Valtuusto 19.11.2018 Liite 3 Hallitus 25.10.2018 TALOUSARVIO 2019 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2019 2021
Sisällysluettelo KTO:n toiminta 2019-2021 3 Jäsenkuntien kuntalausunnot 5 Asiantuntijapalvelut 13 Kehittämispalvelut 14 Lääketieteelliset erityispalvelut 16 Kriisi, tutkimus- ja kuntoutuspalvelut 17 Työllistymistä edistävät palvelut 18 Osallisuutta edistävät palvelut 19 Asumispalvelut 20 Henkilöstöpalvelut 22 Kiinteistö- ja tukipalvelut 24 Hallinto- ja talouspalvelut 25 Vaikeavammaisten peruskoulu/mylly-antin koulu 26 Talous 27 Tuloslaskelma 29 Investointisuunnitelma 30 Rahoituslaskelma 31 Toimialuekohtainen toimintakate 32 Suoritteet ja kuntalaskutus 33 Taloussuunnitelma 2019-2021 34 2
KTO:N TOIMINTA 2019-2021 Kuntayhtymän johtaja, johtava ylilääkäri Seija Aaltonen Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä on vireillä historiallisesti merkittäviä muutoksia. Varsinais-Suomessa, kuten muissakin maakunnissa, on tätä toimintasuunnitelmaa valmisteltaessa meneillään sote valmistelu. Sote-lakien voimaantulon aikataulu on tällä hetkellä avoin. Hankkeet, esim. henkilökohtaista budjetointia koskevat, odottavat myös lakien valmistumista. Alamme toimintaa säätelevistä laeista valmisteilla eduskunnan käsittelyssä on ollut vammaispalvelulainsäädännön (VALAS) laki, mutta siihen sidoksissa oleva asiakas- ja potilaslaki siirtynee seuraavalle hallituskaudelle. Em. lainsäädännössä on mm. itsemääräämisoikeutta käsittelevät osat. Kehitysvammaisuuden esiintymisprosentti on 1 % väestöstä. Erityisosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii niin valtakunnallisia kuin kansainvälisiä verkostojakin. KTO on mukana Turun ja Oulun yliopistoihin perustetussa kehitysvammalääketieteen työelämän professuurissa. Kansainvälisiin yhteyksiin viitaten allekirjoittanut on valittu mm. European Association for Mental Health in Intellectual Disability (EAMHID) hallituksen jäseneksi 2014 lähtien ja edelleen uudelle kaudelle 2017-2019. Erityisosaamisen säilyminen edellyttää laajaa väestöpohjaa; oma näkemykseni on, että laajalla väestöpohjalla tarkoitetaan vähintään 500 000 asukkaan väestöpohjaa. Toiminnallisesti olisi järkevää luoda erityishuoltoon Länsirannikon yhteistoiminta-alue. Tavoite on etsiä yhteistyöpintoja Satakunnan sosiaalipalvelujen kanssa. KTO:n visio KTO- kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus on Länsirannikon Sote-alueen erityisosaamiskeskus henkilöille, joilla on kehityksellisiä neuropsykiatrisia haasteita. Koko KTO:n toimintaa ohjaavat arvot, jotka painottuvat eri aikoina eri tavoin: toista ihmistä arvostava vuorovaikutus oikeudenmukaisuus turvallisuus yhteishenki KTO:n strategia Strategiset menetelmät eli keinot, joilla pääsemme visioomme: motivoitunut, palveluhenkinen ja osaava henkilökunta oikeudenmukainen, osallistuva ja valmentava johtaminen oikea henkilöstösuunnittelu: oikeat ihmiset oikeassa paikassa oikeaan aikaan muutosvalmius toiminnallistaloudellinen vastuullisuus, joka antaa oikeutuksen tehdä alamme työtä 3
KTO:n tavoitteena on olla erityisosaamisen maakunnallinen keskus, jossa on saatavilla vaativia erityistason palveluja henkilöille, joilla on kehityksenaikainen neurologinen häiriö (nykyinen termi neurodevelopmental disorder). KTO sisältää kaksi suurta toiminnan kokonaisuutta: Erityisosaamiskeskus Paimiossa, jossa itsessään on tutkimus-, kuntoutus- ja kriisipaikkoja (72), asiantuntijapalvelut ja jalkautuvat palvelut. Asumispalvelukokonaisuus ja niitä tukevat työllistymistä edistävät palvelut ja osallisuutta edistävät palvelut. Asumispalvelut ovat väistämätön osa kuntoutusketjua ja tarjoavat mahdollisuuden eriasteisesti itsenäiseen asumiseen. Asumisyksikköjä KTO:lla on 18 ja niissä koteja 250. Erityisosaamiskeskuksen palveluihin kuuluu konsultaatiot, jalkautuvat palvelut ja ympärivuorokautinen tutkimus- ja kuntoutushoito sekä akuutteihin kriiseihin vastaaminen. Vahvuutenamme on elämänkaariajattelu, moniammatillinen yhteistyö ja kuntoutuksen palveluketjut. Osana kuntoutuksen palveluketjuja toimii mittava asumispalvelukokonaisuutemme; josta erilaista tukea tarvitseville asiakkaille on tavoitteena löytää oman näköinen palvelukonsepti. KTO:n kuntoutuskeskuksella on uudet toimitilat. Haasteena on alan osaajien löytäminen ja rekrytointi, sekä erityishuollossa pitkään työskennelleiden työntekijöiden osaamisen päivittäminen ja osaamisen lisääminen. Tutkimukseen ja kuntoutukseen tulevien neuropsykiatristen asiakkaiden tutkimus- ja kuntoutuspalvelujen tarve on monialaista eli asiakkaalla on kehitysvammalääketieteellisiä ongelmia ja toiminnanohjauksen haasteita usein monella elämän hallinnan alueella. Asiakkaiden palvelut edellyttävät paljon viranomaispäätöksiä ja siksi KTO:n toiminnan paras sijoituspaikka on palvelujen tasapuolisen järjestämisen ja tuottamisen kannalta jatkossa maakunnallinen liikelaitos. Yhteistyö sidosorganisaatioiden kanssa on välttämätöntä: Kuntayhtymä tekee kiinteää kehittämisyhteistyötä mm. Kehitysvammaliiton, Kehitysvammaisten Tukiliiton, Tukenan, Eksoten, Nuorten Ystävien, Kasevan ja yksittäisten perhekotien kanssa. Valtakunnallisesti kuntayhtymällä on edustus erilaisissa valtakunnallisissa ryhmissä: Laatuvaliokunnassa, Suomen Kuntaliiton erityishuollon asiantuntijaryhmässä, Kehitysvammaliiton hallituksessa, Kehitysvammalääkärit ry:ssä ja erilaisissa STM:n kuulemisissa. Asiakastasolla jokaisen asiakkaan kohdalla käydään kunnan sosiaali-, terveys- tai opetustoimen kanssa sopimusneuvottelut siitä, mitä palveluja kuntayhtymä ko. asiakkaalle antaa ja mikä on niiden hinta. Tulevaa sote-aluetta ajatellen neuvottelun kulttuuri, omistajaohjauksessa pysyminen ja palvelujen tuottajan rooli on siten kuntayhtymän toimintaan juurtunut tapa. Arviointi Strategian toteutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät vaativat jatkuvaa arviointia. KTO on aloittanut vuoden 2018 lopussa mittavan laatutyön ja hankkinut tätä varten SHQS kriteeristön. Vuosi 2019 tulee olemaan aktiivista toiminnan evaluointiaikaa ja kehittämissuunnitelmien tekemistä tuleville vuosille. SHQS kriteeristön avulla toimintaa tarkasteltaessa tulevat näkyväksi myös toiminnan riskit, joihin pitää varautua. Toinen toiminnan onnistumisen arviointi ja perusta kehittämistyölle on asiakaskokemusten arviointi. 4
