Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia



Samankaltaiset tiedostot
Edistävätkö viheralueet asukkaiden terveyttä?

Luonnosta hyvinvointia

Luonnosta hyvinvointia

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tutkimusten mukaan. Eira-Maija Savonen Metsäntutkimuslaitos/ Parkano

Edistävätkö viheralueet ihmisen terveyttä?

Luonnon merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

Luonnossa MieliHyväksi

Luontoalueiden vaikutus ihmisen terveyteen

ELVYTTÄVÄT YMPÄRISTÖT KUNTOUTUMISEN TUKENA

Luonnon hyvinvointivaikutukset

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Luonto terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Metsän hyvinvointivaikutukset tutkimusten mukaan

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Luonnon hyvinvointivaikutukset

LUONTO JA HYVINVOINTI -MITEN NIIN? Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus. Helsinki

Luonto ja lapsi Luonto ja lapsi / Leena Lahtinen 2011

Kaupunkien metsät elvyttävät

Metsamielimenetelma Metsämieli

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen matkailussa?

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila Psykologi Kirsi Salonen

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Kaupunkiviheralueilta terveyttä: onko ympäristön laadulla väliä?

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ann Ojala Luonto ja hyvinvointi Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan Syysseminaari , Luontokeskus Haltia, Nuuksio, Espoo

Luonnon hyvinvointivaikutukset

Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Lataa Metsän parantava voima - Florence Williams. Lataa

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Luonnon virkistyskäytön merkitys ihmisten hyvinvoinnille

Metsän aineettomat arvot. Leena Sikkilä Tietometsä-hanke

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Luonto ja vapaaehtoistoiminta

Luonto tutkimuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytäntöihin

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Luonto ja koettu elvyttävyys

Luonto päihdesosiaalityön tukena. Päihdealan sosiaalityön päivä Kaisa Mesimäki

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut

Osallistavan suunnittelun haasteet kaupunkimetsissä

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin

Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

KYSELY TYÖSKENTELYSTÄ LUONNONLÄHEISISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ. PORI / ULVILA 2014 (Porin kuntakokeilu / Mikko Kataja). 16 vastaajaa.

Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

Green carevaikuttavaa

Voimaantuminen Green Care puutarhatoiminnassa

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Viherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi

Green care. Hyvinvointia luonnosta. Jami Green care / Heli Hämäläinen

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Tehdään yhdessä luonto mielen hyvinvoinnin edistäjänä palvelutalossa

Henkisten voimavarojen vahvistaminen -työpaja

Luonnollisesti töissä -hankkeen toimenpiteitä

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Tutkimustietoa luonnon terveysvaikutuksista

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Suomalainen Green Care kaupungeissa

GREEN CARE KÄSITTEET. Arja Jääskeläinen Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke AJ 2017

Viherympäristön hyvinvointivaikutukset. Virkistystä viherympäristöstä hoivakodissa, Dos. Erja Rappe

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere Teemu Peuraniemi

Vesiluonnon erityispiirteet; hyvinvointivaikutukset

Psyykkinen toimintakyky

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

LUONNOLLISESTI TÖISSÄ Green Care

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Moduuli 1 Perustietoa Green Caresta. Teemu Peuraniemi

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja

Terveellisen ympäristön suunnittelu

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Mielen hyvinvointi ja liikunta. Suunnittelija Tamara Björkqvist, Ikäinstituutti

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

Luonnon hyvinvointivaikutuksista lisäarvoa luontomatkailuasiakkaille

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Psyykkinen hyvinvointi

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen

Green Care ja eläinten hyvinvointi

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Transkriptio:

Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia Eeva Karjalainen, FT, Metsäntutkimuslaitos Luonnon- ja maisemanhoito maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa -seminaari Helsingissä 16.9.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia luonnonympäristön vaikutus ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen millainen luonnonympäristö tuottaa positiivisia terveysvaikutuksia käytännön esimerkkejä: luonnon käyttö kuntoutuksessa 25.9.2008 2

