Henkilöstötilinpäätös 2011
SISÄLLYSLUETTELO Hallintojohtajan katsaus...2 Puolustushallinnon rakennuslaitos...6 Toiminta-ajatus...7 Toimiala ja tehtävät...7 Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet...8 Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka...8 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut... 25 1. Nykyiset henkilöstöpanokset...25 A. Määrä ja rakenne...25 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö...25 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä...25 3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti...26 4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan...27 5. Henkilöstön ikärakenne...27 6. Henkilöstön koulutusrakenne...28 B. Työajan käyttö...28 C. Työvoimakustannukset...29 2. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen...32 A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto...32 1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma...32 2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa...32 3. Sairauspoissaolot...32 4. Tapaturmapoissaolot...33 B. Henkilöstöinvestoinnit...34 1. Työterveyshuollon kustannukset...34 2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset...34 3. Tuotto- ja kululaskelma 2011...37 4. Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja 2011...38 Haminan varuskunta-alueen väriloistoa. Kuva: RUK / Kirsi Lauri 1
Hallintojohtajan katsaus Vuoden 2011 aikana jatkettiin kaikkien Rakennuslaitoksen tarjoamien palvelujen osalta palvelujen järjestämiseen liittyvien tehtävien tuotteistamista sekä käynnistettiin yhteistyössä Pääesikunnan Logistiikkaosaston kanssa palvelusopimusten yhtenäistämishanke. Palvelujen tuotteistaminen sekä palvelusopimusten yhtenäistäminen lisäävät läpinäkyvyyttä ja palvelujen vertailua Rakennuslaitoksen eri alueiden välillä ja myös markkinoilla toimiviin yrityksiin. Henkilöstöstrategian toteuttamiseen liittyen vuoden 2011 aikana vahvistettiin valmiuden, turvallisuuden ja riskienhallinnan osaamista koko Rakennuslaitoksessa. Alueille rekrytoitiin päätoimisia valmiuspäälliköitä, joiden tehtäviin kuuluvat myös turvallisuuden ja riskienhallinnan kehittäminen sekä toteutuksen ohjaaminen. Vuosi 2011 oli muutosten, toiminnan kehittämisen sekä Rakennuslaitoksen henkilöstöstrategiaan kirjattujen painopistealueiden eteenpäin viemisen vuosi. Keskusyksikön alueellistamiseen Helsingistä Haminaan liittyviä tukitoimenpiteitä jatkettiin muuttoon saakka ei-siirtyvän henkilöstön osalta ja muutto Haminaan tapahtui toimitilan valmistumisen jälkeen 1.5.2011. Keskusyksikkö on saanut erittäin hyvän vastaanoton Haminassa ja uusien henkilöiden rekrytointi on onnistunut erittäin hyvin. Toiminnan kehittämiseen liittyen vuoden 2011 lopussa tehtiin työjärjestyksellä päätös Ympäristöyksikön perustamisesta 1.1.2012 lukien. Ympäristöyksikön perustaminen ja resurssien lisääminen parantavat Rakennuslaitoksen palvelukykyä puolustusvoimille. Muita kehittämishankkeita olivat varhaisen välittämisen mallin päivittäminen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittäminen, henkilöstöosion valmistuminen Rakennuslaitoksen sähköiseen toimintajärjestelmään ja keväällä 2011 julkaistun Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikan jalkauttamisen aloittaminen. Rakennuslaitos on kertomusvuoden aikana tukenut puolustusvoimauudistuksen valmistelua. Rakennuslaitos laatii oman toimintasuunnitelmansa uudistuksen vaikutuksista laitoksen organisaatioon, toimintaan ja henkilöstöön toukokuun 2012 alkuun mennessä. Muutosta toteuttaessaan Rakennuslaitos toimii vastuullisen ja hyvän työnantajan menettelytapojen mukaisesti. Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen väliseen tulossopimukseen sisältyi kaksi henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevaa tulostavoitetta. Tulostavoitteena oli säilyttää työtyytyväisyyden taso panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin sekä nostaa keskimääräinen eläkkeellelähtöikä 63 vuoteen. Työtyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2011 oli 3,5 asteikolla 1 5. Vuoden 2011 tutkimustulosten mukaan tavoitearvo saavutettiin koko- 2
naisindeksin ollessa 3,5 (3,4). Kaikki eläkelajit huomioiden keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä vuonna 2011 oli Rakennuslaitoksessa 63 v 1 kk, joka on huomattavasti korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Rakennuslaitoksen asiakastyytyväisyyttä on seurattu vuodesta 1995 lukien. Kiinteistötalouden Instituutin (KTI) vuonna 2011 tekemän tutkimuksen mukaan koko aineiston tasolla tarkasteltuna asiakastyytyväisyys nousi edellisen vuoden tutkimustuloksiin nähden ja oli 4,0 (3,91). Henkilöstön tilaa koskevien vuoden 2011 tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että henkilöstön keski-ikä pysyi samana kuin edellisenä vuonna ja oli 51 vuotta. Myös henkilöstörakenne pysyi lähes samana. Henkilöstöstä naisten osuus oli 36,5 % (35) ja miesten 63,5 % (65). Kertomusvuonna siirtyi eri eläkkeille 63 (65) henkilöä. Henkilöstön terveydentilan osalta tilanne pysyi lähes ennallaan. Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohti laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomusvuonna se oli 13,6 (14,5) päivää. Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto, jonka painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan alueilla sopimuk- sen mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen. Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2011 Rakennuslaitokselle asetetut tulostavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin. Tuloksista on raportoitu erikseen julkaistavassa Rakennuslaitoksen toimintakertomuksessa. Kiitos hyvistä tuloksista kuuluu koko henkilökunnalle. RITVA PEURA Hallintojohtaja 3
VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustusvoimien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustusvoimat voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen Haminan saaristoa. Kuva: RUK / Kirsi Lauri 4
YLIVOIMATEKIJÄT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. ARVOT Asiakaslähtöisyys Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Turvallisuus ja luotettavuus Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 5
Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon rakennuslaitos on vuonna 1994 perustettu nettobudjetoidusti toimiva puolustusministeriön alainen laitos. Rakennuslaitoksen toimialoja ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamispalvelut, ympäristöpalvelut ja hallintopalvelut. Laitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2011 oli 161,1 miljoonaa euroa. Rakennuslaitoksessa on seitsemän aluetta ja keskusyksikkö, joissa työskenteli vuoden 2011 lopussa yhteensä 904 henkilöä. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2011 oli 854. Luku sisältää 17 henkilötyövuotta nuoria, yli16-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli 7 henkilötyövuotta eikä työllisyysmäärärahoin palkattuja työntekijöitä. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1 689 henkilötyövuodella eli 66 prosentilla. 250 200 Henkilöstö alueittain, lkm (904 henkilöä) 2009 2010 2011 150 100 50 0 Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö HTV 3000 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina 1993-2011 2500 2000 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1500 1000 500 6
Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää puolustushallinnolle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta sekä osaamista kehitetään tämän toiminta-ajatuksen mukaisesti. Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on 17,2 % (18,5 %, 20,3 %) Henkilöstö toimialoittain 31.12.2011 (suluissa vuodet 2010, 2009) 2,4 % (2,5 %, 5,6 % 2,2 %) (5,6 %, 5,7 %) Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut 8,3 % (8,3 %, 7,6 %) 25,2 % (24,8 %, 24,4 %) 41,3 % (40,3 %, 39,9 %) Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Lisäksi Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille asukasisännöintipalveluja. Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Johtokunta Jouko Tuunainen ORGANISAATIO 1.1.2012 Johtaja Pekka Salojärvi Hallintoyksikkö Ritva Peura Ylläpitoyksikkö Timo Mäkelä Rakennuttamisyksikkö Raimo Jokela/Pekka Kettunen Ympäristöyksikkö Sara Kajander Etelä-Suomi Aki Toivonen Häme Matti Leppänen Länsi-Suomi Reima Johansson Keski-Suomi Taisto Hämäläinen Itä-Suomi Tapio Laitinen Kainuu Sakari Hukkanen Lappi Yrjö Heiniemi 7
Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaajatuksena on järjestää sotilaallisen maanpuolustuksen tarvitsemat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta kehitetään tämän toiminta-ajatuksen mukaisesti. Rakennuslaitos suunnittelee ja ylläpitää valmiutta sopeuttaa toimintansa puolustusministeriön ohjauksessa puolustushallinnon toiminta- ja rakenneuudistuksen edellyttämällä tavalla ja laajuudessa. Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka tähtää toiminnan tuloksellisuuden ja palvelukyvyn parantamiseen. Rakennuslaitoksella on oltava palveluksessa riittävä määrä jatkuvasti kehittyvää, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä, jotta se voi menestyksellisesti hoitaa sille annetut tehtävät. Rakennuslaitoksen toimihenkilöt ja työntekijät muodostavat toimintakykyisen ydinjoukon, jota täydennetään poikkeusolojen aikana palvelukseen otettavalla reservihenkilöstöllä sekä yritysvarausten kautta. Puolustushallinnon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan Rakennuslaitoksen toimintaan ja henkilöstömäärään. Keskeisiä henkilöstöpolitiikan vaikuttavuustavoitteita ovat asiakastyytyväisyyden tason säilyttäminen korkealla tasolla ja työtyytyväisyyden tason säilyttäminen panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Rakennuslaitoksen henkilöstöstrategian painopistealueet ja sisältö on jaettu neljään eri osa-alueeseen: Kohti osaamiskeskusta Laadukas asiakasyhteistyö Osaava henkilöstö Hyvä johtaminen ja esimiestyö Johtava asiantuntija Kaarina Tanskanen ja ylläpidon toimialajohtaja Timo Mäkelä. Kuva: Sofia Virtanen 8
