Digitalisaatio tulevaisuuden oppilashuollossa? Case Eksote/Lappeenrannan kaupunki. Erityisen tuen koordinaattori Jukka Mielikäinen

Samankaltaiset tiedostot
Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) - hanke

Soteintegraation vaikutukset ja niiden seuranta

Eksoten tietojohtamisen malli Merja Tepponen, kehitysjohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

KEINOÄLY PROJEKTIKOKEMUKS IA

Eksoten tietojohtamisen malli ja sotetietopaketit ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Määrämuotoinen kirjaaminen tiedon muodostamisen apuna - Eksoten kokemuksia

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen asiakasprosessien, tuotannon ja toiminnanohjauksen näkökulmasta

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström

Verkostojohtamisen valmennus muutostyön keskiössä vinkkejä Lape-akatemioille

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

Reseptit lapsen arjessa tehtävään työhön - Varhaiskasvatus, koulu, oppilaitos ja vapaaaika. Susanna Raivio, projektikoordinaattori, LAPE Pirkanmaa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Uuden soten kulmakivet

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Osakokonaisuuden toimijat

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Lapset puheeksi -menetelmä

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Hyvinvointiareena

PALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI. Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2.

Voittaja. Toimenpiteen nimi. Työtila datan käsittelyyn. Tavoite / toimenpide

Mikä on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön arvo? Petri Hilli

Opiskeluhuollon käytännöt Lahden kaupungissa TOP 10. VIP- verkostopäivä Eija Kinnunen& Hannele Tommo

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Kustannukset, käynnit, asiakkaat

Vaalijala lyhyesti. Kolmen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Lasten mielenterveyspalveluiden kehittäminen esimerkkinä koulupoissaoloihin puuttuminen

Yhteistyö ja tulevaisuuden suunnat muuttuvassa toimintaympäristössä Eksote

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

DOB - Datasta oivalluksia ja bisnestä DOB innovaatioalustan kuvaus

OMAOLO. ODA-projekti Eliisa Roine

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio

TLP -kliinikoiden luento- ja Mervi Kuparinen Hilkka RäisR Veli-Matti Saarinen

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Keinoälyn mahdollisuudet terveydenhuollossa

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

ALVA- Alueellinen vaativan erityisen tuen oppilashuolto ja opetus.

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

SENNI-projekti esittäytyy

Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi

Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos

Örebro vaikutteiset vanhempainillat

Maakunnan LAPE ryhmä klo Pirkanmaan liitto. Koordinaattorit Maria Antikainen ja Susanna Raivio

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

MÄNTSÄLÄN JA PORNAISTEN KUNTIEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ. Sopimuksen irtisanominen

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

Valtakunnallinen koulutuskierros Lahti Huomisen hyvinvointia lapsille ja perheille Päijät-Hämeessä Anne-Marie Haavisto

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä,

Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

LAPE Etelä-Savo. Miten opiskeluhuolto nivoutuu uuteen SOTEmaakuntahallintoon?

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Kouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana

Ville Järvi

Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia

Lataa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Lataa

Järjestötapaaminen -VIP-verkostotyö Jussi Pihkala

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Tietojohtamisen käyttöönotto. osiaali_ja_terveyspalveluiden_tieto johtamisen_kasikirja.pdf

LAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja)

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

C D. Reaaliaikainen tieto ilman päällekäisyyttä!! Tiedolla johtaminen

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Kainuu ja SoteDigi sote-tietojen toissijaisen käytön lain pilotti

Transkriptio:

Digitalisaatio tulevaisuuden oppilashuollossa? Case Eksote/Lappeenrannan kaupunki Erityisen tuen koordinaattori Jukka Mielikäinen

Eksoten tiedote 25.6.2018

Lape-hankkeen osatoteutus; keinoälyä hyödyntävä ennustemallityökalu Hankkeen osapuolet: Etelä-Karjalan terveyspiiri (Eksote), Lappeenrannan kaupunki, LUT ja Avaintec Oy Hankkeen tavoite: Ennustemallityökalun kehittäminen, jolla voidaan ennakoida lasten ja nuorten ongelmia. Työkalu joka ennakoi tulevia ongelmia, jotta voidaan tarjota tukea mahdollisimman varhain. Tulokset: Suomen toistaiseksi laajin ennustemalli. Malli voi kerätä tietoa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, terveydenhoidon, sosiaalihuollon ja mielenterveyden osa-alueiden järjestelmistä. Malli voi analysoida todennäköisyydet ei-toivotuille päätepisteille henkilötasolla Ongelmat: Hanke on kokeilu. Nykyinen lainsäädäntö ei vielä mahdollista täysimittaista käyttöä

