenne... 7 7. Terveysperusteiset poissaolot... 10 8. Henkilöstön vaihtuvuus... 11 9. Eläköityminen... 12 10. Työvoimakustannukset... 14 11. Työhyvinvointi... 14 11.1. Kannustevapaat... 14 11.4. Virkistys- ja tyhy -toiminta... 14 11.3. Työhyvinvointitutkimus... 15 12. Yhteistoimintaryhmä... 15 Kansikuva: Karoliina Kärkkäinen Kuvauspaikkana vuonna 2017 Intalankartanon palvelukeskus
1. Johdanto Henkilöstökustannukset muodostavat valtaosan kuntayhtymän oman toiminnan käyttömenoista. Taloudellisen ja tehokkaan päätöksenteon sekä muutoksen johtamisen välineenä voidaan käyttää jatkuvaa ja järjestelmällistä henkilöstötietojen seurantaa, vertailua ja kehittämistä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu johdolle, esimiehille ja luottamushenkilöille henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön kehittämisen apuvälineeksi. Henkilöstöstä saadut tiedot antavat pohjan tehtäessä henkilöstörakennetta ja henkilöstön kehittämistä koskevia päätöksiä ja henkilöstörakenteen korjaussuunnitelmia. Raportin tietoja voidaan hyödyntää myös kuntayhtymän strategisen johtamisen suunnittelussa. Raportoinnissa on käytetty Kuntatyönantajien henkilöstöraportointia koskevan uusimman suosituksen mukaisia tunnuslukuja siltä osin kuin se on ollut mahdollista. Valtakunnallisesti samalla tavalla kerättävät ja seurattavat määrälliset tunnusluvut mahdollistavat jatkossa kuntaorganisaatioiden välisen vertailun. Tiedot henkilöstöraporttiin on koottu palkkalaskennassa käytössä olevasta Populus -henkilö- ja palkkahallintojärjestelmästä. Lisäksi tietoja on kerätty kirjanpitojärjestelmästä. 2. Henkilöstömäärä Kuntayhtymän palveluksessa oli 31.12.2017 yhteensä 1261 henkilöä. Heistä 986 oli vakituisessa ja 275 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kuntayhtymän henkilöstömäärä 31.12.2017: Miehet Naiset Yhteensä Palvelussuhde 31.12. 2014 2015 2016 2017 2014 2015 2016 2017 2014 2015 2016 2017 Vakinaiset 65 64 68 66 920 920 933 920 985 984 1001 986 Määräaikaiset 17 24 19 29 176 246 202 246 193 270 221 275 - joista työllistettyjä 1 0 0 0 8 6 5 4 9 6 5 4 Yhteensä 82 88 87 95 1096 1166 1135 1166 1178 1254 1222 1261 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna vakituisten lukumäärässä oli laskua -1,5 %, määräaikaisten lukumäärässä kasvua 24,43 % ja kokonaisuudessaan 0,058 %. 3
Palvelualueittain henkilöstömäärä jakaantui seuraavasti: Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Palvelussuhde 31.12.2017 2014 2015 2016 2017 2014 2015 2016 2017 2014 2015 2016 2017 Yhtymähallinto 35 33 32 29 5 4 8 6 40 37 40 35 Perusterveydenhuolto 163 162 147 161 26 31 16 23 189 193 163 184 Erikoissairaanhoito 194 190 198 180 45 54 46 63 239 244 244 243 Mielenterveys- ja päihdetyö 65 64 62 64 5 7 5 8 70 71 67 72 Aikuissosiaalityö 60 63 65 69 17 23 28 34 77 86 93 103 Vanhuspalvelut 392 393 417 407 76 127 100 118 468 520 517 525 Perhepalvelut 76 79 80 76 19 24 18 23 95 103 98 99 Määrällisesti eniten vakinaista henkilöstöä on vanhuspalveluissa. Seuraavaksi eniten henkilöstöä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelualueilla. Vakituisen henkilökunnan määrä on vähentynyt edellisvuoteen verrattuna ja sijaisten määrä kasvanut. On huomioitava, että erityisesti vanhuspalveluissa joulunajan sijaisia otettiin huomattavan paljon omiin palvelussuhteisiin Seuturekry Oy:n sijaisvälityksen käytön sijaan. 3. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuosia palvelussuhteessa on ollut vuonna 2017 yhteensä 1124,54. Henkilötyövuosien jakaantuminen palvelualueittain: Palvelualue Henkilötyövuodet 2014 Henkilötyövuodet 2015 Henkilötyövuodet 2016 Henkilötyövuodet 2017 Yhtymähallinto 66,97 62,53 63,65 52,58 Perusterveydenhuolto 162,51 167,69 149,87 156,15 Erikoissairaanhoito 195,82 198,93 203,65 205,54 Mielenterveys-ja päihdetyö 61,61 61,5 61,45 64,48 Aikuissosiaalityö 74,97 78,87 83,69 90,01 Vanhuspalvelut 446,41 424,18 458,76 467,17 Perhepalvelut 82,86 86,41 83,13 88,61 Yhteensä 1091,15 1080,11 1104,2 1124,54 4
1200 1000 800 600 400 200 0 Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet 2014 Henkilötyövuodet 2015 Henkilötyövuodet 2016 Henkilötyövuodet 2017 Raportointiohjelma jakaa henkilötyövuodet palvelualueille kustannusten jaon mukaan. Vuonna 2017 varahenkilöstön palkkakustannukset ovat menneet yleishallinnosta (yhtymähallinto), minkä johdosta henkilötyövuodet ovat yleishallinnossa huomattavasti suuremmat kuin henkilömäärä. Huomioitavaa on kuitenkin, että ovat vähentyneet yhtymähallinnon osalta voimakkaasti, kun muilla palvelualuilla henkilötyövuodet ovat lisääntyneet. Tämä johtuu vakanssien täyttämättä jättämisestä vuoden 2017 aikana. Lisäksi kuntayhtymä on käyttänyt lääkäreiden ja hoitohenkilöstön osalta vuokratyövoimaa. Hoitohenkilöstön osalta lyhytaikaisiin (alle 3 kk) sijaisuuksiin hoitohenkilöstön työpanosta ostettiin Seuturekry Oy:ltä. Vuonna 2017 vuokratyövoimaa on hoitohenkilöstössä käytetty 43,05 henkilötyövuotta. Vuokratyövoimaa perus- ja erikoissairaanhoidon lääkäripäivystyksessä on käytetty 6 henkilötyövuotta. Kustannuksia työvoiman vuokrauksesta on aiheutunut yhteensä 2,45 miljoonaa euroa. Henkilötyövuodet palvelusuhteessa Henkilötyövuodet vuokratyövoima (hoitotyö) v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 Muutos % ed. vuodesta 1091,15 1080,10 1104,02 1124,54 1,81 54,79 72,82 44,38 43,05-3,00 Henkilötyövuosien määrä palvelussuhteessa on hienoisesti noussut verrattuna edellisvuoteen ja vuokratyövoiman käyttö vähentynyt. Lyhytaikaisia sijaisia on otettu edelleen jonkin verran suoraan palvelussuhteeseen. Myös vuoden 2017 säästötoimet ovat voineet vaikuttaa vuokratyövoiman käytön määrään. 5
4. Työajan jakautuminen Työajan jakautuminen kertoo, miten työntekoon käytettyä työaikaa todellisuudessa on käytetty. Teoreettinen säännöllinen työaika Työpäivät 320 275 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta 100 Vähennetään: - vuosilomat ja muut lomat - terveysperusteiset poissaolot - perhevapaat - koulutus - muut palkalliset poissaolot - muut palkattomat poissaolot 35342 16720 8084 2386 360 13199 11 % 5,2 % 2,5 % 0,7 % 0,1 % 4,1 % + rahana korvatut lisä- ja ylityöt 1181 0,4% Tehty vuosityöaika 245 364 76,6 % 6
5. Ikärakenne Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstöstä suurimman ikäryhmän muodostavat 50-59-vuotiaat. Seuraavaksi suurin ryhmä on 40-49-vuotiaat. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 47,85 vuotta vuonna 2017 ja se on noussut vuodesta 2016 noin 3,5 kuukaudella. 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Henkilöstön ikärakenne Alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 yli 65 2014 2015 2016 2017 Prosenttiosuus vakituisesta henkilökunnasta 0,7 % 6,5 % 37,9 % 13,7 % 18,7 % 22,5 % Alle 30 vuotiaat 30-39 40-49 50-59 60-64 yli 65 7