Kohti osaamiskeskusta Rakennuslaitoksen suorituskyvyn säilyttäminen ja henkilöstön osaamisvaatimusten saavuttaminen varmistetaan tehokkaalla rekrytoinnilla, henkilöstörakenteen muutoksilla sekä panostuksella jatkuvaan koulutukseen. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntijatehtävistä, rakennuttamisesta, palvelujen järjestämisestä sekä energiahuollosta. Rakennuslaitoksella on omaa palvelutuotantoa strategisesti tärkeissä kohteissa. Koko organisaatiolle ja sen kaikille toiminnoille yhteisiä osaamisalueita ovat valmius, turvallisuus ja riskienhallinta, palvelujen järjestäminen, kriisinhallinnan tuki, tekninen turvallisuus, viranomaistoiminnot, hankinta, kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta sekä raportointi. Nämä osaamisalueet muodostavat Rakennuslaitoksen rekrytointipolitiikan painopistealueen. Rakennuslaitos on saavuttanut valtion tuottavuusohjelman mukaisen henkilötyövuositavoitteen 850 henkilötyövuotta vuoden 2011 aikana. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärän vähentäminen on merkinnyt laitoksen oman palvelutuotannon mittavaa ulkoistamista. Olennainen osa painopistealuetta on myös Rakennuslaitoksen vision mukaisten palveluratkaisujen kehittäminen, resurssien joustava hallinta sekä toimittajaverkon tehokas ohjaus ja huomioiminen Rakennuslaitoksen valmiussuunnittelussa. Vuosi 2011 Ympäristöyksikön perustaminen Vuoden 2011 lopussa tehtiin päätös Ympäristöyksikön perustamisesta ja sen edellyttämästä organisaatiomuutoksesta ja asiantuntijaresurssien lisäämisestä. Uuden yksikön päätehtävä on tuottaa puolustusvoimille ympäristöalan tutkimus-, suunnittelu-, kehittämis- ja rakennuttamispalveluja. Yksikkö vastaa myös Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä johdon linjausten mukaisesti. Ympäristöyksikkö aloitti toimintansa 1.1.2012. Ympäristöyksikön perustaminen ja resurssien lisääminen parantavat Rakennuslaitoksen palvelukykyä puolustusvoimille. Erityisasiantuntijuuden laajeneminen ja syveneminen mahdollistavat uusien palvelutuotteiden, kuten ympäristötarkkailun järjestämisen, ympäristöteknisen rakennuttamisen ja ympäristötiedon hallinnan kehittämisen. Ympäristötiedon hallinnan kehittäminen edistää puolustusvoimien ympäristönsuojelun ajantasaisen tilannekuvan ylläpitämistä. Valmius, turvallisuus ja riskienhallinta Valmiusjohtaja suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa johtaa Rakennuslaitoksen valmiuden ylläpitoa ja suunnittelua, riskienhallinnan ja turvallisuuden kehittämistä ja toteuttamista asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Valmiuden, turvallisuuden ja riskienhallinnan osaamisaluetta on vahvistettu myös alueellisesti. Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen alueilla on jo päätoimiset valmiuspäälliköt ja Kainuun ja Lapin alueille on nimetty yhteinen valmiussuunnittelija. Alueellisten valmiuspäälliköiden tehtäviin kuuluvat myös turvallisuuden ja riskienhallinnan kehittäminen ja niiden toteuttamisen ohjaaminen. Turvallisuuden johtoryhmä toimii asiantuntijana turvallisuuden ohjaamisessa ja kehittämisessä. Puolustusministeriön kanssa tehdyn tulossopimuksen mukaan Rakennuslaitoksen tulee vuoden 2012 loppuun mennessä laatia puolustuskiinteistöjen ylläpidon ja rakennuttamisen valmiussuunnitelmat. Vuoden 2011 lopussa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kiinteistö- ja ympäristöalan valmiussuunnitelmat kattavat Ilmavoimien ja Merivoimien tukemistehtävät keskeisimmiltä osiltaan. Maavoimien osalta suunnittelu on käynnistetty alue- ja paikallistasoilla. Maavoimien kattava suunnittelu edellyttää Maavoimien Esikunnan linjauksia. Rakennuslaitos on suunnitellut poikkeusolojen organisaationsa PTL-perusteiseksi PURAKE-työryhmän loppuraportin suosituksen mukaisesti. Rakennuslaitos on tehnyt Pääesikunnalle esityksen PTL-organisaation suunnittelun jatkamisesta siitä laaditun suunnitelman mukaisesti. Keskusyksikön jatkuvuussuunnitelman ja ohjeistuksen perusteella on jatkettu toiminnan jatkuvuuden suunnittelua. ICT-varautumisen suunnittelua jatketaan osana valtionhallinnon ICT-varautumisprojektia. Rakennuslaitoksen toiminnan jatkuvuutta uhkaavat keskeiset riskit on kartoitettu perusteeksi alueiden suunnittelun käynnistämiselle. 9
Palvelujen järjestäminen Rakennuslaitos on jatkanut palvelujen järjestämiseen eli managerointiin liittyvien tehtävien tuotteistamista koskien kaikkia palveluitaan mm. kiinteistönhoitoa, jätehuoltoa, ulkoalueidenhoitoa, siivouspalveluja, erillis- ja pieninvestointitilauksia sekä ympäristöpalveluja. Manageroinnin tehtäviin kuuluvat mm. sopimusten hallinta, valvonta ja johtaminen, palvelutehtävien järjestäminen joko omana palvelutuotantona tai kilpailuttamalla, laatutason määritys, hoitosuunnitelmien laadinta, raportointi, laadun seuranta, kulutuksen seuranta ja optimointi. Palvelujen järjestämispalkkio on määritelty tilauksissa ja sopimuksissa. Manageroinnin tärkeimpiä tehtäviä ovat turvallisuusselvitykset ja - sopimukset, vaitiolositoumukset ja - sopimukset, kulku- ja pääsylupaesityksistä huolehtiminen sekä viranomaistarkastuksista huolehtiminen. Vuoden 2011 aikana käynnistettiin Pääesikunnan Logistiikkaosaston kanssa palvelusopimusten yhtenäistämishanke. Palvelujen tuotteistaminen sekä palvelusopimusten yhtenäistäminen lisäävät läpinäkyvyyttä ja palvelujen vertailtavuutta Rakennuslaitoksen eri alueiden välillä ja myös markkinoilla toimiviin yrityksiin. Kriisinhallinnan tuki Ympäristöyksikkö on tukenut puolustusvoimia useiden sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvien operaatioiden ympäristönsuojelutehtävissä, erityisesti ympäristöselvitysten tekemisessä. Vuonna 2011 aloitettiin puolustusvoimien kanssa Suomi - USA - Ruotsi -yhteistyöhankkeen suunnittelu, jonka tavoitteena on tuottaa ympäristönsuojelun alan koulutusmateriaali operaatioihin osallistuville. Rakennuslaitoksen henkilöstön osaamiskartoitus ja halukkuus kriisinhallintatehtäviin kartoitettiin vuoden 2009 kehityskeskustelujen yhteydessä. Tehtävistä kiinnostuneita on 7-8 prosenttia henkilöstöstä käsittäen kattavasti ammattilaisia eri ylläpidon osa-alueilta, joten kriisinhallinnan tuen tehtäviin pystytään tarjoamaan monipuolista osaamista. Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen asiantuntijarooliin puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla kuuluu keskeisesti rakennusten ja rakenteiden teknisten laitteistojen teknisestä turvallisuudesta vastaaminen. Rakennuslaitos kehittää turvallisuuteen liittyviä toimintamalleja yhteistyössä valvovana viranomaisena toimivan Pääesikunnan teknisen tarkastusosaston kanssa. Oikealta: Projektipäällikkö Veli-Matti Airola, projektipäällikkö Harri Keskinen ja projektipäällikkö Tuomo Kotola. Kuva: Sofia Virtanen 10
Hankintaosaaminen Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 75 % kokonaiskustannuksista vuonna 2011. Rakennuslaitos ylläpitää säännöllisesti kouluttamalla omaa hankintaosaamistaan ja osallistuu hankintatoimen asiantuntijana valtion hankintaverkoston työhön sekä puolustushallinnon hankintayhteistyön kehittämiseen. Vuoden 2011 hankintakoulutuksen painopistealueita olivat mm. ympäristöasiat ja lainsäädännön muutokset. Vuoden 2012 aikana käynnistetään yhdessä Valtiokonttorin kanssa tilaustenhallintaprojekti TILHA. Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta Puolustusvoimien rakennuskannan kartoitus aloitettiin vuonna 2010 Senaatti-kiinteistöiltä vuokrattujen rakennusten osalta. Kartoituksessa selvitettiin rakennusten käytettävyyttä puolustusvoimien tarpeisiin sekä rakennusten kuntoa. Työ jatkuu vuonna 2012 muiden omistajien rakennuskannan osalta. Vuoden 2011 Kirave- järjestelmän kehittämistyön painopisteenä oli ympäristötieto-osio. Laadukas asiakasyhteistyö Tällä painopistealueella varmistetaan asiakaspalvelun kehittäminen asiakkaan tarpeiden perusteella ja asiakastyytyväisyyden pitäminen tavoitetasolla. Asiakastyytyväisyys Rakennuslaitoksessa tehdään vuosittain asiakastyytyväisyystutkimus, jossa tiedustellaan puolustusvoimien edustajilta käsitystä laitoksen tuottamien tai hankkimien palveluiden laatutasosta. Tutkimuksen toteuttaa Kiinteistötalouden Instituutti, joka on puolueeton, alansa johtava tutkimuslaitos. Vuoden 2011 asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin syksyllä 2011 Internet-pohjaisena kyselynä. Vastausprosentti oli 58 ja kaikista vastauksista (210) laskettu kokonaisindeksi oli 4,0. Koko aineiston tasolla tarkasteltuna asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on noussut edellisiin vuosiin verrattuna ja tulosta voidaan pitää varsin positiivisena. Osa-alueittain tarkasteltuna kokonaistyytyväisyyksissä on havaittavissa pientä nousua tutkimuksen kaikilla osa-alueilla. Selkeimmät muutokset ovat tapahtuneet kokonaistyytyväisyydessä palveluiden hinta-laatusuhteeseen ja rakennuttamispalveluihin. Yhteistyön sujuvuus ja