Jäsenkuntien kuntalausunnot toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2019 Johdanto KTO Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä pyysi 17.5.2018 jäsenkunniltaan (27) lausuntapyynnön vuosien 2019 2021 toimintasuunnitelmaa varten. Alla olevassa taulukossa koonti 23 jäsenkunnan antamasta lausunnosta koskien organisaatiota, kehittämiskohteita ja taloutta. KUNTA Aura Kaarina ORGANISAATIO : 1.1. Kunta hankkii kehitysvammahuollon palveluita enimmäkseen yksityisiltä palvelujen tuottajilta mutta myös KTO:lta. 1.2. Kunta pitää Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriä merkittävänä yhteistyötahona, jonka toiminnan kunta haluaa jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kunnan erityishuoltopiiriltä hankkimat palvelut säilynevät nykytasolla myös euromääräisesti. 2. KEHITTÄMISKOHTEET 2.1. Auran kunta tarvitsee jatkossakin kehitysvammaisten ihmisten erityispalveluja KTO:lta erityisesti niissä tilanteissa, joissa kehitysvammaisten tutkimus, kuntoutus ja hoito vaativat kehitysvammaisuuteen liittyvää erityisosaamista ja jossa tarpeeseen ei pystytä vastaamaan omilla palveluilla. 2.2. Auran kunta pitää KTO:ta palveluntuottajana erityisesti kuntoutus- ja asiantuntijapalveluiden osalta myös toimintakaudella 2019 2021. : 1.1. KTO on osaava ja luotettava yhteistyökumppani. 1.2. KTO:lla on paljon apua tarvitsevien asiakkaiden ja tukea tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden suhteen osaamista, jota on haasteellista löytää muualta. 1.3. Asiakkaiden edun mukaista on KTO:n ydintoimintojen säilyttäminen mahdollisimman kiinteänä palveluprosessina. 1.4. KTO:n kuntoutuskeskuksen tutkimus ja hoito ovat tarpeen erityisesti akuuteissa ja hoidollisesti vaativissa asiakastilanteissa. 2. KEHITTÄMISKOHTEET 2.1. Kaarinan kaupunki toivoo, että KTO on edelleen aktiivinen toimija kehitysvammaisten palvelujen järjestäjänä ja toimijana sote-muutosprosessissa ja tuottaa jatkossakin palveluita asiakkailleen tulevassa maakunnassa. 3. TALOUS 3.1. Ottaen huomioon kuntatalouden realiteetit KTO:ta edellytetään kehittävän toimintaansa nykyistä kustannustehokkaammaksi siten, että suoritehintojen nostamisista voidaan pidättäytyä vuosien 2019 2021 aikana. 5
Kemiönsaari Koski Tl Kustavi Laitila Lieto 1.1. Kemiönsaari ostaa pienessä määrin palveluita KTO:lta ja palveluihin on oltu kauttaaltaan tyytyväisiä. 2.1. Kemiönsaari toivoo, että laatu pidetään nykyisellä tasolla. 3. TALOUS 3.1. Kemiönsaari edellyttää, että palvelujen hintakehitys on jatkossakin hillittyä. 1.1. KTO on keskeinen taho kehitysvammaisten henkilöiden palvelutuotannossa Varsinais-Suomessa. 2.1. Koski Tl toivoo monipuolisen palvelutarjonnan säilyvän myös maakunnan reuna-alueiden asukkaiden käytettävissä. 1.1. Kustavi ostaa erityisasiantuntijapalveluita (kehitysvammaneuvolapalvelut) vuosi KTO:lta vuosittain keskimäärin 2 3 asiakkaalle. Tutkimus- ja kuntoutusyksikön palveluita on tarvittu keskimäärin 1 2 asiakkaalle. 1.2. KTO:lla on keskeinen rooli kehitysvamma-alan erityisosaamista tarjoavana yksikkönä Varsinais-Suomessa. Keskuksen asema konsultoivana asiantuntijatahona korostuu entisestään. 2.1. Kustavi haluaa hyödyntää KTO:n osaamista kehitysvamma-alan tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijana. 2.2. Kustavi ostaa jatkossakin KTO:n palveluita tarpeen mukaan, palveluntarve pysynee nykytasolla koko suunnitelmakauden. 2.3. Riippumatta siitä, miten järjestäminen ja tuotanto toteutetaan toimintasuunnitelmavuosien viimeisinä vuosina on tärkeää, että paljon palveluja tarvitsevien kuntalaisten palvelut turvataan edelleen. 2.4. Sote-uudistuksen viivästymisen johdosta kuntayhtymän tulee tarkastella toimintansa suunnittelu uudistuksen aikataulun mukaisesti. 1.1. Laitila pitää KTO:n toimintaa alueella tärkeänä. 1.2. KTO palvelee maakunnassa erityisosaamisellaan sekä työntekijöitä että kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän omaisiaan. 1.3. Nykyinen KTO:n erityisosaaminen ja yhteistyö kuntien kanssa jatkuu lisääntyneenä yhteistyönä maakunnan eri toimijoiden kanssa. 2.1. Ikääntyneiden kehitysvammaisten määrän lisääntyessä tämän asiakasryhmän palvelutarpeeseen vastaaminen tulee olla osa KTO:n palvelutuotantoa uudessa maakunnassa. 3. TALOUS 3.1. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota henkilöstöresurssien riittävyyteen ja oikeaan kohdentamiseen. Kustannusten tulee vastata ostetun palvelun tasoa. 1.1. Liedon kunta painottaa tiiviin yhteistyön merkitystä laadukkaan asiakastyön takaamiseksi, jotta asiakas saa nopeasti tarvitsemansa avun ja kunnan omat palvelut ovat alusta asti asiakkaan käytettävissä. KTO on jatkossakin kriisi-, tutkimus- ja kuntoutuskeskus, jossa on kehitysvammaisuuteen liittyvää erityisosaamista. Vaativinta ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevat asiakkaat hoidetaan edelleen KTO:lla. 6
Loimaa Masku 1.2. Liedon kunnan palvelutarve pysyy nykytasolla koko suunnitelmakauden. Kunta kiinnittää erityisesti huomioita KTO:n palvelujen laatuun, joka ei kaikilta osin ole tyydyttänyt kuntaa. 2.1. Asiakas päättää itse tai avustaen, mitä palveluita käyttää ja mistä ne hankkii. Tämä edellyttää palveluntuottajalta asiakaslähtöisyyttä sekä palvelun laatua ja vaikuttavuutta asiakkaalle. 3. TALOUS 3.1. Nettokustannusten kasvu erityishuoltopiirissä voi olla korkeintaan vastaava kuin peruskunnassa, 0%. Tämä edellyttää edelleen tiukkaa taloudenpitoa ja keskittymistä ydintehtävään. 1.1. Loimaan kaupungin tavoitteena on hoitaa kehitysvammaiset asukkaansa mahdollisimman pitkälle Loimaalla omana toimintana, yhteistyössä KTO:n ja muiden palveluntuottajien kanssa. Vuotuiset kuntakierrokset, joissa käydään asiakaskunnan palvelut läpi, ovat tärkeitä. 1.2. Loimaalle rakennettavan Aspa Palvelut Oy:n rakennuttamat asumispalveluyksiköt eivät suoraan vähennä kaupungin nykyistä tarvetta ostaa palveluja KTO:lta. Tulevia palvelutarpeita kyetään kuitenkin enenevässä määrin hoitamaan Loimaalla. 1.3. Loimaa tarvitsee jatkossakin KTO:n erityisasiantuntijapalveluja. 2.1. Asiantuntijapalvelujen tuottajana KTO:n osaamisen tulisi säilyä myös tulevassa palvelujärjestelmässä. KTO:n linjaus keskittyä ydintoimintoihin on oikea. 1.1. KTO on keskittänyt toimintansa erityisesti paljon apua ja tukea tarvitsevien kehitysvammaisten tutkimukseen ja kuntoutukseen sekä elämänkriisien hoitoon. 2.1. Asiantuntijapalveluiden toiminnan jatko ja niihin keskittyminen on tärkeää. 2.2. Asumispalveluissa kuntayhtymän toivotaan keskittyvän erityisesti vaativille/haastaville asiakkaille soveltuvien asumispalveluiden järjestämiseen. Nykyisten paikkojen toivotaan säilyvän, ja kuntayhtymän toivotaan pystyvän vastaamaan myös mahdolliseen palveluntarpeen kasvuun. 2.3. KTO:n toivotaan kehittävän toimintaansa siten, että se vastaa uusien lakien vaatimuksiin, asiakkaiden tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. 7