Miten luonnonympäristö vaikuttaa terveyteen elvyttävyys: toipuminen stressistä tai henkisestä uupumuksesta, toimintakyvyn säilyminen luonnonympäristö elvyttää, rentouttaa ja vähentää stressiä kaupunkiympäristöä tehokkaammin ja nopeammin säännöllinen metsän käyttö voi estää fyysisiä sairauksia, joiden syntyyn stressi vaikuttaa nopeuttaa fyysistä toipumista sairauksista, esim. leikkauspotilaiden toipuminen (Ulrich 1984) 25.9.2008 3

Miten luonnonympäristö vaikuttaa terveyteen terapeuttiset vaikutukset: metsien käyttö osana esim. burnoutin ja masennuksen hoitoa voi edistää toipumista parantaa ihmisen yleistä terveyttä ja hyvinvointia: viher- ja luontoalueiden käyttö vaikuttaa myönteisesti ihmisten mielialaan ja hyvinvointiin myönteiset tuntemukset lisääntyivät jo 5 h/kk käytöstä (Tyrväinen ym. 2007) 25.9.2008 4

Luonnon elvyttävyys elpyminen stressiä aiheuttavasta tilanteesta: fysiologinen, psyykkinen, sosiaalinen ja toiminnallinen palautuminen (Ulrich ym. 1991) tarkkaavaisuuden elpyminen, palautuminen uupumuksesta, jonka pitkäaikainen keskittyminen aiheuttanut (Kaplan & Kaplan 1989) stressaavan tai tarkkaavaisuutta vaativan tilanteen jälkeen elpyminen tehokkaampaa luonnonympäristöissä kuin kaupungissa mm. luontokuvat odotushuoneissa, opiskelijat tentin jälkeen 25.9.2008 5

Luonnon elvyttävyys myönteiset fysiologiset muutokset: verenpaineen ja pulssin lasku, lihasjännityksen väheneminen, aivojen alfaaallon värähtelyn lisääntyminen myönteisten tunnetilojen voimistuminen ja kielteisten heikkeneminen keskittymis- ja suoriutumiskyvyn paraneminen jos stressi tai tarkkavaisuuden väsyminen suurta, luonnon vaikutus korostuu rentoutuminen jo 5-7 minuutissa 25.9.2008 6

Luonnon vaikutus psyykkiseen terveyteen syljestä mitatun "stressihormonin" (kortisoli) määrä oli pienempi metsässä oleskelleilla kuin kaupungissa oleskelleilla (Park ym. 2007, Tsunetsugu ym. 2007) metsässä oleskelu saattaa parantaa ihmisen immuunijärjestelmää vilkastuttamalla syöpää estävien tappajasolujen (Natural Killer, NK-solut) toimintaa ja lisäämällä niiden määrää (Li ym. 2007) 25.9.2008 7

Luonnon vaikutus psyykkiseen terveyteen viheralueiden läheisyys lisää liikunta-aktiivisuutta ja vähentää sairauksia mitä enemmän vihreää sitä vähemmän sairauksia lasten AD/HD (tarkkaavaisuushäiriöt, ylivilkkaus, impulsiivisuus) oireet vähenivät, kun lapset leikkivät, pelasivat tai lukivat vihreässä ulkoympäristössä verrattuna sisätiloissa tai ei-vihreissä ulkoympäristöissä suoritettuihin aktiviteetteihin (Taylor ym. 2001, Kuo & Taylor 2004) 25.9.2008 8

Miksi luontoympäristö elvyttää? lajinkehityksellinen tausta, ihminen fysiologisesti sopeutunut luonnonympäristöihin attention restoration theory (Kaplan & Kaplan 1989): tahdonalaisen tarkkaavaisuuden (keskittymiskyvyn) väsyminen luonto ei vaadi keskittymistä, tahaton tarkkaavaisuus elpyminen tapahtuu ympäristöissä, joissa on vähän vireyttä kohottavia ominaisuuksia, esim. monimutkaisuus, liike, voimakkaat ärsykkeet kulttuurinen tausta: luonnon suosiminen 25.9.2008 9