siivouspalvelut ovat edelleenkin osa-aluekohtaisen vertailun kärjessä. Nämä ovat selvät Rakennuslaitoksen vahvuudet, joskin myös muiden palvelualueiden kokonaistyytyväisyydet liikkuvat 3,9 4,0 välillä. Kriittisimmät arviot kohdistuvat palveluiden hinta-laatusuhteeseen sekä sopimuskäytäntöihin, kuten aikaisempinakin vuosina. Palvelukohtaisia tuloksia tarkasteltaessa tuloksista erottuu positiivisesti palveluhenkisyys, asiakkaan ymmärtäminen ja tarpeiden tunteminen sekä toiminnan edellyttämien tarpeiden ymmärtäminen. Kysymystasolla tarkasteltuna kriittisimmät arviot kohdistuvat tänäkin vuonna mielikuvaan palveluiden hinta-laatusuhteesta, raportointiin, sopimussisältöjen selkeyteen, asiakasneuvontaan energian ja veden säästöasioissa sekä yleisesti aikataulujen pitävyyteen eri palveluissa. Kaikissa näissä asiakkaiden tyytyväisyys on noussut viime vuodesta. Selkeimmin asiakkaiden tyytyväisyys on noussut rakennussuunnittelu- ja rakennusvaiheita koskevissa kysymyksissä, kuten toiminnan edellyttämien tarpeiden ymmärtämisessä ja kokonaistyytyväisyydessä. Kun tuloksia verrataan soveltuvin osin toimitilapuolelle toteutettuun asiakastyytyväisyysvertailuun, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys on selvästi yli keskitason tyytyväisyydessä siivous- ja jätehuoltopalveluihin, kiinteistönhoitoon sekä ulkoalueiden hoitoon. Positiivinen ero markkina-aineistoon on kasvanut viime vuodesta. Vertailuaineistossa asiakkaiden tyytyväisyys vuokrasuhteeseen sisältyviin palveluihin on laskenut, kun taas Puolustushallinnon rakennuslaitos on parantanut omaa tulostaan. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyvät Lapin, Länsi-Suomen, Kainuun ja Itä-Suomen 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,78 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,67 3,74 3,74 Indeksi 4,00 3,78 3,84 3,91 3,87 3,85-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11 11
Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous Kokonaistyytyväisyys palveluihin PHRAKL Asiakastyytyväisyys toimialoittain v.2009-2011 Sopimuskäytännöt Yhteistyön sujuvuus Palveluiden hintalaatusuhde Rakennuttaminen Tekniset palvelut Energiapalvelut Siivouspalvelut Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito 2 3 4 2011 PHRAKL 2011 muut 1 2 3 4 2009 2010 2011 alueilta. Kriittisimmät arviot Puolustushallinnon rakennuslaitos saa tänäkin vuonna henkilöiltä, jotka toimivat useammalla kuin yhdellä alueella. Kokonaistyytyväisyys on noussut selkeimmin Lapin ja Etelä-Suomen alueilla. Kainuun alueella asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on sen sijaan laskenut viime vuoden huipputuloksesta. Tulosyksiköittäin tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyvät puolustushallinnon palveluksesta, Millog Oy:stä sekä Maavoimista. Selkein nousu kokonaistyytyväisyyksissä on tapahtunut Merivoimissa ja Maavoimien Materiaalilaitoksessa. Maanpuolustuskorkeakoulun asiakkaiden kokonaistyytyväisyys on sen sijaan laskenut selvästi aikaisemmista vuosista ja tulos erottuu muutoin varsin korkeista kokonaistyytyväisyysarvosanoista. Vastaajista 39 % (33 % v. 2010) kokee Rakennuslaitoksen toiminnan tukevan vision parhaat palveluratkaisut puolustushallinnolle toteutumista joko erinomaisesti tai kiitettävästi. Yhteenvetona voidaan todeta, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Positiivinen trendi tuloksissa jatkuu ja positiivinen muutos viime vuoteen nähden on merkittävämpi kuin moneen vuoteen. Rakennuslaitos on pystynyt nostamaan asiakkaidensa tyytyväisyyttä, kun laajemmassa toimitilapuolen vertailuaineistossa asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin on laskenut. Erityistä kiitosta asiakkailta saavat tänäkin vuonna yhteistyön ja asiakaspalvelun sujuvuus, palveluhenkisyys sekä asiakkaiden ymmärtäminen ja tarpeiden tunteminen. Asiakkaiden tyytyväisyys palveluiden hinta-laatusuhteeseen ja rakennuttamispalveluihin on noussut selvästi. Viestintä Rakennuslaitos vastaa toimialaansa kuuluvien viestintätehtävien toteuttamisesta hallinnonalan yhdessä sopimien linjausten mukaisesti. Rakennuslaitoksen viestintästrategiassa on kuvattu muun muassa viestinnän vastuut. Viestinnän vastuut jakautuvat laitoksen johdolle ja asianomistajille. Kertomusvuonna julkaistiin kaksi Muuriankkuri -sidosryhmälehteä. Lehden tarkoituksena on kertoa ja tiedottaa puolustushallinnon kiinteistötoimen erityispiirteistä, toimia hallinnonalan eri kumppanien yhteisenä foorumina sekä esitellä laajemminkin kiinteistöalan yleisiä kehitysnäkymiä. Kertomusvuonna julkaistiin lisäksi kaksi Muuriset- julkaisua. Muuriset- julkaisun tavoitteena on kertoa lyhyesti Rakennuslaitosta koskevista ajankohtaisista asioista. Rakennuslaitoksen Internet-sivuilta löytyy perustietoa Rakennuslaitoksesta. 12
Keskusyksikön toimitiloja. Kuva: Sofia Virtanen 13
Osaava henkilöstö Rakennuslaitoksen organisaation osaaminen muodostuu pääasiassa asiantuntija-, hankinta- ja palvelutuotanto-osaamisesta. Koko henkilöstön erityisosaamisalueeseen kuuluu tehtävien edellyttämässä laajuudessa valmius- ja turvallisuusosaaminen. Rakennuslaitos tukeutuu ammatillisen koulutuksen osalta yleiseen koulutusjärjestelmään ja strategisen osaamisen osalta puolustusvoimien koulutukseen, palo- ja pelastusalan koulutukseen sekä yleiseen turvallisuusalan koulutukseen. Erityistä osaamista vaativissa tehtävissä, kuten suojarakentamisen erityistehtävissä, hankitaan tietoa ja osaamista kansainvälisen tietojenvaihdon ja yhteistyön kautta. Työnantaja ja työntekijä vastaavat yhdessä osaamisen kehittämisestä. Osaaminen kehittyy työssä oppimisen, osaamisen jakamisen ja koulutuksen avulla. Osaamisen kehittämisen keinojen valinta tapahtuu joko ryhmäkohtaisesti työnantajan toimesta tai yksilökohtaisesti kehityskeskusteluprosessin yhteydessä. Osaamisen johtaminen ja hallinta on keskeinen menestystekijä Rakennuslaitokselle. Osaamisen johtaminen vaikuttaa merkittävästi myös laitoksen palvelukykyyn, tuloksellisuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Rakennuslaitos panostaa henkilöstökoulutukseen, tukee oppisopimuskoulutusta sekä omaehtoista opiskelua. Ammattitaidon kehittäminen Omaehtoinen ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus on yksi tapa tukea Rakennuslaitoksen henki- Haminan palvelupisteen henkilökuntaa. Kuva: Sofia Virtanen 14
löstön kehittymistä. Tätä tarkoittavia sopimuksia on tehty työntekijöiden ja työnantajan välillä esimerkiksi ammattikorkeakoulututkintojen suorittamista varten. Nykyiset aikuiskoulutusjärjestelmät antavat mahdollisuuden yhdistää työ ja opiskelu toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Yhteistoiminta asiakkaiden kanssa syvenee entisestään ja se edellyttää henkilöstöltä lisääntyvää maanpuolustusosaamista. Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta asettaa uusia vaatimuksia myös Rakennuslaitoksen henkilöstön kehittämiselle. Oman henkilöstön osaamiskartoitus päivitetään kehityskeskustelujen yhteydessä. Myös henkilöstön halukkuutta kansainvälisiin tehtäviin kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä on työskennellyt muutamia Rakennuslaitoksen asiantuntijoita. Asiantuntijana toimiminen edellyttää jokaiselta Rakennuslaitoksessa työskentelevältä hyvää oman ammattialan hallintaa, joustavuutta ja kykyä palvella asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä kykyä ja halua kehittää itseään ja omaa työtehtäväänsä. Rakennuslaitoksessa oli vuonna 2011 yhteensä 2870 (3156) koulutuspäivää. Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin yksi miljoonaa euroa (1,1 miljoonaa euroa) Se on 0,6 % (0,8 %) Rakennuslaitoksen vuoden 2011 liikevaihdosta. Koulutuspäivien määrä oli 3,3 (3,5) yhtä henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien 2000-2011 aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut oppisopimuskoulutuksena yhteensä 241 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa. Riskienhallintaosaamisen kehittäminen Rakennuslaitoksen riskienhallinnan kehittäminen aloitettiin vuonna 2007. Riskienhallintastrategian mukaisesti on koulutettu alueiden riskienhallintavastaavat ja esimiehet, toteutettu tila-, henkilö- ja tietoturvan riskienhallinnan arviointikierros vuonna 2007, toteutettu hankintaprosessin riskien arvioinnit vuonna 2008, arvioitu Rakennuslaitoksen strategiset riskit, tehty ydinprosessien riskiarvioinnit ja järjestetty vuosittaiset riskienarviointiseminaarit. Tietoturvallisuuteen liittyen Rakennuslaitos kehittää turvallisuuden hallintajärjestelmää ISO 27001 -standardin pohjalta. Tavoitteena on muodostaa dokumentoitu kokonaisuus, joka tukee Rakennuslaitoksen liiketoimintoja ja toteuttaa viraston strategiaa. Rakennuslaitos saavutti tietoturvallisuuden perustason vuoden 2011 alussa. 25 20 15 10 5 0 Kiinteistöpalvelut Oppisopimuskoulutuksella suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Siivouspalvelut 2009 2010 2011 Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Hyvä johtaminen ja esimiestyö Yhteensä Hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä varmistetaan esimiestaitojen kehittäminen, tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden omaksuminen, muutostilanteiden hallinta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä työhyvinvoinnin, työsuojelun, yhteistoimintamenettelyn ja motivoivien palvelussuhteen ehtojen kehittäminen. Henkilöstövoimavarojen johtaminen on keskeinen osa Rakennuslaitoksen johtamista. Rakennuslaitoksen toiminnan tehokkuuden ja toiminnan laadun parantaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen ja kehittäminen jatkuvassa muutostilanteessa ovat asettaneet erityisiä vaatimuksia henkilöstöjohtamiselle. Haasteellisuutta on lisännyt Rakennuslaitoksen oman palvelutuotannon jatkuva ulkoistaminen valtion linjausten mukaisesti ja pitkään jatkunut epävarmaksi koettu organisaation tulevaisuus. Päämääränä on kuitenkin aina ollut hyvä johtaminen, mikä on nähty edellytyksenä laitoksen tulevalle kehittymiselle, arvioitiinpa asiaa tuottavuuden, tehokkuuden, taloudellisuuden, henkilöstön työhyvinvoinnin tai asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. 15