Palvelualueittain ikärakenne ei poikkea merkittävästi koko organisaation ikärakenteesta. Huomattavaa on, että sekä perhepalveluissa että mielenterveys- ja päihdepalveluissa ikärakenne on muuttunut vähitellen tasaisemmaksi niin, että ikäryhmä 50-59 vuotiaat ei ole enää selkeästi suurin. Ikäjakauma palvelualueittain 2017 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 yli 65 6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Vuonna 2017 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä on järjestetty koulutusta oheisen luettelon mukaisesti. Lisäksi eri palvelualueet ovat järjestäneet henkilöstölleen ammatillista koulutusta. Koulutukset 2017 Suonen sisäinen neste- ja lääkehoito Avanteen ja haavanhoidon koulutus Esimiesvalmennus Kivun hoito ja palliatiivinen hoito Excel-perusteet Hätäensiapu Titania-työsuorosuunnittelu Muistikoulutus Rafaela-hoitoisuusluokitus Rakenteinen kirjaaminen (HOKE) Hyvät hoitokäytännöt vanhustyössä Riskinarviointikoulutus Saattohoitokoulutus Eläkekoulutus Tietosuojakoulutus Vuorovaikutus muistipotilaan hoitotyön menetelmänä Toimiva lapsi ja perhe (TLP) Lääkeannostelijalla tapahtuva kivunhoito 8
Hyvinvointikuntayhtymän vakituinen ja määräaikainen henkilöstö osallistui koulutukseen 3033 päivää vuonna 2017. Työsuojelu järjesti henkilökunnalle henkilöturvallisuuskoulutusta (teoria ja käytäntö), kaasusumutinkoulutusta sekä koulutusta työsuojelun ajankohtaisiin teemoihin liittyen sekä esimiehille että työntekijöille. Henkilöstölle järjestettiin Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimesta palokoulutuksia ja sammutusharjoituksia. Osaamisen kehittämisen kustannuksissa on huomioitu kurssikustannukset, mutta ei matkakustannuksia tai mahdollisia päivärahoja. Osallistujien määrä Päiviä/osallistuja Kustannukset euroina Ammatillinen henkilöstökoulutus 817 3,71 262 317 9
7. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteisia poissaoloja ei ole lainkaan 258 henkilöllä. Terveyperusteiset poissaolot kalenteri päivät 2014 kalenteri päivät 2015 kalenteri päivät 2016 kalenteri päivät 2017 % työajasta 2014 % työajasta 2015 % työajasta 2016 % työajasta 2017 Lyhyet poissaolot alle 4 pv 3863 3899 4318 4209 1,08 1,08 1,17 1,13 4-29 pv 8721 7882 8105 8495 2,04 1,87 1,87 1,93 30-60 pv 3320 3389 3210 3176 0,77 0,76 0,71 0,69 61-90 pv 1700 2085 2146 2448 0,38 0,47 0,47 0,54 91-180 pv 2974 2495 3099 2751 0,67 0,56 0,68 0,61 yli 180 pv 576 273 307 649 0,13 0,06 0,07 0,14 Yhteensä 21154 20023 21185 21728 5,07 4,80 4,96 5,04 Terveysperusteiset poissaolot ovat lisääntyneet 542 kalenteripäivää eli 2,5 % edellisvuoteen verrattuna. Terveysperusteisten poissaolojen kustannukset olivat 1 601 000, joka vastasi 3,77 % kaikista palkkakustannuksista. Terveysperusteisia poissaolomääriä verrataan henkilötyövuosiin, jotta luvut ovat vertailukelpoiset vuosien välillä, vaikka tehdyn työn määrä vaihtelisi. Terveysperusteiset keskimäärin/ keskimäärin/ keskimäärin/ keskimäärin/ poissaolot HTV 2014 HTV 2015 HTV 2016 HTV 2017 Lyhyet poissaolot alle 4 pv 3,54 3,61 3,91 3,74 4-29 pv 7,99 7,30 7,34 7,55 30-60 pv 3,04 3,14 2,91 2,82 61-90 pv 1,56 1,93 1,94 2,18 91-180 pv 2,73 2,31 2,81 2,45 yli 180 pv 0,53 0,25 0,28 0,58 Yhteensä 19,39 18,54 19,19 19,32 Terveysperusteisten poissaolojen määrä (kalenteripäivä) on pienentynyt huomattavasti vanhuspalvelualueella, joka on henkilöstömäärältään suurin palvelualue, sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Muilla palvelualueilla terveysperusteiset poissaolot ovat lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna. 10