Luonnon elvyttävyys myös virtuaaliset luonnonympäristöt vaikuttavat positiivisesti myönteiset vaikutukset voimakkaammat metsässä kuin laboratoriossa myös hyvin suunniteltu ja viihtyisä kaupunkiympäristö voi olla elvyttävä (Karmanov & Hamel 2008) yksilölliset erot, metsä voi olla myös pelottava 25.9.2008 10

Mielipaikat mielipaikat auttavat psyykkisen toimintakyvyn säätelyssä, rentoutumisessa, rauhoittumisessa ja tuottavat mielihyvää suomalaisten mielipaikat useimmiten luonnossa myös muissa maissa 50-60% mielipaikoista luonnossa ne joilla huonompi terveys ja mieliala valitsevat muita useammin luonnonympäristön mielipaikakseen 25.9.2008 11

Millainen luonnonympäristö vähentää stressiä? eri luonnonympäristöillä eroja, ei kuitenkaan tiedetä millaiset ympäristöt/mitkä tekijät tärkeitä erityisesti vesi (purot, joet, lammet, joet, järvet, meri) saattavat vaikuttaa todennäköisesti eri metsät eroavat luonnonmukaisemmat ympäristöt elvyttävämpiä kuin rakennetut puistot (Tampere ja Helsinki) hoidettu metsä vaikutti myönteisemmin mielialaan kuin luonnontilainen metsä (Sveitsi) 25.9.2008 12

Erilaisten metsien elvyttävyys 1. 2. 3. 25.9.2008 13

Millaisista metsistä pidetään? samat ympäristön tekijät tai niiden yhdistelmät, joista ihmiset pitävät eivät välttämättä selitä elvyttävyyttä avarat ja väljät metsiköt, joissa hyvä näkyvyys suuret puut alikasvos ja pensaskerros luonnontilaisuuden tuntu yhtenäinen, vihreä kenttäkerros vaihtelevuus tärkeää 25.9.2008 14

Attention restoration theory, elvyttävä kokemus Osatekijät lumoutuminen (fascination): tarkkaavaisuuden tahaton kiinnittyminen arkipäivästä irtautuminen (being away) ulottuvaisuus (extent) ja yhtenäisyys (coherence): riittävän laaja, ei sekava ympäristön sopivuus itselle (compatibility) mitä enemmän näitä tekijöitä, sitä elvyttävämpi ympäristö on ajatukset selkiintyvät keskittymiskyky elpyy oman elämän pohtiminen 25.9.2008 15

Green care farms maanviljelijöiden ja terveysammattilaisten yhteistyö ei terapiaa, toipuminen työnteon ja sosiaalisen osallistumisen kautta ongelmanuoret, mielenterveyspotilaat, vanhukset asiakkaat saavat fyysistä ja psyykkistä vahvuutta: hyödyllinen työ lisää itseluottamusta kanssakäyminen maanviljelijän + perheen kanssa työyhteisö vihreä ympäristö Norjassa 6 maatilan arviointi (30 asiakasta) työtyytyväisyys 9 (1-10), parempi mieliala 76%, parempi fyysinen terveys 71% 25.9.2008 16

Green steps Ruotsissa ja Norjassa sairaslomalla olevien kuntoutusohjelma 10 viikkoa, aktiviteetit metsässä, keskustelut, neuvonta, yksilöllinen suunnitelma 3 päivää viikossa metsässä, esim. kulttuurikohteiden inventointi, rakentaminen, suunnistaminen Ruotsin pilottiprojekti: koettu terveys ja motivaatio työhön parani, kaikki 7 osallistujaa palasivat väh. osa-aikatyöhön tai -opiskeluun 25.9.2008 17