Johtoryhmävalmennus Vuonna 2010 aloitettu Rakennuslaitoksen johtoryhmätyön kehittämisohjelma jatkui vuonna 2011. Johtoryhmätyön kehittämisen painopistealueita olivat johtoryhmän rooliin ja tehtävään liittyvän yhteisen näkemyksen tarkistaminen, johtoryhmän konserniajattelun parantaminen, johtoryhmän kokouskäytäntöjen uudistaminen ja mahdollinen uudistamistarve sekä johtoryhmäviestinnän kehittäminen. Kehitystyö on tuottanut johtoryhmätyöskentelyyn ja viestinnän tehostamiseen uusia sähköisiä työkaluja. Videoneuvottelut ovat nyt mahdollisia lähes kaikissa Rakennuslaitoksen toimipaikoissa. Tuloskeskustelujen sekä asetettujen tulostavoitteiden seurannan tueksi on hankittu Targetor ohjelma. Henkilöstöosio toimintamalliin Vuoden 2011 aikana valmistui henkilöstöosio Rakennuslaitoksen sähköiseen toimintajärjestelmään. Henkilöstöosio kattaa työsuhteen elinkaaren rekrytointitarpeesta työsuhteen päättymiseen. Henkilöstöosio on jaettu viiteen osa-alueeseen: työsuhteen alku, henkilöstöjohtaminen, työsuhdeasiat, henkilöstöprosessin kehittäminen ja työsuhteen päättyminen. Kunkin osa-alueen alta löytyy lisää tietoa ja linkkejä tarpeellisiin asiakirjoihin ja lomakkeisiin. Myös turvallisuusasiat on huomioitu osa-alueittain. Toimintamalli jalkautetaan läpi organisaation vuoden 2012 aikana. Kehityskeskustelu johtamisen välineenä Rakennuslaitoksen kehityskeskusteluprosessiin kuuluu ryhmäkeskustelut ja henkilökohtaiset keskustelut. Parempi Työyhteisö- kyselyssä arvioitiin neljännen kerran kehityskeskusteluprosessin vaikutusta käytyjen kehityskeskustelujen tasoon kahdeksalla eri kysymyksellä. Vastausten yhteistulos ilmoitettiin asteikolla 1 5. Rakennuslaitoksen tavoitteena on, että keskustelut käydään vähintään kerran vuodessa jokaisen työntekijän kanssa. Tähän tavoitteeseen on päästy kertomusvuonna vähän paremmin kuin vuotta aikaisemmin 82 % (81 %). Vaikka kehityskeskustelujen määrällinen tavoite ei ole aivan toteutunut, arviot esimiesten työskentelystä ja keskustelujen toimivuudesta ovat jonkin verran parantuneet tai pysyneet ennallaan. Entistä useampi vastaaja kokee, että kehityskeskustelut tukevat työssä onnistumista 3,1 (3,0), tavoitteiden ymmärtämistä 3,2 (3,1) ja auttavat osaamisen kehittämisessä 3,0 (2,8). Niillä on myös myönteinen merkitys oman työhyvinvoinnin kannalta 3,0 (2,9). Käsitys esimiehen kyvystä kuunnella hänelle annettua palautetta on parantunut edelliseen kyselyyn verrattuna 3,8 (3,7), samoin keskusteluille asetetut tavoitteet toteutuvat edelliseen verrattuna entistä useammin 3,5 (3,4). Monet keskusteluja kuvaavat arviot ovat parantuneet, mutta siitä huolimatta käsitys keskustelujen hyödyllisyydestä oman työn kannalta ei ole muuttunut 2,9 (2,9). Tämä on yleinen huomio vastaavanlaisissa kyselyissä muissakin organisaatioissa. Kehityskeskustelu on vaativa keskustelu niin työntekijälle kuin esimiehelle. Rakennuslaitoksen keskusteluprosessi on uudistettu ja seuranta varmistettu. Se on keskeinen johtamisen- ja henkilöstönkehittämisen keino, jota pitää jatkuvasti harjoitella ja kehittää. Erityistä huomiota jatkossa tulee kiinnittää omaan henkilökohtaiseen kehittymiseen ja hyvän työkyvyn ylläpitoon. Rakennuslaitoksen esimiehillä on mahdollisuus saada henkilöstökyselyssä henkilökohtaista palautetta omasta esimiestyöstään. Kaikki ne esimiehet, jotka saivat viisi tai useamman arvion alaisiltaan, saivat henkilökohtaisen palautteen. Palautetta käytetään hyväksi esimiehen omissa kehityskeskusteluissa. Kehittyminen esimiestaidoissa on vaikeaa, jos ei saa tai kykene ottamaan vastaan palautetta omasta toiminnastaan. Tarkoituksena on, että esimies kertoo omille työntekijöilleen saamansa arvion. Rakennuslaitoksen johtoryhmätyönä tehdyn itsearvioinnin tuloksena päätettiin valita kehityskeskusteluprosessi vuoden 2012 auditointikohteeksi. Auditoinnin tulokset käsitellään ja tehdään johtopäätöksiä jatkotoimenpiteistä johtoryhmässä syksyllä 2012. Työhyvinvoinnin kehittäminen Rakennuslaitoksen yksi keskeisiä kehittämisalueita on työhyvinvointi. Organisaation työhyvinvoinnin syntyminen on monitahoinen prosessi. Tutkimusten mukaan keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat hyvä työnhallinta, arvostava ja oikeudenmukainen johtaminen sekä hyvä työilmapiiri. Työhyvinvointi syntyy töissä, töitä tekemällä. Työhyvinvoinnin ylläpitämisen merkitystä korostaa Rakennuslaitoksen henkilöstön ikääntyminen. Rakennuslaitoksessa työskentelevien keski-ikä on 51 vuotta ja seniori-ikäisiä, yli 45-vuotiaita, on 74 % (80 %) koko laitoksen henkilöstöstä. Sairauspoissaoloja oli vuonna 2011 11681 (12961) työpäivää. 16
Henkilötyövuotta kohti se on 13,6 (14,5) työpäivää vuodessa. Sairauspäivien määrässä henkilötyövuotta kohden tapahtui selvää laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2011 myönnettiin 10 (10) työkyvyttömyyseläkettä ja 3 (6) osatyökyvyttömyyseläkettä Rakennuslaitoksen palveluksessa oleville henkilöille. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on eri vuosina suuria muutoksia ja on vaikea sanoa vakiintuuko eläkkeiden määrä kahden viimeisen vuoden tasolle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä oli 59 v 3 kk (60 v 7 kk) Työkyvyttömyyseläkkeiden määrää ja niiden myöntämisiän aikaistumista voidaan pitää negatiivisena kehityssuuntana. Sairauspoissaolopäivien ja työkyvyttömyyseläketapausten määrän pienentäminen vaatii edelleen huomion kiinnittämistä monipuolisesti kaikkiin työhyvinvointia parantaviin tekijöihin. Tämän lisäksi henkilöstön työjärjestelyissä tulisi olla joustavuutta, jotta yksilölliset edellytykset selviytyä työn rasituksista voitaisiin ottaa entistä paremmin huomioon. Rakennuslaitos saavutti kertomusvuonna tulossopimukseen kirjatun henkilöstöpoliittisen tavoitteen: Nostaa eläkkeelle siirtyvien keski-ikä 63 vuoteen. Kertomusvuonna keskimääräinen ikä eläkkeelle siirryttäessä oli 63 v 1 kk (63 v 7 kk). Työterveyshuolto Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto ja palveluiden pääasiallinen tuottaja on Terveystalo Oy. Yhtenäiset sopimuskäytännöt koskevat lähes koko laitoksen henkilöstöä. Varuskuntien terveysasemien piirissä ovat Hallissa, Säkylässä, Niinisalossa ja Rovaniemellä työskentelevä laitoksen henkilöstö. Työterveyshuoltojärjestelyjen tavoitteena on Rakennuslaitoksen yhtenäinen, oikeudenmukainen ja korkeatasoinen henkilöstöjohtamista tukeva työterveyshuoltojärjestelmä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Toiminta perustuu työterveyslakiin ja valtiovarainministeriön määräyksiin ja ohjeisiin hyvistä työterveyshuoltokäytännöistä. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan alueilla sopimuksen mukaisesti. Työterveyshuolto tuottaa täsmällistä tilastotietoa Rakennuslaitoksen henkilöstön terveydentilasta. Toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen. 27 22 17 12 7 Työkyvyttömyyseläkkeet 2000-2011 2-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11 20000 18000 16000 14000 12000 Sairauspäivät 2000-2011 10000-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11 Rakennuslaitoksessa on käytössä ns. varhaisen välittämisen malli, jossa yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa puututaan työkykyä uhkaaviin riskeihin. Varhaisen välittämisen malli päivitettiin kertomusvuonna yhteistoiminnassa työterveyshuollon kanssa ja se on tarkoitus perehdyttää tämän vuoden aikana. Mallissa määriteltiin eri toimijoiden tehtävät ja 17
vastuut. Yhteydenpitoa työterveyshuollon kanssa tehostetaan Extranet- verkkopalvelulla, joka toimii yhteisenä tiedotus- ja yhteydenpitokanavana työterveyshuollon ja asiakkaan välillä. Työterveyshuollon raportoinnissa seurataan lääkärissä käyntien yhteyttä työhön, vastaanottokäyntien syitä, terveystarkastuksien löydöksiä sekä sairauspoissaoloja. Raportoinnin perusteella voi havaita, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy hakeutua työterveyshoitoon. Sen sijaan mielenterveyteen liittyvät oireet ovat vertailuryhmiin nähden vähäisemmät Rakennuslaitoksen henkilöstöllä. Rakennuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista n. 35 % on käytetty ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon ja 65 % sairaudenhoitoon. Työnantajan kustantamat vapaaehtoiset terveyden seurantatarkastukset muodostavat suurimman menoerän ennalta ehkäisevässä työterveyshoidossa. Tarkastukseen kutsutaan ikäryhmittäin seuraavasti: ikäkausille 35 40 5 vuoden välein ikäkausille 40 57 3 vuoden välein ikäkausille 58-1 vuoden välein Terveystarkastuksen yhteydessä otetaan yleistä terveydentilaa kuvaavat yleisimmät laboratoriokokeet, tehdään työkykyindeksi-(tki) ja työuupumusindeksitutkimus (BBI-15), arvioidaan sydänja verisuonitautien riskitekijät sekä diabetesriski ja pyritään tunnistamaan alkoholin riskikäyttäjät. Työterveystarkastus sisältää myös työfysioterapeutin arvion eri lihasryhmien toimintakyvystä. Toimialajohtaja Pekka Kettunen. Kuva: Sofia Virtanen 18