Terveysperusteiset poissaolot 2014-2017 palvelualueittain (kalenteripv) 2014 2015 2016 2017 Yleishallinto 494 530 501 737 Perusterveydenhuolto 2145 2173 1596 2278 Erikoissairaanhoito 3709 3622 3199 3894 Mielenterveys- ja päihdetyö 1203 721 849 461 Aikuissosiaalityö 2016 1864 1802 2063 Vanhuspalvelualue 10784 9938 12054 10732 Perhepalvelut 803 1174 1184 1490 12000 Terveysperusteiset poissaolot palvelualueittain 2014-2017 (kalenteripv) 10000 8000 6000 4000 2000 0 2014 2015 2016 2017 8. Henkilöstön vaihtuvuus. Vuonna 2014 alkaneisiin palvelussuhteisiin sisältyy sosiaalipalvelujen henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksen ehdoin 1.1.2014 kuntayhtymään. Vuoden 2017 henkilöstön lähtövaihtuvuusprosentti oli 8,94 % ja tulovaihtuvuusprosentti 6,65 %. Vakinaiset 2014 2015 2016 2017 Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 519 84 115 115 6,65 Päättyneet palvelussuhteet 41 85 95 95 8,94 11
9. Eläköityminen Vuonna 2016 jäi eläkkeelle 41 henkilöä. % Osuus % koko henkilöstöstä Keskiikä, kaikista eläkkeelle Eläkelaji 2014 2015 2016 2017 2017 v. siirtyneistä Vanhuuseläkkeet 16 21 31 26 2,64 % 63,7 63,4 Täysi työkyvyttömyyseläke 1 12 2 0,20 % * 4,9 Täysi kuntoutustuki 7 4 7 4 0,41 % 44,7 9,8 Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä 4 5 6 9 0,91 % 57,7 22 Yhteensä 27 31 56 41 4,16 % 60,3 100 Osa-aikaeläke 2 4 2 1 0,20 % * 2,2 *ei voida raportoida vähäisen määrän vuoksi Eläköityminen Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä Täysi kuntoutustuki Täysi työkyvyttömyyseläke 2014 2015 2016 2017 Vanhuuseläkkeet 0 5 10 15 20 25 30 35 Maksut 1000 euroa Varhemaksu 214 0,5 Eläkemenoperusteinen maksu 860 - %-osuus palkkakustannuksista Eläköitysmisennusteen avulla voidaan ennakoida tulevaa työvoiman tarvetta. Kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevan laatima ennuste perustuu vuoden 2016 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2018 alun organisaatiotilanteeseen 12
Ennusteessa kuvataan arvioitu eläköityminen suurimmissa ammattiryhmissä. Huomioitavaa on, että terveydenhoitajien, osastonhoitajien ja bioanalyytikoiden osalta eläköitymisprosentti on suuri seuraavan viiden vuoden aikana. Eläköitymisennuste % suurimmissa ammattiryhmissä 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2018-2022 2023-2027 2023-2032 2033-2037 Vuosittaisesta eläköitymisennusteesta on havaittavissa eläköityvien määrän kasvu vuodesta 2021 alkaen lukuunottamatta vuotta 2024, jolloin eläköitymisiä ennustetaan olevan huomattavasti keskimääräistä vähemmän. Eläköitymisennuste 2018-2037 Vanhuuseläkkeet, henk Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henk. H e n k i l ö ä 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2018201920202021202220232024202520262027202820292030203120322033203420352036 Vuosi 13
