LAPE-päivät 30.-31.8.2018 Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä
Kansallisen lapsistrategian tarve Ehdotus Suomelle: Lapsiystävällisemmän yhteiskunnan ja maailman rakentaminen. Lapset ovat koko Suomen yhteinen asia, hyvinvoinnin turvaamiseen tarvitaan kaikkia. Hallitus käynnisti keväällä 2018 kansallisen lapsistrategian valmistelun seuraavaa hallitusta varten. Suomeen tarvitaan kattava, strateginen lähestymistapa, jonka avulla lapset tulevat näkyväksi yhteiskunnassa, poliittisen mielenkiinnon kohteeksi ja lasten erilaiset tilanteet ja tarpeet tulevat esiin kaikessa päätöksenteossa. Valmistelu pohjustaa tulevaa lapsistrategiaa ja antaa eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Kansallisen lapsistrategian tavoite 2040 Ehdotus Suomelle: Lapsiystävällisemmän yhteiskunnan ja maailman rakentaminen Lapset ovat koko Suomen yhteinen asia, hyvinvoinnin turvaamiseen tarvitaan kaikkia
Kansallisen lapsistrategian tausta Lapsiperhejärjestöt ja monet toimijat ovat esittäneet, että Suomeen laaditaan kansallinen lapsistrategia ohjaamaan lapsi- ja perhepolitiikkaa Suomeen tarvitaan kattava, strateginen lähestymistapa, jonka avulla lapset tulisivat näkyväksi yhteiskunnassa, poliittisen mielenkiinnon kohteeksi ja lasten erilaiset tilanteet ja tarpeet tulisivat esiin kaikessa päätöksenteossa Suomessa on paljon toimivia käytäntöjä lasten ja perheiden palveluissa. Lapset ja perheet voivat parhaimmillaan saada monipuolisesti, asteittain vahvistuvaa tukea ja palveluita julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimesta Suomessa on myös paljon hyvää kehittämistyötä, mm. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE-ohjelma) Lapsi- ja perhepolitiikka on Suomessa hallinnollisesti hajanaista ja lyhytjänteistä yhden hallituskauden politiikkaa Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano edellyttää koordinointia ministeriöiden välillä, keskushallinnon, alue- ja paikallistason välillä sekä hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan välillä.
Kansallisen lapsistrategian tarve Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet tulee ennakoida ja tunnistaa ja niihin tulee reagoida Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, eriarvioitumiskehitys näkyy kuitenkin lasten ja nuorten keskuudessa Strategia kattaa 0-18-vuotiaat lapset, nuoret ja heidän perheensä Tavoitteena tulee olla systeeminen pitkän ajan lapsistrategia, joka perustuu lapsen oikeuksien sopimukseen Hallituskaudet ylittävä, kolmen hallituskauden päähän tähtäävä parlamentaarinen strategia Strategia toimeksi hallituskautisilla toimeenpanoilla. Kukin hallitus sopii omat toimenpiteensä/keinonsa Strategia käsittää laajasti lapsia ja lapsiperheitä koskevia asioita, mutta keskittyy muutamaan keskeiseen kärkeen
Hankkeen tavoitteet Luoda pohjaa kansalliselle lapsistrategialle Hyödyntää tutkittua kansallista ja kansainvälistä tietoa Edistää poikkihallinnollista työtä Sopia hallituskauden yli menevä ja tulevaisuuteen katsova työskentelymalli Avoin ja yhteiskunnallista keskustelua edistävä prosessi, jossa myös lasten ja nuorten ääni tulee kuulluksi Julkisen talouden reunaehdot huomioiva Vahvistetaan lapsipolitiikan tahtotilaa ja lapsimyönteistä yhteiskuntaa
Valmistelutyössä kiinnitetään huomiota lapsen kasvun, oppimisen, hyvinvoinnin ja osallisuuden turvaamiseen yhteiskunnan eri toiminnoissa perheiden ja vanhemmuuden tukeen sekä työelämän perheystävällisyyden vahvistumiseen.