Työnantajan kustantamassa, vapaaehtoisessa ja lakisääteisessä terveystarkastuksessa kävi toimintakertomusvuonna yhteensä 330 (276) henkilöä. Tarkastetuilla henkilöillä oli työkykyindeksi (TKI) jonkin verran huonompi kuin vertailuryhmässä, mutta työuupumusta kuvaava indeksi (BBI-15) oli puolestaan parempi, kun arvioitiin kohtalaisen tai vakavan uupumuksen riskiä. Vakavia ylipainoon, sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen kohdistuvia terveysriskejä tunnistettiin 34:lla eri henkilöllä. Tarkastuksen yhteydessä on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta kaikissa terveydentilaan ja työkykyyn liittyvissä kysymyksissä. Työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä Terveenä eläkkeelle - hanke jatkui edelleen toimintavuonna. KELA on myöntänyt työnantajakohtaisia TYK-kuntoutumisryhmiä siivoojille ja kiinteistönhoito- ja kunnossapitohenkilöstölle. Kuntoutustoiminta on jatkunut ryhmissä kertomusvuoden aikana. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on varattu mahdollisuus järjestää työnantajan kustantamia kuntoremonttiryhmiä. TYKY-toiminta on vakiintunut Rakennuslaitoksessa ja sen painopiste on työhyvinvointia lisäävässä ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa koko henkilöstölle. TYKY-toimintaan käytettiin vuonna 2011 noin 0,8 (0,9) työpäivää henkilötyövuotta kohti ja investointi henkilöstöön ilman palkkakustannuksia oli 75 euroa henkilötyövuotta kohti. Toiminnan tukemiseksi on järjestetty vuosittain Rakennuslaitoksen yhteinen työhyvinvointiseminaari. Kertomusvuonna päivien teemana olivat tasa-arvo ja työurien pidentäminen. Tasaarvoteemasta työstettiin yhteisesti perusteet Rakennuslaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmalle vuosille 2012 2014. Seminaarissa pohdittiin myös minkälaiset seikat auttavat työssä jaksamista ja saavat aikaan työurien jatkamista saavutetun eläkeiän jälkeen. Aihetta valottivat kertomukset pitkään työssä olleen ja vasta taloon tulleen rakennuslaitoslaisen tarinat. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Kertomusvuonna valmistui Rakennuslaitoksen Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2012 2014. Suunnitelman sisältö määriteltiin yhteisesti työhyvinvointipäivillä vuonna 2011. Painopistealueiksi valittiin: Palkkaus Seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisy Tasa-arvoinen johtaminen Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työtehtävien jakautuminen tasapuolisesti miesten ja naisten kesken esimerkiksi niin, että naisia rohkaistaan hakeutumaan miesvaltaisille aloille. Valituille painopistealueille suunniteltiin käytännön toimenpiteet, määriteltiin vastuuhenkilöt, aikataulut ja sovittiin seurannasta. Työilmapiirikysely Työilmapiirikysely tehdään johtokunnan päätöksen mukaisesti vuosittain. Kyselyn toteuttaa Työterveyslaitos ja kyselyn tuloksesta laskettua indeksiä käytetään laitoksen vaikuttavuutta ja henkilöstön tilaa kuvaavana tärkeänä mittarina. Parempi Työyhteisö kysely perustuu työstressiä ja organisaatiokäyttäytymistä selittäviin teorioihin sekä Terve Organisaatio malliin. Kysymykset on valittu niin, että ne ovat tutkitusti yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin, työyhteisön toimivuuteen ja muutosvalmiuteen. Kysymysaineistoa muokattiin osittain Rakennuslaitoksen erityistarpeisiin. Eri kysymysten kokonaistulosta arvioitaessa käytetään asteikkoa 1 5. Kokonaistulos ilmoitetaan Parempi Työyhteisö avainlukuina, joihin voidaan verrata Suomen keskiarvoa ja Suomen korkeimman organisaation tulosta sekä tietysti laitoksen omaa kehittymistä. Avainlukujen osa-alueet ja tulokset on kuvattu Parempi Työyhteisö-kaaviossa. Kyselyn vastausprosentti oli 67 (65 %) ja siihen vastasi 603 (627) henkilöä. Rakennuslaitoksen avainluku oli kertomusvuonna 14,2 (13,9). Tulos on parantunut kolme kymmenystä verrattuna edellisvuoteen sekä viisi kymmenystä verrattuna Suomen keskiarvotulokseen. Rakennuslaitosta varten laskettu kokonaistyytyväisyysindeksi oli 3,5 (3,4). Indeksi on parantunut yhden kymmenyksen edelliseen vuoteen verrattuna. Alueittain tarkasteltuna paras tulos oli keskusyksikössä 3,8 (3,5). Edelliseen kyselyyn verrattuna tulostaan pystyivät parantamaan yhden kymmenyksen Kainuun, Keski-Suomen, Lapin, Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen alueet. Millään alueella tulos ei 19
Parempi Työyhteisö -avainluvut 2011 Työyhteisön kehittämisedellytykset Työyhteisön toimivuus Työn perusedellytykset Henkilöstön hyvinvointi PHRAKL 2 3 4 Suomen keskiarvo Suomen korkein organisaatiotason tulos Parempi Työyhteisö -tuloskooste 2011 Työnilo Työryhmän toimivuus Työryhmän kehittämisaktiivisuus Työryhmien välinen yhteistyö Esimiehen toiminta Johtamiskäytännöt Kuormitustekijät työssä* Työn hallinta Tehtävien ja tavoitteiden tunteminen Työstressi* 0 1 2 3 4 *Stressi ja kuormitustekijät työssä:pienempi arvo on parempi 2009 2010 2011 heikentynyt, mutta pysyi samana Hämeessä ja Itä- Suomessa. Kysely koostuu työhyvinvointiin vaikuttavasta kymmenestä osa-alueesta. Kun Rakennuslaitoksen tulosta verrataan Suomen keskiarvoon, Rakennuslaitoksen tulos ylittää maan keskiarvon kysymyksissä: työryhmän toimivuus, työryhmien välinen yhteistyö, kuormitustekijät työssä, esimiestyö, johtamiskäytännöt, työn hallinta: kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet. Suomen keskiarvo ei ylitä Rakennuslaitoksen keskiarvoa millään osa-alueella. Työn ilo ja työryhmien kehittämisaktiivisuus on Rakennuslaitoksessa samalla tasolla kuin koko Suomessa. Työstressiä tunnetaan Rakennuslaitoksessa vähemmän kuin keskimäärin Suomen työpaikoilla. Rakennuslaitoksen aikaisemmin tehtyihin kyselyihin voidaan verrata kysymyksiä työn sisällöstä, henkilöstöpolitiikasta, palkkauksesta ja maanpuolustustahdosta ja sitoutumisesta. Työn sisältöön liittyvät seikat ovat laitoksen vahvuus, mitä osoittaa vastausten korkeat arviot työn haasteellisuudesta ja työtehtävien itsenäisyydestä. Henkilöstöpolitiikka ja siihen liittynyt työnantajakuva ovat korkeammalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä. Arvio on yllättävä, kun ajatellaan Rakennuslaitoksen toimintaan vaikuttavia muutoksia, esimerkiksi tuottavuus- ja alueellistamisohjelmaan liittyvät toimenpiteet. Rakennuslaitoksessa käsitys palkkauksesta on parantunut. Arvio maanpuolustustahdosta ja sitoutumisesta on pysynyt samalla korkealla tasolla kuin viime kyselyssä. Vuoden 2011 työilmapiirikyselyssä kysyttiin toista kertaa henkilöstön mielipidettä tasa-arvon ja henkilöstön tasapuolisen kohtelun toteutumisesta. Miesten ja naisten sekä eri-ikäisten työntekijöiden kohtelussa ei kyselyn mukaan ole merkittäviä puutteita. Merkille pantavaa kuitenkin on, että neljännes vastaajista on havainnut epätasa-arvoisuutta eri ammateissa toimivien kohtelussa. Tämä käsitys on vahvistunut yhdellä kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna. Henkilöstön tasapuolinen kohtelu toteutuu vastaajien mukaan paremmin, kuin vuonna 2010 kyselyn kaikilla seitsemällä osa-alueella: työntekijöiden rekrytointi 3,4 (3,2), töiden jakaminen 3,4 (3,2), tiedon saanti 3,3 (3,2), pääsy koulutukseen 3,5 (3,6), mahdollisuus siirtyä uusiin tehtäviin 2,7 (2,6), palkkaus 3,2 (3,0) ja mahdollisuus perhevapaaseen tai sairaan lapsen hoitamiseen 4,0 (3,9). Tutkimuksen tekijä (Työterveyslaitos) arvioi Rakennuslaitoksen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita seuraavasti: 20
VAHVUUKSIA JA PARANNUKSIA TULOKSISSA: kokonaisuutena tulokset edellisiin vuosiin verrattuna parantuneet työryhmien toimivuus hyvä ja vielä noussut hieman johtamiskäytäntöihin sekä lähiesimiehen toimintaan ollaan tyytyväisiä sekä myös tyytyväisempiä kuin Suomessa keskimäärin mahdollisuudet vaikuttaa oman työn kannalta tärkeisiin päätöksiin tietojen ja taitojen hyödyntäminen, työn haasteellisuus sekä työn itsenäisyys erot kuormituksessa ja stressissä alueiden välillä tasaantuneet työn ilo pysynyt hyvällä korkealla tasolla KEHITTÄMISKOHTEITA JA HUOMIOITA: johdon osoittama arvostus sekä Kiinnostus henkilöstön mielipiteistä (tuloksessa nousua, mutta tyytyväisiä alle 40 % + avovastaukset) tasa-arvoinen kohtelu: Havainnut epätasaarvoista kohtelua silloin tällöin tai useammin sukupuolen mukaan 31 %, iän mukaan 26 % ja eri ammattiryhmissä 43 % esimiesten kuormitustekijöihin tärkeää puuttua kyselyn tulosten hyödyntämistä tulisi kehittää (avovastaukset) alueiden välillä eroja johtamiskäytäntöjen sekä työryhmän kehittämisaktiivisuuden arvioinnissa 4 3 2 1 0 Etelä-Suomi 4 3,5 Kokonaistyytyväisyysluvut alueittain 2009 2010 2011 Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö Parempi Työyhteisö -kysely, vertailutietoa vuosilta 2009-2011 (Rakennuslaitoksen omat kysymykset) PHRAKL Kyselyprosessin ehkä tärkein vaihe alkaa tulosten raportoinnin jälkeen. Se, miten tuloksia käsitellään ja miten niistä edetään vahvuuksien ja kehityskohteiden määrittelyyn, vaikuttaa henkilöstön motivaatioon osallistua. Esimies on avainasemassa tämän vaiheen onnistumisessa. Kertomusvuonna Länsi-Suomen alueen esimiehille järjestettiin kaksivaiheinen valmennustilaisuus, jonka tavoitteena oli kyselyn tulosten ja kehitysalueiden tunnistaminen omassa työyksikössään. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä esimiesten osaamista kyselyn tulosten hyödyntämisessä ja selkiyttää esimiesroolia työyhteisön kehittämisessä. Tavoitteena on myös vahvistaa esimiesten välistä verkottumista ja keskinäistä tukea. Parempi Työyhteisö- kyselyn esimiesvalmennuksia jatketaan vuonna 2012 Rakennuslaitoksen muilla alueilla. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Työn sisältö Palkkaus Henkilöstöpolitiikka Maanpuolustustahto ja sitoutuminen PHRAKL 2009 PHRAKL 2010 PHRAKL 2011 21