Projektin tavoite Takaisinkytkentä (Tässä projektissa pyritään suunnittelemaan, mutta ei toteuteta) Visualisointi ja takaisinkytkentä operatiiviseen työhön Opetustoimi AI- Komponentti X (LAPE) AI-Komponentti Y (esim.nuoret aikuiset) Tietoallas Tiedon keruu AI- Komponentti Z (esim. vanhukset) Terveydenhuolto Sosiaalipalvelut Varhaiskasvatus Arkistot Tekoäly (AI)- komponentit ovat monistettavissa eri päätepisteille ja asiakasryhmille Projektin käytössä oli n. 40 000 henkilön anonymisoidut tiedot

AI-komponentit - päätepisteet Projektissa määriteltiin analysoitavat päätepisteet (kohderyhmänä lapset ja nuoret) Keskiarvo alle 6,5 (on indikaatio alla oleviin) vaille peruskoulun päättötodistusta jääminen vaille peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa jääminen Kurinpitotoimia enemmän kuin 3-5/lukuvuosi Kirjallinen varoitus ja/tai opetuksen epääminen Yli 20 luvatonta koulupoissaoloa/lukuvuosi kiireellinen sijoitus tai huostaanotto psykiatrinen hoito/osastohoito (mielenterveys/päihde) päihteiden ongelmakäyttö/osastohoito ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 24.9.2018 5

Tilastollisesti merkittävien muuttujien testaus Tehty kahden otoksen t-testi ( two sample t-test ) Tarkastellaan tulevatko muuttujien arvot samasta jakaumasta todennäköisyydellä (1- p) Jos KYLLÄ, niin muuttuja EI ole tilastollisesti merkittävä Jos EI, niin muuttuja ON tilastollisesti merkittävä Yleensä käytetään p-arvoa 0.05 Tavoitteena löytää muutamia kymmeniä merkittäviä muuttujia (eli ns. Riskitekijöitä)

Esimerkkejä tilastollisista ennustemerkeistä lapsen syrjäytymiselle vanhemmat ovat jättäneet neuvolakäyntejä väliin lapsi on kokoaikaisessa erityisopetuksessa tai tarvitsee tukiopetusta vanhemmilla on paljon hengityselinsairauksia, psykiatriakäyntejä, vammoja tai erikoissairaanhoidon tarvetta lapsen hampaat ovat huonossa kunnossa lapsesta on tehty selvityksiä huoltoon ja tapaamisiin liittyen lapsi on käynyt tavallista useammin jalan, nilkan tai ranteen röntgenissä vanhemmat ovat olleet turvakodin asiakkaita lapsen sisko tai veli on kiusannut koulussa toisia lapsia ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 24.9.2018 7

Tulokset ja niiden hyödyntäminen Päätepisteille löytyi satoja tilastollisesti merkitseviä ennakkomerkkejä Nämä tuodaan lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tietoon Kun hälytysrajat ylittyvät, sovellus voi tehdä herätteen ammattilaisille Esimerkiksi kun löytyy tekijöitä, jotka korreloivat vaikkapa luvattomien poissaolojen tai kiireellisten huostaanottojen kanssa, voidaan tehdä interventio parhaimmassa tapauksessa todella varhaisessa vaiheessa Ennustemallityökalu on dynaaminen ja tietolähteiden määrää voidaan lisätä tai vähentää. Sovellusta voidaan käyttää eri yhteyksissä. Esimerkiksi vanhusväestön kotihoidon tarvetta voidaan ennakoida samalla tavalla Hallintokuntien tietokantojen yhdistäminen (sote, opetustoimi) ei ole vielä luvallista Suoran herätteeseen ja ennaltaehkäisevään puuttumiseen liittyy rajoituksia ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 24.9.2018 8

Laadullinen analyysi Ennen Kaikki Jälkeen Esim. 7-12v tarkastelujaksolla diagnooseja 21 eri ryhmässä ja 2576 eri diagnoosia Näistä 5 diagnoosissa ja diagnoosiryhmässä on tarkastelu- ja verrokkiryhmän välillä ero yli 5% -> Näistä tehdään tilastollinen analyysi -> HUOM! Eroja voi olla molempiin suuntiin, diagnooseja voi olla kohderyhmällä enemmän tai vähemmän kuin vertailuryhmällä 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ennen Kaikki Jälkeen 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 24.9.2018 9

Esimerkki Ikäryhmä: 0-2 @ p=0 Kuinka usein toimenpide johtaa huostaanottoon?

Esimerkki Ikäryhmä: 0-2 @ p=0 Mille osuudelle huostaanotetuista tehty toimenpide on tehty?

Esimerkki Ikäryhmä: 0-2 @ p=0 Toimenpiteen kanssa USEIMMIN esiintyvä toinen toimenpide

Esimerkki Ikäryhmä: 0-2 @ p=0 Toimenpiteen kanssa USEIMMIN esiintyvä toinen toimenpide Sidoksen vahvuus yhdessä esiintyvien toimenpiteiden välillä

Esimerkki Ikäryhmä: 0-2 @ p=0 Vastaavasti 2. ja 3. useimmin yhtä aikaa esiintyvät toimenpiteet ja niiden sidosten vahvuudet