Mynämäki Naantali Nousiainen 1.1. erityisesti paljon apua ja tukea tarvitsevien kehitysvammaisten tutkimukseen ja kuntoutukseen sekä elämänkriisien hoitoon. Näiden asiantuntijapalveluiden toiminnan jatko ja niihin keskittyminen on tärkeää. 2.1. Asumispalveluissa kuntayhtymän toivotaan keskittyvän erityisesti vaativille/haastaville asiakkaille soveltuvien asumispalveluiden järjestämiseen. Näitä ovat esim. aggressiivisesti käyttäytyvät asiakkaat. Nykyisten paikkojen toivotaan säilyvän ja kuntayhtymän toivotaan pystyvän vastaamaan myös mahdolliseen palveluntarpeen kasvuun. 2.2. Erityislasten tilapäishoidon turvaaminen on tärkeää. 2.3. Toivottavaa on, että KTO:n osaaminen ja asiantuntemus erityislasten turvaamisessa ja vahvistamisessa voidaan säilyttää tässä sote-uudistuksessa. 1.1. Naantali pitää tärkeänä, että kehitysvammaisten erityispalveluja varten alueella toimii erityishuollon tuki- ja osaamiskeskus KTO. Keskus palvelee erityisosaamisellaan sekä kuntien työntekijöitä, että kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän omaisiaan. 1.2. Naantalin kaupunki käyttää edelleen tarpeen mukaan erityishuoltopiirin kehitysvammaisten erityisasiantuntijapalveluja. Tarpeen arvioidaan olevan noin 40:lle asiakkaalle. 2.1. Paljon palveluja tarvitsevien kuntalaisten palvelut tulee edelleenkin turvata. Sote-uudistuksen viivästyksen johdosta kuntayhtymän tulee tarkastella suunnittelua sote-uudistuksen aikataulun mukaisesti. 1.1. KTO on keskittänyt toimintansa erityisesti paljon apua ja tukea tarvitsevien kehitysvammaisten tutkimukseen ja kuntoutukseen sekä elämänkriisien hoitoon. Näiden asiantuntijapalveluiden toiminnan jatko ja niihin keskittyminen on tärkeää. 2.1. Asumispalveluissa kuntayhtymän toivotaan keskittyvän erityisesti vaativille/haastaville asiakkaille soveltuvien asumispalveluiden järjestämiseen. Nykyisten paikkojen toivotaan säilyvän ja kuntayhtymän toivotaan pystyvän vastaamaan myös mahdolliseen palveluntarpeen kasvuun. 2.2. Erityislasten tilapäishoidon turvaaminen on tärkeää. 2.3. KTO:n toivotaan kehittävän toimintaansa siten, että se vastaa uusien lakien vaatimuksiin, asiakkaiden tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. 2.4. Erityisosaamisen turvaaminen ja vahvistaminen on myös soteuudistuksessa tärkeää. Toivottavaa on, että KTO:n osaaminen ja asiantuntemus voidaan myös tässä muutoksessa säilyttää. 8
Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raision Ruskon yhteistoiminta-alue 1.1. Paimion kaupunki pitää tärkeänä sitä, että alueella toimii erityishuollon tuki- ja osaamiskeskus KTO, joka palvelee osaamisellaan sekä kuntien työntekijöitä että kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän omaisiaan. 1.2. Erityishuoltopiiri on merkittävin kehitysvammapalveluiden tuottaja Paimiolle. 2.1. Paimio käyttää jatkossa edelleen tarpeen mukaan erityishuoltopiirin palveluita, mutta ilmaisee huolensa palveluiden saatavuudesta. Paimio on kilpailuttamassa kehitysvammaisten erityishuollon asumispalvelut vuosille 2019 2020 ja lisäksi optiovuodet 2021 2022. 2.2. Paimion kaupunki katsoo, että KTO:n tehtävien hoito tulevassa maakunnassa selkiytyy valmistelun edetessä. 1. TOIVEET / KEHITTÄMISKOHTEET 1.1. Paraisten kaupunki toivoo jatkossakin tiivistä yhteistyötä KTO:n kanssa. Tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa siirtää KTO:n asiakkaita muille palveluntuottajille. Asiakaskohtaiset palvelu- ja kuntoutustarvearvioinnit tehdään kuten aikaisemminkin yhteistyössä, jolloin käydään samalla hintaneuvottelut. 1.1. Pyhärannan kunta on ostanut säännöllisesti kehitysvammaisille asiakkailleen KTO:n tarjoamia ydintoimintoja, kuten erityisasiantuntijapalveluita, asumispalveluita sekä tutkimus- ja arviointipalveluja. 1.2. KTO:n tuottamat palvelut on koettu kunnassa laadukkaina ja asiantuntevina. 2.1. Pyhärannan kunta tarvitsee jatkossakin KTO:n kaltaisen järjestelmän tuottamia erityisasiantuntijapalveluja ja erityisosaamisen jakamista yhteistyön muodossa. 1. TOIVEET / KEHITTÄMISKOHTEET 1.1. Pöytyän kunta tulee jatkossakin tarvitsemaan kehitysvammaisten erityispalveluita KTO:lta. Pöytyän kunta arvioi tarvitsevansa KTO:n palveluita erityisesti niissä tilanteissa, joissa kehitysvammaisen tutkimus, kuntoutus ja hoito vaativat kehitysvammaisuuteen liittyvää erityisosaamista ja joissa tarpeeseen ei pystytä vastaamaan omin palveluin. 1.1. KTO:lta ostetaan tällä hetkellä ohjattua asumista tehostettua palveluasumista, koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa sekä työtoimintaa. 2.1. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut kehitysvammaisille henkilöille ja että palvelut tukevat kehitysvammaisten henkilöiden omista valinnoista lähtevää elämää heidän omissa lähiyhteisöissään. 2.2. Henkilöille, joilla on kehitysvamma, pyritään luomaan riittävä palvelu- ja tukiverkosto ensisijaisesti yhteistoiminta-alueen omina palveluina. Kehitysvammaiset, joiden toimintakykyä vastaavia tarpeita ei ole voitu järjestää omissa palveluissa, on palveluita ostettu niiltä yksityisen sektorin toimijoilta, joilla on erityisosaamista kyseisestä asiasta. 2.3. Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alue tarvitsee tulevaisuudessakin erityishuoltopiirin asiantuntemusta ja erityisosaamista, jotka liittyvät konsultaatio-, neuvonta- sekä avo- ja asumispalveluihin. 2.4. Lisäksi erityishuoltopiiriltä ostetaan tarvittaessa määräaikaisia hoito- ja kuntoutusjaksoja täydentämään omia palveluja henkilöille, joilla on vaativia erityistarpeita liittyen mielenterveyden tai autismin kirjon häiriöihin sekä 9