Työilmapiirikyselyn tulokset ja kaikki asiaan liittyvä aineisto ovat koko henkilöstön luettavana sähköisellä ilmoitustaululla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä koko laitosta että yksittäisiä työpaikkoja koskevassa kehitystyössä. Keskusyksikön alueellistaminen Puolustusministeriö teki 19.12.2008 päätöksen Rakennuslaitoksen keskusyksikön siirtämisestä Helsingistä Haminaan 1.1.2011 lukien. Rakennuslaitos käynnisti välittömästi päätöksen jälkeen toimenpiteet, joilla varmistetaan toimintojen siirtyminen. Hankkeen eteenpäin viemiseksi perustettiin keskusyksikössä ohjausryhmä ja alatyöryhmiä, joiden tehtävänä oli valmistella alueellistamisen toteutussuunnitelma. Alueellistamissuunnitelma valmistui vuoden 2009 lopussa. Alueellistamissuunnitelman osakokonaisuuksia ovat yleiset periaatteet, henkilöstöjärjestelyt, toimitilakysymykset sisältäen etäpistejärjestelyt ja tietohallinto. Alueellistamissuunnitelman tavoitteena oli varmistaa keskusyksikön kaikkien toimintojen häiriötön jatkuminen alueellistamisprosessin aikana sekä mahdollisimman monen keskusyksikön henkilön työsuhteen jatkuminen Rakennuslaitoksen palveluksessa. Keskusyksikössä henkilöille, jotka täyttävät 64 vuotta vuoden 2013 loppuun mennessä, tarjottiin mahdollisuus työskennellä etäpisteessä pääkaupunkiseudulla 65 ikävuoteen saakka. Tarkoituksena on turvata lähellä eläkeikää olevien eläkkeelle siirtyminen hyvän työnantajan henkilöstöpoliittisten periaatteiden mukaisesti. Etäpiste sijaitsee samoissa toimitiloissa kuin Rakennuslaitoksen Etelä-Suomen alueen Tuusulan palvelupiste. Toiminta Haminassa käynnistyi huhtikuussa 2011. Tukitoimenpiteet niille, jotka päättivät, etteivät jatka Rakennuslaitoksen palveluksessa käynnistettiin välittömästi. Tukitoimenpiteitä olivat mm. uudelleensijoitusvalmennukset ryhmävalmennuksina sekä yksilövalmennukset, muutoksen kohteena olevan rooli Heli-rekrytointijärjestelmässä sekä mm. Valtiokonttorin Henkilöstöpalvelut -yksikön ja virastokoordinaattoreiden tuki uudelleen sijoittumisessa. Keskusyksikön henkilökuntaa. Kuva: Sofia Virtanen 22
Haminaan muuttavia tuettiin mm. tarjoamalla työntekijöille Haminasta työsuhdeasuntoja ja mahdollisuutta tehdä osittain etätyötä mikäli se työn luonteen mukaan on mahdollista. Rakennuslaitoksen keskusyksikön alueellistamisesta Helsingistä Haminaan on laadittu loppuraportti, jossa on tarkasteltu alueellistamisen vaikutuksia henkilöstön ja kustannusten osalta. Alueellistamisen kertaluonteiset kustannukset olivat 1,3 miljoonaa euroa. Kustannukset muodostuivat mm. henkilöstökuluista, kalustehankinnoista, tietoverkon uudistamisesta ja videoneuvottelujärjestelmän hankinnasta. Keskusyksikön nykyiset toimitilakustannukset ovat 310 000 euroa vuodessa, kun ne ennen olivat 545 000 euroa. Haminassa Rakennus 56:n korjaaminen keskusyksikön toimitiloiksi maksoi loppukustannusarvion mukaan 4,5 miljoonaa euroa. Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin portaat 1994 2011 Aloitusvuosi merkitty 2011 Henkilöstö-toiminnan päivitys Johtoryhmävalmennus 2010 Keskusyksikön alueellistamisen henkilöstöjärjestelyt Johtoryhmävalmennus 2009 Henkilöstöjärjestelyt SIPA-palvelujen ulkoistamisessa ( RATU ), henkilöstön ja esimiesten tuki 2008 Henkilöstöstön ja esimiesten muutostuki Henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat 2007 Henkilöstöstrategia Viestintästrategia LOIKKA valmennus 2006 Työterveyshuollon yhtenäistäminen PUOLUSTUSHALLINNON KIINTEISTÖRATKAISU 2005 Esimieskoulutus jatkuu JET-koulutus jatkuu Uusi palkkausjärjestelmä 2004 aslak-kuntoutus alkaa 2003 T YK-kuntoutukset alkaa Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen 2002 ASKEL-valmennus 2 JET-koulutukset alkaa 2001 Terveenä eläkkeelle -hanke alkaa Kannusteleirit 2000 ASKEL-valmennus 1 Ympäristökoulutus Kehityskeskustelukoulutus 2 1999 Esimiesvalmennus, työnjohtajat 1998 TYKY-toiminta alkaa Esimiesvalmennus, toimialapäälliköt Oppisopimuskoulutus käynnistyy 1997 Esimiesvalmennus, keskusyksikkö ja aluejohtajat Henkilöstötuki 1996 Kehityskeskustelukoulutus 1 1995 Siivouksen palvelukoulutus 1994 Henkilöstön omaehtoisen opiskelun tukeminen ASLAK = Esimiesten kuntoutus ASKEL = Asiakas Keskeinen Laatu Henkilöstötuki = Toimintastrategian muutoksista ja varuskuntien lakkauttamisesta johtuvat henkilöstöjärjestelyt JET = Johtamisen erikoisammattitutkinto KAIKU = Valtiokonttorin ohjaama työhyvinvointiin liittyvä hanke LOIKKA = Kehityskeskusteluvalmennus TYKY = Työkykyä ylläpitävä toiminta TYK = Työkykyä ylläpitävä kuntoutus 23
Talvitunnelmaa Haminasta. Kuva: Sofia Virtanen 24
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 1. Nykyiset henkilöstöpanokset A. Määrä ja rakenne 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Henkilöstörakennetta tarkastellaan toimialoittain, joita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamis- ja hallintopalvelut. Vuoden 2012 alusta uutena toimialana aloittaa ympäristöpalvelut. Henkilön sijoittelu toimialaan on määräytynyt pääasiallisen tehtävän mukaan. Rakennuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2011 lopussa 904 (944) henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 4,2 % (0,7 %). Luvussa ei ole vuorottelu- ja palkattomalla vapaalla olevia ja heidän sijaisensa on merkitty määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 879 (919) henkilöä. Määräaikaisia palvelussuhteita oli vuoden lopussa 25 (25). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 2,8 % (2,6 %). Määräaikaiset sijoittuvat toimialoittain: kiinteistöpalvelut 11 (10), siivouspalvelut 5 (8), tekniset palvelut 4 (2), energiapalvelut 1 (0), rakennuttamispalvelut 2 (1) ja hallintopalvelut 2 (4). Vuonna 2011 valtiolla työskentelevien määrä pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010, vähenemä oli 1,5 %. Rakennuslaitoksessa määräaikaisten työsuhteiden määrän osuus on ollut vuosittain huomattavasti alhaisempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Koko valtionhallinnossa määräaikaisten osuus oli vuonna 2011 10,7 %. Lukuun ei sisälly harjoittelijat, oppisopimussuhteiset eikä työllisyyden hoitovaroin palkatut. On havaittavissa, että valtiolla määräaikaisten työsuhteiden määrä on selvässä laskusuunnassa. 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Kokoaikaisen henkilöstön määrä oli vuoden 2011 lopussa 789 (822) henkilöä, vähennystä edelliseen vuoteen oli 33 henkilöä. Osa-aikaisen Henkilömäärä toimialoittain 2009-2011 (vakinaiset) 1200 1000 2009 2010 2011 800 600 400 200 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Yhteensä 25 20 15 10 5 0 Kiinteistöpalvelut Henkilömäärä toimialoittain 2009-2011 (määräaikaiset) 2009 2010 2011 Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Yhteensä 25
henkilöstön määrä oli vuoden 2011 lopussa 90 (97) henkilöä. Vähennystä vuoteen 2010 oli 7 henkilöä. Osa-aikaisten määrä koko henkilömäärästä oli 10 % vuonna 2011(10,3 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 64 (76) henkilöä, joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 10 (10) henkilöä. Osa-aikaeläkkeiden avulla työnantaja pyrkii vähentämään työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolopäivien määrää sekä lisäämään työelämän joustoa mahdollistamalla henkilöstön pehmeämmän siirtymisen vanhuuseläkkeelle. Rakennuslaitoksessa osa-aikaisten määrä on ollut keskimäärin korkeampi kuin koko valtionhallinnossa. Valtionhallinnossa osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli vuonna 2011 6,6 %. Osa-aikaisten määrään vaikuttavat muun muassa organisaation ikärakenne, toimiala ja työn luonne. 3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti Vuonna 2011 Rakennuslaitoksen kokonaishenkilötyövuosimäärä oli 860 (891), vähennystä edelliseen vuoteen oli 3,5 % (6,8 %). Kokoaikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä 2009-2011 Osa-aikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä 2009-2011 1000 800 600 2009 2010 2011 140 120 100 80 2009 2010 2011 400 200 60 40 20 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Yhteensä 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Yhteensä 400 300 Henkilötyövuodet toimialoittain, HTV ( 860 ) 2009 2010 2011 400 300 Koko henkilöstön ikäjakauma 31.12.2011 Nainen Mies 200 200 100 100 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut 0 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-26
Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1 689 henkilötyövuodella eli 66 %. Valtionhallinnossa henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1,7 %:lla vuodesta 2010 vuoteen 2011. Merkittävä muutos valtionhallinnon henkilötyövuosimäärissä tapahtui vuoden 2009 ja 2010 välillä, jolloin henkilötyövuodet vähenivät 28 %:lla. 4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2011 oli 63,5 % (64,5 %) ja naisten osuus 36,5 % (35,5 %). Valtiolla keskimäärin miesten ja naisten osuus henkilöstöstä jakautuu tasaisemmin. Valtionhallinnossa miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2011 oli 51,3 % ja naisten osuus oli 48,7 %. Rakennuslaitoksen sukupuolen jakauma johtuu muun muassa Rakennuslaitoksen toimialoista, jotka ovat pääosin perinteisesti miesvaltaisia lukuun ottamatta siivous- ja hallintopalveluita. 5. Henkilöstön ikärakenne Rakennuslaitoksen henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2011 51,3 (51,3) vuotta. Seniori-ikäisiä, joihin lasketaan 45-65-vuotiaat, oli Rakennuslaitoksessa 74 % (79,5 %) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli henkilöstöstä 44 % (43,5 %). Rakennuslaitoksessa työskentelevien naisten keski-ikä oli 50,5 vuotta ja miesten 51,8 vuotta. Koko valtionhallinnossa henkilöstön keski-ikä on n. 6 vuotta alempi kuin Rakennuslaitoksessa. Valtionhallinnon henkilöstön keski-ikä vuonna Kirjanpitäjä Päivi Jarva. Kuva: Sofia Virtanen 27