Lapsistrategian lähtökohtia Lapsen oikeuksien sopimus Tutkimustieto ja kärkihankkeet (LAPE jne) Tunnistaa ja arvioida yhteiskunnallisia muutosilmiöitä sekä hyviä kansallisia ja kv-käytäntöjä Hahmotella poikkihallinnollisia toimenpidekokon aisuuksia Tarkastella perheitä ja niiden kykyä huolehtia lapsista Yhteinen ymmärrys kokonaisuuden johtamisesta, resursseista, tiedosta Kansallinen Lapsi- ja perhestrategia
Hankkeen organisointi Puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes Projektipäällikkö Marianne Heikkilä, siht. Kati Kauppila OKM:n ja STM:n asiantuntijasihteeristö (5) Sitra fasilitoi kahta Lapsifoorumia Tutkijaryhmä valmistelee, muokkaa ja analysoi yhteistä tietopohjaa ja tehtyjä tutkimuksia OKM:n ja STM:n viestintä tukee työskentelyä
Metodina dialogisuus Sitra käyttää fasilitoinnissa dialogisuutta, jonka tarkoitus on tuoda vuorovaikutukseen ja päätöksentekoprosessiin läpinäkyvyyttä, osallistamista ja tehokkaampaa tiedon käyttöä Dialogi edellyttää keskustelua, jossa osallistujat eivät ole lukinneet ennalta kantojaan Päätös ei aina vastaa dialogin kaikkien osallistujien näkemyksiä Dialogi edistää päätöksenteon avoimuutta, kun relevanttien sidosryhmien näkemyksille annetaan tilaa. Vaikka lopullinen päätös ei miellyttäisi kaikkia, dialoginen prosessi edistää kokemusta siitä, että päätös/ehdotus/toimenpide on oikeudenmukaisesti valmisteltu
Aikataulu + prosessi 2018-2019
Tutkijaryhmän työskentely Lasten kuuleminen Monikanavainen vaikuttajaviestintä (verkkokolumnit, mielipidekirjoitukset, YouTube) elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu Jälkityöskentely 29.8. ohjausryhmä 2.10. ohjausryhmä 11.12. ohjausryhmä 14.2. ohjausryhmä 30.10. lapsifoorumi xx.1. lapsifoorumi xx.2. raportin julkaisupäivä
Lapsistrategian viestintä Heidi Mäenpää
Pääkanavat Kaikessa viestinnässä käytetään osoitetta www.lapsistrategia.fi ohjautuu sivustolle www.minedu.fi/lapsistrategia sama sisältö sivulla www.stm.fi/lapsistrategia Ohjausryhmän kolumnien, tutkimustiedon ja kaiken materiaalin kotipaikka Viestinnän sävy on positiivinen ja tulevaisuudenuskoa luova. Viestinnässä nostetaan esiin hyviä asioita, joita meillä on suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kohderyhmät Päättäjät (maakuntien ja kuntien päättäjät, valtakunnalliset poliitikot, työmarkkinajärjestöt jne.) Kansalaiset Media
Viestinnän periaatteet Valtionhallinnon viestinnän perusarvot: avoimuus, luotettavuus, tasapuolisuus, ymmärrettävyys, vuorovaikutteisuus ja palveluhenkisyys Sidosryhmien ottaminen mukaan hankkeen toteuttamiseen ja osallisuus Lapsifoorumit Avataan kansalaiskeskustelu otakantaa.fi tai jollain muulla foorumilla Lasten kuuleminen Yhteiskunnallisen keskustelun synnyttäminen keskustelun aktivointi, erilaisten näkemysten dialogi
Lapsifoorumi 30.10 Tavoite: Osalistaa laajasti/valtakunnallisesti sidosryhmät kansallisen lapsistrategiaa pohjustavaan työhön Ennakoida ja tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyvät haasteet Vahvistetaan lapsipolitiikan tahtotilaa ja lapsimyönteistä yhteiskuntaa Saadaan sisältöä loppuraporttiin ja vaikuttamiseen Metodi: Dialoginen keskustelu, vuorovaikutukseen ja päätöksentekoprosessiin tuodaan läpinäkyvyyttä, osallistamista ja tehokkaampaa tiedon käyttöä.
KIITOS!