Salo Sauvo haastavaan käytökseen. 3. TALOUS 3.1. Raision Ruskon yhteistoiminta-alue pitää tärkeänä sitä, että palvelujen hintoihin ei kohdistu suuria nostopaineita ottaen huomioon kuntien taloustilanteen. Tämä edellyttää, että KTO jatkaa osaamisensa kehittämistä ottaen huomioon kuntien taloudelliset realiteetit. 1.1. KTO:lta hankitaan erityisosaamista vaativia palveluja tukemaan ja täydentämään Salon kaupungin omia palveluja. 2.1. Kesällä 2018 kehitysvammaisten laitoshoidossa oli viisi (5) salolaista. Tavoitteena on osoittaa kaikille laitoshoidon asiakkaille laitoshoidon korvaava asumismuoto, mikäli se on heidän hoitonsa vaativuuden takia mahdollista. 2.2. Salon kaupunki käyttää toimintavuosina 2019 2020 KTO:n tarjoamia palveluita aiempien vuosien tapaan. Vaativinta ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevat asiakkaat hoidetaan edelleen KTO:lla. 2.3. Salon kaupunki toivoo tiivistä yhteistyötä, jotta asiakas saa nopeasti tarvitsemansa avun ja kaupungin palvelut ovat alusta asti mukana asiakkaan tukiverkostoa rakennettaessa. Tiiviiseen yhtedenpitoon ja asiakastietojen siirtymiseen pitää kiinnittää huomiota. 2.4. Salossa on tarvetta kehitysvammaisten erityisyksikölle, joka palvelee vaativaa erityishoitoa ja rajoitustoimenpiteitä vaativia asiakkaita. Salon kaupunki toivoo, että KTO selvittää alueen tarpeen ja mahdollisuudet yksikön perustamiseksi. 1.1. Sauvon kunnan kehitysvammahuollon palveluihin ei ole suunnitelmakaudella 2019 2021 tulossa olennaisia muutoksia. 1.2. KTO:lta ostetaan tällä hetkellä neljälle (4) asiakkaalle tuetun asumisen palveluja ja yhdelle (1) asiakkaalle laitospalveluja. Lisäksi ostetaan työ- ja päivätoiminnan, erityisneuvolan sekä kehitysvammapsykiatrisen kriisi- ja tutkimusyksikön palveluja. 2.1. Sauvo kunta pitää tärkeänä, että Varsinais-Suomessa säilyy riittävä kehitysvamma-alan osaaminen. Tämä edellyttää, että KTO jakaa osaamisensa kehittämistä ottaen huomioon kuntien taloudelliset realiteetit. 2.2. Palveluja suunniteltaessa yhteistyö kuntien kanssa on tärkeää. 3. TALOUS 3.1. Kunta pitää tärkeänä, että palvelujen hintoihin ei kohdistu suuria nostopaineita ottaen huomioon kuntien taloustilanteen. 10
Somero Turku 1.1. KTO on valtakunnallisen linjauksen mukaisesti toteuttanut laitoshuollon purkua ja osoittanut / on osoittamassa palvelun piirissä oleville somerolaisille asiakkaille laitoshoidon korvaavan asumismuodon, mikäli se on heidän palvelutarpeensa mukaisesti ollut mahdollista. 1.2. KTO:lta on hankittu erityisosaamista vaativia palveluja tukemaan ja täydentämään Someron kaupungin omia palveluja ja tämä toimintamalli on edelleen tarkoituksenmukainen. 2.1. Somerolla on nähty edelleenkehittämistä vaativaksi kohteeksi nuorten, itsenäistymisen kynnyksellä olevien asiakkaiden palvelutarpeeseen vastaaminen siten, että vahva tuki itsenäistymiseen tulee oikea-aikaisesti, tukien palvelutarpeen kehittymistä perustason palveluissa tarjottavaksi. 1.1. Turun kaupungin vammaispalvelut ostaa KTO:sta palvelua kehitysvammaisille turkulaisille. Yksittäisiä asiakkaita on tullut palveluihin lastensuojelun tai terveydenhuollon kautta. 1.2. KTO:n asumispalvelujen piirissä on tällä hetkellä 102 turkulaista, joista 71 saa ympärivuorokautista asumispalvelua. 1.3. Kaupungin oma työ- ja päivätoiminta ei pysty vastaamaan lisääntyneeseen työ- ja päivätoiminnan tarpeeseen. KTO:lta hankitulla työ- ja päivätoiminnalla on voitu tarjota päiväaikaista toimintaa myös runsaasti tukea ja ohjausta tarvitseville turkulaisille. 1.4. Pienimuotoisempana, mutta vammaisten lasten perheille tärkeänä toimintana on KTO:lta hankittu kotiin annettavaa autismiohjausta ja erityisperhetyötä noin 20 lapselle vuosittain. 2.1. Turku ja KTO jatkavat yhteistyötä kustannusten seurannan ja toiminnan kehittämisen osalta. 2.2. Toiminnan ennakoitavuuden parantamiseksi on syytä jatkaa kaupungin ja KTO:n välisiä asiakaskohtaisia neuvotteluja. 3. TALOUS 3.1. Kehitysvammapalveluja hankittiin KTO:lta yhteensä 12,9 miljoonalla eurolla vuonna 2017, pääosin laitoshoitoa, asumispalvelua sekä työ- ja päivätoimintaa. 3.2. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että kustannustaso ei saa nousta vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna. 11
Uusikaupunki Vehmaa 1.1. Erityisasiantuntijapalveluita ostetaan KTO:lta vuosittain neljälle (4) asiakkaalle. Uusikaupunki ostaa tällä hetkellä KTO:lta asumispalveluita seitsemälle (7) asiakkaalle sekä yhdelle (1) asiakkaalle laitosasumista. Kriisi- ja tutkimuspalveluita on tarvittu vuosittain 1 2 asiakkaalle. 1.2. Uusikaupunki näkee Jatkossakin nykyisen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnan välttämättömänä erityisasiantuntijuuden turvaamiseksi. 2.1. Uusikaupunki katsoo KTO:n pystyvän vastaamaan jatkossakin kehitysvammahuollon haasteisiin. 2.2. Uusikaupunki tulee myös lisääntyvässä määrin tarvitsemaan ikääntyville kehitysvammaisille suunnattuja palveluja ja erityisosaamista. 2.3. Uusikaupunki näkee tärkeänä, että asiakkaiden ydintoiminnot säilyvät myös tulevassa maakuntauudistuksessa. Mikäli KTO:n palvelujärjestelmään, ydintoimintoihin tai suoritehintoihin tulee muutoksia, Uusikaupunki haluaa Jatkossakin etukäteistietoa edellä mainituista muutoksista ja mahdollisuutta kannanottoon. 1.1. Vuonna 2017 KTO:lta on ostettu neuvolapalveluita, pääasiassa lapsille ja nuorille sekä tilapäistä laitoshoitoa sekä valmentavaa koulutusta ja asumispalveluita 1.2. KTO:n toiminta alueella on tärkeää ja se palvelee erityisosaamisellaan sekä kuntien työntekijöitä, kehitysvammaisia ja heidän omaisiaan. 2.1. Vehmaa ostaa edelleen KTO:lta erityisneuvolan ja erityistyöntekijöiden palveluita varsinkin lasten ja nuorten palveluiden järjestämiseksi, valmentavaa koulutusta ja asumispalveluita sekä kuntoutus- ja tutkimusjaksoja tarvittaessa. 2.2. KTO:n toiminnan keskittäminen erityisesti paljon apua ja tukea tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden tutkimukseen ja kuntoutukseen sekä elämänkriisien hoitoon on tarkoituksenmukaista jatkossakin. 2.3. KTO:n asema konsultoivana asiantuntijana korostuu entisestään. 3. TALOUS 3.1. Kehittämistyön lisäksi tulisi KTO:n huomioida kustannusten kehitys palveluiden hinnoittelussa. Kuntien taloustilanne edellyttää jatkuvaa kustannusten seuraamista. 3.2. KTO:n palvelujen hintojen tulee olla kilpailukykyisiä ja palvelutarjonnan vastata asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. 12