2011 oli 45,7 vuotta ja vähintään 45-vuotiaiden prosenttiosuus oli 55,3 %. Seniori-ikäisten määrä on noussut jonkin verran valtionhallinnossa eli valtion henkilöstö ikääntyy. 6. Henkilöstön koulutusrakenne Koulutustasoa kuvaava indeksi Rakennuslaitoksessa oli vuonna 2011 3,4 (3,3). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Koulutustasoa kuvaava indeksi oli valtionhallinnossa 5,1 vuonna 2011. Luku on laskusuunnassa, vaikkakin valtiolla suuri osa työtehtävistä vaatii tekijältään korkeaa koulutustasoa. B. Työajan käyttö Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta vuonna 2011 oli 77,2 % (75,6 %). Vuosilomien osuus oli suurin 14,2 % (15,6 %) säännöllisestä työajasta. Rakennuslaitoksen palveluksessa olevalla henkilöstöllä on suurimmalla osalla vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yli 15 vuotta, joka oikeuttaa 38 päivän pituiseen vuosilomaan. Koulutuksen osuus säännöllisestä työajasta vuonna 2011 oli 1,3 % (1,4 %). Työkykyä ylläpitävään toimintaan käytettiin vuonna 2011 yhteensä 715 (769) työpäivää. Kuntoutuspäivien määrä nousi edellisvuodesta ja oli kertomusvuonna 487 (323) työpäivää. Sairauspäivien lukumäärä laski edellisestä vuodesta Työajan käyttö vuosi 2011 LAITOS YHTEENSÄ Työpäivien lkm (pv) Henkilötyövuosien lkm Päivää/htv Tuntia/htv 1. Vuosiloma 30845 860 35,9 265,4 2. Äitiysloma 818 860 1,0 7,0 3. Sairaus 11681 860 13,6 100,5 4. Palkaton sairaus 71 860 0,1 0,6 5. Tapaturma 1019 860 1,2 8,8 6. Lapsen sairaus 257 860 0,3 2,2 7. Muut palkalliset vapaat 245 860 0,3 2,1 8. Reservin kertausharjoitukset 85 860 0,1 0,7 9. Koulutus 2870 860 3,3 24,7 10.Ammattiyhdistystoiminta 255 860 0,3 2,2 11. Yhteistoiminta 93 860 0,1 0,8 12. Työsuojelun yhteistoiminta 99 860 0,1 0,9 13. Tyky- ja virkistystoiminta 715 860 0,8 6,2 14. Kuntoutukset 487 860 0,6 4,2 Ei tehty vuosityöaika 426,3 Tehty vuosityöaika 1445,9 Säännöllinen vuosityöaika 1872 Työpäivien pituus keskimäärin 7,4 Työpäivien lukumäärä vuodessa 253 28
1280 sairauspäivällä. Sairauspoissaolot olivat 5,4 % (5,8 %) säännöllisestä työajasta. Koko valtionhallinnossa tehdyn vuosityöajan osuus vuonna 2011 oli 78,7 % säännöllisestä työajasta. Rakennuslaitoksen sairauspoissaolojen määrä on suhteellisen korkea verrattuna valtionhallinnon keskimääräisiin sairauspoissaoloihin. Valtionhallinnon keskimääräiset sairauspoissaolot olivat vuonna 2011 4 % ja koulutus keskimäärin 0,9 %. C. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset olivat vuonna 2011 yhteensä 41,6 (42,3) miljoonaa euroa, josta maksettujen palkkojen osuus oli 31,9 (32,0) miljoonaa euroa ja muiden työvoimakustannusten osuus 9,7 (10,3) miljoonaa euroa. Työvoimakustannukset laskivat hieman edellisestä vuodesta. Laskennallinen henkilötyövuoden hinta oli 48 373 (47 490) euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 1,9 %. Valtionhallinnossa henkilötyövuoden hinta on ollut keskimäärin korkeampi kuin Rakennuslaitoksen laskennallinen henkilötyövuoden hinta. Vuonna 2011 valtionhallinnon keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli 54 275 euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 2,4 %. Taloussihteeri Tuija Husso. Kuva: Sofia Virtanen 29
Henkilöstön koulutusrakenne 2011 KOULUTUSASTE MIES NAINEN YHT. Yleissivistävä koulutus ml. tuntematon 172 106 278 Keskiaste 256 159 415 Alin korkea-aste 82 48 130 Alempi korkeakouluaste 49 9 58 Ylempi korkeakouluaste 15 8 23 Tutkijakoulutus 0 0 0 Yhteensä 574 330 904 Koulutustasoindeksi 2011 3,4 Työvoimakustannuksista oli 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 - tehdyn työajan palkkoja 58,1 % 56,2 % 57,7 % 55,6 % 56,7 % 57,5 % 56,1 % - välillisiä palkkoja 18,7 % 19,5 % 18,3 % 18,0 % 18,7 % 18,8 % 17,8 % - sosiaaliturvamenoja 17,8 % 18,5 % 18,7 % 20,7 % 18,5 % 18,7 % 20,8 % - muita välillisiä työvoimakustannuksia 5,4 % 5,8 % 5,3 % 5,7 % 6,1 % 5,0 % 5,3 % Työvoimakustannukset vuosilta 2000-2011 Vuosi Palkkasumma Sosiaaliturva- ja muut työvoimakust. Milj. euroa Työvoimakustannukset Muutos- % Milj. euroa Muutos- % Työvoimakustannukset yht. Milj. euroa Muutos- % Euroa/ htv Palkat Muutos- % Euroa/ htv Muutos- % 2011 31,9-0,3 9,7-5,8 41,6-1,7 37148 3,5 48374 1,9 2010 32,0-0,6 10,3 1,0 42,3 0,0 35894 6,7 47490 7,2 2009 32,2-0,6 10,2-12,1 42,3-4,0 33635 5,5 44280 2,2 2008 32,4 3,0 11,6 13,7 44,1 5,7 31884 9,3 43314 12,0 2007 31,5-0,8 10,2 4,1 41,7 0,3 29174 4,1 38664 5,3 2006 31,7-0,9 9,8-13,3 41,5-4,1 28024 7,2 36727 1,8 2005 32,0 0,3 11,3 4,6 43,3 1,2 26136 2,2 36094 5,4 2004 31,9 1,9 10,8 0,9 42,8 1,9 25568 4,0 34258 3,8 2003 31,3-0,3 10,7-8,5 42,0-2,6 24590 5,0 33001 2,6 2002 31,4-0,9 11,7-3,3 43,1-1,8 23415 2,7 32173 2,2 2001 31,7-2,5 12,1 11,0 43,9 0,9 22803 5,6 31483 9,0 2000 32,5-6,9 10,9 18,5 43,5-5,8 21599 8,4 28880 9,8 30
Rakennuslaitoksen työvoimakustannukset yhteensä 2011 2010 2009 Työvoimakustannuserä YHTEENSÄ Muutos-% YHTEENSÄ Muutos-% YHTEENSÄ I. PALKKASUMMA EUROA 31 947 256-0,1 31 981 582-0,5 32 154 943 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT 24 179 827-0,7 24 348 071-0,3 24 412 926 A. VÄLILLISET PALKAT 7 767 429 1,8 7 633 511-1,4 7 742 017 1. Lomaraha 2 007 373 5,2 1 907 905-4,1 1 990 280 2. Loma-ajan palkat - vuosiloma-ajan palkat (sis. säästövapaat) 4 122 278 0,4 4 104 568-2,0 4 186 721 3. Lomarahavapaat 94 043 5,8 88 916 34,3 66 188 4. Äitiysloma-ajan palkat 44 343 159,7 17 076 91,3 8 926 5. Sairausajan palkat 1 324 408-2,9 1 364 605-1,2 1 381 469 6. Muut palkalliset vapaat 37 467 5,8 35 429 9,2 32 457 7. Lapsen sairaus 34 916 11,7 31 257-5,7 33 141 8. Reservin kertausharjoitukset 16 577 32,9 12 477 1018,0 1 116 9. Koulutusajan palkat 427 291-8,6 467 546 34,1 348 767 10. Ammattiyhdistystoiminta 39 451-36,4 62 022-8,7 67 923 11. Yhteistoiminta 18 182-3,2 18 783-32,3 27 755 12. Työsuojelun yhteistoiminta 14 503 9,4 13 257 10,5 12 001 13. Tyky- ja virkistystoiminta 91 028-11,2 102 498 0,2 102 318 14. Kuntoutukset 58 771 148,5 23 655-38,1 38 191 15. Sairausvakuutuslain mukaiset palautukset -563 202-8,6-616 483 11,0-555 236 B. SOSIAALITURVA 7 391 518-5,4 7 817 099-1,2 7 912 463 16. Työnantajan sotu-maksut 688 642-5,2 726 525-31,3 1 057 272 16A. Sairausvakuutuslain mukaisten palautusten sotu-maksujen oikaisu -11 948-13,2-13 758-23,6-17 998 17. VaEL-vakuutusmaksut 6 349 718-4,8 6 672 754 1,7 6 559 410 18. Tapaturmavakuutusmaksut 365 106 2,2 357 153 13,8 313 779 19. Työttömyysvakuutusmaksu 74 425 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 2 262 315-10,0 2 514 934 11,1 2 263 867 20. Matkakustannusten korvaukset 1 208 657-0,6 1 216 498 8,8 1 118 617 21. Koulutus 490 786-8,6 537 216 22,9 437 018 22. Työsuojelu 248 960-7,3 268 690 27,1 211 368 23. Terveydenhoito- ja sairaudenhoito 220 139-44,5 396 533-3,2 409 629 24. Virkistys- ja sosiaalitoiminta 74 583-3,4 77 201 16,3 66 361 25. Muut kustannukset 19 190 2,1 18 796-10,0 20 874 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUST. YHTEENSÄ IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 17 421 262-3,0 17 965 544 0,3 17 918 347 41 601 089-1,7 42 313 615 0,0 42 331 273 31
2. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto 1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Vuonna 2011 Rakennuslaitoksesta siirtyi kaikki eläkemuodot mukaan lukien eläkkeelle 63 henkilöä (65 henkilöä). Vuonna 2011 osa-aikaeläkkeelle siirtyi 10 henkilöä (10), työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 10 henkilöä (10) ja vanhuuseläkkeelle 40 henkilöä (39). Lisäksi osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 3 henkilöä. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä vuonna 2011 oli 64 v 1 kk (64 v 4 kk). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä oli 59 v 3 kk (60 v 7 kk) ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus koko henkilöstöstä oli 1,1 % (1,1 %). Kaikki eläkelajit huomioiden keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä vuonna 2011 oli 63 v 1 kk (63 v 7 kk). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla vuonna 2011 oli 8 henkilöä (12 henkilöä). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä Rakennuslaitoksessa verrattuna valtionhallinnossa keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneisiin on jonkin verran korkeampi. Valtionhallinnon henkilöstöstä on keskimäärin alle 0,1-0,2 % siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle, kun vastaava luku Rakennuslaitoksessa on ollut noin 1,1-2,1 %. Vuonna 2011 valtionhallinnossa keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 61,4 vuotta. Valtion henkilöstö jatkaa työelämässä entistä pidempään. 2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa Rakennuslaitoksen henkilöstöstä 67,5 %:lla (69,2 %) on vähintään 16 vuotta palvelusaikaa puolustushallinnossa. Lähinnä keskusyksikön uusien rekrytointien myötä alle vuoden palveluksessa olleiden määrä on noussut huomattavasti edellisistä vuosista, vuonna 2011 51 henkilöä kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 33. 3. Sairauspoissaolot Vuonna 2011 pitkäkestoisten sairauspoissaolojen (11-45 päivää) lukumäärä nousi edellisestä vuodesta. Sairaustapauksia oli kertomusvuonna 185 (169). Lyhytkestoiset sairauspoissaolot (1-3 päivää) laskivat lukumääräisesti hieman vuodesta 2010 ja niitä oli kaikkiaan 912 (1076) vuonna 2011. Pitkäkestoiset sairauspoissaolot (46-65 päivää) pysyivät samalla tasolla, 13 (13), sitä vastoin 66-130 päivää kestävät sairauspoissaolot laskivat lukumääräisesti 15 (24). Yli 130 päivää kestäviä sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 8 (11). Kokonaisuutena sairauspoissaolot laskivat edellisestä vuodesta 9,9 % (1280 työpäivää). Lasku kohdistuu lähinnä lyhytkestoisiin sairauspoissaoloihin, mutta myös pitkäkestoiset sairauspoissaolot ovat laskusuunnassa. Pitkäaikaisten sairauspoissaolojen Lähtövaihtuvuus vuosina 2009-2011 50 40 2009 2010 2011 30 20 10 0 Toinen organisaatio Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Muu eläke (esim. osa-aikaeläke) Kuollut Palkaton vapaus, vuorotteluvapaa, opiskelu 32