10. Työvoimakustannukset Kuntayhtymä on maksanut palkkoja, palkkioita ja henkilösivukuluja: v. 2014 (milj. ) v.2015 (milj ) v.2016 (milj ) v.2017 (milj ) Palkat ja palkkiot 41,1 41,0 41,3 42,4 Henkilösivukulut 11,1 11,4 11,6 11,0 Henkilöstökorvauksia kuntayhtymä sai Kelalta ja vakuutusyhtiöltä vuonna 2017 yhteensä 795 383 euroa. 11. Työhyvinvointi 11.1. Kannustevapaat Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä otettiin 1.10.2015 käyttöön kannustevapaat, joissa viiden päivän palkattomalla vapaalla ansaitsee yhden palkallisen vapaapäivän. Kannustevapaita käytettiin vuoden 2017 aikana 1081 kalenteripäivää, mikä oli 274 päivää vähemmän kuin vuonna 2016. 11.4. Virkistys- ja tyhy -toiminta Henkilökunnan virkistystoimintaan käytettiin vuonna 2017 yhteensä 88 718 euroa. Virkistysmäärärahoilla tuettiin sekä liikunta- että kulttuuritoimintaa. Liikunta- ja kulttuurietuuden määrä nousi vuoden 2017 alusta 52 eurosta 100 euroon vuodessa. Omaehtoiseen liikuntaan ja kulttuuriin tarkoitetun Tyky-Online -maksuvälineen vuoden 2017 etuuden käyttöaste on ollut 48,8 %. Käyttöaste on laskenut 7 prosentilla vuodesta 2016. Koko kuntayhtymän henkilöstölle suunnattua syyspäivää vietettiin 28.9.2017 urheilutalo Feeniksissä. Tällöin palkittiin henkilökuntaa 30- vuoden kunnallisesta palvelusta sekä 20- vuoden yhtenäisestä palvelusta kuntayhtymässä. Vuoden hyvänä työyhteisönä palkittiin lastensuojelun perhetyö, Heikanrinteen asumisyksikkö Pioni sekä vammaispalvelutoimiston tiimi. I laatupalkinto myönnettiin työlle Heikanrinteen asukkaiden lääkityksen optimointi (vastaava henkilö farmaseutti Nina Ranttila), II laatupalkinto työlle Neuvoja omahoitoon (vastaava henkilö osastonhoitaja Sirpa Jaakkola) ja III laatupalkinto työlle Kotisaattohuoneiston perustaminen ja toiminnan selkiyttäminen (vastaava henkilö hoitaja Arja Hyvärinen). Lamminkirmun virkistyspaikan käyttöaste oli kesäkuukausina lähes 100 prosenttia. Lisäksi työyhteisöt järjestivät omia työhyvinvointipäiviä. 14
11.3. Työhyvinvointitutkimus Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä toteutettiin syksyllä 2017 koko henkilöstölle, sekä määräaikaisille että vakituisille, kohdennettu työhyvinvointikysely. Kyselyn vastausprosentti oli 84 %. Kysely toteutettiin samanaikaisesti neljässä muussa organisaatiossa ja ainoastaan FSHKY:ssä vastausprosentti ylitti 80 %. Koko FSHKY:n tasolla tulokset olivat kaikilla osa-alueilla hyvät. Erityisesti työyhteisötaidot (tavoitteellisuus, yhteistyö, innovatiivisuus, kehittäminen ja tuki esimiehelle) näyttäytyvät tulosten valossa FSHKY:n vahvuutena. Kuten kaikissa muissakin työhyvinvointitutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa, myös FSHKY:ssä työn palkitsevuuden koettiin vähentyneen ja työmäärän lisääntyneen. Kokonaissijoituksen osalta FSHKY sijoittui keskimääräistä korkeammalle Henkilöstön hyvinvointi -tutkimukseen osallistuneiden organisaatioiden joukossa. Jatkossa kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Joka neljäs vuosi kysely on laajempi ja niiden välillä kysely toteutetaan suppeampana. Seuraava kysely toteutetaan vuonna 2019. 12. Yhteistoimintaryhmä Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuonna 2017 14 kertaa. Yhteistoimintaryhmän kokouksista 11.12.2017 kokous käsitteli työvoiman käytön vähentämistä koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät maaliskuussa 2018. Yhteistoimintaryhmässä käsiteltiin säännöllisin väliajoin sote-tilannetta sekä yhteisyrityksen kilpailuttamista. 15