ASIANTUNTIJAPALVELUT Kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden johtaja Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö Marianne Möttölä Strateginen tavoite Asiantuntijoiden ja kuntoutuskeskuksen yksiköiden välinen yhteistyö asiakasasioissa on sujuvaa. Asiakkaat saavat tarpeidensa mukaisesti sosiaalityötä ja palveluohjausta. Toimialueen talousarviotavoite Toteutetaan kysely kuntoutuskeskuksen yksiköille ja tehdään sen pohjalta tarvittavat toiminnan muutokset. Selvitetään sosiaalityön ja palveluohjauksen rajapinnat ja tarvittava resurssi (IMO-työ ja tahdosta riippumattoman hoidon hakemus- ja päätösprosessiin kuluva työaika/resurssit). Mittari Palautekysely yksiköille. Mediatri Asiakaskysely. Tulostavoite Kyselyn perusteella yksiköt ovat 60 % tyytyväisiä yhteistyöhön. Sosiaalityöntekijöiden työajasta kuluu enintään 70 % IMO- ja tahdosta riippumattoman hoidon päätösprosessiin. Asiakkaista 75 % tyytyväisiä saamaansa palveluun. Asiakkaat saavat tarvitsemansa jalkautuvat palvelut Jalkautuvat palvelut tuotetaan tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Mediatri Asiakaspalaute. Jalkautumispyyntöihin on vastattu 100 %:sti. Jalkautumisen taloudellinen kantokyky vähintään 80 % siitä koituvista kuluista. Asiakastyön prossessit ovat sujuvia ja laadukkaita. Asiakastyön prosessit vastaavat toiminnan tavoitteita. SHQS kriteeristö/laatumittari IMS olevat dokumentit. Asiakaskysely. Asiakastyön laatukriteereistä 70 % on vähintään tasolla 4. Dokumentit 100 % ajan tasalla. Asiakkaista 75 % on tyytyväisiä saamaansa palveluun. 13
KEHITTÄMISPALVELUT Kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden johtaja Oili Sauna-aho Projektipäällikkö Elina Jokinen Strateginen tavoite Jalkautetaan SHQS laatujärjestelmä yksiköille, vastuualueille ja johdolle. TA-tavoite Mittari Tulostavoite Laadun seurantaan tarvittava tieto ja ohjeistus ovat yksiköiden, vastuualueiden ja johdon käytettävissä. Koordinoidaan ja ohjeistetaan sisäiset auditoinnit ja yksiköiden itsearvioinnit SHQS- laatujärjestelmän kriteerien mukaiseksi. IMS Laatuportti Kysely yksiköille. Laatuportti käytettävissä ja ohjeistukset löytyvät IMS.stä. Vastanneista 60 % mielestä ohjeistus riittävä yksiköille ja vastuualueille. KTO:n osaamisen kehittämisen suunnitelma on laadittu yhteistyössä vastuualueiden ja johdon kanssa, ja se ohjaa koulutusten järjestämistä. Kehittämisyksikön vastuulla olevat prosessit ja dokumentit on päivitetty. Osaamiskartoituksen tieto on esimiesten käytettävissä. Koulutuskalenteri on laadittu esimiehiltä saadun koulutustarpeen ja osaamisen kehittämisen suunnitelman perusteella. Osaamiskartoituksen koonti ja jakamisen toteuttaminen. Koulutuskalenteri ja palaute esimiehille. Kehittämisyksikön prosessit ja dokumentit päivitetty. Osaamiskartoituksen koonti tehty ja jaettu suunnitellusti. Koulutuskalenterin kaikki koulutukset pohjautuvat suunnitelmaan tai toiveisiin. Koulutuspalautelomake tukee koulutusten kehittämistä. Kulutuspalautelomake. Kaikille koulutustarpeita esittäneille esimiehille on lähetetty palaute. Uusi palautelomake käytössä. Emotionaalisen kehitykseen liittyvän osaamisen kehittäminen. Valmistellaan kansainvälistä hanketta emotionaalisen kehityksen osaamisen lisäämiseksi. Hankesuunnitelma ja hakemus. Hankesuunnitelma tehty. 14
Asiakaskokemukset ovat osa KTO:n palvelujen kehittämistä. Asiakastyytyväisyyden mittaustulokset kootaan vuosittain kuntayhtymän tasolla johtoryhmälle. Koonti asiakaskyselyistä ja sen tuloksista. Asiakaskyselykoonti tehty ja jaettu tieto yksiköille sekä johdolle. Asiakasraati kokoontuu 4 kertaa vuodessa ja raadin esiintuomat ja käsitellyt asiat välitetään muille KTO:n asiakkaille, yksiköille ja johdolle. Toteutuneiden asiakasraatien lkm. Asiakasraadin muistiot ja materiaali ovat saatavissa KTO:n nettisivuilla Asiakasraati kokoontunut 4 kertaa. Kokoontumisista on tehty muistiot ja koonnit. Informaatio jaettu KTO:n nettisivuille. 15
LÄÄKETIETEELLISET ERITYISPALVELUT Johtava ylilääkäri Seija Aaltonen Lääketieteellinen johtaja Tommi Salokivi Strateginen tavoite TA-tavoite Mittaus Tulostavoite Lääkärityön joustavuus palvelutarpeen mukaan. Neuropsykiatristen asiakkaiden tutkimusjaksot. Erikoislääkäripalvelut. Lääkärin jalkautuva työ ja konsultointi. Käytöshäiriöiden ja kohtausoireiden selvittäminen. Jalkautuvan työn ja konsultoinnin suoritemäärät/työtunnit eri palvelumuodoissa. Tarpeen mukaan räätälöidyt tutkimukset. Yhteensä yhden lääkärin työpanos KTO:n jalkautuvaan työhön ja ulkopuolisiin konsultaatioihin (lääkärityö, lääkehoitosuunnitelmat, itsemääräämisoikeus). Erikoislääkäreiden tekemät suoritteet (tavoite 400 kpl. Tutkimusjaksojen määrä (tavoite 40/vuosi), EEGtutkimusten määrät (tavoite 40/vuosi). KTO:n palvelukotien ja asumisyksiköiden lääkehoitoprosessin parantuminen. Asiakkaiden parantunut lääkehoito. Lääkepoikkeamien määrä. Tavoitteena koko KTO:ssa yksi raportoitu lääkepoikkeama vrk:ssa (tällä hetkellä keskimäärin kaksi raportoitua lääkepoikkeamaa vrk:ssa.) 16
KRIISI-, TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT Kuntoutuspalvelujen johtaja Marjut Mäki-Torkko Strateginen tavoite TA-tavoite Mittari Tulostavoite Yksilöllinen ja kunnioittava kohtaaminen. SHQS laatujärjestelmän jalkauttaminen: Laadukas kuntoutustyö. Jokaisella asiakkaalla omahoitaja - toimivaksi - tehtävät kaikille selville ja työt tehty - henkilökohtainen ote asiakkaan elämään Itsemääräämisoikeutta vahvistavat asiat tehty suunnitelmissa. Katselmoinnit, itsearvioinnit ja auditoinnit tehty suunnitellusti. Omahoitajien määrä suhteessa asiakkaisiin. Tehtävät määritelty ja suoritettu. Yksilölliset suunnitelmat: itsemääräämisoikeutta koskeva osa. IMS:ssä dokumenttien ja prosessien ajantasaisuus. Auditoinnit aloitettu. Laatuportissa itsearvioinnit. 85 % 80 % 100 % 90 % Yksilölliset suunnitelmat on päivitetty (struktuurit ja yhteenvetojen kirjaamiset) - asiantuntijat - struktuurit - yhteenvetojen - kirjaamiset Yksilölliset suunnitelmat ja päivästruktuurit, Mediatri. 90 % 10 kpl Tutkimus- ja kuntoutusasiakkaiden jaksot on suunniteltu, tavoitteet on asetettu ja arvioitu asiantuntijoiden kanssa. Verkostopalaverit Toteutuneet työryhmäpalaverit: Jakson alussa ja lopussa ja vähintään puolivuosittain joka yksikössä. Jaksoihin liittyen tehdään jalkautuvia käyntejä. Asiakaskokemukset Asiakkaat kokevat palvelujen vastaavan odotuksia. Asiakastyön kirjaaminen on laadukasta ja ajantasaista. Työntekijät osallistuvat kirjaamiskoulutuksiin; rakeenteellinen kirjaaminen. Käyntien lukumäärä. Asiakastyytyväisyyskysely ja palautteet. Kirjaamiskoulutuksiin osallistujien määrä. Vastanneista 75 % tyytyväisiä asiakkaita. 90 % Kriisi-, Tutkimus- ja Kuntoutuspalvelut nostavat vuoden 2019 Strategiseksi tavoitteeksi Yksilölliset palvelut. 17
TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Kuntoutuspalvelujen johtaja Marjut Mäki-Torkko Palveluyksikön esimies Tiina Koski Strateginen tavoite TA-tavoite Mittari Tulostavoite Yksilöllinen ja kunnioittava kohtaaminen. Eri-ikäisten asiakkaiden hyvinvointi. Tuetaan ja edistetään asiakkaiden sijoittumista avoimille työmarkkinoille, työharjoitteluun, avotyöhön ja tuetaan heidän mahdollisuuksiaan sijoittua palkkatyöhön. Omien valintojen tekeminen - toiveet ja tarpeet - tuettu päätöksenteko - yhteisökokoukset Uudenlaisten toimintojen kehittäminen - nuoret aikuiset - seniori-ikäiset Annetaan erilaisia vaihtoehtoja ja rakennetaan omannäköinen elämänpolku. Yksilöllisten suunnitelmien ja valintojen määrä suhteessa asiakkaisiin. Asiakkaiden määrä uusissa ryhmissä. Asiakkaiden sijoittumisen määrä avoimille työmarkkinoille työharjoitteluun, avotyöhön ja palkkatyöhön. 75 % 20 10 SHQS laatujärjestelmän jalkauttaminen. Asiakaskokemukset. Henkilökunnan ammatillinen kehittyminen. Katselmoinnit, itsearvioinnit ja auditoinnit tehty suunnitellusti. Tyytyväinen asiakas. Asiakastyytyväisyyskyselyt ja palautteet. Osaamisen lisääminen. IMS:ssä dokumenttien ja prosessien ajantasaisuus. Auditoinnit aloitettu. Laatuportissa itsearvioinnit. Koonti asiakastyytyväisyydestä. Toteutuneet koulutuspäivät. 100 % Vastanneista 75 % tyytyväisiä asiakkaita. 60 % Työllistymistä edistävän palvelun vuoden 2019 strategiseksi tavoitteeksi valitaan Tuki valintojen ja suunnitelmien tekemiseen. 18
OSALLISUUTTA EDISTÄVÄT PALVELUT Kuntoutuspalvelujen johtaja Marjut Mäki-Torkko Palveluyksikön esimies Liisa Laaksonen Strateginen tavoite TA-tavoite Mittari Tulostavoite Yksilöllinen ja kunnioittava kohtaaminen ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Asiakkaat tekemässä omia yksilöllisiä valintoja ja suunnitelmia. Toiminta vastaa asiakkaiden tarpeita - annetaan ideoita ja tietoja eri vaihtoehdoista asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla, joiden mukaan toiminta suunnitellaan. Yksilölliset suunnitelmat. Itsemääräämisoikeutta vahvistavat asiat suunnitelmissa. 90 % 90 % Osallisuutta vahvistava pienryhmätoiminta. Toiminta suunnitelmallista, tavoitteellista ja ohjauksellista - asiakkaat mukana toiminnan suunnittelussa Asiakkaiden määrä pienryhmissä. 100 % SHQS-laatujärjestelmän jalkauttaminen. Avoin yhteistyö. Järjestetään kurssitoimintaa kesällä. Katselmoinnit, itsearvioinnit ja auditoinnit tehty suunnitellusti. Osallistutaan ja kutsutaan koolle yhteistyöpalavereita/ läheisteniltoja. Asiakkaiden määrä kurssitoiminnassa. IMS:ssä dokumenttien ja prosessien ajantasaisuus. Auditoinnit aloitettu. Laatuportissa itsearvioinnit. Palaverien määrä, yhteistyökumppaneiden ja läheisten kanssa. 15 100 % Läheisten iltoja 2/vuosi. Asiakaskokemukset. Tiedotetaan toiminnasta. Asiakkaat kokevat palvelujen vastaavan odotuksia. Lähetetyt tiedotteet. Asiakastyytyväisyyskysely ja palautteet. Vastanneista 75 % tyytyväisiä asiakkaita. Osallisuutta edistävän palvelun vuoden 2019 strategiseksi tavoitteeksi valitaan Tuki valintojen ja suunnitelmien tekemiseen. 19
ASUMISPALVELUT Palvelu- ja asiakkuusjohtaja Marika Metsähonkala Strateginen tavoite TA-tavoite Mittaus Tulostavoite Asiakaskokemus on niiden kohtaamisten, mielikuvien ja tunteiden summa, jonka asiakas KTO:n asumispalveluiden toiminnasta muodostaa. Yksilöllisen tuen laatukriteerit aktiivisessa käytössä. Yksiköiden toimintasuunnitelma. Yksi laatukriteeri nostettuna vuosittain asumispalveluiden toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Tavoitteena on positiivisen asiakaskokemuksen tuottaminen KTO:n asumispalveluiden asiakkaille ja heidän läheisilleen. Asiakkaiden läheistenpäivä toteutetaan kansainvälisenä kehitysvammaisten ihmisten päivänä 3.12.2019. Samalla toteutetaan kysely positiivisen asiakaskokemuksen onnistumisesta KTO:n asumispalveluissa. Asiakaskokemuksen mittaaminen kyselyllä. Vastanneista 80% on tyytyväisiä palveluihin. Valtakunnallisten laatukriteerien noudattaminen, koskien yksilöllisen tuen laatukriteerejä. Suunnitelmalliset koulutukset, 4 kertaa: Vaikuttavia kohtaamisiaja rakentavan vuorovaikutuksen workshop - (30hlö/koulutuskerta, yht: 120 koulutettua). Yksi laatukriteeri nostettuna vuosittain asumispalveluiden toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Vuonna 2019 painopisteenä asumispalveluissa on yksilölliset palvelut. Koulutukset ja osallistujien määrä suhteessa 120 kpl. Yksiköiden toimintasuunnitelmassa auki kirjoitettu konkreettiset toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Toteutuneet koulutukset 4 kpl ja 120 koulutettua työntekijää tavoitemäärä 100%. Tavoitetaso 100% suhteessa asumisyksiköiden määrään. Tehdyt ja päivitetyt yksilölliset suunnitelmat suhteessa asiakasmäärään. Tavoitetaso 100 %. Kysely asiakkaille yksilöllisten palveluiden toteutumisesta. Toteutumisen tavoitetaso 80 %. 20
Asumispalvelujen määrällinen lisääminen. Yhden asumisyksikön rakentaminen vuoden 2019 aikana. Aloitettu asumisyksikön rakentaminen. Yksi uusi asumisyksikkö rakenteilla. Rakennuksesta valmistunut 70% Toimiva sisäinen ja ulkoinen asiakasyhteistyö. Asumisyksiköissä käydyt säännölliset verkostopalaverit, jossa toteutuu sisäinen ja ulkoinen asiakasyhteistyö. Pidetyt ja dokumentoidut verkostopalaverit vuosittain suhteessa asiakasmäärään/per asumisyksikkö. Toteutuneet verkostopalaverit, tavoitetaso 100 %. Taloudellisen vakauden ylläpitäminen. Asumisyksiköt kattavat toiminnallistaloudellisesti itsensä. Tulot ja menot suhteessa talousarvioon. Positiivinen taloudellinen tulos vuoden lopussa. SHQSlaatujärjestelmän jalkauttaminen. Katselmoinnit, itsearvioinnit ja auditoinnin tehty suunnitelmallisesti. IMS:ssä dokumenttien ja prosessien ajantasaisuus. Auditoinnit aloitettu. Laatuportissa itsearvioinnit. Tavoitetaso 100%. 21