oletetaan yleensä ennakoivan kasvua työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä. Rakennuslaitoksen ikärakenne vaikuttaa myös sairauspoissaolojen määrään. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä oli 11 681 (12 961) työpäivää. Yhden sairauspoissaolotyöpäivän hinta vuonna 2011 oli 192 euroa (177 euroa) eli se on noussut jonkin verran. Sairauspoissaoloja oli koko Rakennuslaitoksessa henkilötyövuotta kohti 13,6 työpäivää, vastaava luku vuonna 2010 oli 14,5 työpäivää. Rakennuslaitoksessa terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumääräinen prosenttiosuus laskettuna vuoden 2011 joulukuun henkilömäärästä, oli vuonna 2011 28 % (29 %). Valtiolla terveysprosentti oli vuonna 2011 39,5. Valtiolla lyhyiden (1-3 päivää) poissaolojen osuus sairauspoissaoloista on suurin, 75,1 % vuonna 2011. 4. Tapaturmapoissaolot Tapaturmia sattui 46 (45) tapausta vuonna 2011. Tapaturmapoissaolopäiviä vuonna 2011 kertyi 1019 (751). Henkilötyövuotta kohden tapaturmapoissaolo kesti 1,2 (0,8) työpäivää, joka on huolestuttavasti kasvanut edellisestä vuodesta. Tapaturmapoissaoloja, jotka kestivät 4-10 työpäivää oli yhteensä 13 (14) tapausta. Yli 90 päivää kestäviä työtapaturmia oli kertomusvuonna kaksi. Valtionhallinnon organisaatioiden töiden luonteesta johtuen työtapaturmia sattuu keskimäärin 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa 2009 2010 2011 Alle 1 1-2 3-5 6-10 11-15 16-20 21-25 Yli 25 Energia-asiantuntija Kari Huttunen. Kuva: Sofia Virtanen 33
vähän. Valtionhallinnossa oli vuonna 2011 henkilötyövuotta kohti laskettuna tapaturmapoissaoloja 0,4 työpäivää. B. Henkilöstöinvestoinnit 1. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2011 olivat 614 198 (604 573) euroa, nousua vuodesta 2010 oli 1,6 %. Kustannukset yhtä henkilötyövuotta kohden olivat 714 (679) euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 5,3 %. Valtiolla työterveyspalvelujen kustannukset v. 2011 olivat 375 euroa/henkilötyövuosi. 2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2011 yhteensä 0,9 miljoona euroa (1,0). Koulutuksen hinta vuonna 2011 oli 1181 euroa/htv (1252 euroa/htv). Koulutuspäivän hinta vuonna 2011 oli 354 euroa/päivä (353 euroa/päivä) eli samalla tasolla ollaan kuin edellisenä vuonna. Työvoimakustannuksista koulutuskustannusten osuus oli 2,2 % (2,4 %). Vuonna 2011 koulutuspäiviä oli 2870 (3156) ja keskimäärin henkilöstö oli koulutuksessa 3,3 (3,5) työpäivää henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksessa tuetaan monimuotoisesti koulutusta. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien 2000-2011 aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut yhteensä 241 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa, joista vuonna 2011 suoritettiin 5. Suoritetut tutkinnot jakautuivat eri toimialoille seuraavasti: kiinteistöpalvelut 2, siivouspalvelut 2 ja hallintopalvelut 1. Henkilöstö on sitoutunut myös omaehtoiseen kouluttautumiseen ja asiantuntijuuden lisäämiseen. Omaehtoisesti suoritettuja tutkintoja ovat olleet muun muassa insinööri AMK, tradenomi ja ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnot. Valtionhallinnossa koulutukseen käytettiin viime vuonna 2,2 työpäivää henkilötyövuotta kohti ja koulutuskustannukset olivat keskimäärin 879 euroa henkilötyövuotta kohti. Vesihuoltoinsinööri Eliisa Pärttö. Kuva: Sofia Virtanen 34
Sairauspoissaolot, lkm Tapaturmapoissaolot, pv 1200 1000 2009 2010 2011 450 400 350 300 2009 2010 2011 800 250 600 400 200 200 150 100 50 0 1-3 4-10 11-45 46-65 66-130 yli 130 0 1-3 4-10 11-35 36-90 yli 90 Työterveyshuollon kustannukset 2000-2011 *)Työterveyshuollon Euroa/ Htv Muutos-% kokonaiskust. Muutos-% Htv Muutos-% 2011 860-3,5 614 198 1,6 714,18 5,3 2010 891-6,8 604 573-2,6 678,53 4,5 2009 956-6,0 620 914 15,1 649,49 22,4 2008 1017-5,7 539 526-11,6 530,51-6,3 2007 1078-4,7 610 025 39,7 565,89 46,6 2006 1131-5,8 436 525 12,4 385,96 19,2 2005 1200-4,0 388 412-2,7 323,68 1,3 2004 1250-1,9 399 326 8,2 319,46 10,2 2003 1274-5,1 369 224 7,0 289,81 12,7 2002 1342-3,6 345 106 8,4 257,16 12,4 2001 1392-7,6 318 484 9,9 228,80 19,0 2000 1507-13,9 289 718 24,0 192,25 44,0 *) sis. mm. fysikaaliset hoidot, erikoislääkärit, jotka työterveyslääkäri on määrännyt Sairausajan ja työterveyshuollon kustannukset 2006-2011 2011 2010 2009 2008 2007 2006 Sairausajan palkat euroa 1 324 408 1 364 605 1 381 469 1 423 156 1 470 939 1 278 972 Työterveyshuollon kustannukset euroa 614 198 604 573 620 914 539 526 610 025 436 525 Terveydenhuollon kust.yhteensä *) euroa 2 241 101 2 294 909 2 366 676 2 364 012 2 441 636 2 027 826 Sairauspäivät 11 681 12 961 13 304 15 515 17 281 14 926 Euroa/sairauspäivä 192 177 178 152 141 136 *) Sis. palkat +sosiaalikulut+työterveyshuollon kustannukset 35
Koulutuspäivät 4000 3500 2009 2010 2011 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Yhteensä Koulutuskustannukset euroa/htv 3 500 3 000 2009 2010 2011 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Yhteensä Koulutuskustannukset euroa/päivä 700 600 2009 2010 2011 500 400 300 200 100 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Yhteensä 36
3. Tuotto- ja kululaskelma 2011 Tuotto- ja kululaskelma 2011 2011 2010 2010 2009 2009 2008 2007 % % % TUOTOT 161 121 100,0 146 225 100,0 145 651 100,0 100,0 KULUT 160 089 99,4 147 099 100,6 146 437 100,5 100,7 Työvoimakulut 41 601 25,8 43 290 29,6 42 330 29,1 31,5 tehdyn työajan palkat 24 180 15,0 24 348 16,7 24 412 16,8 17,5 välilliset palkat 7 767 4,8 8 426 5,8 7 742 5,3 5,7 - vuosilomapalkat 4 122 2,6 4 105 2,8 4 187 2,9 3,0 - sairausajan palkat 1 324 0,8 1 365 0,9 1 381 0,9 1,0 - koulutusajan palkat 427 0,3 468 0,3 349 0,2 0,3 - muut välilliset palkat 1 894 1,2 2 488 1,7 1 825 1,3 1,4 sosiaaliturva 7 392 4,6 8 001 5,5 7 912 5,4 6,5 muut välilliset kulut 2 262 1,4 2 515 1,7 2 264 1,6 1,8 Ulkopuoliset palvelut 51 547 32,0 44 278 30,3 45 405 31,2 28,9 Muut kulut 66 941 41,5 59 531 40,7 58 702 40,3 40,2 Tilikauden jäämä 1 032 0,6-874 -0,6-786 -0,5-0,7 Tuotot = tuloslaskelman liikevaihto - palautus puolustusvoimille Työvoimakulut = tuloslaskelman henkilöstökulut + muut välilliset työvoimakulut Arkistosuunnittelija Hanna Salminen. Kuva: Sofia Virtanen 37
4. Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja 2011 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2011 VUOSI MUUTOS VUOSI MUUTOS VUOSI 2011 vuoteen 2010 2010 vuoteen 2009 HENKILÖSTÖPANOKSET (omat) Henkilöstö lkm 904-4,2 944-0,7 951 Henkilötyövuodet htv 860-3,5 891-6,8 956 Henkilöstön keski-ikä vuotta 51,3 51,3 51,3 2009 Tehty työaika/vuosityöaika % 77,2 1,6 75,6 0,8 74,8 Palkkasumma 1000 euroa 31 947-0,2 32 000-0,5 32 155 Tehdyn työajan palkat 1000 euroa 24 180-0,7 24 348-0,3 24 413 Välilliset työvoimakustannukset 1000 euroa 17 421-3,0 17 965 0,3 17 918 Työvoimakustannukset yht. 1000 euroa 41 601-1,7 42 313 0,0 42 331 Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 72,0-1,7 73,8 0,4 73,4 HENKILÖSTÖN TILA Työtyytyväisyysindeksi 1-5 indeksi 3,50 3,40 3,40 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) henkilöä 19 46,2 13-72,3 47 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöä 10 0,0 10-33,3 15 Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 13,6-6,2 14,5 4,3 13,9 Tapaturmapoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 1,2 50,0 0,8 14,3 0,7 Sairauspoissaolot/vuosityöaika % 5,4-6,9 5,8 5,5 5,5 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyspalvelut euro/htv 714 5,2 679 4,5 650 Henkilöstökoulutus euro/htv 1 181-5,7 1 252 37,3 912 Henkilöstökoulutus pv/htv 3,3-5,7 3,5 29,6 2,7 Koulutustasoindeksi indeksi 3,4 3,3 3,3 HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS Henkilötyövuoden hinta euro/htv 48 373 1,9 47 489 7,2 44 279 HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000 euroa 318 400 5,7 301 353 11,7 269 843 *) henkilöstön arvo = keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä*htv*keskimääräinen vuosipalkka+henkilöstöinvestoinnit 38
LAPPI Sodankylä SELITTEET Alueiden välinen hallinnollinen raja Rovaniemi Keskusyksikkö Aluetoimisto Paikallistoimisto KAINUU Kajaani Kauhava KESKI-SUOMI Jyväskylä Kuopio ITÄ-SUOMI Niinisalo Säkylä LÄNSI- SUOMI Turku Tampere HÄME Lahti Hämeenlinna ETELÄ-SUOMI Helsinki Mikkeli Kouvola Hamina 39