HENKILÖSTÖPALVELUT henkilöstöpäällikkö Niina Pyökäri työterveyshoitaja Mirja Peura työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Henna Auvinen Strateginen tavoite TA-tavoite Mittari Tulostavoite Sauvon asumisyksikön vakanssien perustaminen. Vakanssien oikea määrä suhteessa asiakasmäärään. Asiakasmäärä suhteessa työntekijämäärään. 24 työntekijää 12 asiakasta kohti. Henkilöstön koetun työkyvyn ja työtyytyväisyyden selvittäminen. Sairauden hoitoa vaativien työtapaturmamäärien väheneminen. Turvallinen työympäristö. Mahdollisimman suuri vastausten kattavuus. Sairaudenhoitokulujen väheneminen. Työhyvinvointikyselyssä saatu vastausprosentti, vrt. vuoteen 2018. Sairauden hoitoa vaativien työtapaturmien määrä ja laatu ja niistä aiheutuvat kulut. 80 % 10 % Osatyökykyisten työntekijöiden työssä selviytymisen tukeminen. VARHE maksujen palautukset. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen välttäminen ja työuran jatkuminen vanhuuseläkkeelle asti. VARHE maksujen palautukset ennallaan. Ennenaikaisen työkyvyttömyyden uhan havaitseminen riittävän varhain. Varhaisen tukemisen työkalun jalkauttaminen koko työyhteisöön. Työkyvyttömyydestä johtuvien poissaolojen määrä. Poissaolojen nousun pysähdyttäminen. 22
Vakanssit 2019 toimialoittain Kuntayhtymän johtaja 8,5 vakanssia Lääketieteellinen johtaja 10,5 vakanssia Palvelu- ja asiakkuusjohtaja 251 vakanssia Kuntoutuspalvelujen johtaja 186 vakanssia Kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden johtaja 44 vakanssia Talousjohtaja 5 vakanssia Tukipalvelujohtaja 3 vakanssia Henkilöstöpäällikkö 7,5 vakanssia Vakansseja yhteensä 516,5 23
KIINTEISTÖ- JA TUKIPALVELUT vs. tukipalvelujohtaja Pasi Saantola Strateginen tavoite TA-tavoite Mittari Tulostavoite KTO:lla käytössä terveelliset tilat. Myllyojantien käytöstä poistettujen rakennusten riskien ja ylläpitokustannusten minimointi. KTO:lla toimintaa tukevat laadukkaat tukipalvelut. SHQS laatujärjestelmän jalkauttaminen. Havaitaan mahdollisten sisäilmaongelmien aiheuttajat ajoissa ja poistetaan ne, ennen kuin ne aiheuttavat oireilua. Puretaan kaksi osastorakennusta, joiden urakat kilpailutetaan. Tukipalvelut tarpeen mukaiset ja laatu hyvä. Katselmoinnit, itsearvioinnit ja auditoinnit tehty suunnitellusti. Sisäilmaongelmaisten yksikköjen lukumäärä. Tapaturmien määrä käytöstä poistetuissa kiinteistöissä. Purettujen rakennusten määrä. Asiakasreklamaatioiden määrä. IMS:ssä dokumenttien ja prosessien ajantasaisuus. Auditoinnit aloitettu. Laatuportissa itsearvioinnit. Enintään yksi yksikkö. Tapaturmia 0. Kaksi osastorakennusta purettu. Ravitsemuspalvelussa alle 20 kpl/vuosi ja muissa alle 10 kpl/tukipalvelu/vuosi. 100% Tilanne 2018 Sauvon asumisyksikön hankesuunnittelu on käynnissä. Aikataulutavoitteena on, että rakennustyöt alkavat huhtikuussa 2019 ja rakennus valmistuu maaliskuussa 2020. Myllyojantien rakennusten 1 ja 2, sekä terapiatalon purkutyöt ovat käynnissä. Rakennusten 1 ja 2 urakka-aika päättyy 30.11.2018 ja terapiatalon 28.2.2019. Terapiatalon urakoitsijan tavoite on purkaa rakennus 30.11.2018 mennessä. Asiakaskuljetukset kilpailutettiin ja uusi toimija aloitti 1.8.2018. 24
HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT Talousjohtaja Tero Nieminen Strateginen tavoite Talousraportoinnin kehittäminen. Talousarviotavoite Mittari Tulostavoite Uuden raportointijärjestelmän hankkiminen ja käyttöönotto. Uusi raportointijärjestelmä hankittu ja otettu käyttöön. Raportointiin tyytyväisten käyttäjien määrä 75%. SHQS laatujärjestelmän jalkauttaminen. Sisäisen laskennan kehittäminen. KTO:lle toiminnan edellyttämät tilat. Katselmoinnit, itsearvioinnit ja auditoinnit tehty suunnitellusti. Eri ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen ja analysointi. Tarvittavien järjestelmien käyttöönotto tai sen aloittaminen. Rahoituksen järjestäminen Sauvon asumisyksikön rakennusinvestointia varten. IMS:ssä dokumenttien ja prosessien ajantasaisuus. Auditoinnit aloitettu. Laatuportissa itsearvioinnit. Ratkaisuvaihtoehto valittu. Järjestelmä otettu käyttöön tai käyttöönotto aloitettu. Rahoitussopimus tehty. 100% Tuotteiden kustannusrakenne määritetty 30%:sti. Yksikön rakentaminen tapahtuu aikataulun mukaisesti. Tavoitteiden perustelut KTO:n raportointi perustuu suurelta osin manuaaliseen Excelin käyttöön ja Excel-taulukoiden lähettämiseen. Tietojen siirto kirjanpidon ja asiakastietojärjestelmän raporteilta Exceliin on hidasta, virhealtista ja aikaa vievää. Tietojen analysointi on hankalaa, koska tiedot pitää käsin yhdistää Exceltaulukoissa, mikä on erittäin hidasta. Jos KTO:lla olisi raportointijärjestelmä, sinne voitaisiin kerätä laaja valikoima eri raportteja. Raportit tehtäisiin kerran ja sen jälkeen ne olisivat työntekijöiden käytettävissä. Eri tietojen yhdistäminen olisi helpompaa raportointijärjestelmässä ja raportoinnin visuaalisuuteen voitaisiin panostaa enemmän. Työntekijä voi käydä itse hakemassa tarvitsemansa tiedon eikä raportteja tarvitsisi lähettää tietoa tarvitseville työntekijöille. Tiedot siirtyisivät mahdollisimman automaattisesti lähdejärjestelmistä raportointijärjestelmään. Raportointijärjestelmän avulla säästetään työaikaa, tehdään raportointi joustavammaksi ja saadaan monipuolisempia ja tarkoituksenmukaisempia raportteja. KTO:n sisäistä laskentaa on syytä kehittää. KTO:lla ei ole sisäisen laskennan järjestelmää. Tällä hetkellä on lisääntyvässä määrin tarpeita sisäisten kustannusten ja tuottojen täsmälliseen ja oikeudenmukaiseen kohdentamiseen, jotta KTO:n tuotteiden kustannusrakenne pystytään määrittämään. Tällä hetkellä sisäistä laskentaa tehdään kirjanpidossa, mikä on hankalaa eikä mahdollista kustannusten jakamista tarkalla tasolla. Sisäiset veloitukset ovat yleensä pieniä, minkä vuoksi yksittäisiä sisäisiä tapahtumia kertyy hyvin paljon. Suuren määrän vuoksi kaikkia sisäisiä tapahtumia ei pystytä huomioimaan kirjanpidossa. Sisäiset tapahtumat lisäävät kirjanpidon kompleksisuutta ja lisäävät kirjanpitoon kuluvaa työaikaa. KTO:lla on tällä hetkellä pulaa asumispalvelun asiakaspaikoista. Tämän vuoksi on käynnistetty Sauvon asumisyksikön rakentamishanke. Hankkeen suunnittelu on käynnissä ja ARA:n investointiavustus- ja korkotukilainahakemus on lähetetty Sauvon kuntaan 2.10.2018. Lainan haku investointia varten tulee ajankohtaiseksi vuoden 2019 aikana. 25
VAIKEAVAMMAISTEN PERUSOPETUS / MYLLY-ANTIN KOULU Kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden johtaja Oili Sauna-aho Koulunjohtaja Satu Lahti Strateginen tavoite Mahdollistetaan haastavasti käyttäytyvien oppilaiden osallisuus. Tuetaan vanhempia haastavassa kasvatustyössä. Laajennetaan oppimisympäristö koulun ulkopuolelle. Toimialueen talousarviotavoite Sovitaan ja toteutetaan selkeä toimintamalli, miten mahdollistetaan kuntoutuskeskuksessa jaksolla olevien lasten ja nuorten perusopetus. Vanhemmat kokevat koulun toiminnan vastaavan lastensa tarpeita sekä saavansa riittävästi tukea koululta kasvatustyöhönsä. Osallistutaan oppilaiden kanssa erilaisiin koulun ulkopuolisiin toimintoihin ja tapahtumiin. Mittari Mylly-Antissa koulua käyvien, kuntoutusjaksoilla olevien, lasten ja nuorten lukumäärä vuoden aikana. Kysely vanhemmille. Koulun ulkopuolisten oppimistilanteiden lukumäärä/ viikko. Tulostavoite 100 % Kuntoutuskeskuksessa kuntoutusjaksolla olevien lasten koulunkäyntisuunnitelma tehty. 75 % ovat tyytyväisiä koulun toimintaan. 20 kpl/kk Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä jatkaa edelleen neuvotteluja peruskouluopetuksen siirtämisestä jäsenkuntien/kunnan tehtäväksi. Mikäli vuoden 2019 aikana siirtämisestä ei saada päätöstä, kuntayhtymä joutuu investoimaan uuden koulun rakentamiseen. Lisäksi joudutaan lisäämään resursseja, jotta koulun toiminta vastaa peruskouluopetukselle asetettuja standardeja. 26
TALOUS KTO:n talous on vuoden 2018 aikana kehittynyt myönteisesti. KTO:n tarjoamille palveluille on tällä hetkellä kysyntää ja saman positiivisen suunnan odotetaan jatkuvan vuonna 2019. Tuotot Toimintatuotot ovat vuonna 2019 yhteensä 38.395.784, vuonna 2017 toimintatuotot olivat 37.910.893 ja vuonna 2018 ne ovat ennusteen mukaan 38.726.712. Talousarvioesityksessä esitetään seuraavat hintojen muutokset: Peimarin asumisvalmennusyksikön vuorokausihinta 189 korotetaan 215 :oon Yleiskorotusta ei tehdä hintoihin. Toimintakustannukset KTO:n palkkamenot ovat 21.350.119 vuonna 2019. Ensi vuoden aikana KTO:n henkilökunnan palkat nousevat mm. yleiskorotuksen ja järjestelyerän vuoksi. Tammikuussa 2019 maksettavasta tuloksellisuuteen perustuvasta kertaerästä aiheutuva meno kirjataan kirjanpidossa vuodelle 2018 eikä se ole siksi mukana vuoden 2019 talousarviossa. Palkkojen nousuun on talousarviossa varauduttu 2,2%:lla. Sijaismäärärahoja on budjetoitu ensi vuodelle 1.216.314. Syksystä 2018 lähtien KTO hankkii alle 3 kk sijaiset Seuturekryn kautta, tämän vuoksi sijaismäärärahat ovat vuodelle 2019 pienemmät kuin aiemmin. Toiminnan kehittämiseksi vuoden 2019 talousarviossa on esitetty kymmenen uuden vakanssin perustamista, joista 4 vakanssia aiheuttaa ensi vuodelle palkkamenojen lisäyksen. Näiden neljän vakanssin perustamiselle on varattu määrärahaa talousarviossa. Ulkopuolisten palveluiden menot kasvavat merkittävästi vuonna 2019, näihin menoihin varataan 1.631.944 (vuonna 2017 384.192 ). Merkittävin osa lisäyksestä aiheutuu Seuturekryn käyttöönotosta, sen myötä suuri osa sijaismenoista on KTO:lle ulkopuolista palvelua. Työnohjaukseen on varattu enemmän määrärahaa, mikä lisää ulkopuolisten palveluiden määrää. KTO:n työterveyshuollon yhtiöittäminen lisää myös ulkopuolisten palveluiden menoja. Poistojen määrän arvioidaan olevan ensi vuonna 1.100.000. KTO:n vanhoista käytöstä poistetuista rakennuksista on suunniteltu purettavaksi kaksi rakennusta vuonna 2019. Purkukustannus on osana talousarvion toimintakustannuksia. Investoinnit Vuoden 2019 suurin investointihanke on Sauvon asumisyksikön rakentaminen. Rakentamishankkeen arvioitu loppusumma on 3.340.000. Jos hankkeeseen haettu 50% investointiavustus toteutuu, KTO:n investointiosuudeksi jää 1.670.000. Rakentaminen jaksottuu kahdelle vuodelle, vuonna 2019 investointimenon arvioidaan olevan 1.200.000 ja vuonna 2020 470.000. Korjausinvestointeihin varataan ensi vuodelle 350.000. IT-hankkeisiin varataan ensi vuodelle yhteensä 110.000. Talous- ja palkkahallinnon uusiin IT-järjestelmiin varaudutaan 40.000 :lla. 27
Asiakastietojärjestelmä Mediatriin tehtäviin muutoksiin ja uusiin ominaisuuksiin varataan 35.000 ja muiden uusien ohjelmistojen hankintoihin varataan 35.000. Vuoden 2019 investointien kokonaismäärä on 1.705.000. Rahoitus KTO:n taseessa oli 31.8.2018 pitkäaikaista lainaa rahoituslaitoksilta 18.338.351 ja lyhytaikaista lainaa 238.638, yhteensä lainat rahoituslaitoksilta olivat 18.576.989. Sauvon asumisyksikön rakentamista varten tullaan hakemaan lainaa vuoden 2019 loppupuolella. Lainan suuruus on enintään investointiavustuksella vähennetyn investointimenon suuruinen. Rahoituksen suunnittelussa on syytä varautua siihen, että KTO:n rakennuksissa ilmenee merkittäviä korjaustarpeita. Hallituksen valtuudet pitkäaikaisen rahoituksen nostamiseen esitetään olevan 5 milj.. Tällä hetkellä lyhytaikaista lainaa ei tarvita KTO:n normaalissa toiminnassa. Sauvon asumisyksikön rakennushankkeen aikana saatetaan tarvita lyhytaikaista rahoitusta. Hallituksen valtuudet lyhytaikaisen rahoituksen nostamiseen esitetään pidettäväksi samana, eli yht. 6 milj.. KTO käyttää leasingrahoitusta erityyppisten hyödykkeiden hankintaan. Leasingvastuut näistä kaikista yhteensä olivat 31.10.2018 n. 145.000. KTO:n vuosittain maksettavien lainanlyhennysten määrä kasvaa suunnitellusti vuosien 2019 ja 2020 aikana. Vuonna 2018 lainoja lyhennettiin 632.276 :lla, vuonna 2019 lainanlyhennykset ovat 828.704 ja vuonna 2020 arviolta 888.704. KTO:n taloutta suunniteltaessa on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että KTO:n lainojen takaisinmaksukyky pysyy hyvänä. Sitovuus Talousarvion sitovuustasoiksi valtuustoon nähden esitetään: Kuntayhtymän nettotulos Investointien kokonaissumma Rahoituksen kokonaismäärä 28
29
30
31
32
33
34